Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kaavamainen maksimi 920e. Tai sitten teet selvityksen kuluista (vuokra, sähköt, vedet, netti, vakuutukset, siivous etc...) ja vähennät paljonko tykkäät.
Onko tuossa mitään sääntöjä, esim. joku m2 määrä jota voi käyttää laskemisen perustana?
 
Kuinka paljon työhuonevähennystä voi saada jos tekee töitä täysin kotona? Vai onko se tuon maksimi 320€?

2022 tosin, mutta kai se sama 920e on. Ja sitten jos on mahdollisuus vähentää todellisetn kuluje mukaan myös. Itse olen vähentänyt todellisilla kuluilla, koska ne ovat mulla yli ton kaavamaisen.
 
Eikun vain tiedustelemaan paljonko kollegat tienaa

Mun mielestä tämä on jo aika erikoista.

– Työntekijälle tulee oikeus tiedustella, millaista palkkaa hänen edeltäjänsä on saanut ja millaista palkkaa samoissa tehtävissä maksetaan, Niklas Bruun sanoo.y

Jos työntekijä epäilee kokevansa palkkasyrjintää, hänellä on jatkossa oikeus saada tietoonsa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskipalkat sukupuolen mukaan eriteltynä.

Termi ”samanarvoinen” on kiinnostava. Työnantajalla on aiempaa suurempi velvollisuus käydä läpi eri työtehtävien vaativuutta. Sen jälkeen voidaan vertailla eri ammattiryhmien palkkoja.

– Samanarvoiset työt voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia. Esimerkiksi palomies voi tehdä samanarvoista työtä kuin sairaanhoitaja. Nämä vertailut tulevat nyt kuulumaan työnantajan velvollisuuksiin, Bruun sanoo.

Mikäli raportit paljastavat yli viiden prosentin palkkaeroja, joita ei voi perustella osaamisella, koulutuksella tai muulla hyväksyttävällä perusteella, työnantajan on käytävä palkkaustilannetta läpi työntekijöiden edustajien kanssa. Direktiivin mukaan sukupuolensa vuoksi palkkasyrjitty työntekijä on oikeutettu korvauksiin.


Onko hyväksyttävä peruste, että työnhakija ei vain pyytänyt enempää? On erikoista, jos työnantajan pitää tällaisessa tapauksessa korottaa "liian halvan" työntekijän palkkaa.
Sukupuoliasian ymmärrän, mutta miten senkin todistat?

Tämä kyllä on totta ja varmaa pääosin vesittää koko homman:

  • Helppoa ei tule olemaan myöskään ”samanarvoisen” työn määrittely.
 
Riippuu tietysti hommasta, mutta toiset on vaan parempia kuin toiset. Joku saa aikaan paljon enemmän kuin joku toinen vaikka tekevätkin samaa hommaa, onko sitten oikein että palkka olisi sama?

Jos työ olisi kaivaa lapiolla ojaa ja toinen kaivaa 10m tunnissa ja toinen 20m niin onko tuo peruste maksaa tupla palkkaa? Pitäisi olla. Siksi aina vähän ihmettelen näitä samasta työstä sama palkka. Pitäisi olla ennemminkin samasta tuloksesta sama palkka tms. Kun aina on niitä jotka vaan lorvailee ja sitten on ahkeria.
 
Riippuu tietysti hommasta, mutta toiset on vaan parempia kuin toiset. Joku saa aikaan paljon enemmän kuin joku toinen vaikka tekevätkin samaa hommaa, onko sitten oikein että palkka olisi sama?

Jos työ olisi kaivaa lapiolla ojaa ja toinen kaivaa 10m tunnissa ja toinen 20m niin onko tuo peruste maksaa tupla palkkaa? Pitäisi olla. Siksi aina vähän ihmettelen näitä samasta työstä sama palkka. Pitäisi olla ennemminkin samasta tuloksesta sama palkka tms. Kun aina on niitä jotka vaan lorvailee ja sitten on ahkeria.
Siksi ainakin rakennusalalla vallitseekin sellainen henki ettei ole järkevää tehdä tuntipalkalla urakkatahtia. Miksi hätiköidä kun pienemmälläkin panoksella saa saman palkan jos on tuntihommissa.
 
Riippuu tietysti hommasta, mutta toiset on vaan parempia kuin toiset. Joku saa aikaan paljon enemmän kuin joku toinen vaikka tekevätkin samaa hommaa, onko sitten oikein että palkka olisi sama?

Jos työ olisi kaivaa lapiolla ojaa ja toinen kaivaa 10m tunnissa ja toinen 20m niin onko tuo peruste maksaa tupla palkkaa? Pitäisi olla. Siksi aina vähän ihmettelen näitä samasta työstä sama palkka. Pitäisi olla ennemminkin samasta tuloksesta sama palkka tms. Kun aina on niitä jotka vaan lorvailee ja sitten on ahkeria.
Entäs jos toinen kaivaa metrin syvää ojaa 5m tunnissa kun toinen kaivaa 10m puoli metriä syvää ojaa tunnissa? Molemmat on nimikkeellä ojankaivaja.
 
Jos työ olisi kaivaa lapiolla ojaa ja toinen kaivaa 10m tunnissa ja toinen 20m niin onko tuo peruste maksaa tupla palkkaa? Pitäisi olla.
Entäs jos toinen kaivaa metrin syvää ojaa 5m tunnissa kun toinen kaivaa 10m puoli metriä syvää ojaa tunnissa
Molemmat työt ovat yhtä vaativia, joten vaativuusluokka on sama.
Kovempaa tulosta tekevä työntekijä voi saada parempaa henkilökohtaista palkanlisää.
 
Aika erikoinen toi ”työnantaja ei voi vaatia korvausta oikeudenkäyntikuluista vaikka todettaisiinkin toimineen oikein”. Antaa aika paljon mahdollisuuksia kiusantekoon. Ehkä kynnys on kuitenkin korkea…

Mut tosiaan toi töiden vaativuuden vertailu on myös mielenkiintoinen juttu. Tuntuu ettei tota ole ainakaan meillä kauheasti vertailtu, ja kriteerien valinta saattaisikin olla haastavaa.
 
Entäs jos toinen kaivaa metrin syvää ojaa 5m tunnissa kun toinen kaivaa 10m puoli metriä syvää ojaa tunnissa? Molemmat on nimikkeellä ojankaivaja.
Niin, meillä on ehkä 700 työntekijää samalla nimikkeellä, vaikka jonkun työn skoopissa on esim. home ja toisen kvanttitekniikka. Mitenköhän noita vertaillaan toisiinsa?
 
Niin, meillä on ehkä 700 työntekijää samalla nimikkeellä, vaikka jonkun työn skoopissa on esim. home ja toisen kvanttitekniikka. Mitenköhän noita vertaillaan toisiinsa?
Sepä se. Se että nimike on sama ei tarkoita että kaikki tekevät samoilla spekseillä töitä.
 
Direktiivin 4 artiklan 3 kohta:
"Näiden välineiden tai menetelmien avulla on voitava arvioida, ovatko työntekijät työn arvon suhteen vertailukelpoisessa tilanteessa, käyttäen objektiivisia kriteereitä, joihin kuuluvat koulutus- ja ammattitaitovaatimukset, pätevyys, kuormitus ja vastuun määrä, suoritettava työ ja työtehtävien luonne. Ne eivät saa sisältää kriteereitä, jotka välittömästi tai välillisesti perustuvat työntekijöiden sukupuoleen, tai nojautua tällaisiin kriteereihin."

Tuossapa suoraan direktiivistä kriteerejä, joilla työn samanarvoisuutta arvioidaan. Luonnollisestikaan ei olla menossa esim. pelkästään nimikkeen mukaan.
 
Direktiivin 4 artiklan 3 kohta:
"Näiden välineiden tai menetelmien avulla on voitava arvioida, ovatko työntekijät työn arvon suhteen vertailukelpoisessa tilanteessa, käyttäen objektiivisia kriteereitä, joihin kuuluvat koulutus- ja ammattitaitovaatimukset, pätevyys, kuormitus ja vastuun määrä, suoritettava työ ja työtehtävien luonne. Ne eivät saa sisältää kriteereitä, jotka välittömästi tai välillisesti perustuvat työntekijöiden sukupuoleen, tai nojautua tällaisiin kriteereihin."

Tuossapa suoraan direktiivistä kriteerejä, joilla työn samanarvoisuutta arvioidaan. Luonnollisestikaan ei olla menossa esim. pelkästään nimikkeen mukaan.
Eli jos sairaanhoitaja 1 "hoitaa" enemmän sairaita per tunti kun hoitaja 2 niin hoitaja 2 pitäis saada parempaa liksaa?
 
Mun mielestä tämä on jo aika erikoista.

– Työntekijälle tulee oikeus tiedustella, millaista palkkaa hänen edeltäjänsä on saanut ja millaista palkkaa samoissa tehtävissä maksetaan, Niklas Bruun sanoo.y

Jos työntekijä epäilee kokevansa palkkasyrjintää, hänellä on jatkossa oikeus saada tietoonsa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskipalkat sukupuolen mukaan eriteltynä.

Termi ”samanarvoinen” on kiinnostava. Työnantajalla on aiempaa suurempi velvollisuus käydä läpi eri työtehtävien vaativuutta. Sen jälkeen voidaan vertailla eri ammattiryhmien palkkoja.

– Samanarvoiset työt voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia. Esimerkiksi palomies voi tehdä samanarvoista työtä kuin sairaanhoitaja. Nämä vertailut tulevat nyt kuulumaan työnantajan velvollisuuksiin, Bruun sanoo.

Mikäli raportit paljastavat yli viiden prosentin palkkaeroja, joita ei voi perustella osaamisella, koulutuksella tai muulla hyväksyttävällä perusteella, työnantajan on käytävä palkkaustilannetta läpi työntekijöiden edustajien kanssa. Direktiivin mukaan sukupuolensa vuoksi palkkasyrjitty työntekijä on oikeutettu korvauksiin.


Onko hyväksyttävä peruste, että työnhakija ei vain pyytänyt enempää? On erikoista, jos työnantajan pitää tällaisessa tapauksessa korottaa "liian halvan" työntekijän palkkaa.
Sukupuoliasian ymmärrän, mutta miten senkin todistat?

Tämä kyllä on totta ja varmaa pääosin vesittää koko homman:

  • Helppoa ei tule olemaan myöskään ”samanarvoisen” työn määrittely.
Euvostoliitto voisi säätää direktiivin jossa määrätään sama palkka kaikille tehtävistä ja työpanoksesta riippumatta.
 
Se tunne kun 3 ihmista tekee tyota 3 viikkoa jonka olisi tehnyt itse 2 paivassa. Ja niilla 3 olisi ollut evaat tehda se samassa ajassa jos olisivat seuranneet ohjeita,
 
Ei se työn vaativuutta lisää. "Lapio maahan, työnnä, käännä, heitä." toista.

Niin. Onko vaativuutta se että lapio uppoaa saveen, jos elopainoa tarvitaan 80 kiloa vai ei. Tietysti voidaan ajatella että kaikki työ on yhtä vaativaa, jos mitään ei pidä saada aikaan.
 
Luulisi että ainoa paikka missä nämä toimii on taulukkopalkka-ammatit, joissa määritellyt vaativuusluokat ja mahdolliset osaamis/kokemuslisät. No onko näillä sektoreilla todettu isoja eroja, veikkaampa ettei ole. Erot ovat isompia ammateissa, joissa työnhaussa esitetään palkkatoive. Onko näissä tilanteissa mitään järkeä harmonisoida sosialismin keinon palkkoja eri henkilöiden välillä, eipä ole..
 
Ja tästä päästäänkin siihen miksi samasta työstä maksetaan samaa palkkaa eikä sen mukaan kuinka paljon teet.
Sitä ihmettelin ensimmäisen kerran jo kesätöissä 80-luvun lopulla.

Näin vanhemmiten olen päätynyt siihen, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta (provikka-tai urakkapalkka) palkkaa maksetaan menetetystä vapaa-ajasta eikä tehdystä työstä.
 
Luulisi että ainoa paikka missä nämä toimii on taulukkopalkka-ammatit, joissa määritellyt vaativuusluokat ja mahdolliset osaamis/kokemuslisät. No onko näillä sektoreilla todettu isoja eroja, veikkaampa ettei ole. Erot ovat isompia ammateissa, joissa työnhaussa esitetään palkkatoive. Onko näissä tilanteissa mitään järkeä harmonisoida sosialismin keinon palkkoja eri henkilöiden välillä, eipä ole..
Meillä on tehtävät pisteytetty vaativuusluokittain ja kullakin luokalla minimi- ja maksimipalkka. Eli taulukkopalkkajärjestelmä, vaikka ollaankin henkilökohtaisilla palkoilla. Oman vaativuuspisteeni mukainen palkkaikkuna on n. 3500...6500 €/kk. Seitsemän peräkkäistä vaativuusluokkaa menee limittäin.
 
Laitetaanpas vähän omaa historiaa
-2016: 3300€ julkisella puolella
-2017: siirto yksityiselle, ensin 3400€ ja vajaan vuoden päästä 3900 + 4500€ vuosibonukset
-2019: firman vaihto, 5000€ + 5000€ vuosibonukset
-2021: firman vaihto, 4900€ ilman bonuksia. oisin pienemmälläkin palkalla lähtenyt muualle tuolta edelllisestä hommin
-2023: takaisin julkiselle, sama palkka kuin edellisessä. Kai se taulukon mukaan jotenkin menee mutta käytännössä niin että sanoin että samalla palkalla olen valmis vaihtamaan työpaikkaa. Samalla työnkuva vaihtui PM -> PO eli enemmän mielekästä tekemistä ja vähemmän käsienheiluttelua. kohta tulee tarpeeksi vuosia niin saa yhden ikälisän automaattisesti (jotain 500€), ja lomia on enemmän kuin tarpeeksi. Jos tekeminen jatkuu mielekkäänä niin ei ole enää kiinnostusta hakea lisää rahaa haastavampien tehtävien kautta.
 
Ihanku ois ketju hiljentynyt edellisen kaverin henkselien paukuttamisesta.. Jatketaan -> Kaverin puolesta kyselen, mitä sähkö/automaatio/LVI miehet tienaa nykyään?
 
Viimeksi muokattu:
Ihanku ois ketju hiljentynyt edellisen kaverin henkselien paukuttamisesta.. Jatketaan -> Kaverin puolesta kyselen, mitä sähkö/automaatio/LVI miehet tienaa nykyään?

suurin osa varmaan jotain 2000-6000€/kk.

itse lvi asentajana tuntihommissa päälle 4000€/kk, 53k€ vuodessa kaikkinensa


 
Sitä ihmettelin ensimmäisen kerran jo kesätöissä 80-luvun lopulla.

Näin vanhemmiten olen päätynyt siihen, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta (provikka-tai urakkapalkka) palkkaa maksetaan menetetystä vapaa-ajasta eikä tehdystä työstä.
Loppujenlopuksi syy on varmaan se, että jos on tuhat työntekijää tekemässä samaa hommaa niin aika hankala oikeasti seurata kokoajan miten paljon kukakin saa aikaan. Joten helpompaa maksaa kaikille saman verran. Toki joku tekee 3 kertaa enemmän kun toinen, mutta olisi loputon suo alkaa oikeasti katsomaan mitä kukakin tekee oikeasti. Mittareita voi toki olla, mutta on paljon työtehtäviä joita ei voi mitata järkevästi jne.

Noin muuten olen kyllä sitä mieltä että tuloksen mukaan pitäisi olla palkka, eikä sen mukaan kauanko olet paikanpäällä.
 
Loppujenlopuksi syy on varmaan se, että jos on tuhat työntekijää tekemässä samaa hommaa niin aika hankala oikeasti seurata kokoajan miten paljon kukakin saa aikaan. Joten helpompaa maksaa kaikille saman verran. Toki joku tekee 3 kertaa enemmän kun toinen, mutta olisi loputon suo alkaa oikeasti katsomaan mitä kukakin tekee oikeasti. Mittareita voi toki olla, mutta on paljon työtehtäviä joita ei voi mitata järkevästi jne.

Noin muuten olen kyllä sitä mieltä että tuloksen mukaan pitäisi olla palkka, eikä sen mukaan kauanko olet paikanpäällä.
Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.
 
Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.
Ei tuollainen voi olla laillista että liukumat katoaa bittiavaruuteen. Jos ne häviäisi, niin en tekisi yhtään ylimääristä tuntia vaikka kuinka työantaja haluaisi.
 
Jep, jostain työajanseurantajärjestelmästä ne saattaa leikkaantua, mutta jos niistä on pidetty sovitulla tavalla kirjaa, niin ei ne mihinkään todellisuudessa häviä. Tai sitten maksetaan rahalla pois.
 
Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.
Kai noita tuntisaldoja ehtii pitämään. Joko pidetään tai maksetaan rahana, se on aivan varma. Senku sanoo pomoille et tuntisaldot paukkuu ja meinaat pitää ne pois. Eit sitä ilmaiseksi tehdä.
 
suurin osa varmaan jotain 2000-6000€/kk.

itse lvi asentajana tuntihommissa päälle 4000€/kk, 53k€ vuodessa kaikkinensa


Hauska tuo sähköalan graafi, joku on sinne ilmoittanut 30ke/kk mutta tuo putkimiehen 53ke/v ja sähköalalla hieman vähemmän ~48ke/v varmaan on hyvin lähellä totuutta muutaman vuoden kokemuksen jälkeen
 
Kai noita tuntisaldoja ehtii pitämään. Joko pidetään tai maksetaan rahana, se on aivan varma. Senku sanoo pomoille et tuntisaldot paukkuu ja meinaat pitää ne pois. Eit sitä ilmaiseksi tehdä.
Noin se vaan menee toimihenkilöillä ja ylemmillä. Ei makseta rahana ilman erillistä ylityömääräystä ja saldot paukkuu neljä kertaa vuodessa jos on paukkuakseen. Aikanaan työsuojelupiiri teki firmassa tarkastuksen, kun bittiavruuteen oli hävinnyt leikkantuneita saldotunteja yli 32000 h.
 
Tuohan on vähän sopimuskysymys ja mihin itse venyy. Ite olen aina pitänyt huolen, ettei tunnit mene yli tai ne maksetaan ylityönä. Päivä se on aina huomennakin ja jos työnantaja haluaa nopampaa tempoa hommiin, niin palkkaa useamman tekijän.
 
Tuohan on vähän sopimuskysymys ja mihin itse venyy. Ite olen aina pitänyt huolen, ettei tunnit mene yli tai ne maksetaan ylityönä. Päivä se on aina huomennakin ja jos työnantaja haluaa nopampaa tempoa hommiin, niin palkkaa useamman tekijän.
Näinhän sen pitäisikin olla. Mutta erikoisasiantuntijoita ei palkata yhtä helposti kuin lapiomiehiä, rekryprosessi supotuksineen ottaa oman aikansa jne. Mutta tosiasia on tietenkin, että ollaan liian joustavia, turvataan omaa persettä seuraavien yt:iden varalta jne. Osalle huippuasiantuntijan työ on myös enemmän kuin työtä.
 
Viimeksi muokattu:
Hauska tuo sähköalan graafi, joku on sinne ilmoittanut 30ke/kk mutta tuo putkimiehen 53ke/v ja sähköalalla hieman vähemmän ~48ke/v varmaan on hyvin lähellä totuutta muutaman vuoden kokemuksen jälkeen
20€ tuntipalkalla sähkäri saa sen 3200€/kk, siitä verot pois näppiin jää jotain 2600€. Tuntipalkka mies ei pääse millään urakkamiehennpalkoille. Urakkajätkät saa 30-35€/h ja sit jos keikat valmistuu rivakkaan niin siihen tulee urakkapohjat päälle. Urakalla kun painetaan on paita märkä 8h päivässä. Tuntimies voi läpsytellä keikkoja ilman et paita kostuu edes kertaakaan kuukaudessa. Palkka on eri mutta niin on tahtikin.
 
Noin se vaan menee toimihenkilöillä ja ylemmillä. Ei makseta rahana ilman erillistä ylityömääräystä ja saldot paukkuu neljä kertaa vuodessa jos on paukkuakseen. Aikanaan työsuojelupiiri teki firmassa tarkastuksen, kun bittiavruuteen oli hävinnyt leikkantuneita saldotunteja yli 32000 h.
Ymmärsin, että kommentini saattoi vaikuttaa myös kärkkäältä. Itse tosiaan ylempänä toimihenkilönä ja en tajunnut ettei se nyt ikävä kyllä samanlain mene kaikilla. Samaa mieltä myöskin tuosta "enemmän kuin työtä" kommentista. Itsekin tulee välillä esim vkl tsekattua luurilta sähköpostit tai työasiat pyörii mielessä ja pitää nopeasti tarkastaa jotain. Näitä en mihinkään merkkaa.. tosin täysin omavalinta noita tehdä ja katsoa. Kuitenkin varsinaiset työtunnit merkkaan minuutilleen ihan itsenikin takia, että kun se 40t lähenee niin tietää pidempien vapaiden olevan tulossa. Työreissuilla nuo tunnit tulevat äkkiä täyteen.
 

tuolta näkee Talotekniikka alan palkkoja ihan tilastoihin perustuen, ei esson baarin huhupuheita.

"Palkkatilaston mukaan keskimääräinen aikapalkka on 17,60 €/h ja urakkatyöpalkka 21,42 €/h."

sähkäreiden palkat voi sitten olla jotain muuta...

urakkahommissa kannattaa vaan muistaa se että voi tulla lomautuksia työmaitten välissä jolloin vaikuttaa vuosiansiohin. nythän on aikamoista laskusuhdannetta rakennusalalla ilmoilla.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Noin se vaan menee toimihenkilöillä ja ylemmillä. Ei makseta rahana ilman erillistä ylityömääräystä ja saldot paukkuu neljä kertaa vuodessa jos on paukkuakseen. Aikanaan työsuojelupiiri teki firmassa tarkastuksen, kun bittiavruuteen oli hävinnyt leikkantuneita saldotunteja yli 32000 h.
Saldojen paukuttelu on itsestä kiinni, liukuvan työajan käyttö on aina työntekijön päätös, vaikka moni työnantaja yrittää puskea sitä ylitöiden vaihtoehdoksi.
 
Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.
Ihan oma vika jos pitää tuolla tavalla myydä sielunsa työnantajalle. Kukaan ei pakota joustoja tekemään.
 
Loppujenlopuksi syy on varmaan se, että jos on tuhat työntekijää tekemässä samaa hommaa niin aika hankala oikeasti seurata kokoajan miten paljon kukakin saa aikaan. Joten helpompaa maksaa kaikille saman verran. Toki joku tekee 3 kertaa enemmän kun toinen, mutta olisi loputon suo alkaa oikeasti katsomaan mitä kukakin tekee oikeasti. Mittareita voi toki olla, mutta on paljon työtehtäviä joita ei voi mitata järkevästi jne.

Noin muuten olen kyllä sitä mieltä että tuloksen mukaan pitäisi olla palkka, eikä sen mukaan kauanko olet paikanpäällä.
Sehän onkin sit hupaisaa, kun aletaan keksimään mittareita minkä mukaan työn tuottavuutta voidaan mitata. Tietysti henkilöt jotka mittareista (ja palkoista) päättävät eivät oikeasti (ruohonjuuritasolla) ymmärrä mitä kukin tekee ja millä mittareilla tarkasteltuna työtä pitäisi arvioida. Liian herkästi luovaakin työtä aletaan niputtamaan joihinkin raameihin, mikä todellisuudessa laskeekin työn tuottavuutta, kun luovuus kärsii. Mutta saadaanpa jotain dataa sentään ulos.

Esimerkkinä nykyisessä firmassa ajettiin työn jakamiseen HW-puolella Jira ja agile/scrummaus, mikä ei vaan taivu kenenkään HW-puolen työntekijän mielestä asiaan. Softataustainen johto kuvittelee, että monimutkaisen laitteen suunnittelun voi helposti palastella Jira-ticketeiksi ja määritellä niille tarkat aikataulu-arviot, jotta saadaan sprintit kasaan. Sit kahden viikon sykleissä huhkitaan tickettejä kiinni, jotta saadaan sprinttien lopuksi hienot käppyrät johdolle, että "tällä kertaa suljettiin 85% ticketeista, saadaanko nyt raikuvat aplodit?!". Ongelmana on, että kukaan ei oikeastaan valvo mitä konkreettisesti tule tehtyä, vaan tuijotetaan vaan sokeasti niitä tickettejä. Olipa firmassa ollut alihankittuna eräs työntekijä, joka oli laskuttanut tunneista kuukausikaupalla, mutta häntä ei alun jälkeen ollut näkynyt toimistolla tai ollut tavoitettavissa enää puhelimella/Teamsilla. Kesti kuukausia, että joku hoksasi, että mitäs helvettiä asiat eivät ole edenneet yhtään mutta laskutus on silti rullannut :lol:

Kauhulla odottelen milloin firman johto keksii, että aletaan seuraamaan tarkemmin aikatauluarvioiden oikeellisuuden toteutumista ja sidotaan ne vaikka meriittikorotuksiin, niin saadaan porukkaa motivoitua o_O Sit pitää alkaa heittämään aina pari päivää extraa joka tehtävälle, mutta eipä sitä taida siinäkään vaiheessa kukaan osata kyseenalaistaa, kun eivät ymmärrä tarpeeksi asioista :D

Laitetaanpas vähän omaa historiaa
-2016: 3300€ julkisella puolella
-2017: siirto yksityiselle, ensin 3400€ ja vajaan vuoden päästä 3900 + 4500€ vuosibonukset
-2019: firman vaihto, 5000€ + 5000€ vuosibonukset
-2021: firman vaihto, 4900€ ilman bonuksia. oisin pienemmälläkin palkalla lähtenyt muualle tuolta edelllisestä hommin
-2023: takaisin julkiselle, sama palkka kuin edellisessä. Kai se taulukon mukaan jotenkin menee mutta käytännössä niin että sanoin että samalla palkalla olen valmis vaihtamaan työpaikkaa. Samalla työnkuva vaihtui PM -> PO eli enemmän mielekästä tekemistä ja vähemmän käsienheiluttelua. kohta tulee tarpeeksi vuosia niin saa yhden ikälisän automaattisesti (jotain 500€), ja lomia on enemmän kuin tarpeeksi. Jos tekeminen jatkuu mielekkäänä niin ei ole enää kiinnostusta hakea lisää rahaa haastavampien tehtävien kautta.

Hyvät palkat projarihommissa :thumbsup: Millaista projektipäällikön työ on käytännössä? Vertautuuko palkka stressin/sekoilun/käsienheiluttelun määrään, vai onko ihan leppoista puuhaa. Millaisella koulutustaustalla/kokemuksella porukka on muuten hakenut projektipäällikön hommiin? :hmm:
 
Hyvät palkat projarihommissa :thumbsup: Millaista projektipäällikön työ on käytännössä? Vertautuuko palkka stressin/sekoilun/käsienheiluttelun määrään, vai onko ihan leppoista puuhaa. Millaisella koulutustaustalla/kokemuksella porukka on muuten hakenut projektipäällikön hommiin? :hmm:
Itsellä ainakin palavereja, suunnittelua, raportointia, talouden seurantaa, tilauksien tekemistä ja hyväksyntää, asioiden managerointia ja eteenpäin potkimista, aikataulujen asettamista jne jne. Toki myös osallistumista "oikeisiin töihin". Insinöörikoulutus, en edes hakenut vaan niihin hommiin vaan ajautuu kun senioriteetti kasvaa. "Jonkun kai saatana nämäkin hommat on tehtävä."
 
Hyvät palkat projarihommissa :thumbsup: Millaista projektipäällikön työ on käytännössä? Vertautuuko palkka stressin/sekoilun/käsienheiluttelun määrään, vai onko ihan leppoista puuhaa. Millaisella koulutustaustalla/kokemuksella porukka on muuten hakenut projektipäällikön hommiin? :hmm:

Palkat ihan jees tosiaan, mutta alussa olin itsekin pienemmällä palkalla (ainakin yleiseen työkokemukseen ja koulutukseen nähden, tuossa listasta puuttuu siis 10v julkisen puolen pätkähommia FM tutkinnon jälkeen) että saa kokemusta ja sitten onkin helpompi pyytää lisää (firmaa vaihtamalla). Tuossa tosin vaikuttaa omalla kohdalla se että käyttöönotot mitä olen vetäneet ovat olleet pääasiassa liiketoimintakriittisiä järjestelmiä isoille asiakkalle, esim. yksi julkinen kilpailutus minkä arvo oli reilut 20M€ ja 7 vuotta (tähän siis lasketaan käyttöönotto ja käyttökustannukset, mutta kertoo varmaan missä kokoluokassa parhaimmillaan ollaan).

@jarmojs tuossa jo aika hyvin kuvasi mitä se käytännössä on. Itse en tullut näihin IT-alan projarihommiin asiantuntijapuolelta vaan muista projarihommista, mutta kyllähän se on selvää että substanssin osaaminen helpottaa paljon.

Stressiä tulee just sen verran kun itse sitä suostuu vastaan ottamaan, itse stressaan vähän liiankin helposti niin nyt kun oli mahdollisuus vaihtaa vähän muihin hommiin niin mielelläni vaihdoin. Ja tosiaan se että pääsi kaikenlaisesta hallinnollisesta hommasta eroon ja pääsi keskittymään sisältöön.
 
Alkaa muuten nykyään yleistyä palkkahaitarin ilmoittaminen työpaikkailmoituksessa.

Tuettavaa toimintaa. Jos jaksaisi niin voisi käydä etsimässä jossain duunitorilla/linkkarissa tämmöiset esimerkilliset ilmoitukset ja laittaa tänne näkyviin. Olisi kiinnostavaa nähdä miten ilmoitetut palkat vertautuu "muropalkkoihin" eri tehtävissä.
 
Tässä ketjussa oli aiemmin keskustelua autoedusta ja sen kustannuksista. Minulle on vieläkin hieman epäselvää kuinka kallis vapaa autoetu on jos se ”sisältyisi” palkkaan. Eli vaihtoehtona olisi normiliksa ilman autoetua tai normiliksa, josta ”vähennetään” autoetu. Työajat käytännössä nolla, joten ajot olisivat omia.

Mitä autoetu maksaa kuukaudessa jos liksa on noin 7050€, veroprosentti 32 ja verotusarvo 700€ tai 800€? Mikä on nettokuukausikustannus ja mikä satasen korkeamman verotusarvon vaikutus?

Yritin löytää tietoa, mutta en onnistunut siinä. Tuntuu että selvää ja helposti ymmärrettävää tietoa on niukasti tarjolla, tai sitten vika on etsijässä..
 
Yritin löytää tietoa, mutta en onnistunut siinä. Tuntuu että selvää ja helposti ymmärrettävää tietoa on niukasti tarjolla, tai sitten vika on etsijässä..

Näissä autoetuhommissa kannattaa aina mielestäni laskea hieman sitäkin, että jaksaako itse auton kanssa tuhertaa. Jos se ei ole siitä muutamasta satasesta kiinni, mitä jäisi käteen ilman autoetua, mutta saat sen uuden auton josta ei tarvitse omistusaikana välittää yhtään mitään ja polkee sitä kuin vanhaa sikaa joka tilanteessa, on se helppo ja hyvä vaihtoehto. Se on huoleton, ongelmaton ja ei ole sinun päänsärkysi jos jotain sen kanssa joskus tapahtuu. Toki jos sitä autoetua ei käytännössä tarvitse ollenkaan ja se on vain enemmänkin rasite, niin sitten kandee jättää se suosiolla pois. Toki jokainen voi ja saa laskea jokaisen sentin siitä hyödystä itselleen, mutta omalla kohdalla autoedussa painoi sekin, etten oikeastaan tarvitse firman autoa mihinkään ja ennemmin ajelen omallani. Ja toki sai enemmän rahaa käteen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 271
Viestejä
4 897 555
Jäsenet
78 961
Uusin jäsen
Korppiqt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom