Palkkakeskustelu

[Mikkos]

Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.

 

[vermont]

Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.

Suomessa on euroopan edullisimmasta päästä olevat asiantuntijat ja kalleimmasta päästä olevat varastotyöntekijät.

 

[elmo]

Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.

Tilaa joku ukko kotiisi tekemään joku pikkuhomma minkä ei edes tarvitse vaatia ns. ammattitaitoa niin voit henkilökohtaisesti todeta, että joo on se kallista ja kannattanee tehdä itse.

Täällä on sellanen hienous kuin sosiaaliturva minkä ansiosta ei kannata mennä töihin tyyliin kovin paljoa alle 2k€/kk yhtään mihinkään ja kun tohon lyödään päälle työnantajan kulut niin ihan sama mikä firma kunhan veronsa ja yhteiskunnalliset velvoitteet hoitaa niin sen on pakko laskuttaa joku ehdoton minimi 30-40€/h + alvi.

 

[kolistelija]

Kun tienaat n. 160 t€ vuodessa, niin 99% palkansaajista tienaa sua vähemmän.

Toi kertoo vielä enemmän kuin aiemmin mainittu 10% tienaa yli 5972€. Pienet on palkat Suomessa

Pienet palkat vai pieni ginikerroin? Kumpaan näistä pitäisi saada parannusta?

 

[Smugu]

N. 70% Suomen lääkäreistä on kunnallisella puolella ja 30% yksityisellä.

Onko prosenteissa mukana se, että lääkärit tekevät myös molempia? Eli virka sairaalassa ja lisäksi tehdään keikkaa yksityiselle oman firman kautta.

 

[Orthas]

Pitää myös muistaa että kuinka paljon omia tulojaan pystyy kikkailemaan kun tarpeeksi tulot nousee. Esim varmaan suurin osa lääkäreistä tekee hommia oman firman kautta ja saa sitä kautta tulot näyttämään vaikka kuinka pieneltä. Tuo 5-6k taitaa olla aikalailla niillä rajoilla jonka jälkeen kannattaa alkaa kikkailemaan oman firman tai vastaavan kautta pienemmillä veroilla.

Kolme tonnia kuussa on raja jossa marginaalivero nousee n. 50% tuntumaan. Siitä yli kantsii jo sitten pyöräyttää firman kautta.

 

[N1kkel]

Onhan nuo luvut ihan todella surullisia.

Tuohon kun lisätään vielä suomalainen verotus, niin soppa on valmis. Alleviivaa hyvin perinteistä lausetta "Suomessa ei pääse palkkatyöllä rikastumaan"

Verottaa ei saisi, mutta samaan aikaan kuitenkin lähes ilmainen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut ym. yhteiskunnan järjestämät palvelut kelpaavat.

Ja miten määritellään rikastuminen? Paljonko pitää jäädä palkasta käteen rahaa, että voi sanoa rikastuvansa? Tonni, viisi tonnia, kymppitonni, sata tonnia, ...?

 

[Honzo]

Kolme tonnia kuussa on raja jossa marginaalivero nousee n. 50% tuntumaan. Siitä yli kantsii jo sitten pyöräyttää firman kautta.

Lääkärinä höpöhöpö. Ja ensinnäkin sitä osinkoa varten tulee kerryttää pääomaa sille osakeyhtiöllä. EI sitä noinvain "pyöräytetä" halvemman verotuksen saamiseksi. Lääkärinä joku 70-100te vuodessa lienee se raja, jossa kannattaa harkita osakeyhtiötä.

Ekiä se noilla alarajoilla mikään rahasampo ole. Sitten kun alkaa olemaan 200te+, niin varmasti kannattaakin. Oma isäni esim. ei perustanut osakeyhtiötä, vaikka verokoneessa tulot 150-180te vuodesa jatkuvasti. Kysyin ja sanoi, että aika marginaalinen hyöty.

 

[munse]

Suomessa on euroopan edullisimmasta päästä olevat asiantuntijat ja kalleimmasta päästä olevat varastotyöntekijät.

Vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä noin vuosikymmen sitten eräässä suuressa pörssiyrityksessä olin vuosiansioissa samalla kymmenluvulla kuin lähihoitajapuolisoni. Onneksi siitä on palkka noussut ihan hyvin, mutta olihan tuo varsin mielenkiintoinen tilanne molempien mielestä.

 

[Harb]

Lääkärinä höpöhöpö. Ja ensinnäkin sitä osinkoa varten tulee kerryttää pääomaa sille osakeyhtiöllä. EI sitä noinvain "pyöräytetä" halvemman verotuksen saamiseksi. Lääkärinä joku 70-100te vuodessa lienee se raja, jossa kannattaa harkita osakeyhtiötä.

Ekiä se noilla alarajoilla mikään rahasampo ole. Sitten kun alkaa olemaan 200te+, niin varmasti kannattaakin. Oma isäni esim. ei perustanut osakeyhtiötä, vaikka verokoneessa tulot 150-180te vuodesa jatkuvasti. Kysyin ja sanoi, että aika marginaalinen hyöty.

Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.

Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.

Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.

 

[Andan]

Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.

Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.

Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.

Ei tarvitse olla sitä oikeaa pääomaa, kun siellä on nykyisin se porsaanreikä, jolla voi holding-yhtiön avulla buustata pääomaa ilmalla ja napata osingot verohyödyllä ihan ilman sitä konkreettisen pääoman sijoittamista/kerryttämistä yritykseen.

 

[stabbulamus]

Ei tarvitse olla sitä oikeaa pääomaa, kun siellä on nykyisin se porsaanreikä, jolla voi holding-yhtiön avulla buustata pääomaa ilmalla ja napata osingot verohyödyllä ihan ilman sitä konkreettisen pääoman sijoittamista/kerryttämistä yritykseen.

No ei sitä varmaankaan millään ilmalla voi boostata vaan myymällä oman yrityksensä omistamalleen holding-yhtiölle. Holding-yhtiön varallisuus olisi sitten myymänsä yrityksen käypä arvo?

 

[Andan]

No ei sitä varmaankaan millään ilmalla voi boostata vaan myymällä oman yrityksensä omistamalleen holding-yhtiölle. Holding-yhtiön varallisuus olisi sitten myymänsä yrityksen käypä arvo?

Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa sen enempää kuin mitä osinkojen maksamiseen ja muihin kuluihin tarvitaan.

 

[Honzo]

Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa.

No pitää sitä rahaa kuitenkin olla. Ei tyhjästä voi nostaa.

Mahtaakohan monikin käyttää tätä porsaanreikää?

 

[Andan]

No pitää sitä rahaa kuitenkin olla. Ei tyhjästä voi nostaa.

Mahtaakohan monikin käyttää tätä porsaanreikää?

Ehdit vastata ennen heti perään lisäämääni ninjaedittiä, että osinkojen maksuun yms. pitää tietty rahaa tulla Mutta pääomavaatimus täytetään käytännössä ilmalla.

Tuosta porsaanreiästähän on ollut viimeaikoina aika paljonkin lehdissä puhetta, kun varsinkin nämä somejulkkikset ovat tuon käyttämisestä julkisesti kertoneet. Mutta ei tuo mikään uusi järjestely ole, aikaisemmat käyttäjät ovat ehkä paremmin osanneet olla hiljaa aiheesta.

 

[Raaka]

Verottaa ei saisi, mutta samaan aikaan kuitenkin lähes ilmainen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut ym. yhteiskunnan järjestämät palvelut kelpaavat.

Pakkohan se on kelvata, kun ei ole parempaa tarjolla. Mielelläni hajoittaisin ja rakentaisin koko himmelin uudestaan jos sillä saataisiin veroja alaspäin.

Ja miten määritellään rikastuminen? Paljonko pitää jäädä palkasta käteen rahaa, että voi sanoa rikastuvansa? Tonni, viisi tonnia, kymppitonni, sata tonnia, ...?

Yksittäisistä summista on vähän turhaa puhua, koska se on niin suhteellista. Puhutaan vaikka verojen alentamisesta.
Kokonaisveroasteen putoaminen vaikka 15% ja progressiivisen verotuksen kovakourainen loiventaminen olisi hyvä aloitus.

 

[Takaisku]

Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa sen enempää kuin mitä osinkojen maksamiseen ja muihin kuluihin tarvitaan.

Näinhän se menee. Itsekin olisin voinut myydä omistamani osakeyhtiön A omistamalleni osakeyhtiölle B saadakseni yli miljoona euroa ilmaa A:n arvoon. Tämä siksi että verottaja laskee yrityksen käyvän arvon melko mielenkiintoisesti. Liikku jäi kuitenkin tekemättä kun pankin veronkiertoasiantuntija totesi sen olevan tapauksessani turhan, saan nostettua maksimit "verottomat" osingot nykyisestäkin taseesta.

 

[Köntsä-Ana]

Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.

Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.

Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.

Nopeasti noustiin jo miltsin svoppeihin… aika marginaalisesta ”veronkierrosta” tässä varmaan puhutaan?

 

[zepi]

Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.

Tuosta vielä sairausvakuutukset koko perheelle?

 

[IFLT_ITG]

Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.

Se on siinä kohtaa, kun yksityinen yrittää ostaa työtä toiselta. Siksi täällä taloja rakentavat lääkärit ja diplomi-insinöörit. Ja siitäkin välistä menee veroa 70%. Suomi nousuun.

 

[Atomos]

Tässä vuotuinen katsaus palkka/työtilanteeseen:
Taustalla siis kone-DI ja ala ensimmäistä työvuotta lukuunottamatta mikroelektroniikka/puolijohteet. Ensi vuonna alkaa 10. vuosi työuraa valmistumisen jälkeen.

2015: 3000€ brutto/kk. Insinööri koneenrakennusteollisuudessa, PK-seutu.
——— työpaikan vaihto
2016: 3700€ brutto/kk. Prosessinkehitys-insinööri elektroniikkateollisuudessa, keski-Eurooppa.

2017: 3950€ brutto/kk. Edelleen prosessinkehitys-insinööri keski-Euroopassa mutta sain ammattiliiton määrittelemät kokemusluokan korotuksen + alan yleiskorotus.

2018: 5800€ brutto/kk + bonus (~4k€) + asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija asiakasprojekteissa, itä-Aasia.

2019: 6500€ brutto/kk + bonus(~7k€) + asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija mutta ylennys isompien projektien pariin, itä-Aasia.

2020: 6800€ brutto/kk + bonus (~7k€)+ asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, palkankorotus mutta sama työnkuva edelleen. Itä-Aasia.

2021: 7000€ brutto/kk + bonus (~20k€) + asuntoetu. Insinööritiimin vetäjä / asiantuntija, vastuulla muutaman tuotantoprosessin insinöörituki. Itä-Aasia. Ennätysbonus covidin aiheuttaman elektroniikan huippusyklin myötä.

2022: 7400€ brutto/kk + bonus (~8k€) + asuntoetu
Projektipäällikko, vastuulla R&D-yhteistyöt asiakkaiden kanssa. Itä-Aasia.

2023: 8100€ brutto/kk + bonus (~8k€) + asuntoetu.
Sama R&D duuni mutta ammattiliiton neuvottelema ~10% palkan korotus inflaatiota vastaan. Itä-Aasia.

——— työpaikan vaihto
2023: 7800€ brutto/kk + bonus (~8k€)
Uusi työpaikka puolijohdeteknologian parissa. Keski-Eurooppa.

2024: 8000€ brutto/kk + bonus (~6k€) + 3k€ inflaatiohyvitys.
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Palkankorotus + kertaluontoinen ylimääräinen hyvitys inflaatiota vastaan. Keski-Eurooppa

2025: 8100€ brutto/kk + bonus (arvio ~12k€)
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Yleiskorotus palkkaan. Keski-Eurooppa.

Kaikki ilmoitetut palkat ovat peruspalkkoja ilman mitään ylityö/matkakorvauksia. Nykyään ei ole alaisia tai tiiminvetovastuuta, eikä ole kiinnostusta hakeutua mihinkään esimieshommiin.
Viimeisin työpaikan vaihto toi näennäisesti palkkakehitykseen takapakkia, mutta todellisuudessa työtunteja on huomattavasti vähemmän (45h/vk työtunnit + loma 25pv/vuosi ennen ja nykyään 35-40h/vk + 30pv/vuosi loma) joten reaali-ansiotaso on jatkuvasti noussut ainakin tuntipalkan mukaan.

Ensi vuodeksi sovittu palkankorotus jäi vähän vaatimattomaksi, tiukentunut taloustilanne kurjistaa budjetteja ja ei oikeen löytynyt kunnon perusteita pyytää parempaa korotusta. Mutta seuraavan kierroksen 2026 korotukselle löytyy jo suunnitelma hahmoteltuna miten perustella hiukan parempi korotus, tavoitteena saada peruspalkka vuositasolla kuusinumeroiseksi ilman bonuksia.

 

[IFLT_ITG]

hmm, tänään soi palstalta "tuttu".
IT-alalta jotain ehkä, minä? (asiantuntija-rooli, asiakas maksaa), Suomi.
1998: 7000 mk
1999: 12000 mk
2010: 5000 e

Tuosta eteenpäin ei hyödytä ketään palkkatöissä olevaa.
Paitsi että, kannattaa osaamista yhtiöittää, jos Suomessa.

 

[munse]

Tässä vuotuinen katsaus palkka/työtilanteeseen:
Taustalla siis kone-DI ja ala ensimmäistä työvuotta lukuunottamatta mikroelektroniikka/puolijohteet. Ensi vuonna alkaa 10. vuosi työuraa valmistumisen jälkeen.



2025: 8100€ brutto/kk + bonus (arvio ~12k€)
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Yleiskorotus palkkaan. Keski-Eurooppa.

Kaikki ilmoitetut palkat ovat peruspalkkoja ilman mitään ylityö/matkakorvauksia. Nykyään ei ole alaisia tai tiiminvetovastuuta, eikä ole kiinnostusta hakeutua mihinkään esimieshommiin.
Viimeisin työpaikan vaihto toi näennäisesti palkkakehitykseen takapakkia, mutta todellisuudessa työtunteja on huomattavasti vähemmän (45h/vk työtunnit + loma 25pv/vuosi ennen ja nykyään 35-40h/vk + 30pv/vuosi loma) joten reaali-ansiotaso on jatkuvasti noussut ainakin tuntipalkan mukaan.

Ensi vuodeksi sovittu palkankorotus jäi vähän vaatimattomaksi, tiukentunut taloustilanne kurjistaa budjetteja ja ei oikeen löytynyt kunnon perusteita pyytää parempaa korotusta. Mutta seuraavan kierroksen 2026 korotukselle löytyy jo suunnitelma hahmoteltuna miten perustella hiukan parempi korotus, tavoitteena saada peruspalkka vuositasolla kuusinumeroiseksi ilman bonuksia.

Vaikuttavaa, onnea.

Minulle tulee mekaniikkataustasta, puolijohteista ja hyvästä palkasta ensimmäisenä mieleen ASML. Tosin Alankomaat ei taida olla Keski-Eurooppaa.

Edit: En utele työpaikan nimeä, kunhan ajattelin ääneen.

 

[Harb]

Nopeasti noustiin jo miltsin svoppeihin… aika marginaalisesta ”veronkierrosta” tässä varmaan puhutaan?

No se oli laskennallisesti helppo esimerkki. Kuten sanoin niin aloittaa voi tietysti pienemmällä.

Jos on liiketoiminnallinen syy niin mikäpäs siinä. En tiedä kuinka suuren summan verottaja hyväksyy sijoituskäyttöön mutta en ole kuullut sille mitään rajaakaan.

 

[munse]

Se on siinä kohtaa, kun yksityinen yrittää ostaa työtä toiselta. Siksi täällä taloja rakentavat lääkärit ja diplomi-insinöörit.

Vielä muutama vuosi takaperin suurten kaupunkien ulkopuolella oli ihan tavallista, että joku parikymppinen duunaripariskunta rakensi neljän makuuhuoneen omakotitaloa maalämpöineen ja autotalleineen. Tällaista ei ulkomailla juuri tunneta.

Ehkä sitten aivan kaikki mahdollinen työ tehtiin itse ja joku kaivurin omistava tuttava tai sukulainen auttoi talkoohengessä, niin ei ollut tuota ostamisen ongelmaa. Tiedä häntä.

 

[Atomos]

Vaikuttavaa, onnea.

Minulle tulee mekaniikkataustasta, puolijohteista ja hyvästä palkasta ensimmäisenä mieleen ASML. Tosin Alankomaat ei taida olla Keski-Eurooppaa.

Edit: En utele työpaikan nimeä, kunhan ajattelin ääneen.

Ei ole ASML mutta moni työkaveri on sieltä, suhteelliset pienet piirit euroopassa ja isommat firmat kuten ASML on hyvin tunnettuja. Palkat on samaa luokka heillä ja lisäbonuksena Alankomaissa olisi kannustimena -30% tuloveroihin ensimmäiseksi kolmeksi vuodeksi työnperässä muuttaville korkeakoulutetuille, joten moni tältä alalta hakeutuu sinne töihin.

 

[Honzo]

Vielä muutama vuosi takaperin suurten kaupunkien ulkopuolella oli ihan tavallista, että joku parikymppinen duunaripariskunta rakensi neljän makuuhuoneen omakotitaloa maalämpöineen ja autotalleineen. Tällaista ei ulkomailla juuri tunneta.

Ehkä sitten aivan kaikki mahdollinen työ tehtiin itse ja joku kaivurin omistava tuttava tai sukulainen auttoi talkoohengessä, niin ei ollut tuota ostamisen ongelmaa. Tiedä häntä.

Ei tainnut olla täämä se juttu. Vaan se, että Suomessa on niin kallista palkata työvoimaa, että omalla raksalla töitä tekevät kovapalkkaisetkin, kuten lääkärit, sen sijaan, että palkkaisivat jonkun tekemään. Toisinsanoen kovapalkkasenkaan netto ei ylitä sitä summaa, joka pitää maksaa työstä raksamiehelle (ei nyt sotketa ammattitaitoa tähän, vaan ihan kustannusmielessä mietitään).

 

[jarmojs]

Ei tainnut olla täämä se juttu. Vaan se, että Suomessa on niin kallista palkata työvoimaa, että omalla raksalla töitä tekevät kovapalkkaisetkin, kuten lääkärit, sen sijaan, että palkkaisivat jonkun tekemään. Toisinsanoen kovapalkkasenkaan netto ei ylitä sitä summaa, joka pitää maksaa työstä raksamiehelle (ei nyt sotketa ammattitaitoa tähän, vaan ihan kustannusmielessä mietitään).

Tämä ei ole mikään uusi asia. Suht hyväpalkkainen kaverini sanoi samaa jo joskus 15v sitten kun omakotitaloaan rakensi. Eli että paremmille tienesteille pääsisi, jos saisi pitää vuoden palkatonta lomaa ja olla omalla raksallaan töissä.

 

[kolistelija]

Ei tainnut olla täämä se juttu. Vaan se, että Suomessa on niin kallista palkata työvoimaa, että omalla raksalla töitä tekevät kovapalkkaisetkin, kuten lääkärit, sen sijaan, että palkkaisivat jonkun tekemään. Toisinsanoen kovapalkkasenkaan netto ei ylitä sitä summaa, joka pitää maksaa työstä raksamiehelle (ei nyt sotketa ammattitaitoa tähän, vaan ihan kustannusmielessä mietitään).

Mihin maahan vertaat? Monessa Eurooppaan maista työnantajakulut ovet suomeakin korkeammat. Voi olla yllätys että työnantajan sosiaalimaksut ovat meillä vain keskipaikkeilla Euroopan mittakaavassa.

Miksi kovapalkkaisen neton pitäisi riittää maksamaan raksatekijän tuntihintoja? Mitä nyt kyselin sukulaiselta joka on sovellusarkkitehti New Yorkissa niin ei siellä asiantuntijapalkallakaan nyt kovin helposti maksella 100-150 dollaria per tunti laskuttavan puusepän taksoja. Putkimies kuulemma samaa hintaluokkaa.

 

[Garald]

Vastaan itselleni, harjoittelijan palkka kehittyi ihan mukavasti kun sama työnantaja palkkasi vakituiseksi ja hommat vaihtui suunnittelusta tarjouspuolella työskentelyyn.

2020 - 1900€ / kk
2021 - 3100€ / kk
2022 - 3300€ / kk
2023 - 3700€ / kk

Siitä suuntaa uusille valmistuneille AMK-insinööreille. Itse ainakin olen ihan tyytyväinen.

Päivitys tilanteeseen, edelleen samalla työnantajalla ja sama rooli vuodesta 2021 lähtien.

2024 - 3980€ / kk

Yleiskorotus tuonee palkan yli neljän tonnin rajan 2025 alkuvuonna. Nykyisen tehtävän palkkakatto lienee jossain 4500 - 5000€ / kk välissä kun kokemusta kertyy lisää, joten sitä kohti polkiessa tulevien vuosien aikana.

 

[jarmojs]

Päivitys tilanteeseen, edelleen samalla työnantajalla ja sama rooli vuodesta 2021 lähtien.

2024 - 3980€ / kk

Yleiskorotus tuonee palkan yli neljän tonnin rajan 2025 alkuvuonna. Nykyisen tehtävän palkkakatto lienee jossain 4500 - 5000€ / kk välissä kun kokemusta kertyy lisää, joten sitä kohti polkiessa tulevien vuosien aikana.

Alkupalkka oli kyllä aika "meh", ellet ollut vielä opiskelijastatuksella. Tuo ensimmäinen korotus ja pari seuraavaa sen sijaan olivat aika ok. Nyt vain pidät huolta, että trendi jatkuu vielä ainakin muutaman korotuksen verran.

 

[IFLT_ITG]

Tämä ei ole mikään uusi asia. Suht hyväpalkkainen kaverini sanoi samaa jo joskus 15v sitten kun omakotitaloaan rakensi. Eli että paremmille tienesteille pääsisi, jos saisi pitää vuoden palkatonta lomaa ja olla omalla raksallaan töissä.

Mekin rakennettiin +10v vuotta sitten. Muistaakseni arkipäivälle jäi palkasta käteen itselle silloin 150 euroa. Ei tuolla kovin kummallisen timpurin päivälaskua maksanut silloinkaan -saatika nyt.
Ottamatta kantaa siihen, oliko järkeä tehdä itse suuri osuus rakennustöistä (rankkaa töiden jne ohella). Säästi siinä kuitenkin ehkä noin kahden vuoden nettopalkan (vähemmän velkaa sen verran).

Nykyään mielellään toki käytän ostettua työvoimaa (yrittäjiä kun itsekin olen - palkanmaksaminen, vakuutukset ja työterveydet jne on yksityiselle aika savotta, jos jotain menee pieleen), kun tarve apuvoimille on <20 päivää vuodessa, eikä kokonaisen talon rakentaminen. Ja kotitalousvähennystä on saanut, kun ei rakenneta uutta.

Ja kun palkkakeskustelu on, niin tänä vuonna palkkani lienee noin 38ke brutto - tuonne tienoille verotus on Suomessa aika maltillinen ja linjassa yhteisöveron kanssa. Veroprosentti ~17%. (YEL erikseen, niin ei mene TYEL-maksuja sen 8-9% mitä pitää laskea työssäkäyvän veropros päälle).

(kaikenlaista piti opetella, laatoitus, tasoitukset, lvi jne, jotain elementtiportaiden asennusta 60 tonnin nosturia ohjeistaen )

 

[battimus]

Tässä vuotuinen katsaus palkka/työtilanteeseen:
Taustalla siis kone-DI ja ala ensimmäistä työvuotta lukuunottamatta mikroelektroniikka/puolijohteet. Ensi vuonna alkaa 10. vuosi työuraa valmistumisen jälkeen.



2025: 8100€ brutto/kk + bonus (arvio ~12k€)
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Yleiskorotus palkkaan. Keski-Eurooppa.

Kaikki ilmoitetut palkat ovat peruspalkkoja ilman mitään ylityö/matkakorvauksia. Nykyään ei ole alaisia tai tiiminvetovastuuta, eikä ole kiinnostusta hakeutua mihinkään esimieshommiin.
Viimeisin työpaikan vaihto toi näennäisesti palkkakehitykseen takapakkia, mutta todellisuudessa työtunteja on huomattavasti vähemmän (45h/vk työtunnit + loma 25pv/vuosi ennen ja nykyään 35-40h/vk + 30pv/vuosi loma) joten reaali-ansiotaso on jatkuvasti noussut ainakin tuntipalkan mukaan.

Ensi vuodeksi sovittu palkankorotus jäi vähän vaatimattomaksi, tiukentunut taloustilanne kurjistaa budjetteja ja ei oikeen löytynyt kunnon perusteita pyytää parempaa korotusta. Mutta seuraavan kierroksen 2026 korotukselle löytyy jo suunnitelma hahmoteltuna miten perustella hiukan parempi korotus, tavoitteena saada peruspalkka vuositasolla kuusinumeroiseksi ilman bonuksia.

Todella hyvä kehitys! Miten tuon verotuksen kanssa Aasiassa sekä asuntoetu siellä? Näin äkkiseltään katsottuna todella kovat palkat siellä kun laskee nuo edut mukaan ja todennäköisesti alhaiset veroprosentit.