Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Vähän aihetta sivuten, onko niin että media ottaa verotieto listalle ne jotka ovat tienannut joko pääoma tai ansiotuloja yli 100k€, eikä niin että jos kokonaistulot on yli 100k€?
Ok, kiitos. Sain eri käsityksen mutta suoraa vastausta en mistään.Sinne tulevat he, jotka ovat tienanneet kokonaisuudessaan verotettavia tuloja yli 100k€ edellisen vuoden aikana.
Jep. Näinhän se menee. Sellaisen 10% ihan minimissään saa vähentää vuosiansioista, eli reippaasti yli 110t€ saa tienata, eikä vielä ”pääse” lehtiin. Toki sopivilla vähennyksillä voit tienata vaikka 140t€ ja verotettava tulo jää alle 100t€…Minä en 115k€ tuloilla päätynyt vielä listalle, verotettava ansiotulo jäi n 98k€. Nyt takana pari hiljaisempaa vuotta mutta tänä vuonna todennäköisesti menee verotettava ansiotulokin reilusti >100k parin hyvän projektin vuoksi.
Tienasin vuonna 2021 ansiotuloja 193 000 euroa, Helsingin Sanomien listalla näkyy noin 20 000 euroa vähemmän.Minä en 115k€ tuloilla päätynyt vielä listalle, verotettava ansiotulo jäi n 98k€. Nyt takana pari hiljaisempaa vuotta mutta tänä vuonna todennäköisesti menee verotettava ansiotulokin reilusti >100k parin hyvän projektin vuoksi.
Vaikuttaa siltä että kadehtiminen onnistuu ihan hyvin anonyymistikin.No sano se nimes nii voidaan sitten kadehtia.
Ja kun vielä tajuaa, että elämässä on niin monta muuta asiaa kuin raha, josta voisi ennemmin olla "kade".Isotuloiset sellaisia yhteiskunnan tukipilareita ja nettomaksajia, että pitäs taputella selkään ja sanoa "hyvin tehty, jatkakaa samaan tapaan". Turha kadehtia.
Etuudet ovat etuuksia, eivät palkkaa. Palkka on siis 4500 plus edut.Tyhmä kysymys, mutta jos tienaat 4500e/kk plus autoetu palkan päälle 600e niin sanotko sillon palkaksi 5100e vai 4500e?
Bruttotuloiksi merkkaan 5100/kk
Mulle on sanottu etta vain suomalaiset puhuvat bruttopalkoista ja kaikki muut siitä paljonko jää käteen. Ei hajuakaan pitääkö paikkansa kuinka yleisesti.Tyhmä kysymys, mutta jos tienaat 4500e/kk plus autoetu palkan päälle 600e niin sanotko sillon palkaksi 5100e vai 4500e?
Itse tykkään edistää vapaasti palkasta puhumista eli mielelläni kerron työkaverille tienaavani 4500e plus autoetu. Kyllä se mun mielestä olis ikävä jos työkaveri samassa tehtävässä tienaisi paljon enemmän mikä ei selity osaamisella, lisävastuilla tai runsailla kokemusvuosilla.Mulle on sanottu etta vain suomalaiset puhuvat bruttopalkoista ja kaikki muut siitä paljonko jää käteen. Ei hajuakaan pitääkö paikkansa kuinka yleisesti.
Se mitä sanot kavereillesi tienaavasi niin laita 20% päälle ja työkavereillesi 20% alle. Eli näillä tiedon sanoisin kavereille että 6 tonnia kuussa ja on autoetu ja työkavereille puhuisin 4t.
Jos taas puhut siitä mitä haluat uudelta työantajalta vaatia niin laita 40% päälle.
Just sen takia sanon aina 20% vahemman ettei kukaan ala kahdetimaan mua tyopaikkalla. Ei saanata kenekaan hermo sita kesta.Kyllä se mun mielestä olis ikävä jos työkaveri samassa tehtävässä tienaisi paljon enemmän mikä ei selity osaamisella, lisävastuilla tai runsailla kokemusvuosilla.
Mulle on sanottu etta vain suomalaiset puhuvat bruttopalkoista ja kaikki muut siitä paljonko jää käteen. Ei hajuakaan pitääkö paikkansa kuinka yleisesti.
Mulle on sanottu etta vain suomalaiset puhuvat bruttopalkoista ja kaikki muut siitä paljonko jää käteen. Ei hajuakaan pitääkö paikkansa kuinka yleisesti.
Ehka se on se etta siella ei kiinnosta paljonko tyosta tienaa vaan se etta paljonko sina tienaat.Oletan, että muissakin maissa on yhtä himmeitä tai jopa paljon himmeämpiä verotuskuvioita yksilöiden välillä riippuen milloin mistäkin. Niin miten tuo palvelisi niissäkin maissa puhua siitä, että mitä jää käteen verojen ja vähennysten jälkeen jos halutaan tietää mitä tietystä työstä tienaa?
Kun mulla on pippelin venutuskilpailut kavereiden kanssa niin siina painaa se paljonko tulee tilille, mika auto ja asunto. Ketaan kiinnosta mun vahennykset.Tämä asia nousee tässäkin ketjussa vähän väliä esille. Kummastelen tuota ajatusta vertailusta nettopalkoilla, eihän se nettopalkka ole mitenkään vertailukelpoinen, kun toinen maksaa veroja 10% ja toinen 50%.
Kun mulla on pippelin venutuskilpailut kavereiden kanssa niin siina painaa se paljonko tulee tilille, mika auto ja asunto. Ketaan kiinnosta mun vahennykset.
Se vaikuttaa jos 95% palkkavertailusta tapahtuu samassa maassa. Sitten kun menee kansainväliseksi niin menee paljon hankalammaksi.Aivan, sinulla on siis juuri sinulle sopivia kavereita, sehän on hieno asia. Kyllähän palkan vertailussa voi olla monia tarkastelukulmia. Ja ei tietenkään niitä kiinnosta ne sun vähennykset, koska jokainen tietää muutenkin miten ne muodostuvat. Oma kokemus kyllä se, että 95% palkkaa vertailevista haluaa tietää sen bruttoansion, eikä venytellä pippeliä. Oman kokemuksen mukaan ketään ei kiinnosta se, mitä kellekin jää käteen.
En ole koskaan kuullut kenenkään muun kuin "köyhien" tai pienituloisten puhuvan nettopalkoista. Yhtään paremmin tienaavat puhuvat aina bruttoliksoista ymmärtäen mitä se implikoi verojen suhteen. Toki olen asunut ja ollut töissä vain neljässä maassa. Nettopalkoista olen kuullut puhuttavan vain Espanjassa ja sielläkin on erikseen kysytty, että miten paljon jää nettoa.Ehka se on se etta siella ei kiinnosta paljonko tyosta tienaa vaan se etta paljonko sina tienaat.
Minusta nimenomaan niin, että kun otetaan vielä kansainvälinen ulottuvuus mukaan, niin nettopalkkavertailu kertoo entistäkin vähemmän.Se vaikuttaa jos 95% palkkavertailusta tapahtuu samassa maassa. Sitten kun menee kansainväliseksi niin menee paljon hankalammaksi.
Minusta nimenomaan niin, että kun otetaan vielä kansainvälinen ulottuvuus mukaan, niin nettopalkkavertailu kertoo entistäkin vähemmän.
Pitäisi olla vertailu että paljonko jää netto-nettopalkkaa. Eli siis mitä nettopalkasta jää jäljelle kun vähennetään kaikki pakolliset elinkustannukset.Minusta nimenomaan niin, että kun otetaan vielä kansainvälinen ulottuvuus mukaan, niin nettopalkkavertailu kertoo entistäkin vähemmän.
Nettopalkka kertoo paljonko tulee hynää tilille kuukausittain, kiinnostaa toki palkansaajaa itseään ja varmaan ainakin golddiggeriä joka hakee elättäjää. Brutto on se, mitä työnantaja sulle maksaa ja millä työntekijä voi vertailla palkkatasoa firman sisällä ja firmojen välillä. Kansainvälinen vertailu on sitten ihan oma lukunsa, koska pelkkä veromallin vertailu ei riitä vaan pitää vertailla myös mitä elämisen muut kustannukset on.
Tuo on hankala tehdä. Yritin itse vertailla Suomea, Norjaa ja Espanjaa. Espanjan suhteen kannattaa tehdä suomalaisella palkalla/eläkkeellä. Norja taas eläkeläisen kannalta huono ja täytyisi etsiä paikallinen työ.Pitäisi olla vertailu että paljonko jää netto-nettopalkkaa. Eli siis mitä nettopalkasta jää jäljelle kun vähennetään kaikki pakolliset elinkustannukset.
No sithän on loogista vertailla vaan bruttopalkkaa. Asuinmaan verot yms. voi ajatella olevan elinkustannuksia siinä missä nettopalkastakin menevät. Esim. jenkeissä voi jäädä enemmän käteen mutta käytännössä pakko olla sairasvakuutus jne.No eihän nuo elinkustannukset nyt enää mene palkkakeskustelun piikkiin
Siinä vaiheessa kun miettii itse maan vaihtoa niin menee.No eihän nuo elinkustannukset nyt enää mene palkkakeskustelun piikkiin, joka tämänkin ketjun aiheena on. Tuo on jo enemmän elämänlaatua ja elintasoa mittaava asia, ja se mitä valintoja kukin haluaa henkilökohtaisessa elämässään työelämän ulkopuolella tehdä.
No tässä oli keskustelua siitä, että onko nettopalkka järkevä tapa vertailla palkkaa. Siinä vaiheessa kun miettii maan vaihtoa, aurinkoisten päivien lukumääräkin liittyy keskusteluihin, mutta ei ne vaikuta nettopalkkaan eikä bruttopalkkaan.Siinä vaiheessa kun miettii itse maan vaihtoa niin menee.
Nettopalkalla ei tee mitään. Vaan bruttopalkka taikka ostovoima palkalla jos vaihtaa maata. Aurinkoiset päivät menee samaan kuin muut työpaikan vetotekijät kuten etätyömahdollisuudet yms.No tässä oli keskustelua siitä, että onko nettopalkka järkevä tapa vertailla palkkaa. Siinä vaiheessa kun miettii maan vaihtoa, aurinkoisten päivien lukumääräkin liittyy keskusteluihin, mutta ei ne vaikuta nettopalkkaan eikä bruttopalkkaan.
Tässä nyt viikonlopun tuota työpaikkaa pähkäillyt ja tullut siihen lopputulokseen, että en taida ottaa paikkaa vastaan vaikka liksan saisikin hieman korotettua. Pidän kuitenkin nykyisestä työpaikasta paljon ja työt ovat mielenkiintoisia ja pääsee osallistumaan Suomen mittakaavassa isoihin projekteihin ja olemaan niissä keskeisessä roolissa.
Tokihan nykyisessä työpaikassa tuloissa on 14% bonus osuutta jota ei pitäisi yhtälöön laskea, mutta tähän mennessä se on tullut joka vuosi.
Jos puhtaasti kk/liksalla lasketaan, niin jos palkan saisi tuonne 5500€/kk luokkaan, niin käteen jäisi tonni enemmän joka toki olisi ihan kiva korotus.
Miksi näitä paikkoja pitää tällälailla tarjota, perkele. Lisäliksa kyllä houkuttelisi paljon ja työkin voisi olla ihan mielenkiintoista, mutta toisaalta pidän nykyisestä duunista myös eikä palkkakaan huono ole.
Listan täydennystä:Ohjelmistokehittäjä, ura alkoi 2017 lopussa:
Ehkä se oli kuukausipalkka?Jostain muistan lukeneeni (Tekniikka & Talous?), että ICEYE maksaisi erittäin kilpailukykyisiä palkkoja. Linkkarissa tuli jokin rekryspämmi erääseen tekniseen (senior?)positioon liittyen tässä firmassa. Siinä annettiin ymmärtää, että kyseisessä positiossa palkka on "up to € 55,000".
Ei tuolla vielä kuuhun mennä (pun intended).
Omakohtainen kokemus Jenkeistä oli se, että dollarimääräinen bruttovuosipalkka Jenkeissä oli vain vähän suurempi kuin aiempi euromääräinen bruttovuosipalkka Suomessa samasta työstä kun huomioon otti valuuttamuunnoksen silloisella kurssilla. Netossa oli sitten enemmän eroa, mutta suurin ero kuitenkin oli ostovoimassa. Meidän silloisella tilanteella vajaa 10 vuotta sitten ostovoima siellä vastasi about samaa kuin Suomessa olisi saanut bruttovuosipalkkaa noin 300k€. Eli ei se nettokaan mitään vielä kerro, jos asuminen on kallista ja kaikki maksaa paljon. Ostovoima on minusta tähän parempi mittari.
Ne kaksi kertaa kun multa on ulkomailla kyselty palkkaa (kerran Uudessa Seelannissa, kerran Australiassa) kaikki keskustelivat vain nettopalkoista.
Suomessa kun ihmiset kyselee, kerron aina nettopalkan. Välttää hyvin kateutta kun se on keskimääräistä korkeampi.
En tiedä miten metsäyhtiöiden bonukset toimii, varmaan jotain rahastointihommia?Metsäyhtiön bonukset, vai miten tilanteessa että korvamerkittyjä ?
Taitaa olla edelleen lähinnä firmojen välisestä erosta kyse. Tietääkseni jenkkifirmojen sisällä brutoissa on max. jotain 2x luokkaa tuo ero, tyyliin 130k€ vs. 250k$ senior devaajalle samantasoisessa postissa. Enkä ole kyllä tuossa nähnyt mitään isoa muutosta, samaa luokkaa nuo oli jo yli 5 vuotta sitten.Softa-alalla bruttopalkkaero USAn ja muun maailman välillä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut melko paljon, ja nykyään senior -devaajan liksat ovat työnantajasta riippuen noin 3-6x korkeammat kuin länsieuroopassa. Ero vielä suurenee kokemuksen kasvaessa.
Ostovoiman kannalta paras yhdistelmä olisi etähomma hyvässä firmassa jollain LCOL (low cost of living) -alueella, mutta omasta tuttavapiiristäni lähes kaikki ovat päätyneet jonkin suurkaupungin lähettyville.
En, ellei ole läheinen kaveri. Ihmisten suhtautuminen muuttuu jos kertoo tienaavansa enemmän.Kerrotko samalla myös, että se on nettopalkka?
En nyt mistään mitään tiedä, mutta Huuliveikkohan puhui käsittääkseni siitä että on vain jo keksinyt kaikelle tuolle rahalle käyttöä, ei että kukaan muu olisi korvamerkinnyt sitä mihinkään/mitenkään.Koitin tiivistä hiukan tiukaksi lauseeniTuo minkä metsäyhtiö, jonka tiedän, niin 6ke/kk liksalla saa luokkaa 7-8ke vuosibonarin. Ihan rahana siis.
Se että sinulle on korvamerkitty tuleva raha viittaa siihen että vuosibonarit ovat isot suhteessa kk liksaan, siitä tuo metsäyhtiö veikkaus
Ei mahdotonta.Ehkä se oli kuukausipalkka?![]()
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.