Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Suomessa on euroopan edullisimmasta päästä olevat asiantuntijat ja kalleimmasta päästä olevat varastotyöntekijät.Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.
Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.
Pienet palkat vai pieni ginikerroin? Kumpaan näistä pitäisi saada parannusta?Kun tienaat n. 160 t€ vuodessa, niin 99% palkansaajista tienaa sua vähemmän.
Toi kertoo vielä enemmän kuin aiemmin mainittu 10% tienaa yli 5972€. Pienet on palkat Suomessa
Onko prosenteissa mukana se, että lääkärit tekevät myös molempia? Eli virka sairaalassa ja lisäksi tehdään keikkaa yksityiselle oman firman kautta.N. 70% Suomen lääkäreistä on kunnallisella puolella ja 30% yksityisellä.
Kolme tonnia kuussa on raja jossa marginaalivero nousee n. 50% tuntumaan. Siitä yli kantsii jo sitten pyöräyttää firman kautta.Pitää myös muistaa että kuinka paljon omia tulojaan pystyy kikkailemaan kun tarpeeksi tulot nousee. Esim varmaan suurin osa lääkäreistä tekee hommia oman firman kautta ja saa sitä kautta tulot näyttämään vaikka kuinka pieneltä. Tuo 5-6k taitaa olla aikalailla niillä rajoilla jonka jälkeen kannattaa alkaa kikkailemaan oman firman tai vastaavan kautta pienemmillä veroilla.
Verottaa ei saisi, mutta samaan aikaan kuitenkin lähes ilmainen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut ym. yhteiskunnan järjestämät palvelut kelpaavat.Onhan nuo luvut ihan todella surullisia.
Tuohon kun lisätään vielä suomalainen verotus, niin soppa on valmis. Alleviivaa hyvin perinteistä lausetta "Suomessa ei pääse palkkatyöllä rikastumaan"
Lääkärinä höpöhöpö. Ja ensinnäkin sitä osinkoa varten tulee kerryttää pääomaa sille osakeyhtiöllä. EI sitä noinvain "pyöräytetä" halvemman verotuksen saamiseksi. Lääkärinä joku 70-100te vuodessa lienee se raja, jossa kannattaa harkita osakeyhtiötä.Kolme tonnia kuussa on raja jossa marginaalivero nousee n. 50% tuntumaan. Siitä yli kantsii jo sitten pyöräyttää firman kautta.
Vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä noin vuosikymmen sitten eräässä suuressa pörssiyrityksessä olin vuosiansioissa samalla kymmenluvulla kuin lähihoitajapuolisoni. Onneksi siitä on palkka noussut ihan hyvin, mutta olihan tuo varsin mielenkiintoinen tilanne molempien mielestä.Suomessa on euroopan edullisimmasta päästä olevat asiantuntijat ja kalleimmasta päästä olevat varastotyöntekijät.
Lääkärinä höpöhöpö. Ja ensinnäkin sitä osinkoa varten tulee kerryttää pääomaa sille osakeyhtiöllä. EI sitä noinvain "pyöräytetä" halvemman verotuksen saamiseksi. Lääkärinä joku 70-100te vuodessa lienee se raja, jossa kannattaa harkita osakeyhtiötä.
Ekiä se noilla alarajoilla mikään rahasampo ole. Sitten kun alkaa olemaan 200te+, niin varmasti kannattaakin. Oma isäni esim. ei perustanut osakeyhtiötä, vaikka verokoneessa tulot 150-180te vuodesa jatkuvasti. Kysyin ja sanoi, että aika marginaalinen hyöty.
Ei tarvitse olla sitä oikeaa pääomaa, kun siellä on nykyisin se porsaanreikä, jolla voi holding-yhtiön avulla buustata pääomaa ilmalla ja napata osingot verohyödyllä ihan ilman sitä konkreettisen pääoman sijoittamista/kerryttämistä yritykseen.Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.
Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.
Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.
Ei tarvitse olla sitä oikeaa pääomaa, kun siellä on nykyisin se porsaanreikä, jolla voi holding-yhtiön avulla buustata pääomaa ilmalla ja napata osingot verohyödyllä ihan ilman sitä konkreettisen pääoman sijoittamista/kerryttämistä yritykseen.
Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa sen enempää kuin mitä osinkojen maksamiseen ja muihin kuluihin tarvitaan.No ei sitä varmaankaan millään ilmalla voi boostata vaan myymällä oman yrityksensä omistamalleen holding-yhtiölle. Holding-yhtiön varallisuus olisi sitten myymänsä yrityksen käypä arvo?
No pitää sitä rahaa kuitenkin olla. Ei tyhjästä voi nostaa.Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa.
Ehdit vastata ennen heti perään lisäämääni ninjaedittiä, että osinkojen maksuun yms. pitää tietty rahaa tulla Mutta pääomavaatimus täytetään käytännössä ilmalla.No pitää sitä rahaa kuitenkin olla. Ei tyhjästä voi nostaa.
Mahtaakohan monikin käyttää tätä porsaanreikää?
Verottaa ei saisi, mutta samaan aikaan kuitenkin lähes ilmainen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut ym. yhteiskunnan järjestämät palvelut kelpaavat.
Ja miten määritellään rikastuminen? Paljonko pitää jäädä palkasta käteen rahaa, että voi sanoa rikastuvansa? Tonni, viisi tonnia, kymppitonni, sata tonnia, ...?
Näinhän se menee. Itsekin olisin voinut myydä omistamani osakeyhtiön A omistamalleni osakeyhtiölle B saadakseni yli miljoona euroa ilmaa A:n arvoon. Tämä siksi että verottaja laskee yrityksen käyvän arvon melko mielenkiintoisesti. Liikku jäi kuitenkin tekemättä kun pankin veronkiertoasiantuntija totesi sen olevan tapauksessani turhan, saan nostettua maksimit "verottomat" osingot nykyisestäkin taseesta.Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa sen enempää kuin mitä osinkojen maksamiseen ja muihin kuluihin tarvitaan.
Nopeasti noustiin jo miltsin svoppeihin… aika marginaalisesta ”veronkierrosta” tässä varmaan puhutaan?Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.
Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.
Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.
Tuosta vielä sairausvakuutukset koko perheelle?Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.
Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.
Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Se on siinä kohtaa, kun yksityinen yrittää ostaa työtä toiselta. Siksi täällä taloja rakentavat lääkärit ja diplomi-insinöörit. Ja siitäkin välistä menee veroa 70%. Suomi nousuun.Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.
2015: 3000€ brutto/kk. Insinööri koneenrakennusteollisuudessa, PK-seutu.
——— työpaikan vaihto
2016: 3700€ brutto/kk. Prosessinkehitys-insinööri elektroniikkateollisuudessa, keski-Eurooppa.
2017: 3950€ brutto/kk. Edelleen prosessinkehitys-insinööri keski-Euroopassa mutta sain ammattiliiton määrittelemät kokemusluokan korotuksen + alan yleiskorotus.
2018: 5800€ brutto/kk + bonus (~4k€) + asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija asiakasprojekteissa, itä-Aasia.
2019: 6500€ brutto/kk + bonus(~7k€) + asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija mutta ylennys isompien projektien pariin, itä-Aasia.
2020: 6800€ brutto/kk + bonus (~7k€)+ asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, palkankorotus mutta sama työnkuva edelleen. Itä-Aasia.
2021: 7000€ brutto/kk + bonus (~20k€) + asuntoetu. Insinööritiimin vetäjä / asiantuntija, vastuulla muutaman tuotantoprosessin insinöörituki. Itä-Aasia. Ennätysbonus covidin aiheuttaman elektroniikan huippusyklin myötä.
2022: 7400€ brutto/kk + bonus (~8k€) + asuntoetu
Projektipäällikko, vastuulla R&D-yhteistyöt asiakkaiden kanssa. Itä-Aasia.
2023: 8100€ brutto/kk + bonus (~8k€) + asuntoetu.
Sama R&D duuni mutta ammattiliiton neuvottelema ~10% palkan korotus inflaatiota vastaan. Itä-Aasia.
——— työpaikan vaihto
2023: 7800€ brutto/kk + bonus (~8k€)
Uusi työpaikka puolijohdeteknologian parissa. Keski-Eurooppa.
2024: 8000€ brutto/kk + bonus (~6k€) + 3k€ inflaatiohyvitys.
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Palkankorotus + kertaluontoinen ylimääräinen hyvitys inflaatiota vastaan. Keski-Eurooppa
Vaikuttavaa, onnea.Tässä vuotuinen katsaus palkka/työtilanteeseen:
Taustalla siis kone-DI ja ala ensimmäistä työvuotta lukuunottamatta mikroelektroniikka/puolijohteet. Ensi vuonna alkaa 10. vuosi työuraa valmistumisen jälkeen.
2025: 8100€ brutto/kk + bonus (arvio ~12k€)
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Yleiskorotus palkkaan. Keski-Eurooppa.
Kaikki ilmoitetut palkat ovat peruspalkkoja ilman mitään ylityö/matkakorvauksia. Nykyään ei ole alaisia tai tiiminvetovastuuta, eikä ole kiinnostusta hakeutua mihinkään esimieshommiin.
Viimeisin työpaikan vaihto toi näennäisesti palkkakehitykseen takapakkia, mutta todellisuudessa työtunteja on huomattavasti vähemmän (45h/vk työtunnit + loma 25pv/vuosi ennen ja nykyään 35-40h/vk + 30pv/vuosi loma) joten reaali-ansiotaso on jatkuvasti noussut ainakin tuntipalkan mukaan.
Ensi vuodeksi sovittu palkankorotus jäi vähän vaatimattomaksi, tiukentunut taloustilanne kurjistaa budjetteja ja ei oikeen löytynyt kunnon perusteita pyytää parempaa korotusta. Mutta seuraavan kierroksen 2026 korotukselle löytyy jo suunnitelma hahmoteltuna miten perustella hiukan parempi korotus, tavoitteena saada peruspalkka vuositasolla kuusinumeroiseksi ilman bonuksia.
Nopeasti noustiin jo miltsin svoppeihin… aika marginaalisesta ”veronkierrosta” tässä varmaan puhutaan?
Vielä muutama vuosi takaperin suurten kaupunkien ulkopuolella oli ihan tavallista, että joku parikymppinen duunaripariskunta rakensi neljän makuuhuoneen omakotitaloa maalämpöineen ja autotalleineen. Tällaista ei ulkomailla juuri tunneta.Se on siinä kohtaa, kun yksityinen yrittää ostaa työtä toiselta. Siksi täällä taloja rakentavat lääkärit ja diplomi-insinöörit.
Vaikuttavaa, onnea.
Minulle tulee mekaniikkataustasta, puolijohteista ja hyvästä palkasta ensimmäisenä mieleen ASML. Tosin Alankomaat ei taida olla Keski-Eurooppaa.
Edit: En utele työpaikan nimeä, kunhan ajattelin ääneen.
Ei tainnut olla täämä se juttu. Vaan se, että Suomessa on niin kallista palkata työvoimaa, että omalla raksalla töitä tekevät kovapalkkaisetkin, kuten lääkärit, sen sijaan, että palkkaisivat jonkun tekemään. Toisinsanoen kovapalkkasenkaan netto ei ylitä sitä summaa, joka pitää maksaa työstä raksamiehelle (ei nyt sotketa ammattitaitoa tähän, vaan ihan kustannusmielessä mietitään).Vielä muutama vuosi takaperin suurten kaupunkien ulkopuolella oli ihan tavallista, että joku parikymppinen duunaripariskunta rakensi neljän makuuhuoneen omakotitaloa maalämpöineen ja autotalleineen. Tällaista ei ulkomailla juuri tunneta.
Ehkä sitten aivan kaikki mahdollinen työ tehtiin itse ja joku kaivurin omistava tuttava tai sukulainen auttoi talkoohengessä, niin ei ollut tuota ostamisen ongelmaa. Tiedä häntä.
Tämä ei ole mikään uusi asia. Suht hyväpalkkainen kaverini sanoi samaa jo joskus 15v sitten kun omakotitaloaan rakensi. Eli että paremmille tienesteille pääsisi, jos saisi pitää vuoden palkatonta lomaa ja olla omalla raksallaan töissä.Ei tainnut olla täämä se juttu. Vaan se, että Suomessa on niin kallista palkata työvoimaa, että omalla raksalla töitä tekevät kovapalkkaisetkin, kuten lääkärit, sen sijaan, että palkkaisivat jonkun tekemään. Toisinsanoen kovapalkkasenkaan netto ei ylitä sitä summaa, joka pitää maksaa työstä raksamiehelle (ei nyt sotketa ammattitaitoa tähän, vaan ihan kustannusmielessä mietitään).
Mihin maahan vertaat? Monessa Eurooppaan maista työnantajakulut ovet suomeakin korkeammat. Voi olla yllätys että työnantajan sosiaalimaksut ovat meillä vain keskipaikkeilla Euroopan mittakaavassa.Ei tainnut olla täämä se juttu. Vaan se, että Suomessa on niin kallista palkata työvoimaa, että omalla raksalla töitä tekevät kovapalkkaisetkin, kuten lääkärit, sen sijaan, että palkkaisivat jonkun tekemään. Toisinsanoen kovapalkkasenkaan netto ei ylitä sitä summaa, joka pitää maksaa työstä raksamiehelle (ei nyt sotketa ammattitaitoa tähän, vaan ihan kustannusmielessä mietitään).
Vastaan itselleni, harjoittelijan palkka kehittyi ihan mukavasti kun sama työnantaja palkkasi vakituiseksi ja hommat vaihtui suunnittelusta tarjouspuolella työskentelyyn.
2020 - 1900€ / kk
2021 - 3100€ / kk
2022 - 3300€ / kk
2023 - 3700€ / kk
Siitä suuntaa uusille valmistuneille AMK-insinööreille. Itse ainakin olen ihan tyytyväinen.
Alkupalkka oli kyllä aika "meh", ellet ollut vielä opiskelijastatuksella. Tuo ensimmäinen korotus ja pari seuraavaa sen sijaan olivat aika ok. Nyt vain pidät huolta, että trendi jatkuu vielä ainakin muutaman korotuksen verran.Päivitys tilanteeseen, edelleen samalla työnantajalla ja sama rooli vuodesta 2021 lähtien.
2024 - 3980€ / kk
Yleiskorotus tuonee palkan yli neljän tonnin rajan 2025 alkuvuonna. Nykyisen tehtävän palkkakatto lienee jossain 4500 - 5000€ / kk välissä kun kokemusta kertyy lisää, joten sitä kohti polkiessa tulevien vuosien aikana.
Mekin rakennettiin +10v vuotta sitten. Muistaakseni arkipäivälle jäi palkasta käteen itselle silloin 150 euroa. Ei tuolla kovin kummallisen timpurin päivälaskua maksanut silloinkaan -saatika nyt.Tämä ei ole mikään uusi asia. Suht hyväpalkkainen kaverini sanoi samaa jo joskus 15v sitten kun omakotitaloaan rakensi. Eli että paremmille tienesteille pääsisi, jos saisi pitää vuoden palkatonta lomaa ja olla omalla raksallaan töissä.
Todella hyvä kehitys! Miten tuon verotuksen kanssa Aasiassa sekä asuntoetu siellä? Näin äkkiseltään katsottuna todella kovat palkat siellä kun laskee nuo edut mukaan ja todennäköisesti alhaiset veroprosentit.Tässä vuotuinen katsaus palkka/työtilanteeseen:
Taustalla siis kone-DI ja ala ensimmäistä työvuotta lukuunottamatta mikroelektroniikka/puolijohteet. Ensi vuonna alkaa 10. vuosi työuraa valmistumisen jälkeen.
2025: 8100€ brutto/kk + bonus (arvio ~12k€)
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Yleiskorotus palkkaan. Keski-Eurooppa.
Kaikki ilmoitetut palkat ovat peruspalkkoja ilman mitään ylityö/matkakorvauksia. Nykyään ei ole alaisia tai tiiminvetovastuuta, eikä ole kiinnostusta hakeutua mihinkään esimieshommiin.
Viimeisin työpaikan vaihto toi näennäisesti palkkakehitykseen takapakkia, mutta todellisuudessa työtunteja on huomattavasti vähemmän (45h/vk työtunnit + loma 25pv/vuosi ennen ja nykyään 35-40h/vk + 30pv/vuosi loma) joten reaali-ansiotaso on jatkuvasti noussut ainakin tuntipalkan mukaan.
Ensi vuodeksi sovittu palkankorotus jäi vähän vaatimattomaksi, tiukentunut taloustilanne kurjistaa budjetteja ja ei oikeen löytynyt kunnon perusteita pyytää parempaa korotusta. Mutta seuraavan kierroksen 2026 korotukselle löytyy jo suunnitelma hahmoteltuna miten perustella hiukan parempi korotus, tavoitteena saada peruspalkka vuositasolla kuusinumeroiseksi ilman bonuksia.
Ei se ole hyväksymisestä kiinni, teet muutosverokortin, johon merkitset jo maksetuksi veroksi summan niin, että veroprosentiksi muotostuu 0%. Tai vastaavasti loppuvuoden tuloarvioksi 0. Maksat sitten jäännösveroa, mikäli sitä muodostuu. Toki paras on arvioida loppuvuoden tulot ja laittaa ne oikein niin et joudu maksamaan jäännösveroa. Kun teet uutta verokorttia, verottajan pitäisi löytää hakemukseen tulorekisteristä suht ajantasaiset tiedot jo maksetuista veroista ja muista maksuista, sekä tuloista tähän asti.Hyväksyyköhän verottaja loppuvuodeksi 0% verokorttia ? Alkuvuodesta oli lomautuksia ja olen koko vuoden mennyt samalla, ehkä vähän isolla veroprosentilla.
Katsoin tulorekisteristä maksetut tulot ja ennakot niistä ja arvioin myös loppuvuoden tulot. Verolaskuri näytti näillä tiedolla 0% loppuvuoden veroprosentiksi.Toki paras on arvioida loppuvuoden tulot ja laittaa ne oikein niin et joudu maksamaan jäännösveroa.
Itse tein ainakin viimevuonna näin eikä mitään ongelmaa, kun tienasin vähemmän mitä oletin alkuvuonna.Hyväksyyköhän verottaja loppuvuodeksi 0% verokorttia ? Alkuvuodesta oli lomautuksia ja olen koko vuoden mennyt samalla, ehkä vähän isolla veroprosentilla.
Hyväksyyköhän verottaja loppuvuodeksi 0% verokorttia ? Alkuvuodesta oli lomautuksia ja olen koko vuoden mennyt samalla, ehkä vähän isolla veroprosentilla.
Onko sopimuksessa määritelty tarkemmin mitä se matkatyö käsittää? Minullakin on tyyliin "muut työnantajan määräämät tehtävät" ja tuskin nyt ihan mitä tahansa voi laittaa tekemään. Kohtuullisuusperiaate varmaan pätee näissä sopimusasioissa.Työsopimuksessa maininta, että suostun matkatöihin niin voiko työnantaja vaatia, että olen vaikka 1-2kk/vuosi (ripoteltuna pitkin vuotta) komennuksella ulkomailla vai voinko kieltäytyä ja antaa omat vaatimukset, että esim 25% korotus kuukausipalkkaan niin suostun?
Työ ei ole millään muotoa sellaista, että aikanaan työt aloittaessa olisi voinut ajatella, että työt vie ulkomaille. Nyt tilanteet kuitenkin muuttuneet niin töiden osalta kuin oman yksityiselämänkin osalta niin ilman kunnon korvausta tuollainen 1-2kk vuodesta poissa kotoa ei juurikaan houkuttele.
Ei ole mitenkään sen tarkemmin määritelty tuota.Onko sopimuksessa määritelty tarkemmin mitä se matkatyö käsittää? Minullakin on tyyliin "muut työnantajan määräämät tehtävät" ja tuskin nyt ihan mitä tahansa voi laittaa tekemään. Kohtuullisuusperiaate varmaan pätee näissä sopimusasioissa.
Luultavasti 1-2vk aina kerrallaan. Lähinnä kiinnostaa nyt se, että voiko työnantaja vaatia lähtemään vedoten tuohon sopimuksessa olevaan lauseeseen.Puhutaanko tässä nyt parin päivän reissuista vai pidemmistä pätkistä? Ainahan sitä voi palkasta neuvotella työnantajan kanssa, kun tehtävät muuttuvat. Jos kyseessä on hetkellinen tarve tehdä useampia lyhyitä matkoja ulkomaille, niin neuvotteluasetelma on tietysti heikompi.
Luultavasti 1-2vk aina kerrallaan. Lähinnä kiinnostaa nyt se, että voiko työnantaja vaatia lähtemään vedoten tuohon sopimuksessa olevaan lauseeseen.
Voi olla hetkellinen tarve tällaiselle tai sitten pidempi aikainen. Mahdoton tässä vaiheessa ennustaa sitä.
Matkustaminen
Työntekijän velvollisuus suorittaa työtehtäviin liittyvät matkat riippuvat siitä, mitä asiasta on sovittu. Työntekijä voi antaa työsopimuksessa suostumuksen matkustamiseen, jolloin matkoista ei voi myöhemmin kieltäytyä rikkomatta työsuhteen ehtoja. Toisaalta työntekijä voi myös velvoittautua työskentelemään vain yhdessä työntekopaikassa. Jos työhön ei ole tarkoitus kuulua lainkaan matkustamista, on suositeltavaa kirjata työsopimukseen, että työntekijä ei ole velvollinen matkustamaan varsinaisen työskentelypaikkansa ulkopuolelle.
En nyt sano etteikö kiinnosta tippaakaan. Sillon tällön on ihan mukava tehdä joku lyhyehkö keikka mutta jos alkaa olemaan niin, että vuodesta vaikka se pari kuukautta menee reissussa niin ajatuksena se tuntuu aika pitkältä ajalta, vaikka ehkä se helpottaa asiaa jos se jakautuu pitkin vuotta. En usko, että työnantaja pakottaisi reissuun väkisin, ei ainakaan kotimaan keikoille ole koskaan tarvinnut vasten tahtoaan lähteä. En ole nytkään sanonut suoraan että en lähde niin varmaan tulkittu, että kyllä se sinne saadaan lähtemään.Ihan mielenkiintoinen tapaus on tuo jos matkustaminen ei kiinnosta tippaakaan ja TA sitä vaatii/haluaa. Sinänsä jos puhutaan tuosta @wolfhroc määrän alaosasta eli 1kk /vuosi niin eihän se tarkoittaisi kuin 4 viikon mittaista reissua vuodessa. Toisaalta yläraja eli 2kk/vuosi alkaa kuulostamaan jo siltä että ei itseänikään nappaisi. Itse olin joskus sellaisessa duunissa jossa matkustusta oli jonkun verran mutta se oli pääasiassa maanantai-perjantai -reissuja ja Euroopassa. On mielestäni iso ero jos reissut on toiselle aikavyöhykkeelle ja jos ne menee viikonloppujen yli, silloin normaalielämä hankaloituu todella paljon. Itse pidin noista ma-pe reissuista (mun työajasta reissua oli ehkä se 25% ajasta, eli käytännössä yksi reissu kuukaudessa ja toisaalta tämä jakso kun matkustusmäärää oli enemmän on suhteellisen lyhyt siivu omalla työuralla) koska se tarkoitti oikeastaan vain "arkiharrastusten" vaikeutumista mutta toisaalta päivärahat antaa hyvää lisätienestiä ja ma-pe reissuilla yleensä ehti edes yhtenä-kahtena iltana hieman tutustua kaupunkiin.
Mutta päivitteleppä tänne miten tilanteesi menee, yleensä helppoa jos kaikki osapuolet suostuu keskustelemaan, olemaan yhteistyöhaluisia ja joustamaan. Kyllä TA varmasti ymmärtää että jos kaverilla ei ole mitään halua matkustaa niin ei sellaista kannata toiselle puolen maapalloa kuskata
Ehkä eniten sen takia, että jos en itse siitä saisi kuin sen pienen päivärahan mutta sitten työmäärä kasvaisi huomattavasti koska toimistolla omat työt odottaisi aina kun palaan ja vapaa-aika perheen kanssa vähenisi huomattavasti. Eli käytännössä tuossa tapauksessa olisi 2kk/v lisätyötä itselle päivärahan hinnalla.
Rooli | Palkka | Vuosi |
IT-Tukihenkilö | 2100e | 2018 |
IT-Tukihenkilö | 2300e | 2019 |
Software Developer | 16e/t nollatuntisopimus | 2021 |
Software Engineer | 18e/t nollatuntisopimus | 2022 |
IAM Engineer | 4200e | 2024 |
IAM Engineer | 4700e | 2025 |
Nämä juuri. Edellisessä työpaikassa kun aloitin, niin kukaan ei oikein ohjeistanut että miten matkoja pitäisi laskea, niin itse ajelin paljon ns. omalla ajalla. Toki silloin ei niin paljoa reissua ollut ja ei paremmasta tiennyt, niin kyllä se menetteli kun kotimaassa vain reissasi.Ja keskusteluun myös reissupäivien pituus ja niiden korvaaminen, omalla kokemuksella reissussa tehdään usein vähän pidempää päivää kuin 8-16 niin kannattaa olla selvät sävelet miten nämä hoidetaan, ovatko esim liukumaa vai ylityötä.
Ja sitten se matka-ajan palkka, eli jos pääset tulopäivänä hotellille vasta klo 20 illalla ja olet reissusta kotona klo 23 niin onko klo 16 ylittävä aika palkallista vai ei. Näissä voi olla myös TES tai paikallisesti sovittuja juttuja.