Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kulueränä... hyi vittu mikä viesti.

Tää on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelma. Kun terveyspalvelut on yhteisistä varoista maksettava kustannus niin sen arvontuotanto nähdään heikkona.

Mikäli terveyspalveluista pitäisi oikeasti maksaa, jotta niitä saisi, olisi työn arvostus lähtökohtaisesti ihan eri tasolla kuin "ilmaisen" palvelun puitteissa.

Samalla tietysti kysyntäkin laskisi kun korkeammalla kynnyksellä lähdettäisiin palveluita hakemaan.

Nyt terveyspalvelut niputetaan sitten kaikkien muiden julkisen sektorin palveluiden kanssa yhteen ja arvostus on sen mukaista.

Mun mielestä meillä on ihan hyvä systeemi mutta se nyt vaan johtaa siihen että "tukifunktioiden" arvostus on heikompaa, koska niiden arvontuotanto ei ole läpinäkyvää.
 
Kulueränä... hyi vittu mikä viesti.

Toi yksityinen / julkinen -keskustelu jotenkin aina päätyy tuollaiseen lahopäiseen ajatteluun jossa julkinen puoli nähdään jonain kasvaimena joka vain syö rahaa. Lakkaako se sairaanhoitaja olemasta kuluerä jos se menee yksityiselle töihin ja alkaa tahkota osakkeenomistajalle hilloa? Tai tuleeko siitä insinööristä kuluerä jos se menee julkiselle tahkoaan sitä softaa. Loppujen lopuksi saattaa kuitenkin olla että sitä loppukäyttäjän rahaa palaa vähemmän jos se palvelu tulee julkiselta, kun sen omistavan portaan siivu jää pois.
 
On kyllä outoa toi insinöörin palkkaan vertaaminen kun moni insinööri hakee valmistumisensa jälkeen työpaikkoja joita hakee myös ei insinöörit.
Mikseivät sairaanhoitajat vaikka vaadi 7000€/kk kun tämä liittymämyyjä varmaan vähemmällä koulutuksella saa 6000€/kk?
(syy kovaan palkkaan on se että kaveri on hyvä myyjä muut liittymämyyjät voivat vaan haaveilla tuollaisesta palkasta)

Mikäli sairaanhoitajat haluavat verrata palkkaansa insinöörin palkkaan heidän pitäisi:
1. löytää joku tekniikan ala jossa tiettyyn positioon otetaan vain sen alan insinöörin tutkinnon omaavia
2. tuo tekniikan ala pitäisi olla sellainen että paikkoja on paljon sekä myös siihen alaan valmistuneita insinöörejä
3. tuo positio pitäisi olla julkisella koska yksityinen voi maksaa mitä palkkaa vaan(kts. ylempi DNA) kysynnän/tarjonnan mukaan mutta työntekijöillä on myös suurempi riski töiden loppumisesta
 
Viimeksi muokattu:
Entä 10 vuotta töitä tehneelle inssille? Niitähän on joka tapauksessa paljon enemmän ja jokainen on vastavalmistunut vain pienen hetken, joten tuolla ei suurta vaikutusta insinöörien keskipalkkaan loppujen lopuksi ole.
Paha sanoa, jos tietää mitä tekee, on varmaan palkkansakin osannut hilata ylemmäs
 
Oma palkkakehitys teollisuusautomaation puolella 10v aikana kasvanut 2400€->4200€(+~400€/kk bonus), eli noin tuplaantunut. Viime vuodet työn ohessa opiskellut ja vuodenvaihteessa valmistuu DI:ksi, lisäksi vaihtuu työpaikka ja asuinmaa, missä yleisestä palkkatasosta johtuen tulot melkein kaksinkertaistuu.
 
Toi yksityinen / julkinen -keskustelu jotenkin aina päätyy tuollaiseen lahopäiseen ajatteluun jossa julkinen puoli nähdään jonain kasvaimena joka vain syö rahaa. Lakkaako se sairaanhoitaja olemasta kuluerä jos se menee yksityiselle töihin ja alkaa tahkota osakkeenomistajalle hilloa? Tai tuleeko siitä insinööristä kuluerä jos se menee julkiselle tahkoaan sitä softaa. Loppujen lopuksi saattaa kuitenkin olla että sitä loppukäyttäjän rahaa palaa vähemmän jos se palvelu tulee julkiselta, kun sen omistavan portaan siivu jää pois.
Julkisella puolella on kyllä sellainen epätehokkuus ihan alasta riippumatta, että helppo ymmärtää miksi sitä työtä arvostetaan vähän. Yksilöt voi tehdä hyvää työtä, mutta kokonaisuus täyttä paskaa ja joutais nurkan taakse.
 
Julkisella puolella on kyllä sellainen epätehokkuus ihan alasta riippumatta, että helppo ymmärtää miksi sitä työtä arvostetaan vähän. Yksilöt voi tehdä hyvää työtä, mutta kokonaisuus täyttä paskaa ja joutais nurkan taakse.
Tästä huolimatta esim. Suomen terveydenhuolto kykenee toimimaan laadukkaammin kuin Yhdysvalloissa, jossa se maksaa moninkertaisesti.

Ei tulisi mieleenkään olla arvostamatta tuota työtä. Mielestäni ansaitsisivat enemmän palkkaa, mutta valitettavasti keskimäärin aika heikon ostovoiman maassa se aiheuttaa ymmärrettävästi huonoja fiiliksiä kun ne rahat tulevat kaikkien lompakosta. Osalla lompakko on niin tiukilla että pienikin veronkorotus tuntuu pahalta. Itse voisin ihan hyvin antaa verojeni nousta vaikkapa 50-100 euroa kuussa tuohon tarkoitukseen, koska minulla on siihen varaa. Ei minulla mikään valtava palkka ole täällä esitettyihin verrattuna, mutta n. 62 k€ (koodaaja, 6 vuotta työkokemusta +pitkä harrastuneisuus) tulee tämän vuoden vuositulot olemaan, ensi vuonna jokunen tonni enemmän.
 
Palkkakeskustelua on kivaa ja vähän kirvelevää seurata. Itse teen julkisella sektorilla vaativaa asiantuntijatyötä. Palkan sain ensitöikseni hinattua ns. tappiin. No, nyt ei ole horisontissa kuin harmaata. Omaan palkkaukseen voin vaikuttaa parhaimmillaankin pienen vuosittaisen henkilökohtaisen palkanlisän (2,5%) verran. Käytännössä palkanlisä ei ole sidottu työntekijän tulokseen tai osaamiseen, vaan kulloiseenkin budjettiin. Tämä on ilmoitettu aivan avoimesti kehityskeskusteluissa. Palkanlisän olen tavannut saada silloin, kun sen omasta mielestäni olisin vähiten ansainnut.

Työnarkomaanina naputtelen loputtomia töitäni usein "huvikseni" myös iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Toisinaan olen pysähtynyt miettimään, että miksi edes toimin näin. Juoksisin isomman palkkapussin perässä innolla vaikka seinään, mutta työalani (ja jossain määrin myös tutkintoni) ovat sen verran marginaalisia, että en edes keksi, mille taholle osaamistani yrittäisin tarjota. Valtiolla työskentelyssä etuna on lähinnä työn pysyvyys, mutta työ ilman kannustimia tapaa tehdä Erkistä tylsistyneen pojan. Toki toisinaan esitettyjen tappouhkausten tuomat adrenaliinityrskäykset toimivat piristeenä.
 
Viimeksi muokattu:
Ensi vuonna todennäköisesti nousee keskiansiot yli 6000€/kk(nyt hieman alle), toki ostovoima tulee olemaan inflaation ansiosta alempi kuin aloittaessa uudet työt about puoli vuotta sitten. Konsulttihommista tarjottaisiin vielä enemmän, mutta aina on riski, että ei löydy maksavaa asiakasta tai toimenkuva olisi perseestä.

Tämä ihan keskinkertaisena automaatiokoodarina, amis/lelu -inssinä ja n. 5 vuoden kokemuksella automaatiohommista ja asun myös kaukana susirajan takana.
 
Tästä huolimatta esim. Suomen terveydenhuolto kykenee toimimaan laadukkaammin kuin Yhdysvalloissa, jossa se maksaa moninkertaisesti.

Ei tulisi mieleenkään olla arvostamatta tuota työtä. Mielestäni ansaitsisivat enemmän palkkaa, mutta valitettavasti keskimäärin aika heikon ostovoiman maassa se aiheuttaa ymmärrettävästi huonoja fiiliksiä kun ne rahat tulevat kaikkien lompakosta. Osalla lompakko on niin tiukilla että pienikin veronkorotus tuntuu pahalta. Itse voisin ihan hyvin antaa verojeni nousta vaikkapa 50-100 euroa kuussa tuohon tarkoitukseen, koska minulla on siihen varaa. Ei minulla mikään valtava palkka ole täällä esitettyihin verrattuna, mutta n. 62 k€ (koodaaja, 6 vuotta työkokemusta +pitkä harrastuneisuus) tulee tämän vuoden vuositulot olemaan, ensi vuonna jokunen tonni enemmän.
Kannattaa nyt erottaa itse työ ja työn tekevä organisaatio. Ensimmäistä voi arvostaa vaikka pitää jälkimmäistä täysin paskana. Hyvin iso osa julkisesta koneistosta ansaitsisi suoraan kenkää, kepun maakuntahimmelöintisote senkun pahentaa vaan viinerinmussuttajien määrä. Turhat kuormat pois, niin voisi silloin maksaa niille, jotka oikeasti tekee enemmän. Umpipaska terveydenhuolto toisessa maassa ei ole kovin hyvä mittari. Myöskään veronkorotus ei ole ratkaisu järjestelmän ongelmiin ja otan sen kyllä jo henk. koht. vittuiluna kaikille, että verottaja nappaa jo sairaanhoitajan tuloillakin puolet pois lisätulosta mitä omalla tekemisellään saa kerättyä. Puhumattakaan ylimmän luokan 60% ryöstöstä. Kyllä siitä omalla ansiolla hankitusta lisätulosta nyt pitää aina jäädä vähintään puolet käteen. Ja nykyhallitus senkin vinkuu, että lisää pitäis rikkailta ottaa, että käenpoikaset saa ruokansa.

e: tyoptus
 
Viimeksi muokattu:
Irtisanouduin kuukausi sitten nykyisestä firmasta ja palaan takaisin tekemään konsultointia freelance pohjalta oman firman puitteissa vuoden vaihteesta.

Kumpikin vanha asiakas on ilmoittanut jatkavansa mieluummin mun kanssa kuin nykyisen työnantajan, joten hommat jatkuu mutta ylimääräisestä byrokratiasta pääsee eroon.

Tarkoittaa sitä että 115k€ vuositulot 35% veroprosentilla vaihtuvat 35k€ vuosituloihin 25% veroprosentilla.

Tarkoituksena on kasvattaa yrityksen tasetta ja ottaa sieltä ulos vuosittain maksimaalinen verovapaa osinko eli 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, jolloin 75% osingosta on verotonta ja 25% pääomatuloa.

Tulot ei tosin ollut se pääasia tässä muutoksessa vaan joustavuus työaikoijen ja vapaiden puitteissa ja kaikenlaisesta ylimääräisestä sälästä eroon pääseminen. Tälläkin viikolla oon jo käyttänyt ainakin viisi tuntia aikaa hallinnolliseen tauhkaan ja pakollisiin koulutuksiin.
 
Palkkakeskustelua on kivaa ja vähän kirvelevää seurata. Itse teen julkisella sektorilla vaativaa asiantuntijatyötä. Palkan sain ensitöikseni hinattua ns. tappiin. No, nyt ei ole horisontissa kuin harmaata. Omaan palkkaukseen voin vaikuttaa parhaimmillaankin pienen vuosittaisen henkilökohtaisen palkanlisän (2,5%) verran. Käytännössä palkanlisä ei ole sidottu työntekijän tulokseen tai osaamiseen, vaan kulloiseenkin budjettiin. Tämä on ilmoitettu aivan avoimesti kehityskeskusteluissa. Palkanlisän olen tavannut saada silloin, kun sen omasta mielestäni olisin vähiten ansainnut.

Työnarkomaanina naputtelen loputtomia töitäni usein "huvikseni" myös iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Toisinaan olen pysähtynyt miettimään, että miksi edes toimin näin. Juoksisin isomman palkkapussin perässä innolla vaikka seinään, mutta työalani (ja jossain määrin myös tutkintoni) ovat sen verran marginaalisia, että en edes keksi, mille taholle osaamistani yrittäisin tarjota. Valtiolla työskentelyssä etuna on lähinnä työn pysyvyys, mutta työ ilman kannustimia tapaa tehdä Erkistä tylsistyneen pojan. Toki toisinaan esitettyjen tappouhkausten tuomat adrenaliinityrskäykset toimivat piristeenä.
Outona pidän kyllä vaativaa asiantuntijatyötä, joka olisi vain julkisen sektorin homma?
 
Umpipaska terveydenhuolto toisessa maassa ei ole kovin hyvä mittari. Myöskään veronkorotus ei ole ratkaisu järjestelmän ongelmiin ja otan sen kyllä jo henk. koht. vittuiluna kaikille, että verottaja nappaa jo sairaanhoitajan tuloillakin puolet pois lisätulosta mitä omalla tekemisellään saa kerättyä. Puhumattakaan ylimmän luokan 60% ryöstöstä. Kyllä siitä omalla ansiolla hankitusta lisätulosta nyt pitää aina jäädä vähintään puolet käteen. Ja nykyhallitus senkin vinkuu, että lisää pitäis rikkailta ottaa, että käenpoikaset saa ruokansa.
No ei tossa nyt Nigeriaan verrattu, ja suomen terveydenhuollon laadun ja kustannustehokkuuden määrittämiseksi toiseen maahan vertaaminen lienee oikea tapa. Toki johonkin pohjoismaahan / Saksaan / Ranskaan / Italiaan tai UK’hon vertaaminen voisi olla järkevämpää.
 
Outona pidän kyllä vaativaa asiantuntijatyötä, joka olisi vain julkisen sektorin homma?

En vie palkkakeskustelua tätä viestiä enempää sivupoluille. Toki teoriassa melkein mikä tahansa työkokemus/koulutus taipuu myös yksityiselle sektorille. Käytännössä murtautuminen pois julkisen sektorin marginaalialalta (n. 150 kollegaa koko maassa) on kuitenkin haastavaa - samaan tehtävään kun ei voi yksityisellä sektorilla työllistyä. Moni kollega on juristi ja he toki vaihtavat työnantajaa halutessaan aika helposti. Varmasti lahjakas itsensämyyjä saisi kaupattua oman osaamisensa myös yritysmaailmassa, mutta itse olen vain tottunut tekemään liikaa töitä ja laiminlyönyt verkostoitumisen yms. Eli vähän omakin vika on. Kyllä tälläkin palkalla asuntolainaa lyhentää, mutta täällä mainittuihin 65-100 k€ vuosiansioihin ei pikkuvirkamies pääse edes epärealistisimmissa päiväunissaan. Sen verran on tullut aktivoiduttua, että perustimme oman ammattialamme yhdistyksen mm. palkka-asiaa ajamaan, mutta suuria muutoksia on turha odottaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joku oikeasti tekee insinöörityötä 2500/kk palkalla niin menkää ihmeessä pyytämään lisää tai vaihtamaan paikkaa parempipalkkaiseen. Putkari tai sähkäri saa suoraan amiksen penkiltä tuon ja mahdollisesti ylikin ja töitä on tarjolla paljon. Vähän niinkuin heittäis 3-4 vuotta koulutusta hukkaan jos jää tuollaisella palkalla insinöörinä nitkuttamaan.

Ainahan duunarit ovat tienanneet enemmän kuin perus insinööri.
 
Outona pidän kyllä vaativaa asiantuntijatyötä, joka olisi vain julkisen sektorin homma?
Pienenä OT:na tuli mieleen että onko noita määritelty jossain tarkemmin että mitä tarkoittaa asiantuntijatyö (vaativa, ja erityisen vaativa -esiliitteillä tai ilman), erikoisasiantuntija jne? Aina välillä tulee vastaan kun pitää jotain kaavakkeita täytellä.
 
Outona pidän kyllä vaativaa asiantuntijatyötä, joka olisi vain julkisen sektorin homma?
Onhan sitä kaikenlaisia erikoisia hommia joissa avoimia paikkoja ei kauheasti ole. Tyyliin jotkut lennonjohtajat on ammattikunta jolle potentiaalisia työnantajia Suomessa ei ihan hirveästi ole. Vastaavia varmaan löytyy enemmänkin.
 
Outona pidän kyllä vaativaa asiantuntijatyötä, joka olisi vain julkisen sektorin homma?
Onhan esim. Valtiolla paljonkin noita duuneja; TE-toimisto, SoTe, Puolustusvoimat, RiSe yms.

Tuli vaan noista Erkin mainitsemista tappouhkauksista mieleen heti tuo ensimmäinen. Kaverikin on siellä töissä "erityisasiantuntijana" ja ilmeisesti nuo haistavittu-puhelut on ihan arkipäivää.
 
Hmm. Nyt kuulostaa tilanteelta että halutessani pääsen kohta huudattamaan palkkaa ylöspäin. On nykyisellä työnantajalla mennyt meno hiukan kummalliseksi (on kyllä kritisoitu tilannetta ja kerrottu omia ideoita ja kehitysehdotuksia johdolle ja ilmaistu huoli yrityksen nykytilanteesta, mutta eipä viestejä tunnuta otettavan vakavasti) niin ajattelin että soitanpa yhdelle asiakkaalle ja kysyin että olisiko käyttöä sähköalan ammattilaiselle. Vastaus tuli samantien että "ihan varmasti olisi, meidän on syytä keskustella asiasta pöydän ääressä pikimmiten".

Tosin itse en ole enää pelkän palkan perässä vaan työn pitää olla myös hauskaa, mitä se ei enää ole viime aikoina ollut että voipi olla että vaihto tulee eteen joka tapauksessa.
 
Eikai sillä mitään merkitystä ole? Kuten sanotu yksi palaveri muiden joukossa ja riippuu aika pitkälti varmaankin fimasta millainen palaveri... Itse olin pari vuotta mukana noissa kun oli vähän laajempi kokoonpano. Alko kokoukset olla jotain 3h kun meni jo pieni iäisyys kun jokaisen yksikön budjettia käytiin läpi + meriselitykset tilanteesta. Se oli vielä sitä aikaakin kun kaikki jäpitettiin samassa kokoustilassa. Eikä voinut etäyhteydellä duunailla omia juttuja kun suurin osa ajasta sellasta mikä ei liity suhun mitenkään. Sitten tajusivat supistaa sen about 5 henkilöön. Varmaankin nyt vähän tehokkaampaa toimintaa (toivotavasti).
No ei tuo 3 h johtoryhmän kokouksen ole kovin paha rasti. Minulla menee pelkästään raportoinnin läpikäyntiin min. 2 h. Tosin raportoidaan 9 yhtiötä. Normi johtoryhmän kuukausikokous kestää vähintään 8 + 4 tuntia, eli puolitoista työpäivää.
 
Mutta tulisiko tämän näkyä palkkatoiveessa vrt. positioon jossa tätä johtoryhmän paikkaa ei olisi (vaikka itse ”päätyö” olisi sinänsä sama)?
Tämä on varmaan yrityskohtaista. Yrityksissä, joissa olen ollut töissä, johtoryhmän jäsenet ovat pääsääntöisesti statuksella johtaja. Johtoryhmätyöskentely lasketaan osaksi duunia, eikä siitä saa palkkaan extraa.
 
Kun näissä iltapäivälehtien palkkajutuissa käytetään termiä "tavallinen suomalainen", niin yleensä sillä ei suinkaan tarkoiteta tilastollisesti keskimääräistä. Mielestäni tässä yhteydessä esim. alakoulun opettaja tai amk-inssi edustaisi tavallista eli keskimääräistä palkansaajaa paremmin kuin jutussa muun muassa haastatellut karjakko, ratikkakuski ja lähihoitaja.

Suomessa on vaatimattomat palkat, mutta ei kuitenkaan ihan niin huonot kuin jutulla ehkä halutaan antaa ymmärtää.

 
Kun näissä iltapäivälehtien palkkajutuissa käytetään termiä "tavallinen suomalainen", niin yleensä sillä ei suinkaan tarkoiteta tilastollisesti keskimääräistä. Mielestäni tässä yhteydessä esim. alakoulun opettaja tai amk-inssi edustaisi tavallista eli keskimääräistä palkansaajaa paremmin kuin jutussa muun muassa haastatellut karjakko, ratikkakuski ja lähihoitaja.

Suomessa on vaatimattomat palkat, mutta ei kuitenkaan ihan niin huonot kuin jutulla ehkä halutaan antaa ymmärtää.

Tähän juttuun valikoitu parempipalkkaisia.

Kerrankin näissä palkkajutuissa on mainittu myös nettopalkka. Itse olen sitä mieltä, että palkkavertailut pitäisi aina suorittaa nettopalkkoja verraten, ei bruttoa. Vähentäisi huomattavasti palkkakateutta, kun kaikki huomaisivat että ei se suurempi bruttopalkka tarkoitakaan välttämättä kovin paljoa suurempaa nettopalkkaa.
 
Joku tässä nyt ei täsmää, todella alhainen veroprosentti tuolla palkalla.
Joo, itse tienaan bruttona reilut 500€ enemmän, ja käteen jää noin satanen vähemmän. Eipä kyllä minulla suuremmin mitä vähennyksiäkään ole...
 
tse olen sitä mieltä, että palkkavertailut pitäisi aina suorittaa nettopalkkoja verraten, ei bruttoa. Vähentäisi huomattavasti palkkakateutta, kun kaikki huomaisivat että ei se suurempi bruttopalkka tarkoitakaan välttämättä kovin paljoa suurempaa nettopalkkaa.
Ei hitossa. Siinä peittyy työstä saatava palkka. Kaikki vähennykset pääsevät vääristämään lukuja. Kunnallisvero, kotitalousvähennys, matkakulut, työhuone jne. Samasta työstä kaksi henkilöä ei näennäisesti saakkaan enää samaa palkkaa.

Palkkoja ei missään tapauksessa tulisi ilmoittaa nettoina jos niillä on tarkoitus suorittaa vertailuja
 
Raksapuolellahan on niitä erikoisalojen verovähennyksiä, ne kai laskee veroprosenttia jonkin verran.

kyllä. esim ateriakorvaus on 11,25€/päivä joka tekee sen melkein 250€ verotonta kuussa ja
siihen päälle voi tulla matkakorvauksia jne. riippuu siis millä alalla on.

 
Tähän juttuun valikoitu parempipalkkaisia.

Kerrankin näissä palkkajutuissa on mainittu myös nettopalkka. Itse olen sitä mieltä, että palkkavertailut pitäisi aina suorittaa nettopalkkoja verraten, ei bruttoa. Vähentäisi huomattavasti palkkakateutta, kun kaikki huomaisivat että ei se suurempi bruttopalkka tarkoitakaan välttämättä kovin paljoa suurempaa nettopalkkaa.
No ei todellakaan pitäisi. Nettopalkka ei kerro mitään kun kaikilla on eri määrä vähennyksiä yms. Brutto on vertailukelpoinen luku.
 
Mitäs tuosta nettopalkkavertailusta hyötyy ? Itse makselen vähän liian korkealla veroprosentilla ja saan selvästi pienempää nettopalkka kuin kollega, jolla sattuu olemaan sama palkka. Tosin minulle tuli syyskuussa 4000e veronpalautuksia.
Joten saanko huonompaa palkkaa kuin samalla bruttopalkkalla oleva kollega, kun hänellä kk nettopalkka on 330e korkeampi ?
Toistaalta ymmärrän tuon ajatuksen nettopalkkojen vertailuista, koska sehän se nettoliksa on millä sitä pitää koittaa elämisen kustannukset hoitaa. Mutta se nettopalkka ei tosiaan ole vertailukelpoinen, eikä toisaalta myös bruttopalkkakaan. Täten aina kun palkoista puhutaan, pitäisi kertoa vähän enemmän kuin pelkkä palkka. Eli ihan asuinpaikasta lähtien, onko etätyötä, lisät, verottomat korvaukset, km-korvaukset jne.

ps. ihan täyttä typeryyttä maksella veroja isommalla prosentilla. Sehän on lähes ilmaista lainaa valtiolle. Itse lasketan aina veroprosentin niiin, että varmasti saan mätkyjä.
 
Joo, minäkään en ymmärrä, miksi lainata valtiolle huonolla korolla ja ootella palautuksia.. itekin koittanut pitää veroprosentin joko mahdollisimman oikeana tai jos tulee pieniä mätkyjä, niin ei haittaa.

Sijoittajallakin tietty vähän hankalat ajat tällä hetkellä, mutta mieluummin sinne ylimääräiset tai kerää sit vaikka käteispuskuria, jos ei muuta noilla rahoilla.
 
Tähän juttuun valikoitu parempipalkkaisia.

Kerrankin näissä palkkajutuissa on mainittu myös nettopalkka. Itse olen sitä mieltä, että palkkavertailut pitäisi aina suorittaa nettopalkkoja verraten, ei bruttoa. Vähentäisi huomattavasti palkkakateutta, kun kaikki huomaisivat että ei se suurempi bruttopalkka tarkoitakaan välttämättä kovin paljoa suurempaa nettopalkkaa.

Itse olen ehdottomasti eri mieltä. Nettopalkka kun ei merkitse vielä mitään, koska se on kiinni ihmisen omista valinnoista ja päätöksistä paljonko siitä bruttopalkasta jää käteen. Varsinkin hoitajien palkkakeskustelun ollessa kuumillaan hoitajat nettikeskusteluissa valitteli palkkojaan nimenomaan sellaisilla nettopalkoilla, joista oli mahdollisimman paljon kaikkea ensin poistettu (oli liian suurta ennakonpidätys% oli piruntorjuntamaksua ja tehy:n kampaviineriveroa jne) sehän sotkee vertailua.

Paras ja realistisin vertailu olisi vertailla koko vuoden bruttoansioita, koska myös "peruspalkat" vääristää keskustelua siinä missä nettopalkatkin.
 
Ilmeisesti nuo peltisepät pläkkäreillä ovat urakkapalkkauksella kun palkka ilmoitetaan haitarilla. Nimittäin itse raksalla olevana olen ihan tuntipalkalla ja sama palkka kuukaudesta toiseen jos ylitöitä tai pekkasia ei ole. Vai viitsiikö heidän työnantaja maksaa jatkuvasti ylitöistä? Ei meillä ainakaan.
 
Joku tässä nyt ei täsmää, todella alhainen veroprosentti tuolla palkalla.
Ateriakorvaus ja matkat tekee jo aika paljon vähennyksiä, raksa luetaan erityisalaksi ja saat vähentää matkat ilman omavastuuta oman auton mukaan. Päälle vielä mahdolliset työkalukorvaukset, liiton jäsenmaksut jne.
 
Nyt meni yli 5k/kk ja meni heti reilusti kun kertyi yhtä sun toista. Varmasti vielä hiukan laskee tuosta mutta 5k taso lienee varmistettu. Tuo 64k€/v varmaan toteutuu, mutta 70k€ lienee vielä tavoittamattomissa.

Tuotemyyjänä IT talossa.

Ihan tuota 64k€ ei tule saavutettua, tai se on arvio.

Laskin miten vuosipalkka on kehittynyt 19->20->21->22.
27 % 39 % 26 %.

Jep, lähdettiin alhaalta, melko mahdotonta pitää tuota tahtia yllä. 22 on arvio mut tuskin paljon heittää. Veikkaan että 10-15% on tsäänssi nostaa vuodelle 23. Tavoitteena ehkä 70k€ ja pakko sanoa, että pelkästään sen kirjoittaminen tuohon tuntuu hurjalta.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Itse makselen vähän liian korkealla veroprosentilla ja saan selvästi pienempää nettopalkka kuin kollega, jolla sattuu olemaan sama palkka.

No ei tuosta tietenkään ole kyse. Ei ketään kiinnosta tuollainen nettopalkka, jossa veroprosentti on tarkoituksella tai vahingossa pielessä. Mutta teoreettinen oikea nettopalkka joillain annetuilla oletuksilla voisi olla hyvä kun se suhteuttaa ne palkkaerot lähemmäs todellisuutta. Ja tuolloin tietenkin kaikenlaiset poikkeavat ja yksilölliset vähennykset jätetään kuviosta pois ja yritetään saada lukemasta vertailukelpoinen.
 
Itse olen ehdottomasti eri mieltä. Nettopalkka kun ei merkitse vielä mitään, koska se on kiinni ihmisen omista valinnoista ja päätöksistä paljonko siitä bruttopalkasta jää käteen. Varsinkin hoitajien palkkakeskustelun ollessa kuumillaan hoitajat nettikeskusteluissa valitteli palkkojaan nimenomaan sellaisilla nettopalkoilla, joista oli mahdollisimman paljon kaikkea ensin poistettu (oli liian suurta ennakonpidätys% oli piruntorjuntamaksua ja tehy:n kampaviineriveroa jne) sehän sotkee vertailua.

Paras ja realistisin vertailu olisi vertailla koko vuoden bruttoansioita, koska myös "peruspalkat" vääristää keskustelua siinä missä nettopalkatkin.

Täällä menee aika usein ansiot ja palkka aika iloisesti sekaisin. Päivärahat tai kilometrikorvaukset eivät sitä palkkaa ole. Ilta, yms. lisät taas ovat, mutta eivät peruspalkkaa.
 
Täällä menee aika usein ansiot ja palkka aika iloisesti sekaisin. Päivärahat tai kilometrikorvaukset eivät sitä palkkaa ole. Ilta, yms. lisät taas ovat, mutta eivät peruspalkkaa.
Itse ainakin pidän peruspalkan vertailusta. Nuo lisät kun ovat korvaus lisähaitasta, eli vaikka yöllä työskentelystä, ne on siis korvaus eikä osa peruspalkkaa.
 
Itse ainakin pidän peruspalkan vertailusta. Nuo lisät kun ovat korvaus lisähaitasta, eli vaikka yöllä työskentelystä, ne on siis korvaus eikä osa peruspalkkaa.

Mutta pelkkä peruspalkka taas ei ole vertailukelpoinen sellaisten palkkojen kanssa, jossa ei ole lisiä. Eli työt jossa ei ole ylityöhön tai työn ajankohtaan liittyviä lisiä, mutta silti velvollisuus tehdä tarpeen vaatiessa töitä muulloinkin kuin esim. toimistoaikaan ja ne sitten vain kerryttävät liukumia. Tai vaihtoehtoisesti kokonaistyöajan mukaiset työt, jossa ei ole edes liukumia. Noissa molemmissa palkka ikäänkuin sisältää jo "lisät" ja sellainen palkka ei ole vertailukelpoinen jonkin toisen työn peruspalkan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Palkkoja vertailtaessa olisi varmaan järkevintä puhua koko vuoden ansioista, bruttona mieluiten, eikä takertua johonkin vuorolisiin tai tulospalkkioihin kuukausikohtaisesti.

Näin pienyrittäjänä ainakin on aivan turha katsoa jotain kuukausittaista tilinauhaa, kun ei se kerro omasta tai firmani menestyksestä yhtään mitään.
 
Mutta pelkkä peruspalkka taas ei ole vertailukelpoinen sellaisten palkkojen kanssa, jossa ei ole lisiä. Eli työt jossa ei ole ylityöhön tai työn ajankohtaan liittyviä lisiä, mutta silti velvollisuus tehdä tarpeen vaatiessa töitä muulloinkin kuin esim. toimistoaikaan ja ne sitten vain kerryttävät liukumia. Tai vaihtoehtoisesti kokonaistyöajan mukaiset työt, jossa ei ole edes liukumia. Noissa molemmissa palkka ikäänkuin sisältää jo "lisät" ja sellainen palkka ei ole vertailukelpoinen jonkin toisen työn peruspalkan kanssa.

Mun käsittääkseni lain mukaan kertymää ei tulisi kertyä tilanteissa joissa on ”velvollisuus tehdä pitkää päivää”, ja monesti noissa voikin iloisesti sekoittua todellinen velvollisuus (on kolmivuorotyö ja saat potkut) tai on velvollisuudentunne (tämä nyt pitäisi tehdä valmiiksi joten kerrytän liukumia). Mä teen jälkimmäistä, mutta en kyllä todellakaan rupeaisi sotkemaan noita keskenään.

Ennemminkin palkkaa ja ansioita sekoitetaan iloisesti keskenään kun halutaan vähätellä toisiin töihin liittyviä velvotteita, tai esittää jonkun palkka suurempana kuin se on.
 
Itselle selkein tapa vertailla €/h lisineen säännölliseltä työajalta, työnkuvan, sijainnin ja työaikamuotojen plussat ja miinukset jokainen kokee erilailla ja antaa niille eri rahallisen arvon. Lisäksi lisät vaihtelevat joka sopimuksessa, joten niiden vertailu on vähän vaikeaa pelkän pohjapalkan pohjalta.

Tiedän porukkaa jotka tykkää vuorotyöstä, eikä halua päivään ja porukkaa jotka ei todellakaan halua tehdä vuorotöitä (itse mukaan lukien). Vuorotyöt voi siis joillekkin olla jopa positiivinen vaihtoehto, esim 12h päivät + pitkät vapaat välissä vuorokierrossa on omat hyvät puolensa. Myös 100% etänä suoritettavaa työtä ja 100% paikalla oloa vaativaa työtä on aika vaikea vertailla vain palkalla. Näissä matkakustannuksista johtuen toisessa joutuu maksamaan helposti useita satasia enemmän, että käteen jää sama töissäkäyntikulujen jälkeen, ero vain kasvaa jos työmatkaan käytetyt tunnit otetaan laskuihin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 272
Viestejä
4 488 673
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom