- Liittynyt
- 08.03.2022
- Viestejä
- 1 009
Jätin tarkoituksella pois, koska VTT ukkeleilla on todistetusti ollut käyttöä myös yksityisellä sektorilla.
Palkkakeskustelu
- Keskustelun aloittaja H0rna
- Aloitettu
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 2 037
Hmm. Nyt kuulostaa tilanteelta että halutessani pääsen kohta huudattamaan palkkaa ylöspäin. On nykyisellä työnantajalla mennyt meno hiukan kummalliseksi (on kyllä kritisoitu tilannetta ja kerrottu omia ideoita ja kehitysehdotuksia johdolle ja ilmaistu huoli yrityksen nykytilanteesta, mutta eipä viestejä tunnuta otettavan vakavasti) niin ajattelin että soitanpa yhdelle asiakkaalle ja kysyin että olisiko käyttöä sähköalan ammattilaiselle. Vastaus tuli samantien että "ihan varmasti olisi, meidän on syytä keskustella asiasta pöydän ääressä pikimmiten".
Tosin itse en ole enää pelkän palkan perässä vaan työn pitää olla myös hauskaa, mitä se ei enää ole viime aikoina ollut että voipi olla että vaihto tulee eteen joka tapauksessa.
Tosin itse en ole enää pelkän palkan perässä vaan työn pitää olla myös hauskaa, mitä se ei enää ole viime aikoina ollut että voipi olla että vaihto tulee eteen joka tapauksessa.
- Liittynyt
- 07.01.2017
- Viestejä
- 226
No ei tuo 3 h johtoryhmän kokouksen ole kovin paha rasti. Minulla menee pelkästään raportoinnin läpikäyntiin min. 2 h. Tosin raportoidaan 9 yhtiötä. Normi johtoryhmän kuukausikokous kestää vähintään 8 + 4 tuntia, eli puolitoista työpäivää.
- Liittynyt
- 07.01.2017
- Viestejä
- 226
Tämä on varmaan yrityskohtaista. Yrityksissä, joissa olen ollut töissä, johtoryhmän jäsenet ovat pääsääntöisesti statuksella johtaja. Johtoryhmätyöskentely lasketaan osaksi duunia, eikä siitä saa palkkaan extraa.
Kun näissä iltapäivälehtien palkkajutuissa käytetään termiä "tavallinen suomalainen", niin yleensä sillä ei suinkaan tarkoiteta tilastollisesti keskimääräistä. Mielestäni tässä yhteydessä esim. alakoulun opettaja tai amk-inssi edustaisi tavallista eli keskimääräistä palkansaajaa paremmin kuin jutussa muun muassa haastatellut karjakko, ratikkakuski ja lähihoitaja.
Suomessa on vaatimattomat palkat, mutta ei kuitenkaan ihan niin huonot kuin jutulla ehkä halutaan antaa ymmärtää.
www.is.fi
Suomessa on vaatimattomat palkat, mutta ei kuitenkaan ihan niin huonot kuin jutulla ehkä halutaan antaa ymmärtää.
Lähihoitaja, ratikkakuski, kirjastovirkailija... Tavalliset suomalaiset paljastavat, kuinka paljon saavat palkkaa
Ilta-Sanomat kysyi yhdeksältä ihmiseltä, kuinka paljon he oikeasti tienaavat työssään.
www.is.fi
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 2 037
Kun näissä iltapäivälehtien palkkajutuissa käytetään termiä "tavallinen suomalainen", niin yleensä sillä ei suinkaan tarkoiteta tilastollisesti keskimääräistä. Mielestäni tässä yhteydessä esim. alakoulun opettaja tai amk-inssi edustaisi tavallista eli keskimääräistä palkansaajaa paremmin kuin jutussa muun muassa haastatellut karjakko, ratikkakuski ja lähihoitaja.
Suomessa on vaatimattomat palkat, mutta ei kuitenkaan ihan niin huonot kuin jutulla ehkä halutaan antaa ymmärtää.
Lähihoitaja, ratikkakuski, kirjastovirkailija... Tavalliset suomalaiset paljastavat, kuinka paljon saavat palkkaa
Ilta-Sanomat kysyi yhdeksältä ihmiseltä, kuinka paljon he oikeasti tienaavat työssään.
/img-s3.ilcdn.fi/258d9173060a8f2429fbc542f1e3637b6bfa331614eaf07d61ee8261274ebc28.jpg)
Kuusi tavallista suomalaista paljastaa palkkansa – näin paljon tavalliset duunarit tienaavat
Iltalehti kysyi eri ammateissa toimivilta, mitä heille maksetaan ja mitä muuta työ antaa.
www.iltalehti.fi
Kerrankin näissä palkkajutuissa on mainittu myös nettopalkka. Itse olen sitä mieltä, että palkkavertailut pitäisi aina suorittaa nettopalkkoja verraten, ei bruttoa. Vähentäisi huomattavasti palkkakateutta, kun kaikki huomaisivat että ei se suurempi bruttopalkka tarkoitakaan välttämättä kovin paljoa suurempaa nettopalkkaa.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 225
Varmaan kun ynnäilee kaikki työnantajan tekemät maksut tilille niin voihan se "netto" nousta matkakulujen myötä.
Joo, itse tienaan bruttona reilut 500€ enemmän, ja käteen jää noin satanen vähemmän. Eipä kyllä minulla suuremmin mitä vähennyksiäkään ole...
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 1 893
Ei hitossa. Siinä peittyy työstä saatava palkka. Kaikki vähennykset pääsevät vääristämään lukuja. Kunnallisvero, kotitalousvähennys, matkakulut, työhuone jne. Samasta työstä kaksi henkilöä ei näennäisesti saakkaan enää samaa palkkaa.
Palkkoja ei missään tapauksessa tulisi ilmoittaa nettoina jos niillä on tarkoitus suorittaa vertailuja
Raksapuolellahan on niitä erikoisalojen verovähennyksiä, ne kai laskee veroprosenttia jonkin verran.
kyllä. esim ateriakorvaus on 11,25€/päivä joka tekee sen melkein 250€ verotonta kuussa ja
siihen päälle voi tulla matkakorvauksia jne. riippuu siis millä alalla on.
Rakennusliiton sopimusalojen kulukorvaukset 1.1.2022 - Rakennusliitto
Päivärahoihin, matkakustannusten korvauksiin ja ateriaetuun liittyvät muutokset astuvat voimaan vuodenvaihteessa.
rakennusliitto.fi
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 678
No ei todellakaan pitäisi. Nettopalkka ei kerro mitään kun kaikilla on eri määrä vähennyksiä yms. Brutto on vertailukelpoinen luku.Tähän juttuun valikoitu parempipalkkaisia.Kuusi tavallista suomalaista paljastaa palkkansa – näin paljon tavalliset duunarit tienaavat
Iltalehti kysyi eri ammateissa toimivilta, mitä heille maksetaan ja mitä muuta työ antaa.
Kerrankin näissä palkkajutuissa on mainittu myös nettopalkka. Itse olen sitä mieltä, että palkkavertailut pitäisi aina suorittaa nettopalkkoja verraten, ei bruttoa. Vähentäisi huomattavasti palkkakateutta, kun kaikki huomaisivat että ei se suurempi bruttopalkka tarkoitakaan välttämättä kovin paljoa suurempaa nettopalkkaa.
Toistaalta ymmärrän tuon ajatuksen nettopalkkojen vertailuista, koska sehän se nettoliksa on millä sitä pitää koittaa elämisen kustannukset hoitaa. Mutta se nettopalkka ei tosiaan ole vertailukelpoinen, eikä toisaalta myös bruttopalkkakaan. Täten aina kun palkoista puhutaan, pitäisi kertoa vähän enemmän kuin pelkkä palkka. Eli ihan asuinpaikasta lähtien, onko etätyötä, lisät, verottomat korvaukset, km-korvaukset jne.
ps. ihan täyttä typeryyttä maksella veroja isommalla prosentilla. Sehän on lähes ilmaista lainaa valtiolle. Itse lasketan aina veroprosentin niiin, että varmasti saan mätkyjä.
Joo, minäkään en ymmärrä, miksi lainata valtiolle huonolla korolla ja ootella palautuksia.. itekin koittanut pitää veroprosentin joko mahdollisimman oikeana tai jos tulee pieniä mätkyjä, niin ei haittaa.
Sijoittajallakin tietty vähän hankalat ajat tällä hetkellä, mutta mieluummin sinne ylimääräiset tai kerää sit vaikka käteispuskuria, jos ei muuta noilla rahoilla.
Sijoittajallakin tietty vähän hankalat ajat tällä hetkellä, mutta mieluummin sinne ylimääräiset tai kerää sit vaikka käteispuskuria, jos ei muuta noilla rahoilla.
Tähän juttuun valikoitu parempipalkkaisia.Kuusi tavallista suomalaista paljastaa palkkansa – näin paljon tavalliset duunarit tienaavat
Iltalehti kysyi eri ammateissa toimivilta, mitä heille maksetaan ja mitä muuta työ antaa.
Kerrankin näissä palkkajutuissa on mainittu myös nettopalkka. Itse olen sitä mieltä, että palkkavertailut pitäisi aina suorittaa nettopalkkoja verraten, ei bruttoa. Vähentäisi huomattavasti palkkakateutta, kun kaikki huomaisivat että ei se suurempi bruttopalkka tarkoitakaan välttämättä kovin paljoa suurempaa nettopalkkaa.
Itse olen ehdottomasti eri mieltä. Nettopalkka kun ei merkitse vielä mitään, koska se on kiinni ihmisen omista valinnoista ja päätöksistä paljonko siitä bruttopalkasta jää käteen. Varsinkin hoitajien palkkakeskustelun ollessa kuumillaan hoitajat nettikeskusteluissa valitteli palkkojaan nimenomaan sellaisilla nettopalkoilla, joista oli mahdollisimman paljon kaikkea ensin poistettu (oli liian suurta ennakonpidätys% oli piruntorjuntamaksua ja tehy:n kampaviineriveroa jne) sehän sotkee vertailua.
Paras ja realistisin vertailu olisi vertailla koko vuoden bruttoansioita, koska myös "peruspalkat" vääristää keskustelua siinä missä nettopalkatkin.
Ilmeisesti nuo peltisepät pläkkäreillä ovat urakkapalkkauksella kun palkka ilmoitetaan haitarilla. Nimittäin itse raksalla olevana olen ihan tuntipalkalla ja sama palkka kuukaudesta toiseen jos ylitöitä tai pekkasia ei ole. Vai viitsiikö heidän työnantaja maksaa jatkuvasti ylitöistä? Ei meillä ainakaan.
Ateriakorvaus ja matkat tekee jo aika paljon vähennyksiä, raksa luetaan erityisalaksi ja saat vähentää matkat ilman omavastuuta oman auton mukaan. Päälle vielä mahdolliset työkalukorvaukset, liiton jäsenmaksut jne.
Poppamies
Que pasa, ese?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 920
Ihan tuota 64k€ ei tule saavutettua, tai se on arvio.
Laskin miten vuosipalkka on kehittynyt 19->20->21->22.
27 % 39 % 26 %.
Jep, lähdettiin alhaalta, melko mahdotonta pitää tuota tahtia yllä. 22 on arvio mut tuskin paljon heittää. Veikkaan että 10-15% on tsäänssi nostaa vuodelle 23. Tavoitteena ehkä 70k€ ja pakko sanoa, että pelkästään sen kirjoittaminen tuohon tuntuu hurjalta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 16 713
No ei tuosta tietenkään ole kyse. Ei ketään kiinnosta tuollainen nettopalkka, jossa veroprosentti on tarkoituksella tai vahingossa pielessä. Mutta teoreettinen oikea nettopalkka joillain annetuilla oletuksilla voisi olla hyvä kun se suhteuttaa ne palkkaerot lähemmäs todellisuutta. Ja tuolloin tietenkin kaikenlaiset poikkeavat ja yksilölliset vähennykset jätetään kuviosta pois ja yritetään saada lukemasta vertailukelpoinen.
KapteeniTunkki
Tukijäsen
- Liittynyt
- 07.05.2018
- Viestejä
- 750
Täällä menee aika usein ansiot ja palkka aika iloisesti sekaisin. Päivärahat tai kilometrikorvaukset eivät sitä palkkaa ole. Ilta, yms. lisät taas ovat, mutta eivät peruspalkkaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 746
Itse ainakin pidän peruspalkan vertailusta. Nuo lisät kun ovat korvaus lisähaitasta, eli vaikka yöllä työskentelystä, ne on siis korvaus eikä osa peruspalkkaa.
Mutta pelkkä peruspalkka taas ei ole vertailukelpoinen sellaisten palkkojen kanssa, jossa ei ole lisiä. Eli työt jossa ei ole ylityöhön tai työn ajankohtaan liittyviä lisiä, mutta silti velvollisuus tehdä tarpeen vaatiessa töitä muulloinkin kuin esim. toimistoaikaan ja ne sitten vain kerryttävät liukumia. Tai vaihtoehtoisesti kokonaistyöajan mukaiset työt, jossa ei ole edes liukumia. Noissa molemmissa palkka ikäänkuin sisältää jo "lisät" ja sellainen palkka ei ole vertailukelpoinen jonkin toisen työn peruspalkan kanssa.
Viimeksi muokattu:
Palkkoja vertailtaessa olisi varmaan järkevintä puhua koko vuoden ansioista, bruttona mieluiten, eikä takertua johonkin vuorolisiin tai tulospalkkioihin kuukausikohtaisesti.
Näin pienyrittäjänä ainakin on aivan turha katsoa jotain kuukausittaista tilinauhaa, kun ei se kerro omasta tai firmani menestyksestä yhtään mitään.
Näin pienyrittäjänä ainakin on aivan turha katsoa jotain kuukausittaista tilinauhaa, kun ei se kerro omasta tai firmani menestyksestä yhtään mitään.
Mun käsittääkseni lain mukaan kertymää ei tulisi kertyä tilanteissa joissa on ”velvollisuus tehdä pitkää päivää”, ja monesti noissa voikin iloisesti sekoittua todellinen velvollisuus (on kolmivuorotyö ja saat potkut) tai on velvollisuudentunne (tämä nyt pitäisi tehdä valmiiksi joten kerrytän liukumia). Mä teen jälkimmäistä, mutta en kyllä todellakaan rupeaisi sotkemaan noita keskenään.
Ennemminkin palkkaa ja ansioita sekoitetaan iloisesti keskenään kun halutaan vähätellä toisiin töihin liittyviä velvotteita, tai esittää jonkun palkka suurempana kuin se on.
- Liittynyt
- 28.03.2017
- Viestejä
- 372
Itselle selkein tapa vertailla €/h lisineen säännölliseltä työajalta, työnkuvan, sijainnin ja työaikamuotojen plussat ja miinukset jokainen kokee erilailla ja antaa niille eri rahallisen arvon. Lisäksi lisät vaihtelevat joka sopimuksessa, joten niiden vertailu on vähän vaikeaa pelkän pohjapalkan pohjalta.
Tiedän porukkaa jotka tykkää vuorotyöstä, eikä halua päivään ja porukkaa jotka ei todellakaan halua tehdä vuorotöitä (itse mukaan lukien). Vuorotyöt voi siis joillekkin olla jopa positiivinen vaihtoehto, esim 12h päivät + pitkät vapaat välissä vuorokierrossa on omat hyvät puolensa. Myös 100% etänä suoritettavaa työtä ja 100% paikalla oloa vaativaa työtä on aika vaikea vertailla vain palkalla. Näissä matkakustannuksista johtuen toisessa joutuu maksamaan helposti useita satasia enemmän, että käteen jää sama töissäkäyntikulujen jälkeen, ero vain kasvaa jos työmatkaan käytetyt tunnit otetaan laskuihin.
Tiedän porukkaa jotka tykkää vuorotyöstä, eikä halua päivään ja porukkaa jotka ei todellakaan halua tehdä vuorotöitä (itse mukaan lukien). Vuorotyöt voi siis joillekkin olla jopa positiivinen vaihtoehto, esim 12h päivät + pitkät vapaat välissä vuorokierrossa on omat hyvät puolensa. Myös 100% etänä suoritettavaa työtä ja 100% paikalla oloa vaativaa työtä on aika vaikea vertailla vain palkalla. Näissä matkakustannuksista johtuen toisessa joutuu maksamaan helposti useita satasia enemmän, että käteen jää sama töissäkäyntikulujen jälkeen, ero vain kasvaa jos työmatkaan käytetyt tunnit otetaan laskuihin.
Sellainen huomio täältä takarivistä, että tuntuu olevan monta eri tapaa katsoa sitä "oikeaa" palkkaa. Yhteistä näillä kaikilla on se, että omalla kannalla joko perustellaan omaa korkeaa ansiota tai sitä miksi olisi oikeudenmukaista ansaita enemmän. Ihan inhimillistä ajattelua.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 16 713
Musta kokonaisansio on se kaikkein kiinnostavin asia (yhdessä työnkuvan kanssa toki). Eli ne lisähaittakorvaukset (tai niiden vähyys) ovat myös osa ansioita, jotka vaikuttavat sen työn houkuttelevuuteen. Nuo korvaukset neuvotellaan samalla tavalla kuin peruspalkkakin ja joskus toista halutaan lisää toisen kustannuksella.
- Liittynyt
- 25.11.2016
- Viestejä
- 2 467
Olen samaa mieltä teidän molempien (persojet & paapaa) kanssa. Haluaisin tietää aina sekä peruspalkan että sen lisät ja mistä lisät tulevat.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 983
Suosittelen sua lukemaan tuon parin sivun takaisin postaukseni sekä linkatun artikkelin, ettei sua kuseteta enää enempää työnantajan puolelta tekemään lisä- tai ylitöitä ilman lisiä liukumiin.
Palkkakeskustelu
Ei se tarkoita että tehdään ilmaiseksi töitä. Vaan tarkoitaa että ei esim. välitä työn laadusta eli "juosten kusten" meininki kans. Tottakai ne työt pitää asiallisesti hoitaa, mutta ei yhtään sen enempää. Jos 50% ja 100% effortista maksetaan joka tapauksessa sama palkka ja se 50% on...
bbs.io-tech.fi
tl;dr: jos työnantaja velvoittaa, se on lisä- tai ylityötä. Jos teet sen omasta tahdosta ja aloitteesta, se on liukumaa.
Kokonaistyöaikahommat taas on sitten oma lukunsa, ne on yleensä vaativien erityisasiantuntijatehtävien tai johdon hommia, joihin tiedetään sisältyvän tiettyjä joustoja keskimäärin x verran vuodessa, ja maksetun kokonaispalkan pitäis sisältää ne lisät, eli olla sen verran suurempi kuin ilman oletettuja joustoja.
- Liittynyt
- 25.11.2016
- Viestejä
- 2 467
Ja näissä kokonaistyöaikajutuissa on hyvät mahdolisuudet burnouteille ja työssäväsymisille jos on sopivantyyppinen persoona joka vain tunnollisesti painaa vaikka normaalit tunnit (~40h/h) ei riitä.
- Liittynyt
- 15.07.2022
- Viestejä
- 634
Kyllä se koko vuoden bruttopalkka on oikea tapa, tai tasavertainen keino verrata palkkaa eri ammattien ja tuloluokkien välillä.
Nettopalkkavertailu on ihan tyhjän kanssa, kun jo pelkkä työmatkavähennys tekee eroa samaa palkkaa saavien kesken. Samoin vaikka kta:n tai kuukausipalkan vertailu, todellisia eroja ei saa näin esille.
Lisäksi koko vuoden bruttopalkassa näkyy erilaiset kokemuslisät, yms. tuotantopalkkiot, yms muut erikoislisät joita saattaa tulla palkan päälle. Erilaisten tessien ja muiden paikallisten sopimusten myötä samankaltaisesta työstä voi näitä lisiä maksaa per/h tai kuukausipalkan yhteydessä tai vaikkapa kerran vuoteen.
Sen jälkeen kun verotuspäätös on valmis, voi verrata nettopalkkoja jos kokee sen tarpeelliseksi, esim. vertailu kuinka paljon enemmän veroa joutuu progression vuoksi maksamaan suuremmista palkoista.
Nettopalkkavertailu on ihan tyhjän kanssa, kun jo pelkkä työmatkavähennys tekee eroa samaa palkkaa saavien kesken. Samoin vaikka kta:n tai kuukausipalkan vertailu, todellisia eroja ei saa näin esille.
Lisäksi koko vuoden bruttopalkassa näkyy erilaiset kokemuslisät, yms. tuotantopalkkiot, yms muut erikoislisät joita saattaa tulla palkan päälle. Erilaisten tessien ja muiden paikallisten sopimusten myötä samankaltaisesta työstä voi näitä lisiä maksaa per/h tai kuukausipalkan yhteydessä tai vaikkapa kerran vuoteen.
Sen jälkeen kun verotuspäätös on valmis, voi verrata nettopalkkoja jos kokee sen tarpeelliseksi, esim. vertailu kuinka paljon enemmän veroa joutuu progression vuoksi maksamaan suuremmista palkoista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 16 713
Molempi parempi. Ja tietenkään mitään vähennyksiä, jotka vaihtelevat työntekijöittäin, ei tuollaiseen nettopalkkalukemaan otettaisi mukaan. "Nettopalkka" tässä kontekstissa tarkoittaisi sitä, että katsotaan karkeasti, paljonko kunta ja valtio vetävät välistä - eli pakolliset maksut ja veltion- ja kuntaverotus päälle sopivilla oletuksilla. Eikä sen ole tarkoitus päteä jokaiseen työntekijään kaikissa tilanteissa. Silti se antaisi mukavasti osviittaa.
Bruttopalkka on tietty noista se tärkeämpi tieto.
- Liittynyt
- 28.08.2018
- Viestejä
- 1 098
Yllä oli tuotu iltalehden artikkeli jossa itsekin kummastelin laatoittajan tuloja. Kiva huomata että oli tännekin valunut. Onko se ihmisen perus kateus mikä lie ja piti lähteä tarkistamaan tulotasoa ammatille ja kyllä laatoittaja on todella hyvä palkkainen. Hakkaa putkiasentajat yms. Olen itse tet jakson ollut myymälässä laatoittamassa malli kaakeli seiniä. Niin pieni raapaisu tekemiseen. Itte ihmettelen näitä tasoja.
Järjellä kun tämä maailma ei toimi niin turha lähteä järkeilemään mikä ala tienaa mitä. Nallekarkit ei mene tasan vaikka kuinka järkeilee kyseistä asiaa. Koitan itse vasta opetella ajattelemaan että toisen alan palkkaonni ei pidä olla minulta pois eikä minun tulisi asiasta ottaa nega mieltä.. Vinkit miten palkkakateuteen pitäisi suhtautua otetaan avosylin vastaan.
ja bruttopalkka/vuosipalkka on palkkavertailun avain. Jokaisella henkilökohtaiset vähennykset.
Järjellä kun tämä maailma ei toimi niin turha lähteä järkeilemään mikä ala tienaa mitä. Nallekarkit ei mene tasan vaikka kuinka järkeilee kyseistä asiaa. Koitan itse vasta opetella ajattelemaan että toisen alan palkkaonni ei pidä olla minulta pois eikä minun tulisi asiasta ottaa nega mieltä.. Vinkit miten palkkakateuteen pitäisi suhtautua otetaan avosylin vastaan.
ja bruttopalkka/vuosipalkka on palkkavertailun avain. Jokaisella henkilökohtaiset vähennykset.
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 573
Tuohon palkkavertailun vertailuvuuteen ei oikein ole täydellistä ratkaisua kun kompensaatiorakenteet ja elämäntilanteet vaihtelevat niin merkittävästi.
Mä tykkään eniten vertailla vuosituloja kokoaikaisessa työsuhteessa, kun bonukset ja loma-ajan palkat eivät jakaudu tasaisesti kuukausitasolla.
Tuntipalkka on kanssa ihan hyvä vertailukohta varsinkin kun puhutaan tuntipohjaisista sopimuksista ja osa-aikaisista työsuhteista.
Sitten jotkut valitsevat työpaikan sillä perustaalla että mahdollisista lisistä saatavat lisätulot ovat mahdollisimman suuret ja silloin pitäisi eritellä ne lisät, jos minkäänlaista vertailua haluaisi tehdä.
Mut helpottaisi jos ilmoitetaan että mikä se laskentaperuste millä kyseiseen lukuun on päädytty. Esimerkiksi kuukausipalkka vs. vuosiansiot/12 heittää helposti aika reilusti.
Mä tykkään eniten vertailla vuosituloja kokoaikaisessa työsuhteessa, kun bonukset ja loma-ajan palkat eivät jakaudu tasaisesti kuukausitasolla.
Tuntipalkka on kanssa ihan hyvä vertailukohta varsinkin kun puhutaan tuntipohjaisista sopimuksista ja osa-aikaisista työsuhteista.
Sitten jotkut valitsevat työpaikan sillä perustaalla että mahdollisista lisistä saatavat lisätulot ovat mahdollisimman suuret ja silloin pitäisi eritellä ne lisät, jos minkäänlaista vertailua haluaisi tehdä.
Mut helpottaisi jos ilmoitetaan että mikä se laskentaperuste millä kyseiseen lukuun on päädytty. Esimerkiksi kuukausipalkka vs. vuosiansiot/12 heittää helposti aika reilusti.
Juuri näin, vuositulot bruttona tulee tietää kun palkkoja vertaillaan.
Toistaalta, meillä ainakin bonukset on vaihdellut vuosittain merkittävästi. Esim. tänä vuonna firman tilinpäätöksen vahvistuttua huhtikuun tilinauhassa oli veronalaista tuloa yhteensä lähes 16k€ kun bonukset tuli maksuun. Vuotta aiemmin alle puolet tuosta.
Verottomat lisät, km-korvaukset, kotimaan - ja ulkomaan päivärahat myös tuo ihan mukavia lisiä. En kyllä itse noita suoraan tuloiksi ole laskenut. Se vain, jotta käytännössä työreissuilla ainakin itse yleensä jäänyt plussan puolelle, eli päivittäiset juoksevat menot menee yleensä alle sen päivärahan, joskus reilustikin. Kotimaan päivärahalla kyllä tekee joskus tiukkaa, melkein pitää nälkää nähdä
Tuossakin pitäisi työaika saada vakioitua esim. julkisella sektorilla on pidemmät lomat ja lyhyemmät viikkotyöajat, opettajien lomista puhumattakaan.
Kaiken kaikkiaan melko mahdotonta laittaa absoluuttiseen palkkajärjestykseen duuneja. Jos pitäisi yrittää, niin mielestäni vuosibruttotulot vakioituna 37,5h viikkotyötuntiin ja 5 viikon lomaan jaettuna 12 = "vertailukuukausipalkka" + erikseen mainittuna verottomat korvaukset, koska niistä halutessaan jää ihan hyvin lisää.
Tästäkin jää sitten "haittalisät" huomioimatta, mutta toisaalta ammatinvalintakysymys ja joku saattaa "haittavuoroa" tehdä mieluummin kuin 8-16. Ja koska nämä lisät vaihtelee niin paljon tesseissäkin, niin vertailu ei mielestäni ole mielekästä esim. jos yötyö on haitta, niin miksi toiset saa 20% lisää ja toiset 50% lisää ja yötyön määritelmäkin elää hienosti tessistä riippuen.
Samasta syystä sen virkasuhteessa olevan opettajan kokonaistyöaikaa on turha sotkea palkkavertailuihin. Työt ja työajat ovat erilaisia täysipäiväisissäkin töissä, ja työaikojen tai olosuhteiden vertailu täysin erilaisten ammattien välillä on aika turhaa. Mitä jää viivan alle merkkaa itsekullekin lopulta, ja myös kansantaloudellisesti.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 1 161
Noh, laskeskelin viimevuoden netot yhteen vertailun vuoksi (ei näy palkkakuitissa nettotuloja kokovuodelta):
Brutto: 28 497€
Netto: 22 842€
Vuoden alussa kk/palkka 2065€ ja korotuksen jälkeen 2109€. (2021)
Kojeistoasentaja 5v kokemuksella, kuukausipalkalla.
Liukuvatyöaika joten ainoat "lisät" muodostuu tuotantopalkkiosta, jota ollaan ehkä poistamassa. Vähennyksiä tulee vain työmatkakuluista.
Brutto: 28 497€
Netto: 22 842€
Vuoden alussa kk/palkka 2065€ ja korotuksen jälkeen 2109€. (2021)
Kojeistoasentaja 5v kokemuksella, kuukausipalkalla.
Liukuvatyöaika joten ainoat "lisät" muodostuu tuotantopalkkiosta, jota ollaan ehkä poistamassa. Vähennyksiä tulee vain työmatkakuluista.
- Liittynyt
- 15.07.2022
- Viestejä
- 634
On tämä sairas maa verotuksen suhteen. Veroja maksanut jo 15k tänä vuonna ja hankkeita tähän mennessä reilu tupla yllä olevaan esimerkkiin. Just otin korjatun kortin loppuvuodelle ja vajaa 30 pinnaa prosentti. Ei tule mätkyjä eikä takaisin päinkään.
Tasavero olisi tervetullut uudistus.
Tasavero olisi tervetullut uudistus.
- Liittynyt
- 15.07.2022
- Viestejä
- 634
Herraisä, ei ollut kyse prosentin korjauksesta. Vaan progressiosta, jota päivittelin taas.
Korjatun prosentin toin esille, että ennakon pidätys ja saatu tulo stemmaa yhteen. Sekä ei ole tapana antaa ilmaista lainaa valtiolle, tai maksella tarpeettoman suuria mätkyjä.
Korjatun prosentin toin esille, että ennakon pidätys ja saatu tulo stemmaa yhteen. Sekä ei ole tapana antaa ilmaista lainaa valtiolle, tai maksella tarpeettoman suuria mätkyjä.
Jos liikaa veroja maksaa, niin ei se ilmaista lainaa ole, vaan valtio maksaa palautuksille kyllä korkoa. Valtio näppärästi osaa toki periä enemmän korkoa mätkyistä. Veronpalautuksille maksettu vähäinen korko ei joka tapauksessa toki varsinkaan nykyisellä inflaatiotasolla kovin hyödyllistä puuhaa ole.
- Liittynyt
- 15.07.2022
- Viestejä
- 634
Juu, alkaa kohta esim pelkkien säästötilien korko olemaan reilusti enemmän kuin palautukselle tuleva 0,5%. Saati jos sijoittaa, yms.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 943
Aah hankkeita = palkkaa? Ihmettelin kanssa, mitä tarkoittaa.
Semmosta se täällä vaan on. Ei tartte mennä kuin tuonne lahden toiselle puolelle jos haluaa tasaveron piiriin.
Ihan jees blogipostaus missä ihmetellään miksi täällä ihmiset jaksaa tienata
Suomen yhteiskunta ei kannusta ahkeruuteen – missään elämänvaiheessa - Omavaraisuushaaste
Eli sulle on jäänyt nelkyt donaa händyyn ylläolevan 22 tuhanteen verrattuna. Valtio Riistää ahkeraa!
- Liittynyt
- 17.02.2018
- Viestejä
- 1 812
Ei suomen verotus sentään ihan niin paha ole kuin puhutaan. Huomioitava on myös että työnantajamaksut ovat meillä vain keskitasoa ja pahin verottajamaa Euroopassa ei olla oikein millään tulotasolla tai mittarilla.
Tuosta vähän vertailudataa. https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/laskelmat/laskelmat-2021/verotietoa-91.pdf
Tuosta vähän vertailudataa. https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/laskelmat/laskelmat-2021/verotietoa-91.pdf
- Liittynyt
- 15.07.2022
- Viestejä
- 634
Varmaan oli vitsi?
Jos ei, niin kannattaa miettiä onko nettopalkka vain brutto miinus verot...
En ole vuosiin laskenut todellista % joka lähtee brutosta kaikkien maksujen, yms jälkeen. Mutta se oli useita prosenttiyksiköitä enemmän kuin pelkkä vero%. Muistikuva että 63% olisi takavuosina jäänyt näppiin. Pitäis ihan asiakseen tarkistaa/laskea.
Viimeksi muokattu:
Yleensä nettopalkalla tarkoitetaan sitä käteenjäävää liksaa joo, ja veroihin lasketaan ne pakolliset tellit yms kaikki ennakkopidätetään. mutta mitäs itse tarkoitit?
Kirjoittaja kehen viittasit oli tienannut bruttona 28k ja nettona 22k, ja jos sun tulot oli ”reilu tuplat eli 56-60 vaikka bruttona, ja 15k veroja tai veroluonteisia maksuja sulta nyhdetty, niin…
Uutiset
-
AOC julkaisi uuden 610 hertsin pelinäytön virallisella CS2-teemalla
1.8.2025 16:20
-
Kiinalainen Lisuan Tech julkaisi TrueGPU-arkkitehtuurin ja kaksi G100-piiriin perustuvaa näytönohjainta
1.8.2025 08:40
-
Zhaoxin julkisti tekoälyprosessorin kuluttajille ja 96-ytimisen palvelinprosessorin
1.8.2025 08:28
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 580.88 -ajurit
31.7.2025 17:10
-
Elgatolta uusi Facecam 4K -webkamera
30.7.2025 12:26
