Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen ;) ), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin. Jos erehdyit leimaamaan muutaman kerran **:59 ulos, niin jossain vaiheessa näkyi tilinauhassa 2-viiikon maksettujen tuntien määränä 79,9 tuntia eli HR kyllä piti kirjaa noista. Mutta esimiehet oletti kuitenkin että tiedonkulun ym kannalta töihin piti tulla ajoissa että kuuli edellisvuoron "terveiset" että missä mennään. Eli tulit **:45 töihin, mutta sait lähteä vasta **:00 eli helposti tuli viikossa tunti "ylimääräistä" työaikaa, josta ei mitään tienannut. Toisaalta se töihintulon ajankohta oli aina jotain välillä **:45-**:59, sillä sama minuuttien kyttiminen oli myös vuorojen alussa HR:n toimesta. Vuoro- ja tuotantolinjatyöskentelyn ihanuuksia :D
Ei kai moiseen ole pakko suostua? Esimies saa olettaa, mutta hoitakoon asian sitten muutoin jos ei maksa tuosta vartista palkkaa. Olen valmis joustamaan jos työnantaja joustaa. Tuollaisessa en joustaisi ollenkaan. Liukumia käytän paljon, voin halutessani pitää keskellä päivää vapaan asioiden hoitoon taikka lopettaa ajoissa. Meillä liukumia saa käyttää työtilanteen sallimissa rajoissa, tosin yöllä ei saa tehdä töitä.
 
Edit: Tosta tehdasduunista jäi mieleen sekin että kun duunit oli jo tehty ja seuraava vuoro kehissä (joku 10-15min vuoronvaihto), jos olit jo valmis poistuun pihalle ET voinut leimata ulos kun jotain alle 5min ennen työn virallista loppumisaikaa tai lähti palkasta siivu. Siinä oli siis sakkia jonossa odottamassa kaivamassa persettään että minuuttiviisari naksahtaa. Helvetin absurdia touhua. :D

Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen ;) ), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin. Jos erehdyit leimaamaan muutaman kerran **:59 ulos, niin jossain vaiheessa näkyi tilinauhassa 2-viiikon maksettujen tuntien määränä 79,9 tuntia eli HR kyllä piti kirjaa noista. Mutta esimiehet oletti kuitenkin että tiedonkulun ym kannalta töihin piti tulla ajoissa että kuuli edellisvuoron "terveiset" että missä mennään. Eli tulit **:45 töihin, mutta sait lähteä vasta **:00 eli helposti tuli viikossa tunti "ylimääräistä" työaikaa, josta ei mitään tienannut. Toisaalta se töihintulon ajankohta oli aina jotain välillä **:45-**:59, sillä sama minuuttien kyttiminen oli myös vuorojen alussa HR:n toimesta. Vuoro- ja tuotantolinjatyöskentelyn ihanuuksia :D

Ihan samalla tavalla ihmiset näyttävät toimivan, vaikka työpaikalla olisi todella leveät liukumat ja edelläkävijöiden joukossa suomessa liukuvan työajan käytössä/kehityksessä. Luulen että suurin osa haluaa lähteä ajoissa kotiin, mutta ei halua saldon pienevän, että poistuisi esim. paria minuuttia vaille.
Esimerkki duunaripuolelta jossa vuoron vaihtoja. Suurin osa käyttää liukumia jossain määrin, mutta silti virallisen työajan päättyessä leimauskoneilla on jonoa. Saldo/palkka lähtee juoksemaan vuorotyössä tasatunnilta virallisen työajan alussa, koska osalla on tapana tulla norkoilemaan/kahvittelemaan vaikka puoli tuntia ennen työn aloitusta ja vastaavasti toinen kaveri tulee minuuttia ennen. Joten edellä mainitusta syystä töihin tullessa on tunnin saldoton aikaikkuna. Jos tulee yli tunnin virallisen työajan alkua aikaisemmin, niin jokainen minuutti lisää saldoa. Työajan päättyessä jokainen minuutti lisää tai vähentää saldoa.
Vuoronvaihdot on lähinnä seurustelua, edellinen vuoro lopettaa työnteon varmaan puoli tuntia tai varttia ennen tasatuntia ja tuleva vuorokin aloittelee työt varttia yli.

Liukumasaldoa ei nollata koskaan, paitsi poikkeustapauksissa ne on maksettu rahana tai vähennetty tilistä. Jos olleet liian kauan tapissa ja liukumavaraa ei ole. Toki työsuhteen päättyessä saldo tasataan rahalla. Liukuma-alue on +-100h.
Lisäksi "pekkaset" lisätään liukumasaldoon. Jolloin voi pitää pekkasta vaikka 2h silloin kun sille tuntuu tai vaikka kaksi viikkoa. Pekkasien rahamäärästä lisätään saldopankkiin 80% ja koko ajan maksetaan 20% tehtyjen tuntien mukaan, jolloin rahamäärä täsmäytyy oikein tuntipankkiin lisättyjen tuntien suhteen (rahasumman jako samalla kaavalla kuin alempana oleva esimerkki tuntipalkan/saldon suhteen).
Liukua voi myös kesken työpäivän, esim. käydä asioilla, tms. Myös yöllä voi liukua, esim. yövuoroon voi tulla vaikka klo 19 ja lähteä kolmelta, tai tulla neljänä iltana yli tunnin ajoissa, jolloin viimeisenä yönä voi lähteä vaikka kahdelta ja saldo ei muutu viikon pääteeksi.
Tehdyt liukumat maksetaan/lisätään saldoon 1:1 ja on olemassa erilaisia kannustimia jolla suhdetta saa kasvatettua hieman. Ylitöitä tehdään ihan normaalisti.
Palkka maksetaan tehtyjen tuntien mukaan ja saldolle on rahamäärä. Eli jos tuntipalkka on vaikkapa 20€ ja saldolle hinta 16€/4€, sekä olet tehnyt 2 viikon aikana 70h töitä ja työpäiviä olisi ollut oikeasti 10 päivää (80h), niin rahaa tulee 1400€ (70h x 20€) +160€ (10h x 16€) =1560€. Mutta jos olisikin tehnyt töitä vaikka 88h samalla jaksolla, niin rahamäärä olisi 1600€ (20€ x 80h) + 32€ (4€ x 8h) = 1632€. Edellä mainitusta esimerkistä moni tietämätön saattaa ajatella, että saldojen tekeminen ei kannata, koska rahamäärä ei kasva samassa suhteessa tehtyjen tuntien mukaan, mutta asia ei ole niin yksioikoinen. Voit olla vaikka koko tilijakson saldovapailla ja silti saat lähes "normaalin" tilin esimerkin 10 työpäivän palkkajaksolla (16€ x 80h= 1280€). Liukumien tekeminen on vähän kuin laittaisi osan rahaa pankkiin, saat sen sitten kun pidät vapaata, mutta myös hieman näkyy siinäkin tilissä jonka jaksolle lisätuntien tekeminen on osunut.
Tässä on muitakin palkkateknisiä syitä taustalla (esim. suoritus-/tuotantopalkka), jonka vuoksi tuo esimerkin 4€ pitää huomioida/maksaa tehtyjen tuntien mukaan sillä jaksolla kun se on tehty. Normi tuntipalkalla, ilman kuukausittain laskettavia/muuttuvia kannustinlisiä, voisi kaikki tehdyt tunnit maksaa saldopankkiin sen hetkeisellä tuntipalkalla ja sieltä sitten maksaa työtekijälle kun pitää vapaata. Tuokin voisi olla joidenkin mielestä huono, koska lisätunnit ei vaikuttaisi euroakaan sillä jaksolla, mutta saisi vastaavasti "täyden palkan" vapaalla ollessaan. Tai suhde voisi olla 50/50, mutta sekään ei olisi kaikille mieleen. Pitemmät saldovapaat näkyisi sitten pienempänä tilinä ja vastaavasti tehdyt liukumat suurempana sillä hetkellä. Jälkimmäinen voisi olla työnantajan mieleen enemmän, kun osa saattaisi ahneuksissaan tehdä liukumaa ja odottaa että saldo menee tappiin jolloin maksetaan pois. Ite oon tyytyväinen tuohon nykyiseen maksusuhteeseen, tilien suuruus ei niin vaihtele vapaan/työajan suhteen, paitsi jos sattunut ylityötä.

Ylityöt sitten erikseen ja normiviikonlopusta (la 8h ja su 8h) saa sen 44h palkan, joista 26h maksetaan kta:lla. Lisäksi ylityissä joka minuutti maksetaan, eli jos viikonloppuna menet töihin klo 05:51 ja lähdet 13:51, lasketaan palkka 8h mukaan. Jos olet tasan 14 asti töissä ja mennyt ennen kuutta, maksetaan ne muutamat ylimääräiset minuutit vuorokautisena ylityönä (+ viikottainen, kuten muiltakin tunneilta)

En tiedä kuinka tottuisi olemaan täysin kiinteässä työajassa. En ole ikinä ollut töissä perjantaina klo 22 asti töissä. Joku 20 tai 21 taitaa olla ennätys, jos piti viikonlopuksi mennä ylkkään.


Kuukausipalkkalaisilla (toimisto/suunnittelijat, yms. toimihenkilöt) on vastaava liukuvatyöaika, toki detailitasolla jotain eroja.


Edit. Tulipas pitkä lörpötys, kun joutu aina lisäämään ja tarkentamaan. Piti aluksi vaan kommentoida tuota leimauskoneella norkoilua liukuvassa työssä :lol:


Edit2 korjattu esimerkin tuntimäärä. Oli tosiaan kahden tunnin heitto tullut omiin ajatuksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tehdyt liukumat maksetaan/lisätään saldoon 1:1 ja on olemassa erilaisia kannustimia jolla suhdetta saa kasvatettua hieman. Ylitöitä tehdään ihan normaalisti.
Palkka maksetaan tehtyjen tuntien mukaan ja saldolle on rahamäärä. Eli jos tuntipalkka on vaikkapa 20€ ja saldolle hinta 16€/4€, sekä olet tehnyt 2 viikon aikana 70h töitä ja työpäiviä olisi ollut oikeasti 10 päivää (80h), niin rahaa tulee 1400€ (70h x 20€) +128€ (8h x 16€) =1528€. Mutta jos olisikin tehnyt töitä vaikka 88h samalla jaksolla, niin rahamäärä olisi 1600€ (20€ x 80h) + 32€ (4€ x 8h) = 1632€. Edellä mainitusta esimerkistä moni tietämätön saattaa ajatella, että saldojen tekeminen ei kannata, koska rahamäärä ei kasva samassa suhteessa tehtyjen tuntien mukaan, mutta asia ei ole niin yksioikoinen. Voit olla vaikka koko tilijakson saldovapailla ja silti saat lähes "normaalin" tilin esimerkin 10 työpäivän palkkajaksolla (16€ x 80h= 1280€). Liukumien tekeminen on vähän kuin laittaisi osan rahaa pankkiin, saat se sitten kun pidät vapaata, mutta myös hieman näkyy siinäkin tilissä jonka jaksolle lisätuntien tekeminen on osunut.
Nyt olen tätä yrittänyt lukea, mutta en kyllä mitenkään ymmärrä että miten tämä oikein toimii....
Kirjoitat esimerkissä että tehty 70h, jotka maksettukin, mutta puuttuvat 10h, niin niistä maksetaankin vain 8h ja tuolleen pienellä korvauksella? eli mihin katosi 2h? eli tuliko kirjoitusvirhe?

Meillä systeemi on eli aina maksetaan se 80 x tuntipalkka, kunhan koko työaika on joko tehtyjä työtunteja ja/tai pankkituntien vapaanapitämistä. Eli jos teet vaikkapa 88h, niin saat sen 80h palkan ja kun pidät tuo ylimääräisen 8h vapaana, niin siltä tulee se normaali tuntipalkkakorvaus.
 
Nyt olen tätä yrittänyt lukea, mutta en kyllä mitenkään ymmärrä että miten tämä oikein toimii....
Kirjoitat esimerkissä että tehty 70h, jotka maksettukin, mutta puuttuvat 10h, niin niistä maksetaankin vain 8h ja tuolleen pienellä korvauksella? eli mihin katosi 2h? eli tuliko kirjoitusvirhe?

Meillä systeemi on eli aina maksetaan se 80 x tuntipalkka, kunhan koko työaika on joko tehtyjä työtunteja ja/tai pankkituntien vapaanapitämistä. Eli jos teet vaikkapa 88h, niin saat sen 80h palkan ja kun pidät tuo ylimääräisen 8h vapaana, niin siltä tulee se normaali tuntipalkkakorvaus.

Tarkoitin tuolla 1/1 suhteella että jos teet liukumaan 1h päivässä, se on yksi tunti. Ylityö on erikseen ja tällöin tuo olisi 50% korotus.


Esimerkin laskuissa, jossa kyse 70h tehty jaksolla jossa olisi 80h. On kymmenen tuntia, jotka ollut vapaalla, on maksettu tuolla saldopankin rahalla. Joka oli esimerkissä 16€/h. Eli ei puutu kahta tuntia, vaan vapailla ollut aika maksetaan saldopankista pienemmällä hinnalla. Vastaavasti saldopankkiin tehdyt tunnit tai lisättyjen pekkasien tunnit maksettu kokoajan tehtyjen tuntien ja lisättyjen pekkasien mukaan tuolla 4€lla. Jolloin summat/tunnit täsmää täydellisesti toisiinsa.



Kuten mainitsin aikaisemmassa viestissä. Myös meillä voisi olla sama kuin sinun merkissä. Mutta tuo kannustinlisä aiheuttaa sen että tuntipalkka hieman elää eri kuukausina. Ero ei ole suuri, joitain kymmeniä senttejä. Mutta aiheuttaisi palkanlaskijalle työtä, kun joutuisi takautuvasti kaivelemaan hinnan sille tunnille, joka on tehty aikaisemmalla jaksolla. Siksi yksinkertaisempi maksaa reaaliaikaisesti tuo muuttuva osa ja kiinteänä pysyvä summa silloin kun vapaata pitää.


Edit. Oli kirjoitus-/ajatusvirhe ekassa viestissä. Korjaan sen siihen. En hokassut heti mitä tarkoitit.
Sotkeennuin alunperin siinä, kun ajattelin aluksi vaan kokonaisia työpäiviä esimerkkiin ja sitten kirjoitin 70h, josta sitten laskin toiselle osalle kuitenkin kuitenkin se mukaan että olisi vaan 8h ollut vapaalla.
 
Viimeksi muokattu:
Tein aikoinaan pitkän siivun duunarihommia. Siellä pidin liukumaan lähinnä vittuiluna työntekijälle, koska eihän siinä ollut kauhean sitoutunut työhönsä ja työnantaja oli lähinnä vastustaja kun aina oli kitkaa välissä.

Toista se on nykyään kun työ ei vituta, niin samapa tehdä vähän enemmän silloin kun hommat luistaa ja ottaa esim. joulun välipäivät vapaaksi jos liukumaan on kertynyt. Työaika on kuitenkin 7,5 tuntia päivässä jos haluan pitää siitä kiinni, mutta voin esim. aloittaa hommat 7:00 aamulla sillon kun en mene toimistolla ja mieli tekee kuitenkin tehdä hommia. Saa liukumaton rahanakin ottaa, mutta itselleni on tärkeämpää saada vapaata silloin kun haluan.
 
Itse en palkansaajana ollut kuin 40 vuotta, ja minä kutsuin asiaa "sisääntekememiseksi". Jo tuossa 70-luvun lopussa tein usein iltavuorosta torstaina toisen putkeen, ja lähdin siis perjantai-aamuna kloo 6 viettämään viikonloppua, sen sijaan että olisin tullut klo 14 töihin ja päässyt kymmeneltä, ja viikonloppu olisi ollut "tyhmänlyhyt". Kaikkea sitä parikymppisenä jaksoi...
 
Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen ;) ), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin.

Kyllä se 90-luvulla terästehtaan päivävuorossakin meininki oli semmoinen, että hommat lopeteltiin viimeistään 20 minuuttia ennen työvuoron loppumista, että ehtii vaihtamaan vaatteet ja istumaan kahvilla ennenkuin ryhmittäydytään jonoon mekaanisen kellokorttikoneen viereen odottamaan sen viimeisen minuutin raksahdusta.

IT-alan hommissa sitten ei ole ollut ikinä kellokortteja. Tuntiseurannatkin vaihtelevasti. Tiukimmillaan pitänyt itse kirjata 0,5h tarkkuudella asiakaslaskutettavia juttuja kommenttien kanssa, vähäisimmillään ei ole työnantajan puolesta mitään tarvittu. Oman edun kannalta toki olen aina oman kirjanpidon työtunneista pitänyt.
 
Kyllä se 90-luvulla terästehtaan päivävuorossakin meininki oli semmoinen, että hommat lopeteltiin viimeistään 20 minuuttia ennen työvuoron loppumista, että ehtii vaihtamaan vaatteet ja istumaan kahvilla ennenkuin ryhmittäydytään jonoon mekaanisen kellokorttikoneen viereen odottamaan sen viimeisen minuutin raksahdusta.
Isäukko teki pitkän uran paperiteollisuuden parissa 5-vuorohommissa ja oli siinä ihmettelemistä että kulki töihin fillarilla ympärivuoden (3km/suunta) eli lähti esim. aamuvuoroon kotoa 5:30 ja mutta tuli takas kotiin klo 14:00. Varsinkiin ennen kotiinpaluuta oli kerennyt käydä saunassa, vaihtaa vaatteet ja polkea kotiin. Olihan ne yrittänyt tuota kellokorttilaitteita käytettäväksi, mutta oli loppunut kun olivat kertoneet että linja pyöriin 24/7 ilman mitään seurantaakin. Toki heillä ei mitään työaikapankkeja ollut.

Mutta tottahan se on, että jos tuotantotehtävissä tehdään keskeytyvää työaikaa, niin ei mitenkään tehokkaan työajan määrä ole sama kuin työssäoloaika. Aina on aloitus ja lopetus-jutut.
 
No koska sitä aikaa ei saa vapaana takaisin. Se on menetettyä vapaa-aikaa. Liukumat sitä eivät ole, vaan siirrettyä vapaa-aikaa.

Tämähän riippuu ihan tarkastelujaksosta. Itse tarkastelen asioista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tunnit toki tasaantuu, mutta jos teen tänään 2h liukumilla niin se on sitten kaksi menetettyä vapaa-ajan tuntia, joita en saa koskaan takaisin tälle päivälle. Toki sitten voin toisena päivänä lopettaa tai aloittaa pari tuntia myöhemmin, mutta toisaalta voin vaikka esim. kuolla ennen kuin ehdin pitämään ne vapaat, jolloin olen potentiaalisesti menettänyt työnantajalle kaksi elämäni viimeisimpiin kuuluvaa vapaa-ajan tuntia, jotka olisin voinut viettää vaikka perheeni kanssa. Tämä on toki varsin morbidia ja kohtuullisen epätodennköistä, mutta selittää kuitenkin miksi lähtökohtaisesti haluan veloittaa riskipreemiota siitä menetetystä vapaa-ajasta päivätasolla tarkasteltunakin.

Aika paljon olen myös omissa töissä nähnyt sitäkin, että jotkut painaa koko ajan ylipitkää päivää liukumilla ja saldot paukkuu sadoissa "kun on niin kiire", mutta sitten eivät myöskään ehdi pitämään niitä saldoja vapainakaan "kun on niin kiire". Pahimmillaan osa saldoista menee sitten jossain vaiheessa leikkuriin. Nämä leikkurit nyt toki on muutenkin lähinnä vittuilua, mutta kyllä lähinnä tuo on esimerkki siitä, miten porukka tekee de facto ylitöitä ilman erilliskorvausta tai näissä leikkuritapauksissa pahimillaan jopa ilman mitään korvausta. Ääriesimerkkejä toki.
 
Aika paljon olen myös omissa töissä nähnyt sitäkin, että jotkut painaa koko ajan ylipitkää päivää liukumilla ja saldot paukkuu sadoissa "kun on niin kiire", mutta sitten eivät myöskään ehdi pitämään niitä saldoja vapainakaan "kun on niin kiire". Pahimmillaan osa saldoista menee sitten jossain vaiheessa leikkuriin. Nämä leikkurit nyt toki on muutenkin lähinnä vittuilua, mutta kyllä lähinnä tuo on esimerkki siitä, miten porukka tekee de facto ylitöitä ilman erilliskorvausta tai näissä leikkuritapauksissa pahimillaan jopa ilman mitään korvausta. Ääriesimerkkejä toki.
Tämä on ihan oma päätös menetellä näin. Ei siihen kukaan pakota. Varmaan osin luonnekysymys ja jonkin verran myös paskaa johtamista, jos tollaiseen ei puututa. Toi ei ole kenellekän hyvä. Ei edes firmalle.
 
Tämähän riippuu ihan tarkastelujaksosta. Itse tarkastelen asioista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tunnit toki tasaantuu, mutta jos teen tänään 2h liukumilla niin se on sitten kaksi menetettyä vapaa-ajan tuntia, joita en saa koskaan takaisin tälle päivälle. Toki sitten voin toisena päivänä lopettaa tai aloittaa pari tuntia myöhemmin, mutta toisaalta voin vaikka esim. kuolla ennen kuin ehdin pitämään ne vapaat, jolloin olen potentiaalisesti menettänyt työnantajalle kaksi elämäni viimeisimpiin kuuluvaa vapaa-ajan tuntia, jotka olisin voinut viettää vaikka perheeni kanssa. Tämä on toki varsin morbidia ja kohtuullisen epätodennköistä, mutta selittää kuitenkin miksi lähtökohtaisesti haluan veloittaa riskipreemiota siitä menetetystä vapaa-ajasta päivätasolla tarkasteltunakin.

Tuolla logiikalla kannattaa pitää saldo niin paljon miinuksella kun on sallittua?
 
Tuolla logiikalla kannattaa pitää saldo niin paljon miinuksella kun on sallittua?
Jos uskoo, että saat työsi hoidettua miinus saldoilla niin mikä jottei? Itse syylistyn paljon tuohon "työtehtävien määrä/aika ei riitä pitämään pois". Koska kuitenkin haluan nuo käyttää niin tulee usein suunniteltua 2-3vkoa pidemmät lomat. Eli joulu ja kesä pidempi. Itselle onnistuu tuo paremmin kuin satunnainen lyhyempi päivä tyyppinen homma.
 
Viime kuun palkka 7300€ brutto, nettona 3900€.
Tässä maassa ei ole kyllä mitään järkeä olla palkansaajana.
Tulossa on varmaan vapaa auto-etu mukana? Olin 15v sitten duunissa jossa bruttopalkka oli 4500€ ja netto 2200€, koska vapaa auto-etu rokotti palkkaa reilusti.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D

Ilman kummempia vähennyksiä siis.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D

Ilman kummempia vähennyksiä siis.

Oisko jossain 4400€-4600€ tienoilla? mulla nyt brutto 5000€, netto 3300€ niin siitä karkeasti 50% marginaaliverolla. Mitään erikoisia vähennyksiä ei ole.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D
Tässähän nyt tietysti vaikuttaa myös, missä kunnassa asut ja kuulutko kirkkoon ja minkä eläkevakuutuksen alainen olet. Keskimääräisellä 7,37 kunnallisveroprosentilla ja keskimääräisellä 1,38 kirkollisveroprosentilla ja TyELillä se on sellainen 4620 e brutto.

Kauniaisten kunnallisveroprosentti on 4,36% että sanoisin että hyvinkin voisi jonkun 4520

Kökarissa kunnallisveroprosentti on 19,75% ja siellä kirkollisvero on 2%.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba
Mulla on veroprosentti 36% ja 155000€ vuositulorajana. Tekee n. 12500€/kk.
Eli "vähän" enemmän kuin toi 7300€ brutto. Eli verokortti päin persettä sulla. Toki jos niitä kvartaalibonareita keskimäärin 5000€/kk, niin sitten ok.
 
Nettopalkkaahan pienentää palkansaajalla muukin kuin pelkkä vero%. Eli palkasta vähennetään myös työeläkemaksu (yleensä 7,15% tai 8,65% jos 53-62 vuotias) ja työttömyysvakuutusmaksu (yleensä 1,5%)

(ja ihan vaan jottei kukaan luulisi että työeläkkeeseen menee vain noin vähän, niin se on 25,3% bruttopalkasta, josta työnantaja maksaa loput "bruttopalkan" lisäksi. Ja työttömyysvakuutusmaksuakin myös työnantaja maksaa 0,5% - 2,05%)
 
Viimeksi muokattu:
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D

Ilman kummempia vähennyksiä siis.
4680/3029 näkyy olevan viimeisimmässä palkkalaskelmassa.
 
Kvartaalibonukset + muut nostaa tuota vielä jonkin verran riippuen kuukaudesta.
Verot katsotaan vuosiansioista. Jos tienaat 20ke kuussa ja yhtenä kuuna vain 1ke niin ei tuon pienen kuun verot ole alemmat. Voi olla myös että olet laskenut tulot yläkanttiin.

Vot vähentää verotusta muuttamalla edullisempaan kuntaan ja poistumalla kirkosta. Varsinkin jälkimmäinen on hyvä keino, tuo eka ei monesti ole järkevää.
 
Mulla on veroprosentti 36% ja 155000€ vuositulorajana. Tekee n. 12500€/kk.
Eli "vähän" enemmän kuin toi 7300€ brutto. Eli verokortti päin persettä sulla. Toki jos niitä kvartaalibonareita keskimäärin 5000€/kk, niin sitten ok.

Tuo nyt ei ole millään tapaa mahdollista ilman useiden kymmenien tuhansien vähennyksiä. 46% alkaisi olla jo sielläpäin tuollaisilla tuloilla.
 
Tuo nyt ei ole millään tapaa mahdollista ilman useiden kymmenien tuhansien vähennyksiä. 46% alkaisi olla jo sielläpäin tuollaisilla tuloilla.

Ilman vähennyksiä Helsingissä asuvalle, ei kirkkoon kuuluvalle, veroprosenttilaskuri antaa 36,5%. Toki siihen tulee ne muut maksut päälle, 8,65% niinkuin jossain toisessa viestissä sanottiin.
 
Ilman vähennyksiä Helsingissä asuvalle veroprosenttilaskuri antaa 36,5%. Toki siihen tulee ne muut maksut päälle, 8,65% niinkuin jossain toisessa viestissä sanottiin.
Tämä juuri. Veroprosentti on eri kuin palkasta lähtevä prosentti. Mulle jää rahapalkasta n. 53% käteen.
 
Mulla on veroprosentti 36% ja 155000€ vuositulorajana. Tekee n. 12500€/kk.
Eli "vähän" enemmän kuin toi 7300€ brutto. Eli verokortti päin persettä sulla. Toki jos niitä kvartaalibonareita keskimäärin 5000€/kk, niin sitten ok.
Kävikin ilmi että olin töhöillyt ja alkuvuodesta maksanut liian pienellä prosentilla, koko vuodelle olisi lähempänä 31%
 
Onhan tää sairasta Suomessa. Sadasta tonnista jää käteen varmaan vähän reilut puolet, jos kuuluu kirkkoon ja/tai ei saa mitään matka vähennyksiä tai, lapsi/asuntolaina, yms vähennystä.




Just laskin syyskuun vähennykset ja katoin mitä jää käteen. Niin n. 2577 netto ja kokonaisvähennykset brutosta oli 38,8%.
Pitää ens kuussa tarkastella veroprosenttia, kun viime vuonna tuli hieman ylityötä tehtyä ja tänä vuonna hankkeet pienemmät. Niin voipi luisutella loppuvuoden pienemmällä prosentilla.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D

Ilman kummempia vähennyksiä siis.

4500 bruttotuloilla netto on vähän reilu 3100, toki verokortissa on jotain vähennyksiä.
 
Itsellä näyttäisi vuosiansiot tämän vuoden osalta osuvan noin 86 k€ lukemaan, kiitos peruspalkan päälle mätkäistyjen bonusten, joiden osuus koko potista oli noin 15 k€. Ensi vuonna tavoitteena olisi päästä kutittelemaan 100 k€ lukemaa, mutta nähtäväksi jää, onnistuuko tuo tavoite. DI vuodelta 2015 energiatekniikan puolelta.

Eipä mene vielä tänä vuonna 100 k€ vuosiansiot rikki :x3: Tämän vuoden kokonaistulot jäänevät muutaman tonnin viime vuoden kokonaistuloista, koska bonuksia tuli merkittävästi edellistä vuotta vähemmän. Ensi vuonna sitten uusi yritys.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D

Ilman kummempia vähennyksiä siis.

Tällä kätevä katsoa:
 
Näin muut ikäisesi tienaavat
Mielenkiintoisinta tuossa jutussa oli tuo video ja nuori kaveri. Kysyttäessä kaverin mielestä taloudellisesti olisi turvassa 1800€/kk palkalla ja rikkaaksi kokisi itsensä 3000€/kk palkalla :D. Kyllähän tuo on aika normaalia että sitä mukaa kun tulot kasvaa niin menot kasvaa ja eipä ole vielä kertaakaan tuntunu että olisi "ylimäärästä" rahaa tai olisi rikas vaikka tuota taulukkoa katsoessa oma ja puolison tulot ovat selkeesti tuon taulukon yli :). Joku iotech massipäälikkö voisi kertoa millä kuukausilikulla on alkanut oikeasti tuntumaan että nyt alkaa olemaan "rikas" ja rahaa tulee enemmän kuin tarpeeksi?
 
Näin muut ikäisesi tienaavat
Mielenkiintoisinta tuossa jutussa oli tuo video ja nuori kaveri. Kysyttäessä kaverin mielestä taloudellisesti olisi turvassa 1800€/kk palkalla ja rikkaaksi kokisi itsensä 3000€/kk palkalla :D. Kyllähän tuo on aika normaalia että sitä mukaa kun tulot kasvaa niin menot kasvaa ja eipä ole vielä kertaakaan tuntunu että olisi "ylimäärästä" rahaa tai olisi rikas vaikka tuota taulukkoa katsoessa oma ja puolison tulot ovat selkeesti tuon taulukon yli :). Joku iotech massipäälikkö voisi kertoa millä kuukausilikulla on alkanut oikeasti tuntumaan että nyt alkaa olemaan "rikas" ja rahaa tulee enemmän kuin tarpeeksi?
Rikkaus ei ole tulosidonnainen asia. Jos vaimollani ja minulla olisi velaton asunto, kokisin että meillä olisi niin paljon rahaa etten tiedä mihin laittiaisi. Se lienee rikkautta?

Nyt tilanne on toinen, kun kaksi ihmistä on keski-iän kynnyksellä noussut hyville palkoille lähes pohjatasolta, on edessä hyvin paljon kalliita (tai ei kalliita, vaan rahasyöppöjä) ratkaisuja joilla yrittää turvata tulevaisuutensa. Jos takana olisi järkevät taloudelliset ratkaisut ja normaali opintopolku työelämään, olisimme mielestäni rikkaita. Ikätovereilla ja kollegoilla tuntuu olevan asiat hyvin, asuntolainat monella maksettuna ja sijoituksiakin sopiva määrä, ovat oikeastaan rikkaita.

Tähän kokemukseen vaikuttaa varmasti oma lapsuuden ja nuoruuden sosioekonominen lokero. Palkat meillä ovat lähes tuplat taulukkoon verrattuna molemmilla.
 
Rikkaus ei ole tulosidonnainen asia. Jos vaimollani ja minulla olisi velaton asunto, kokisin että meillä olisi niin paljon rahaa etten tiedä mihin laittiaisi. Se lienee rikkautta?
Itse olen miettinyt asiaa samalla tavalla, tosin lähden mieluummin sanasta varakas. Asunto- ja remppalainoihin menee kuitenkin tällä hetkellä noin puolet nettotuloistani (korkoa lainanhoitokuluista nyt n. viidennes), ja kun tuosta tippuu asuntolainan osuus pois muutaman vuoden sisällä, olen siinä tilanteessa, että rahalla ei välttämättä ole jatkuvaa käyttöä. Kerran kuukaudessa voisi heittää vaikka pitkän viikonlopun jossain päin Eurooppaa kun normaalisti tuollaiseen on ollut mahdollisuus suunnilleen kerran vuodessa :lol:

Kaikki on niin subjektiivista. Itselle rikkaus tai varakkuus tarkoittaa ehkä eniten riittävää valinnanvapautta asioiden suhteen ja rahan puute on yleensä se, joka rajoittaa.
 
Itse olen miettinyt asiaa samalla tavalla, tosin lähden mieluummin sanasta varakas. Asunto- ja remppalainoihin menee kuitenkin tällä hetkellä noin puolet nettotuloistani (korkoa lainanhoitokuluista nyt n. viidennes), ja kun tuosta tippuu asuntolainan osuus pois muutaman vuoden sisällä, olen siinä tilanteessa, että rahalla ei välttämättä ole jatkuvaa käyttöä. Kerran kuukaudessa voisi heittää vaikka pitkän viikonlopun jossain päin Eurooppaa kun normaalisti tuollaiseen on ollut mahdollisuus suunnilleen kerran vuodessa :lol:

Kaikki on niin subjektiivista. Itselle rikkaus tai varakkuus tarkoittaa ehkä eniten riittävää valinnanvapautta asioiden suhteen ja rahan puute on yleensä se, joka rajoittaa.
Juu. Ei Suomessa oikein palkkatuloilla rikkaaksi tulla. Varakkaaksi kyllä. Itse koen olevani kohtalaisen varakas (tai vaimon kanssa olemeen varakkaita).
Rikkaana ei tarvitsisi töitä tehdä, vaan voisi elellä ilmankin hakutessaan.

Meilläkin vielä asuntolainaa maksettavana. Sen kyllä pystyisi sijoituksista realisoimalla maksamaan helpsti pois, mutta en koe järkeväksi. Ja vaikka laina lienee 2-3v sisällä viimeistään maksettu pois, niin silti pitää jotain töitä tehdä (ikää vähän alle 50v). Tossa 55-58v iässä olen laskeskellut olevan mahdollista jäädä pois työelämästä elintason liian paljon tippumatta. Tossa pitää kuitenkin sellainen 8-11v elellä ihan säästöillä/sijoituksilla ja se vaatii jonkinmoiset säästöt. Sanotaan vaikka 5te nettona kahdelle/kk, niin 480-660te pitäisi saada jostain ennen eläkeikää. Ja eläkkeen ajaksikin olisi jotain hyvä jättää. Toki toi 5te voi olla yläkanttiin, mutta tollaista olen laskenut. Toki osinkotulot ja firman lisäeläke auttavat, mutta kyllä töistä poisjäänti vaatii aika paljon silti.

Toki töissäollessa voin varakkaana tehdä paljon asioita ja teenkin, enkä vain säästä FIRE:ä varten. Kyllä meillä menee ihan lomailuun varmaan 20te vuodessa, autoja on 3kpl jne... Lapset kyllä muuttanevat 2-5v sisällä pois kotoa, jolloin taas tippuu kulut varmaan 1-2te/kk (esim. yksi auto riitänee) jne.
 
Harvassa on missään hommat, joissa töitä tekemällä rikastuu. Lähinnä jotain isojen firmojen johtoportaita koskee sellaiset palkat.
 
Juu, ei tässä paljon rikastumaan pääse vaikka oma liksa onkin hyvä, 6500€/kk verotettava tulo. Vaimolla sitten 4k€ pienempi. Verot kasvoi 10% kun työmatkat jäi vähennyksistä ja tulot nousi ja 1k€ verotettavista tuloista on vapaata autoetua
 
Eipä mene vielä tänä vuonna 100 k€ vuosiansiot rikki :x3: Tämän vuoden kokonaistulot jäänevät muutaman tonnin viime vuoden kokonaistuloista, koska bonuksia tuli merkittävästi edellistä vuotta vähemmän. Ensi vuonna sitten uusi yritys.
Minkäslaisia energia-DI:n hommia, jos 100k alkaa olla realistinen? Itse olen isossa energia-alan (tai sinne päin) firmassa töissä ja palkkataso on näemmä sellainen, ettei director-tason kaverit löydy verokoneesta. :)
 
Juu, ei tässä paljon rikastumaan pääse vaikka oma liksa onkin hyvä, 6500€/kk verotettava tulo. Vaimolla sitten 4k€ pienempi. Verot kasvoi 10% kun työmatkat jäi vähennyksistä ja tulot nousi ja 1k€ verotettavista tuloista on vapaata autoetua
Itsellä tulot noussut melko reippaasti sitten viime vuoden. 2022 vuositulot bruttona oli 66k€. Tänä vuonna vasta yhdeksän kuukauden tilit maksettu ja brutto tähän mennessä nyt jo yli edellisen vuoden, eli 69k€. Peruspalkka ei kyllä kummoinen ole, joten tämän vuoden tuloihin on tehty "vähän" ylimääräistäkin. Toivottavasti ei jatku ensi vuonna samaan malliin.
Ei, en tunne itseäni rikkaaksi. Ruuhkavuodet meneillään, eli menotkin on suuret ja kustannukset tuntuu vaan jatkavan nousuaan.
 
Viimeksi muokattu:
Lopputili ja lomarahat. Paitsi etten ole oikeutettu lomarahoihin. Sen sijaan 6 kk kilpailukieltosopimuksesta maksettiin 24 000 euroa :cigar2: Vajaassa kymmenessä kuukaudessa 166 836 euroa palkkaa, en valita.

1697720966970.png

Kateelliset voivat lohduttautua tiedolla että työurani oli sitten tässä. Ensi vuoden palkkatulot tulevat olemaan tasan 0 euroa. Jatkossa elellään pääomatuloilla ja ennen kaikkea "verottomilla" osingoilla.
 
Voisikohan tuosta muuten hakea tulontasausta, eli osa tuosta kilpailukieltosopimuksen korvauksesta verotettaisiin vasta ensi vuonna? Tämä vähentäisi kokonaisveromäärää progressiosta johtuen.

Edit: ei taida edellytykset täyttyä

 
Viimeiseksi viideksi jääneiden työvuosien palkkatulot alla kuvassa(piilaakso, koodaushommaa). Viimeisenä vuotena 9kk töitä ja FIREn viettoon. Jos olisi jaksanut täyden vuoden niin verotettavat tulot sisältäen osakemyynnit olisi rikkoneet miljoonan. Hullua kävellä pois noista liksoista, mutta ei pää enää kestänyt.

Verotettavat tulot oikeasti enemmän, kun noissa luvuissa ei ole mukana pääomatuloja eikä etuja. Merkittäviä etuja jotka ei näy numerossa 401k, espp osakkeet. Työnantajan osakekurssi raketoi niin sen vuoksi verotettavassa tulossa näkymättömät espp osakkeet oli todella merkittävä etu. Peruspalkka oli viimeisenä vuotena vajaan 300k$, loput tuli osakekannustimista. Osakkeita saa vuosittain lisää, jos suorittaa hyvin. Osakkeet saa omaksi 4v aikana kvartaaleittain. RSU osakkeet verotetaan palkkatulona saantihetkellä toisin kuin espp osakkeet. ESPP osakkeet verotetaan myyntihetkellä. En ole myynyt espp osakkeita(vielä).

1697729781643.png
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 176
Viestejä
4 488 685
Jäsenet
74 164
Uusin jäsen
wesseli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom