Palkkakeskustelu

[valexi]

Entä jos toinen kaivaa savimaata ja toinen hiekkamaata?

Ei se työn vaativuutta lisää. "Lapio maahan, työnnä, käännä, heitä." toista.

 

[Harb]

Ei se työn vaativuutta lisää. "Lapio maahan, työnnä, käännä, heitä." toista.

Niin. Onko vaativuutta se että lapio uppoaa saveen, jos elopainoa tarvitaan 80 kiloa vai ei. Tietysti voidaan ajatella että kaikki työ on yhtä vaativaa, jos mitään ei pidä saada aikaan.

 

[vermont]

Luulisi että ainoa paikka missä nämä toimii on taulukkopalkka-ammatit, joissa määritellyt vaativuusluokat ja mahdolliset osaamis/kokemuslisät. No onko näillä sektoreilla todettu isoja eroja, veikkaampa ettei ole. Erot ovat isompia ammateissa, joissa työnhaussa esitetään palkkatoive. Onko näissä tilanteissa mitään järkeä harmonisoida sosialismin keinon palkkoja eri henkilöiden välillä, eipä ole..

 

[Mikkos]

Ei se työn vaativuutta lisää. "Lapio maahan, työnnä, käännä, heitä." toista.

Ja tästä päästäänkin siihen miksi samasta työstä maksetaan samaa palkkaa eikä sen mukaan kuinka paljon teet.

 

[jarmojs]

Ja tästä päästäänkin siihen miksi samasta työstä maksetaan samaa palkkaa eikä sen mukaan kuinka paljon teet.

Sitä ihmettelin ensimmäisen kerran jo kesätöissä 80-luvun lopulla.

Näin vanhemmiten olen päätynyt siihen, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta (provikka-tai urakkapalkka) palkkaa maksetaan menetetystä vapaa-ajasta eikä tehdystä työstä.

 

[Illotus]

Se tunne kun 3 ihmista tekee tyota 3 viikkoa jonka olisi tehnyt itse 2 paivassa. Ja niilla 3 olisi ollut evaat tehda se samassa ajassa jos olisivat seuranneet ohjeita,

Se tunne kun selviää, että jokainen noista kolmesta tienaa tonnin-pari parempaa palkkaa, kuin itse.

 

[jarmojs]

Luulisi että ainoa paikka missä nämä toimii on taulukkopalkka-ammatit, joissa määritellyt vaativuusluokat ja mahdolliset osaamis/kokemuslisät. No onko näillä sektoreilla todettu isoja eroja, veikkaampa ettei ole. Erot ovat isompia ammateissa, joissa työnhaussa esitetään palkkatoive. Onko näissä tilanteissa mitään järkeä harmonisoida sosialismin keinon palkkoja eri henkilöiden välillä, eipä ole..

Meillä on tehtävät pisteytetty vaativuusluokittain ja kullakin luokalla minimi- ja maksimipalkka. Eli taulukkopalkkajärjestelmä, vaikka ollaankin henkilökohtaisilla palkoilla. Oman vaativuuspisteeni mukainen palkkaikkuna on n. 3500...6500 €/kk. Seitsemän peräkkäistä vaativuusluokkaa menee limittäin.

 

[juhei]

Laitetaanpas vähän omaa historiaa
-2016: 3300€ julkisella puolella
-2017: siirto yksityiselle, ensin 3400€ ja vajaan vuoden päästä 3900 + 4500€ vuosibonukset
-2019: firman vaihto, 5000€ + 5000€ vuosibonukset
-2021: firman vaihto, 4900€ ilman bonuksia. oisin pienemmälläkin palkalla lähtenyt muualle tuolta edelllisestä hommin
-2023: takaisin julkiselle, sama palkka kuin edellisessä. Kai se taulukon mukaan jotenkin menee mutta käytännössä niin että sanoin että samalla palkalla olen valmis vaihtamaan työpaikkaa. Samalla työnkuva vaihtui PM -> PO eli enemmän mielekästä tekemistä ja vähemmän käsienheiluttelua. kohta tulee tarpeeksi vuosia niin saa yhden ikälisän automaattisesti (jotain 500€), ja lomia on enemmän kuin tarpeeksi. Jos tekeminen jatkuu mielekkäänä niin ei ole enää kiinnostusta hakea lisää rahaa haastavampien tehtävien kautta.

 

[tommyy]

Ihanku ois ketju hiljentynyt edellisen kaverin henkselien paukuttamisesta.. Jatketaan -> Kaverin puolesta kyselen, mitä sähkö/automaatio/LVI miehet tienaa nykyään?

 

[jetblack]

Ihanku ois ketju hiljentynyt edellisen kaverin henkselien paukuttamisesta.. Jatketaan -> Kaverin puolesta kyselen, mitä sähkö/automaatio/LVI miehet tienaa nykyään?

suurin osa varmaan jotain 2000-6000€/kk.

itse lvi asentajana tuntihommissa päälle 4000€/kk, 53k€ vuodessa kaikkinensa

Putkiasentaja palkka Suomessa

Putkiasentaja keskimääräinen kuukausipalkka on 3200 euroa kuukaudessa. Lisää tietoa suomalaisten palkoista löydät Oikotien Palkkavertailusta.

tyopaikat.oikotie.fi

Sähköasentaja palkka Suomessa

Sähköasentaja keskimääräinen kuukausipalkka on 3000 euroa kuukaudessa. Lisää tietoa suomalaisten palkoista löydät Oikotien Palkkavertailusta.

tyopaikat.oikotie.fi

 

[Nomber]

Sitä ihmettelin ensimmäisen kerran jo kesätöissä 80-luvun lopulla.

Näin vanhemmiten olen päätynyt siihen, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta (provikka-tai urakkapalkka) palkkaa maksetaan menetetystä vapaa-ajasta eikä tehdystä työstä.

Loppujenlopuksi syy on varmaan se, että jos on tuhat työntekijää tekemässä samaa hommaa niin aika hankala oikeasti seurata kokoajan miten paljon kukakin saa aikaan. Joten helpompaa maksaa kaikille saman verran. Toki joku tekee 3 kertaa enemmän kun toinen, mutta olisi loputon suo alkaa oikeasti katsomaan mitä kukakin tekee oikeasti. Mittareita voi toki olla, mutta on paljon työtehtäviä joita ei voi mitata järkevästi jne.

Noin muuten olen kyllä sitä mieltä että tuloksen mukaan pitäisi olla palkka, eikä sen mukaan kauanko olet paikanpäällä.

 

[jarmojs]

Loppujenlopuksi syy on varmaan se, että jos on tuhat työntekijää tekemässä samaa hommaa niin aika hankala oikeasti seurata kokoajan miten paljon kukakin saa aikaan. Joten helpompaa maksaa kaikille saman verran. Toki joku tekee 3 kertaa enemmän kun toinen, mutta olisi loputon suo alkaa oikeasti katsomaan mitä kukakin tekee oikeasti. Mittareita voi toki olla, mutta on paljon työtehtäviä joita ei voi mitata järkevästi jne.

Noin muuten olen kyllä sitä mieltä että tuloksen mukaan pitäisi olla palkka, eikä sen mukaan kauanko olet paikanpäällä.

Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.

 

[Janishell]

Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.

Ei tuollainen voi olla laillista että liukumat katoaa bittiavaruuteen. Jos ne häviäisi, niin en tekisi yhtään ylimääristä tuntia vaikka kuinka työantaja haluaisi.

 

[Boulder]

Jep, jostain työajanseurantajärjestelmästä ne saattaa leikkaantua, mutta jos niistä on pidetty sovitulla tavalla kirjaa, niin ei ne mihinkään todellisuudessa häviä. Tai sitten maksetaan rahalla pois.

 

[Joukahaine]

Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.

Kai noita tuntisaldoja ehtii pitämään. Joko pidetään tai maksetaan rahana, se on aivan varma. Senku sanoo pomoille et tuntisaldot paukkuu ja meinaat pitää ne pois. Eit sitä ilmaiseksi tehdä.

 

[Ed!]

suurin osa varmaan jotain 2000-6000€/kk.

itse lvi asentajana tuntihommissa päälle 4000€/kk, 53k€ vuodessa kaikkinensa

Putkiasentaja palkka Suomessa

Putkiasentaja keskimääräinen kuukausipalkka on 3200 euroa kuukaudessa. Lisää tietoa suomalaisten palkoista löydät Oikotien Palkkavertailusta.

tyopaikat.oikotie.fi

Sähköasentaja palkka Suomessa

Sähköasentaja keskimääräinen kuukausipalkka on 3000 euroa kuukaudessa. Lisää tietoa suomalaisten palkoista löydät Oikotien Palkkavertailusta.

tyopaikat.oikotie.fi

Hauska tuo sähköalan graafi, joku on sinne ilmoittanut 30ke/kk mutta tuo putkimiehen 53ke/v ja sähköalalla hieman vähemmän ~48ke/v varmaan on hyvin lähellä totuutta muutaman vuoden kokemuksen jälkeen

 

[jarmojs]

Kai noita tuntisaldoja ehtii pitämään. Joko pidetään tai maksetaan rahana, se on aivan varma. Senku sanoo pomoille et tuntisaldot paukkuu ja meinaat pitää ne pois. Eit sitä ilmaiseksi tehdä.

Noin se vaan menee toimihenkilöillä ja ylemmillä. Ei makseta rahana ilman erillistä ylityömääräystä ja saldot paukkuu neljä kertaa vuodessa jos on paukkuakseen. Aikanaan työsuojelupiiri teki firmassa tarkastuksen, kun bittiavruuteen oli hävinnyt leikkantuneita saldotunteja yli 32000 h.

 

[Persojet]

Tuohan on vähän sopimuskysymys ja mihin itse venyy. Ite olen aina pitänyt huolen, ettei tunnit mene yli tai ne maksetaan ylityönä. Päivä se on aina huomennakin ja jos työnantaja haluaa nopampaa tempoa hommiin, niin palkkaa useamman tekijän.

 

[jarmojs]

Tuohan on vähän sopimuskysymys ja mihin itse venyy. Ite olen aina pitänyt huolen, ettei tunnit mene yli tai ne maksetaan ylityönä. Päivä se on aina huomennakin ja jos työnantaja haluaa nopampaa tempoa hommiin, niin palkkaa useamman tekijän.

Näinhän sen pitäisikin olla. Mutta erikoisasiantuntijoita ei palkata yhtä helposti kuin lapiomiehiä, rekryprosessi supotuksineen ottaa oman aikansa jne. Mutta tosiasia on tietenkin, että ollaan liian joustavia, turvataan omaa persettä seuraavien yt:iden varalta jne. Osalle huippuasiantuntijan työ on myös enemmän kuin työtä.

 

[toukkis]

Hauska tuo sähköalan graafi, joku on sinne ilmoittanut 30ke/kk mutta tuo putkimiehen 53ke/v ja sähköalalla hieman vähemmän ~48ke/v varmaan on hyvin lähellä totuutta muutaman vuoden kokemuksen jälkeen

20€ tuntipalkalla sähkäri saa sen 3200€/kk, siitä verot pois näppiin jää jotain 2600€. Tuntipalkka mies ei pääse millään urakkamiehennpalkoille. Urakkajätkät saa 30-35€/h ja sit jos keikat valmistuu rivakkaan niin siihen tulee urakkapohjat päälle. Urakalla kun painetaan on paita märkä 8h päivässä. Tuntimies voi läpsytellä keikkoja ilman et paita kostuu edes kertaakaan kuukaudessa. Palkka on eri mutta niin on tahtikin.

 

[Joukahaine]

Noin se vaan menee toimihenkilöillä ja ylemmillä. Ei makseta rahana ilman erillistä ylityömääräystä ja saldot paukkuu neljä kertaa vuodessa jos on paukkuakseen. Aikanaan työsuojelupiiri teki firmassa tarkastuksen, kun bittiavruuteen oli hävinnyt leikkantuneita saldotunteja yli 32000 h.

Ymmärsin, että kommentini saattoi vaikuttaa myös kärkkäältä. Itse tosiaan ylempänä toimihenkilönä ja en tajunnut ettei se nyt ikävä kyllä samanlain mene kaikilla. Samaa mieltä myöskin tuosta "enemmän kuin työtä" kommentista. Itsekin tulee välillä esim vkl tsekattua luurilta sähköpostit tai työasiat pyörii mielessä ja pitää nopeasti tarkastaa jotain. Näitä en mihinkään merkkaa.. tosin täysin omavalinta noita tehdä ja katsoa. Kuitenkin varsinaiset työtunnit merkkaan minuutilleen ihan itsenikin takia, että kun se 40t lähenee niin tietää pidempien vapaiden olevan tulossa. Työreissuilla nuo tunnit tulevat äkkiä täyteen.

 

[jetblack]

Talotekniikka-ala - Rakennusliitto

Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus solmitaan Rakennusliitto ry:n ja LVI...

rakennusliitto.fi

tuolta näkee Talotekniikka alan palkkoja ihan tilastoihin perustuen, ei esson baarin huhupuheita.

"Palkkatilaston mukaan keskimääräinen aikapalkka on 17,60 €/h ja urakkatyöpalkka 21,42 €/h."

sähkäreiden palkat voi sitten olla jotain muuta...

urakkahommissa kannattaa vaan muistaa se että voi tulla lomautuksia työmaitten välissä jolloin vaikuttaa vuosiansiohin. nythän on aikamoista laskusuhdannetta rakennusalalla ilmoilla.

 

[Illotus]

Noin se vaan menee toimihenkilöillä ja ylemmillä. Ei makseta rahana ilman erillistä ylityömääräystä ja saldot paukkuu neljä kertaa vuodessa jos on paukkuakseen. Aikanaan työsuojelupiiri teki firmassa tarkastuksen, kun bittiavruuteen oli hävinnyt leikkantuneita saldotunteja yli 32000 h.

Saldojen paukuttelu on itsestä kiinni, liukuvan työajan käyttö on aina työntekijön päätös, vaikka moni työnantaja yrittää puskea sitä ylitöiden vaihtoehdoksi.

 

[kapo]

Onhan se vähän noinkin tuon suoritteen mittaamisen suhteen. Ja varsinkin kun tehdään "ajatustyötä" eikä sellaista, jossa voi laskea tiiliä seinästä tai kikottimia tuotantolinjan päässä.

Mutta kun ei edes makseta siitä paikan päällä olosta vaan siitä, mikä on työsopimukseen kirjattu. Kun itsellä on ollut projektissa kiireisempi vaihe, niin työviikossa on helposti 5-15h enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. "Pidät sitten saldovapaina kun on hiljaisempaa" on firman linjaus. Mutta kun se tuntisaldojen tasoittumisjakso on meillä 3kk niin ei useinkaan ole ehtinyt pitää. Ja jos tuntisaldo ylittää 40h, niin ylittävä tuntimäärä häviää bittiavaruuteen.

Ihan oma vika jos pitää tuolla tavalla myydä sielunsa työnantajalle. Kukaan ei pakota joustoja tekemään.

 

[allunteri]

Loppujenlopuksi syy on varmaan se, että jos on tuhat työntekijää tekemässä samaa hommaa niin aika hankala oikeasti seurata kokoajan miten paljon kukakin saa aikaan. Joten helpompaa maksaa kaikille saman verran. Toki joku tekee 3 kertaa enemmän kun toinen, mutta olisi loputon suo alkaa oikeasti katsomaan mitä kukakin tekee oikeasti. Mittareita voi toki olla, mutta on paljon työtehtäviä joita ei voi mitata järkevästi jne.

Noin muuten olen kyllä sitä mieltä että tuloksen mukaan pitäisi olla palkka, eikä sen mukaan kauanko olet paikanpäällä.

Sehän onkin sit hupaisaa, kun aletaan keksimään mittareita minkä mukaan työn tuottavuutta voidaan mitata. Tietysti henkilöt jotka mittareista (ja palkoista) päättävät eivät oikeasti (ruohonjuuritasolla) ymmärrä mitä kukin tekee ja millä mittareilla tarkasteltuna työtä pitäisi arvioida. Liian herkästi luovaakin työtä aletaan niputtamaan joihinkin raameihin, mikä todellisuudessa laskeekin työn tuottavuutta, kun luovuus kärsii. Mutta saadaanpa jotain dataa sentään ulos.

Esimerkkinä nykyisessä firmassa ajettiin työn jakamiseen HW-puolella Jira ja agile/scrummaus, mikä ei vaan taivu kenenkään HW-puolen työntekijän mielestä asiaan. Softataustainen johto kuvittelee, että monimutkaisen laitteen suunnittelun voi helposti palastella Jira-ticketeiksi ja määritellä niille tarkat aikataulu-arviot, jotta saadaan sprintit kasaan. Sit kahden viikon sykleissä huhkitaan tickettejä kiinni, jotta saadaan sprinttien lopuksi hienot käppyrät johdolle, että "tällä kertaa suljettiin 85% ticketeista, saadaanko nyt raikuvat aplodit?!". Ongelmana on, että kukaan ei oikeastaan valvo mitä konkreettisesti tule tehtyä, vaan tuijotetaan vaan sokeasti niitä tickettejä. Olipa firmassa ollut alihankittuna eräs työntekijä, joka oli laskuttanut tunneista kuukausikaupalla, mutta häntä ei alun jälkeen ollut näkynyt toimistolla tai ollut tavoitettavissa enää puhelimella/Teamsilla. Kesti kuukausia, että joku hoksasi, että mitäs helvettiä asiat eivät ole edenneet yhtään mutta laskutus on silti rullannut

Kauhulla odottelen milloin firman johto keksii, että aletaan seuraamaan tarkemmin aikatauluarvioiden oikeellisuuden toteutumista ja sidotaan ne vaikka meriittikorotuksiin, niin saadaan porukkaa motivoitua Sit pitää alkaa heittämään aina pari päivää extraa joka tehtävälle, mutta eipä sitä taida siinäkään vaiheessa kukaan osata kyseenalaistaa, kun eivät ymmärrä tarpeeksi asioista

Laitetaanpas vähän omaa historiaa
-2016: 3300€ julkisella puolella
-2017: siirto yksityiselle, ensin 3400€ ja vajaan vuoden päästä 3900 + 4500€ vuosibonukset
-2019: firman vaihto, 5000€ + 5000€ vuosibonukset
-2021: firman vaihto, 4900€ ilman bonuksia. oisin pienemmälläkin palkalla lähtenyt muualle tuolta edelllisestä hommin
-2023: takaisin julkiselle, sama palkka kuin edellisessä. Kai se taulukon mukaan jotenkin menee mutta käytännössä niin että sanoin että samalla palkalla olen valmis vaihtamaan työpaikkaa. Samalla työnkuva vaihtui PM -> PO eli enemmän mielekästä tekemistä ja vähemmän käsienheiluttelua. kohta tulee tarpeeksi vuosia niin saa yhden ikälisän automaattisesti (jotain 500€), ja lomia on enemmän kuin tarpeeksi. Jos tekeminen jatkuu mielekkäänä niin ei ole enää kiinnostusta hakea lisää rahaa haastavampien tehtävien kautta.

Hyvät palkat projarihommissa Millaista projektipäällikön työ on käytännössä? Vertautuuko palkka stressin/sekoilun/käsienheiluttelun määrään, vai onko ihan leppoista puuhaa. Millaisella koulutustaustalla/kokemuksella porukka on muuten hakenut projektipäällikön hommiin?

 

[jarmojs]

Hyvät palkat projarihommissa Millaista projektipäällikön työ on käytännössä? Vertautuuko palkka stressin/sekoilun/käsienheiluttelun määrään, vai onko ihan leppoista puuhaa. Millaisella koulutustaustalla/kokemuksella porukka on muuten hakenut projektipäällikön hommiin?

Itsellä ainakin palavereja, suunnittelua, raportointia, talouden seurantaa, tilauksien tekemistä ja hyväksyntää, asioiden managerointia ja eteenpäin potkimista, aikataulujen asettamista jne jne. Toki myös osallistumista "oikeisiin töihin". Insinöörikoulutus, en edes hakenut vaan niihin hommiin vaan ajautuu kun senioriteetti kasvaa. "Jonkun kai saatana nämäkin hommat on tehtävä."

 

[juhei]

Hyvät palkat projarihommissa Millaista projektipäällikön työ on käytännössä? Vertautuuko palkka stressin/sekoilun/käsienheiluttelun määrään, vai onko ihan leppoista puuhaa. Millaisella koulutustaustalla/kokemuksella porukka on muuten hakenut projektipäällikön hommiin?

Palkat ihan jees tosiaan, mutta alussa olin itsekin pienemmällä palkalla (ainakin yleiseen työkokemukseen ja koulutukseen nähden, tuossa listasta puuttuu siis 10v julkisen puolen pätkähommia FM tutkinnon jälkeen) että saa kokemusta ja sitten onkin helpompi pyytää lisää (firmaa vaihtamalla). Tuossa tosin vaikuttaa omalla kohdalla se että käyttöönotot mitä olen vetäneet ovat olleet pääasiassa liiketoimintakriittisiä järjestelmiä isoille asiakkalle, esim. yksi julkinen kilpailutus minkä arvo oli reilut 20M€ ja 7 vuotta (tähän siis lasketaan käyttöönotto ja käyttökustannukset, mutta kertoo varmaan missä kokoluokassa parhaimmillaan ollaan).

@jarmojs tuossa jo aika hyvin kuvasi mitä se käytännössä on. Itse en tullut näihin IT-alan projarihommiin asiantuntijapuolelta vaan muista projarihommista, mutta kyllähän se on selvää että substanssin osaaminen helpottaa paljon.

Stressiä tulee just sen verran kun itse sitä suostuu vastaan ottamaan, itse stressaan vähän liiankin helposti niin nyt kun oli mahdollisuus vaihtaa vähän muihin hommiin niin mielelläni vaihdoin. Ja tosiaan se että pääsi kaikenlaisesta hallinnollisesta hommasta eroon ja pääsi keskittymään sisältöön.

 

[kuoris]

Tienasin vuonna 2021 ansiotuloja 193 000 euroa, Helsingin Sanomien listalla näkyy noin 20 000 euroa vähemmän.

Mielenkiintoista. Mistä tuo ero johtuu? Paljonko ansiotuloja oli ilmoitettu ja pitikö paikkansa?

 

[Honzo]

Mielenkiintoista. Mistä tuo ero johtuu? Paljonko ansiotuloja oli ilmoitettu ja pitikö paikkansa?

Verovähennyksistä. n. 10% alle todellisten tulojen näkyy verottajan listoilla.

 

[Tommy Goldfish]

Alkaa muuten nykyään yleistyä palkkahaitarin ilmoittaminen työpaikkailmoituksessa.

Tuettavaa toimintaa. Jos jaksaisi niin voisi käydä etsimässä jossain duunitorilla/linkkarissa tämmöiset esimerkilliset ilmoitukset ja laittaa tänne näkyviin. Olisi kiinnostavaa nähdä miten ilmoitetut palkat vertautuu "muropalkkoihin" eri tehtävissä.

 

[da.ru]

Tässä ketjussa oli aiemmin keskustelua autoedusta ja sen kustannuksista. Minulle on vieläkin hieman epäselvää kuinka kallis vapaa autoetu on jos se ”sisältyisi” palkkaan. Eli vaihtoehtona olisi normiliksa ilman autoetua tai normiliksa, josta ”vähennetään” autoetu. Työajat käytännössä nolla, joten ajot olisivat omia.

Mitä autoetu maksaa kuukaudessa jos liksa on noin 7050€, veroprosentti 32 ja verotusarvo 700€ tai 800€? Mikä on nettokuukausikustannus ja mikä satasen korkeamman verotusarvon vaikutus?

Yritin löytää tietoa, mutta en onnistunut siinä. Tuntuu että selvää ja helposti ymmärrettävää tietoa on niukasti tarjolla, tai sitten vika on etsijässä..

 

[Awelonian]

Yritin löytää tietoa, mutta en onnistunut siinä. Tuntuu että selvää ja helposti ymmärrettävää tietoa on niukasti tarjolla, tai sitten vika on etsijässä..

Näissä autoetuhommissa kannattaa aina mielestäni laskea hieman sitäkin, että jaksaako itse auton kanssa tuhertaa. Jos se ei ole siitä muutamasta satasesta kiinni, mitä jäisi käteen ilman autoetua, mutta saat sen uuden auton josta ei tarvitse omistusaikana välittää yhtään mitään ja polkee sitä kuin vanhaa sikaa joka tilanteessa, on se helppo ja hyvä vaihtoehto. Se on huoleton, ongelmaton ja ei ole sinun päänsärkysi jos jotain sen kanssa joskus tapahtuu. Toki jos sitä autoetua ei käytännössä tarvitse ollenkaan ja se on vain enemmänkin rasite, niin sitten kandee jättää se suosiolla pois. Toki jokainen voi ja saa laskea jokaisen sentin siitä hyödystä itselleen, mutta omalla kohdalla autoedussa painoi sekin, etten oikeastaan tarvitse firman autoa mihinkään ja ennemmin ajelen omallani. Ja toki sai enemmän rahaa käteen.

 

[da.ru]

Hyvin pitkälti samaa mieltä. Nyt kiinnostaa kuitenkin se konkreettinen kustannus. Ei ole sentin tai euron päälle, mutta kai tuo nyt pitäisi olla selvästi laskettavissa. Sitten näkisi millaisesta kustannuksesta puhutaan. Helpompi verrata sitten kustannusta ja hyötyjä (esim. noita mainitsemiasi).

Paljonko enemmän sinulla jäi käteen ja millä spekseillä?

 

[EAQRSK]

Mulla on firman auto millä ajan vaan työajoja.

Hyvin pitkälti samaa mieltä. Nyt kiinnostaa kuitenkin se konkreettinen kustannus. Ei ole sentin tai euron päälle, mutta kai tuo nyt pitäisi olla selvästi laskettavissa. Sitten näkisi millaisesta kustannuksesta puhutaan. Helpompi verrata sitten kustannusta ja hyötyjä (esim. noita mainitsemiasi).

Paljonko enemmän sinulla jäi käteen ja millä spekseillä?

a) Ikäryhmä A (vuosina 2020–2022 käyttöönotetut autot)

• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta (= perusarvo) lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 2017–2019 käyttöönotetut autot)

• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2017 käyttöönotetut autot)

• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.

 

[Jezetus]

Tässä ketjussa oli aiemmin keskustelua autoedusta ja sen kustannuksista. Minulle on vieläkin hieman epäselvää kuinka kallis vapaa autoetu on jos se ”sisältyisi” palkkaan. Eli vaihtoehtona olisi normiliksa ilman autoetua tai normiliksa, josta ”vähennetään” autoetu. Työajat käytännössä nolla, joten ajot olisivat omia.

Mitä autoetu maksaa kuukaudessa jos liksa on noin 7050€, veroprosentti 32 ja verotusarvo 700€ tai 800€? Mikä on nettokuukausikustannus ja mikä satasen korkeamman verotusarvon vaikutus?

Yritin löytää tietoa, mutta en onnistunut siinä. Tuntuu että selvää ja helposti ymmärrettävää tietoa on niukasti tarjolla, tai sitten vika on etsijässä..

Karkea laskelma:
Nyt saat palkkaa 7000e ja maksat veroja 32% = käteen n. 4800e
Auton kanssa maksat verot palkasta+autoedusta eli 7800 eurosta. Leikitään että tämän takia nostat veroprosentit 34 prosenttiin. 7800 eurosta 34% verot -> 2652e = summa joka lähtee palkasta. Eli 7000e-2652 = käteen jää 4 348e eli 452e vähemmän kuin aiemmin.

Huom, tämä siis vain karkea laskelma. Kannattaa tsekata mikä se todellinen veroprosentti on vaikka tuolla 7800 eurolla niin saat todelliset luvut ylläolevaan "kaavaan".

 

[da.ru]

Mulla on firman auto millä ajan vaan työajoja.



a) Ikäryhmä A (vuosina 2020–2022 käyttöönotetut autot)

• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta (= perusarvo) lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 2017–2019 käyttöönotetut autot)

• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2017 käyttöönotetut autot)

• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.

Tiesin kyllä miten verotusarvo määritetään. Kysymykseni koski sitä mikä on verotusarvon nettokuukausikustannus kun bruttopalkka pysyy ennallaan. Eli kuinka paljon vähemmän tilille tulee rahaa jos muut muuttujat pysyvät fiksattuina. Lisäksi halusin tietää miten kustannus nousee jos verotusarvo nousee esim. 700 eurosta 800 euroon. Noihin kysymyksiin en onnistunut löytämään selvää vastausta.

 

[da.ru]

Karkea laskelma:
Nyt saat palkkaa 7000e ja maksat veroja 32% = käteen n. 4800e
Auton kanssa maksat verot palkasta+autoedusta eli 7800 eurosta. Leikitään että tämän takia nostat veroprosentit 34 prosenttiin. 7800 eurosta 34% verot -> 2652e = summa joka lähtee palkasta. Eli 7000e-2652 = käteen jää 4 348e eli 452e vähemmän kuin aiemmin.

Huom, tämä siis vain karkea laskelma. Kannattaa tsekata mikä se todellinen veroprosentti on vaikka tuolla 7800 eurolla niin saat todelliset luvut ylläolevaan "kaavaan".

Kun kirjotin että autoetu sisältyy palkkaa, tarkoitin siis että brutto pysyy samana (7050€). Eli sama bruttopalkka joko autoedulla tai ilman.

7000€ brutosta ei jää kyllä tuollaista summaa nettona tuolla veroprosentilla. Pitää vähentää myös eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, yhteensä 8,65%.

 

[Jezetus]

Kun kirjotin että autoetu sisältyy palkkaa, tarkoitin siis että brutto pysyy samana (7050€). Eli sama bruttopalkka joko autoedulla tai ilman.

7000€ brutosta ei jää kyllä tuollaista summaa nettona tuolla veroprosentilla. Pitää vähentää myös eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, yhteensä 8,65%.

Tiedän että tellit ja vellit pitää myös vähentää, mutta osaat varmaan itsekkin ne laskea. Se oli vain esimerkkilaskelma, muuta itse siihen haluamasi luvut palkkaan, veroprosenttiin ja auton verotusarvoon.

Autoedussa se auton verotusarvo tulee bruttopalkan päälle kuten tuossa esimerkkilaskelmassani. Se oikea rahallinen palkka on edelleen 7050e vaikka palkkanauhassa lukee 7850 (auton arvo 800e). Verot menee palkasta + autosta, mutta palkka on pysyy siellä taustalla edelleen samana.

EDIT: Turhat löpinät pois

 

[Honzo]

Tässä ketjussa oli aiemmin keskustelua autoedusta ja sen kustannuksista. Minulle on vieläkin hieman epäselvää kuinka kallis vapaa autoetu on jos se ”sisältyisi” palkkaan. Eli vaihtoehtona olisi normiliksa ilman autoetua tai normiliksa, josta ”vähennetään” autoetu. Työajat käytännössä nolla, joten ajot olisivat omia.

Mitä autoetu maksaa kuukaudessa jos liksa on noin 7050€, veroprosentti 32 ja verotusarvo 700€ tai 800€? Mikä on nettokuukausikustannus ja mikä satasen korkeamman verotusarvon vaikutus?

Yritin löytää tietoa, mutta en onnistunut siinä. Tuntuu että selvää ja helposti ymmärrettävää tietoa on niukasti tarjolla, tai sitten vika on etsijässä..

Jos autoetu vähennetään palkasta, niin silloin menee nettona just sen verotusarvon verran. Jos taas etu tulee palkan päälle, niin silloin pitää laskea veroprosentteja jne.

 

[Honzo]

Ja siinä vielä

Verotusarvoon perustuvat autopolitiikat | liisari.fi

liisari.fi

Taulukon 1 mukaisesti henkilön verot ja muut vähennykset pytyvät tässä tilanteessa samana. Autoedun verotusarvo on 550 €/kk, jolloin uusi nettopalkka on 3078 €/kk - 550 €/kk = 2528 €/kk.

 

[v4rjo]

Oma koulutus, palkkakehitys ja työhistoria karkeasti:

Sähköalanperustutkinto -> heti valmistuttua 18v junnuna (2008) automaatioasentajaksi jopa alle sähköalan minimipalkalla (korjattiin kun opin lukemaan Tes:iä).
n.10-vuotta eteenpäin tästä alan rautainen ammattilainen, mutta edelleen palkka n. 18,5e/h +tes lisät. Olen tähän asti ollut liian vaatimaton palkasuhteen
enkä osannut vaatia enemmän.

Palkkoihin ja työoloihin kyrpiintyneenä hain AMK:hon automaatioinsinööriksi. Toisen vuodenopiskelijana projektinhoitajaksi alan yritykseen.
-Alkuun 3250e/kk
-Koeajan (6kk) jälkeen 3400e/kk+kuukausittaiset bonukset
-n.1v jälkeen palkankilpailutus kilpailijalla --> jäin nykyiseen, mutta pohja palkkanousi 3950e/kk.
-n.1v tästä projektipääliköksi ja palkka 4300e/kk+bonukset

Eli nykyään palkka on tuo 4300e/kk +bonukset. Bonuksia tulee kuukaudessa varmaan keskimäärin n.300e, mutta se voi vaihdella 200-800e välillä.
Bonukset riippuu omien urakoiden laskutuksesta. Tänä vuonna tulee yrityksessä 3v täyteen ja viimevuonna valmistuin koulusta.

 

[ChatGPT]

Oletteko käyttäneet tuota "autoetua" vipuvartena palkkaneuvottelujen yhteydessä? Siis ei firmaa vaihtaessa, vaan jos on pysymässä samassa yrityksessä ja koittanut saada palkankorotusta? Olisi nimittäin pian kehityskeskustelut edessä ja nykyinen palkka on aikalailla tapissa, ainakin mitä tiedän vastaavissa tehtävissä työskentelevillä kokeneemmillakin olevan.
Työajoa ei tule paljoa, joitakin tuhansia vuodessa ja vaihtelee kovasti vuositasolla. Omalla (pankin) uudella/uudehkolla autolla ne nyt viimeaikoina menty ja olisi kohta aika vaihtaa uuteen. Siksipä mietin, olisiko helpompi saada ns. "korotus" tuon autoedun muodossa? Tietysti hyvillä ehdoilla, eli autoetu palkan päälle kuten Honzo tuossa aiemmin kirjoitteli.

 

[ChatGPT]

Oma koulutus, palkkakehitys ja työhistoria karkeasti:

Sähköalanperustutkinto -> heti valmistuttua 18v junnuna (2008) automaatioasentajaksi jopa alle sähköalan minimipalkalla (korjattiin kun opin lukemaan Tes:iä).
n.10-vuotta eteenpäin tästä alan rautainen ammattilainen, mutta edelleen palkka n. 18,5e/h +tes lisät. Olen tähän asti ollut liian vaatimaton palkasuhteen
enkä osannut vaatia lisää.

Palkkoihin ja työoloihin kyrpiintyneenä hain AMK:hon automaatioinsinööriksi. Toisen vuodenopiskelijana projektinhoitajaksi alan yritykseen.
-Alkuun 3250e/kk
-Koeajan (6kk) jälkeen 3400e/kk+kuukausittaiset bonukset
-n.1v jälkeen palkankilpailutus kilpailijalla --> jäin nykyiseen, mutta pohja palkkanousi 3950e/kk.
-n.1v tästä projektipääliköksi ja palkka 4300e/kk+bonukset

Eli nykyään palkka on tuo 4300e/kk +bonukset. Bonuksia tulee kuukaudessa varmaan keskimäärin n.300e, mutta se voi vaihdella 200-800e välillä.
Bonukset riippuu omien urakoiden laskutuksesta. Tänä vuonna tulee yrityksessä 3.v täyteen ja viimevuonna valmistuin koulusta.

Tässä malliesimerkki kuinka se opiskelu kannattaa. Ja etenkin noinpäin, että on jo ammattilainen alallaan, jonka jälkeen samalta alalta ylempi koulutustaso.

 

[Joukahaine]

Oletteko käyttäneet tuota "autoetua" vipuvartena palkkaneuvottelujen yhteydessä? Siis ei firmaa vaihtaessa, vaan jos on pysymässä samassa yrityksessä ja koittanut saada palkankorotusta? Olisi nimittäin pian kehityskeskustelut edessä ja nykyinen palkka on aikalailla tapissa, ainakin mitä tiedän vastaavissa tehtävissä työskentelevillä kokeneemmillakin olevan.
Työajoa ei tule paljoa, joitakin tuhansia vuodessa ja vaihtelee kovasti vuositasolla. Omalla (pankin) uudella/uudehkolla autolla ne nyt viimeaikoina menty ja olisi kohta aika vaihtaa uuteen. Siksipä mietin, olisiko helpompi saada ns. "korotus" tuon autoedun muodossa? Tietysti hyvillä ehdoilla, eli autoetu palkan päälle kuten Honzo tuossa aiemmin kirjoitteli.

Vaikka autoetu tulisi palkan päälle niin nettotulosi olisi rahallisesti pienempi kuin nykyään. Laske minkä verran olet valmis pienentämään nettopalkkaasi siitä, että uusi auto pihalla. Itsellä se (nettopalkka) on n 400e/kk pienempi kuin ilman autoa. Olen laskenut kannattavaksi.
Tuo saatko autoa riippunee firman autopolitiikasta. Enpä ole ikinä palkkaan neuvotellut vaan ollut kiinni tittelistä tai siitä ajatko paljon vai et. "Muutama tuhat" kilometri varmaan firmalle edullisempaa maksaa kilsoina kun leasata auto alle ja maksaa autoetua työntekijälle. Sitten taas jos työajoja paljon niin firmalle kannattavampaa antaa auto alle.

Edit. Riippuen yrityksestä näissä autopolitiikat vaihtelee hyvinkin paljon. Ihan siitä maksetaanko palkan päälle, vähennetäänkö palkasta vai sisältyykö palkkaan sekä siitä kenelle se maksetaan. Mun mielestä se on hölmöä firman kannalta antaa autoetua jos ajoja ei ole. Vanhassa työpaikassa sai operatiivinen johtaja autoedun n 5000km vuosiajoilla ja ite jouduin vetää omalla 30tkm/vuosi ajoilla. Nautin kyllä kilsakorvauksista ei siinä.. tittelikorvaus vähän hölmö.

 

[N1kkel]

Tässä malliesimerkki kuinka se opiskelu kannattaa. Ja etenkin noinpäin, että on jo ammattilainen alallaan, jonka jälkeen samalta alalta ylempi koulutustaso.

Eipä se korkeampi tutkinto aina automaattisesti takaa parempaa palkkaa. Esim. asentajana voi tienata enemmän kuin toimihenkilönä...

 

[jarmojs]

Eipä se korkeampi tutkinto aina automaattisesti takaa parempaa palkkaa. Esim. asentajana voi tienata enemmän kuin toimihenkilönä...

Meillä ainakin ovat tohtorit "yliedustettuina" ja pelkkänä inssinäkin voi tienata enemmän. Riippuu siis työnkuvasta ja tekijän kyvyistä. Kuten pitääkin. "Oppiarvopalkkausjärjestelmä" on aika älytön.

 

[ChatGPT]

Eipä se korkeampi tutkinto aina automaattisesti takaa parempaa palkkaa. Esim. asentajana voi tienata enemmän kuin toimihenkilönä...

Ei tietenkään, mutta etenemismahdollisuudet on pätevälle ja ahkeralle korkeakoulutetulle ihan eriluokkaa paremmat kuin vain ammattitutkinnon omaavalla asentajalla.
Toisaalta, ei palkollisena tässä verotusparatiisissa pääse rikastumaan, joten osaavan kaverin kannattaisi perustaa oma firma.

 

[v4rjo]

Eipä se korkeampi tutkinto aina automaattisesti takaa parempaa palkkaa. Esim. asentajana voi tienata enemmän kuin toimihenkilönä...

Tämä on ihan totta ja varsinkin rakennusalalla voi hyvinkin asentaja tienata toimihenkilöä enemmän. Väitän että palkkakatto ja mahdollisuus edetä uralla on tosin toimihenkilöllä huomattavasti isompi ja parempi.

 

[ChatGPT]

Vaikka autoetu tulisi palkan päälle niin nettotulosi olisi rahallisesti pienempi kuin nykyään. Laske minkä verran olet valmis pienentämään nettopalkkaasi siitä, että uusi auto pihalla. Itsellä se (nettopalkka) on n 400e/kk pienempi kuin ilman autoa. Olen laskenut kannattavaksi.
Tuo saatko autoa riippunee firman autopolitiikasta. Enpä ole ikinä palkkaan neuvotellut vaan ollut kiinni tittelistä tai siitä ajatko paljon vai et. "Muutama tuhat" kilometri varmaan firmalle edullisempaa maksaa kilsoina kun leasata auto alle ja maksaa autoetua työntekijälle. Sitten taas jos työajoja paljon niin firmalle kannattavampaa antaa auto alle.

Edit. Riippuen yrityksestä näissä autopolitiikat vaihtelee hyvinkin paljon. Ihan siitä maksetaanko palkan päälle, vähennetäänkö palkasta vai sisältyykö palkkaan sekä siitä kenelle se maksetaan. Mun mielestä se on hölmöä firman kannalta antaa autoetua jos ajoja ei ole. Vanhassa työpaikassa sai operatiivinen johtaja autoedun n 5000km vuosiajoilla ja ite jouduin vetää omalla 30tkm/vuosi ajoilla. Nautin kyllä kilsakorvauksista ei siinä.. tittelikorvaus vähän hölmö.

Tottahan toki nettotulo olisi pienempi, mutta silloin ei tarvitsi oman kulkuneuvon lyhennyksiä ja muita kuluja maksella. Itse en ole tarkemmin vielä laskenut, mutta hihasta heitettynä joku 400-500€ pienempi netto työsuhdenauton kanssa voisi olla kannattavampi kuin itse vaihtaa noin 3 vuoden välein uuteen.

 

[juhei]

Ei tietenkään, mutta etenemismahdollisuudet on pätevälle ja ahkeralle korkeakoulutetulle ihan eriluokkaa paremmat kuin vain ammattitutkinnon omaavalla asentajalla.

Ja nimenomaan esimerkki siitä että opiskelu kannattaa.