Projektitalossa on projekteissa joskus hektisiä vaiheita ja tilanteissa on monta muuttujaa. Silloin tuo kvartaaleittain tuleva leikkuri joskus pääsee yllättämään. On tietysti myös epävirallisia käytäntöjä miten tunnit saa pidettyä vapaana leikkurin jälkeenkin, mutta ne menevät sitten alueelle, jossa kannattaa ennemmin toimia kuin kysyä lupaa. Asiakasprojekteissa kun on kiire niin tehdään helpommin ylityömääräyksiä kuin jossain talon omissa hankkeissa. Moni pienipalkkainen varsinkin on sanonut, että 50h viikot ovat ihan ok jos ne extratunnit saa rahana. Sitten on niitä esihenkilöitä, joiden mielestä kulttuuriin kuuluu venyä kun on kiire ja tehdä sitten lyhyttä päivää taipitää saldovapaita kun ei ole kiirettä. Saldovapaat taas johtavat helposti kierteeseen, että esim. kolme laboranttia tekee neljän työt ja kerryttää saldoa kun jatkuvasti yksi on viikon saldovapailla. Tässäkin all win-ratkaisu olisi se ylityömääräys, mutta valitettavasti jotkut tiiminvetäjät sen käyttöä turhaan arastelevat.Sitten niitä käytetään ennenkuin kertyy leikkuriin asti, tai oma häpeä jos leikkurin kautta päätyy tekemään ilmaista työtä.
Joku on pahasti pielessä jos saldoa kertyy yli 40 tuntia väkisin ilman että sitä pystyy pitämään pois missään kohtaa.
Leikkuria pahempana ongelmana näen kuitenkin työkuorman epätasaisen jakautumisen. Kun osa tekee 150% työpanosta ja osa 50% työpanosta niin keskimäärin alles in ordnung, vaikka kumpikin ääripää kärsii tilanteesta. Osalla työkuorma saattaa paperilla olla ihan OK, mutta silti kokevat olevansa ylikuormittuneita koska olemme yksilöitä, jotka reagoivat eri tavoin esim. työn pirstaleisuuteen. Osalla se vajaateho saattaa johtua töiden vähyydestä ja osalla alisuoriutumisesta. Vaikka henkilöstöstä kolmasosa on tohtoreita, niin sellaista viisastenkiveä ei löydy, joka ratkaisisi em. ongelmat.