Edit: Tosta tehdasduunista jäi mieleen sekin että kun duunit oli jo tehty ja seuraava vuoro kehissä (joku 10-15min vuoronvaihto), jos olit jo valmis poistuun pihalle ET voinut leimata ulos kun jotain alle 5min ennen työn virallista loppumisaikaa tai lähti palkasta siivu. Siinä oli siis sakkia jonossa odottamassa kaivamassa persettään että minuuttiviisari naksahtaa. Helvetin absurdia touhua.
Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen
), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin. Jos erehdyit leimaamaan muutaman kerran **:59 ulos, niin jossain vaiheessa näkyi tilinauhassa 2-viiikon maksettujen tuntien määränä 79,9 tuntia eli HR kyllä piti kirjaa noista. Mutta esimiehet oletti kuitenkin että tiedonkulun ym kannalta töihin piti tulla ajoissa että kuuli edellisvuoron "terveiset" että missä mennään. Eli tulit **:45 töihin, mutta sait lähteä vasta **:00 eli helposti tuli viikossa tunti "ylimääräistä" työaikaa, josta ei mitään tienannut. Toisaalta se töihintulon ajankohta oli aina jotain välillä **:45-**:59, sillä sama minuuttien kyttiminen oli myös vuorojen alussa HR:n toimesta. Vuoro- ja tuotantolinjatyöskentelyn ihanuuksia
Ihan samalla tavalla ihmiset näyttävät toimivan, vaikka työpaikalla olisi todella leveät liukumat ja edelläkävijöiden joukossa suomessa liukuvan työajan käytössä/kehityksessä. Luulen että suurin osa haluaa lähteä ajoissa kotiin, mutta ei halua saldon pienevän, että poistuisi esim. paria minuuttia vaille.
Esimerkki duunaripuolelta jossa vuoron vaihtoja. Suurin osa käyttää liukumia jossain määrin, mutta silti virallisen työajan päättyessä leimauskoneilla on jonoa. Saldo/palkka lähtee juoksemaan vuorotyössä tasatunnilta virallisen työajan alussa, koska osalla on tapana tulla norkoilemaan/kahvittelemaan vaikka puoli tuntia ennen työn aloitusta ja vastaavasti toinen kaveri tulee minuuttia ennen. Joten edellä mainitusta syystä töihin tullessa on tunnin saldoton aikaikkuna. Jos tulee yli tunnin virallisen työajan alkua aikaisemmin, niin jokainen minuutti lisää saldoa. Työajan päättyessä jokainen minuutti lisää tai vähentää saldoa.
Vuoronvaihdot on lähinnä seurustelua, edellinen vuoro lopettaa työnteon varmaan puoli tuntia tai varttia ennen tasatuntia ja tuleva vuorokin aloittelee työt varttia yli.
Liukumasaldoa ei nollata koskaan, paitsi poikkeustapauksissa ne on maksettu rahana tai vähennetty tilistä. Jos olleet liian kauan tapissa ja liukumavaraa ei ole. Toki työsuhteen päättyessä saldo tasataan rahalla. Liukuma-alue on +-100h.
Lisäksi "pekkaset" lisätään liukumasaldoon. Jolloin voi pitää pekkasta vaikka 2h silloin kun sille tuntuu tai vaikka kaksi viikkoa. Pekkasien rahamäärästä lisätään saldopankkiin 80% ja koko ajan maksetaan 20% tehtyjen tuntien mukaan, jolloin rahamäärä täsmäytyy oikein tuntipankkiin lisättyjen tuntien suhteen (rahasumman jako samalla kaavalla kuin alempana oleva esimerkki tuntipalkan/saldon suhteen).
Liukua voi myös kesken työpäivän, esim. käydä asioilla, tms. Myös yöllä voi liukua, esim. yövuoroon voi tulla vaikka klo 19 ja lähteä kolmelta, tai tulla neljänä iltana yli tunnin ajoissa, jolloin viimeisenä yönä voi lähteä vaikka kahdelta ja saldo ei muutu viikon pääteeksi.
Tehdyt liukumat maksetaan/lisätään saldoon 1:1 ja on olemassa erilaisia kannustimia jolla suhdetta saa kasvatettua hieman. Ylitöitä tehdään ihan normaalisti.
Palkka maksetaan tehtyjen tuntien mukaan ja saldolle on rahamäärä. Eli jos tuntipalkka on vaikkapa 20€ ja saldolle hinta 16€/4€, sekä olet tehnyt 2 viikon aikana 70h töitä ja työpäiviä olisi ollut oikeasti 10 päivää (80h), niin rahaa tulee 1400€ (70h x 20€) +160€ (10h x 16€) =
1560€. Mutta jos olisikin tehnyt töitä vaikka 88h samalla jaksolla, niin rahamäärä olisi 1600€ (20€ x 80h) + 32€ (4€ x 8h) =
1632€. Edellä mainitusta esimerkistä moni tietämätön saattaa ajatella, että saldojen tekeminen ei kannata, koska rahamäärä ei kasva samassa suhteessa tehtyjen tuntien mukaan, mutta asia ei ole niin yksioikoinen. Voit olla vaikka koko tilijakson saldovapailla ja silti saat lähes "normaalin" tilin esimerkin 10 työpäivän palkkajaksolla (16€ x 80h= 1280€). Liukumien tekeminen on vähän kuin laittaisi osan rahaa pankkiin, saat sen sitten kun pidät vapaata, mutta myös hieman näkyy siinäkin tilissä jonka jaksolle lisätuntien tekeminen on osunut.
Tässä on muitakin palkkateknisiä syitä taustalla (esim. suoritus-/tuotantopalkka), jonka vuoksi tuo esimerkin 4€ pitää huomioida/maksaa tehtyjen tuntien mukaan sillä jaksolla kun se on tehty. Normi tuntipalkalla, ilman kuukausittain laskettavia/muuttuvia kannustinlisiä, voisi kaikki tehdyt tunnit maksaa saldopankkiin sen hetkeisellä tuntipalkalla ja sieltä sitten maksaa työtekijälle kun pitää vapaata. Tuokin voisi olla joidenkin mielestä huono, koska lisätunnit ei vaikuttaisi euroakaan sillä jaksolla, mutta saisi vastaavasti "täyden palkan" vapaalla ollessaan. Tai suhde voisi olla 50/50, mutta sekään ei olisi kaikille mieleen. Pitemmät saldovapaat näkyisi sitten pienempänä tilinä ja vastaavasti tehdyt liukumat suurempana sillä hetkellä. Jälkimmäinen voisi olla työnantajan mieleen enemmän, kun osa saattaisi ahneuksissaan tehdä liukumaa ja odottaa että saldo menee tappiin jolloin maksetaan pois. Ite oon tyytyväinen tuohon nykyiseen maksusuhteeseen, tilien suuruus ei niin vaihtele vapaan/työajan suhteen, paitsi jos sattunut ylityötä.
Ylityöt sitten erikseen ja normiviikonlopusta (la 8h ja su 8h) saa sen 44h palkan, joista 26h maksetaan kta:lla. Lisäksi ylityissä joka minuutti maksetaan, eli jos viikonloppuna menet töihin klo 05:51 ja lähdet 13:51, lasketaan palkka 8h mukaan. Jos olet tasan 14 asti töissä ja mennyt ennen kuutta, maksetaan ne muutamat ylimääräiset minuutit vuorokautisena ylityönä (+ viikottainen, kuten muiltakin tunneilta)
En tiedä kuinka tottuisi olemaan täysin kiinteässä työajassa. En ole ikinä ollut töissä perjantaina klo 22 asti töissä. Joku 20 tai 21 taitaa olla ennätys, jos piti viikonlopuksi mennä ylkkään.
Kuukausipalkkalaisilla (toimisto/suunnittelijat, yms. toimihenkilöt) on vastaava liukuvatyöaika, toki detailitasolla jotain eroja.
Edit. Tulipas pitkä lörpötys, kun joutu aina lisäämään ja tarkentamaan. Piti aluksi vaan kommentoida tuota leimauskoneella norkoilua liukuvassa työssä
Edit2 korjattu esimerkin tuntimäärä. Oli tosiaan kahden tunnin heitto tullut omiin ajatuksiin.