No mikä tuo haluamasi lomat kerryttämättä malli siis olisi?
Jos työnantajan pitäisi maksaa lomat myös työntekijälle joka on juuri aloittanut, niin käytännössähän tuo johtaisi siihen, että työmarkkinat olisivat entistä jäykemmät, koska rekrytä ei kannata kuin syksyllä, jos ei ihan pakottavaa tarvetta ole. Aika huono diili jos sattuu jäämään vuodenvaihteessa työttömäksi.
Vai uskotko itse, että kukaan rekryäisi työntekijää elokuun alusta ja antaisi tämän aloittaa palkallisella kuukauden lomalla työantajan piikkiin, sen sijaan, että rekryäisi syyskuun alusta?
Toki näin voi olla jos todella tarvitsevat kyseisen kaverin, mutta silloin homma on yhtä helppoa nyt neuvotella.
Oikeus palkattomaan jos kertymiä ei ole voisi olla vähän realistisempaa, mutta ei tuokaan ongelmatonta ole. Yleensä työntekijöitä rekrytään, koska työntekijöitä tarvitaan, joten aika hankalaa jos ei saada rekrytä ihmistä niin, että tämä aloittaa akuutissa tarpeessa heti. Jos taas tarve ei ole akuutti, niin yleensä joko työn myöhempi aloitusaika (eli loma töiden välissä) tai palkaton loma on aika helppo nakki neuvotella.
Normaali malli monissa maissa (ainakin omakohtaiset kokemukset työsuhteista Saksassa, Iso-Britanniassa ja Sveitsissä ovat näin) on se, vuodessa on X-lomapäivää ja ne kertyvät pro-rated.
Jos vuodessa on vaikka 30 lomapäivää (työehtosopimus tai laki, maasta riippuen) ja aloitat maaliskuun 1, niin saat pitää vuoden loppuun mennessä 25 päivää uuden työnantajan palveluksessa, ellet erikseen sovi paremmista eduista. Yleensä muutamia ylimääräisiä saa jättää seuraavalle vuodelle ja jos haluat pitää helmikuussa hiihtolomaa, niin se onnistuu, vaikka sinänsä laskennallinen 2.5pv/kk kertymästä ei ehkä riittäisikään vielä siinä vaiheessa 2vk lomaan.
Jos 2.5pv/kk vs. Käytetyt päivät laskennallinen saldo on jotain muuta kuin nollassa kun irtisanoudut, niin ne lisätään tai vähennetään lopputilistä.
Yleensä irtisanomisajalla voi käytellä kertyneitä lomia, mutta en tiedä onko työnantajan pakko niitä myöntää.
Voi tuossakin käydä se, että joutuu pitämään palkallista lomaa ”vastoin tahtoaan” irtisanomisajalla tai riippuen ehkä maasta, työvelvoite ei katkea ja saa vain paksun lopputilin jos lomia ei myönnetäkään.
Oleellista on se, että syyskuussa vaihtamalla ei tärvele ensi kesän lomiaan, vaikka olisikin se alimman tason duunari, jonka neuvotteluvoima on huono.
Missään en myöskään ole tavannut ”lauantai on lomapäivä” idiotismia, siinä on kyllä taas suomiduunaria kusetettu. Tosin suomessa ovatkin kyllä laskennalliset lomakertymät ainakin joillain aloilla aika korkeat, joka kompensoi tuota.
Lomien myöntämistä ja ottamista ei myöskään ole rajoitettu missään samalla tavalla kuin Suomessa ja kaikkialla esim. Pitkät viikonloput ovat oikein suosittuja. Suomessa eivät, koska lauantai on työpäivä sotkee kaiken laskennan.
Nyt sveitsissä meillä on sääntö, että vähintään kerran vuodessa työntekijän on otettava yhtäjaksoinen 2vk loma (ja työnantajan on se myönnettävä). Muita rajoituksia ei vaikuta olevan. Käytännössä toimisto on tosi hiljainen koulujen loma-ajat. Itse taas lomailen juuri päinvastoin kun lapsia ei ole. En tykkäisi yhtään pitää heinä-elokuussa pitkiä lomia. Otan vaan pitkiä viikonloppuja silloin tällöin.
-
Edit: palkkoihin tämän voinee liittää sillä, että ainakin meidän firmassa Sveitsissä on ”vain” 25pv vuosilomaa vakiona ja työaika on 8h/pv, joten laskennallinen vuosityöaika on aika korkea vs. Suomen vastaava.
Pidän silti tuota täyttä vapautta lomien käyttöön todella suurena etuna vs. Suomen tapa ”pakottaa” täysiin viikkoihin lauantai-säännöstöllä. Itselläni on paljon enemmän lomaa kuin minimit, koska saan niitä päivystyksistä lisää.
. Tämä siis ensimmäisten 5kk jälkeen.
