Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Ite alkanu harkitteen et oisko jatkossa paras pyytää palkankorotukset vähentyvänä työaikana. Veroprosentti jo sen verran korkealla ettei noista pienistä nousuista juuri käteen jää ja isoja korotuksia ei oo varmaan enää tulossa. Muilla samaa?

Aivan samaa olen jo jonkin aikaa tuota miettinyt, mutta koska nykyisiäkään töitä ei ehdi tekemään kunnolla, niin en viitsi lisätä stressiä yrittämällä tehdä samat asiat pienemmässä ajassa. Työnantajalta ei tulisi todennäköisesti ymmärrystä asiaan. Nyt kyllä parhaillaan katselemassa uutta työpaikkaa, joten ehkä sitten seuraavassa saa tuon onnistumaan.
 
Aivan samaa olen jo jonkin aikaa tuota miettinyt, mutta koska nykyisiäkään töitä ei ehdi tekemään kunnolla, niin en viitsi lisätä stressiä yrittämällä tehdä samat asiat pienemmässä ajassa. Työnantajalta ei tulisi todennäköisesti ymmärrystä asiaan. Nyt kyllä parhaillaan katselemassa uutta työpaikkaa, joten ehkä sitten seuraavassa saa tuon onnistumaan.
Mulla se meni juuri näin. Kun aloitin aikuisopiskelun, niin opinnot oli pe ilta ja la päivä. Sain luvan tehdä 30 h työviikkoa, jolloin tietysti osasivat leikata palkasta 20%. Työmäärästä se olikin sitten ylivoimaista ainakin toimihenkilölle ja aika nopeasti palautui 5 päiväisen viikon tasolle. Ja siihen loppui 30 h työviikko.

Edit: Opiskelukaveri kokeili samaa samoilla seurauksilla.
 
Mulla se meni juuri näin. Kun aloitin aikuisopiskelun, niin opinnot oli pe ilta ja la päivä. Sain luvan tehdä 30 h työviikkoa, jolloin tietysti osasivat leikata palkasta 20%. Työmäärästä se olikin sitten ylivoimaista ainakin toimihenkilölle ja aika nopeasti palautui 5 päiväisen viikon tasolle. Ja siihen loppui 30 h työviikko.

Edit: Opiskelukaveri kokeili samaa samoilla seurauksilla.
Tuntuu, että helposti se on tietotyössä 5 päivän työt 4 päivässä, mutta saat vain 4 päivän palkan. Mentaalisesti menee 4 päivää ylikierroksilla ja sitten ei riitäkään 3 päivää palautumiseen. Ei omakohtaista kokemusta, lähinnä mietteitä sivusta seuranneena ja yleisiä mietteitä alasta. Jos muutenkin vetää multitaskaamalla koko viikon, niin jos siitä yrittää downscalee 4 päivään, niin tuskin auttaa.
 
Mä opiskelin aikuisena ensin työn ohella, ja sitten 4-päiväisellä viikolla. Mun ongelmaksi jäi, että otin 4-päiväisen työviikon myötä aika paljon enemmän kursseja joka nosti merkittävästi viikon kuormaa.
 
Ite alkanu harkitteen et oisko jatkossa paras pyytää palkankorotukset vähentyvänä työaikana. Veroprosentti jo sen verran korkealla ettei noista pienistä nousuista juuri käteen jää ja isoja korotuksia ei oo varmaan enää tulossa. Muilla samaa?

Harkitse vielä tuota neljän päivän viikkoa. Kuten muutkin mainitsivat, siinä vain joutuu tekemään 5 päivän työt vähemmällä palkalla.
Itse siirtynyt neljä/viiden viikon töihin ja viikko lomaa. Aika tarkalleen menee noin ja kesällä sitten vielä pidempi loma. Palkassa vähän hittiä, mutta verottaja sen olisi kuitenkin vienyt. Plus tietyn rajan jälkeen siitä rahasta ei ole mitään hyötyä. Aina voi ostaa kalliimman kodin, auton, mökin, veneen, lomamatkan ja muita leluja. Se kierre ei lopu koskaan tai mihinkään summaan rahaa. Esimerkkinä vaikka se Hong Kongista lähtenyt vene 500 000 000 hintalapulla. Kun tajuaa, että ei oikeastaan tarvitse mitään kalliimpaa, vaan enemmän aikaa itselle ja läheisille, niin ollaan jo lähellä onnellista elämää.
 
Viimeksi muokattu:
Harkitse vielä tuota neljän päivän viikkoa. Kuten muutkin mainitsivat, siinä vain joutuu tekemään 5 päivän työt vähemmällä palkalla.
Itse siirtynyt neljä/viiden viikon töihin ja viikko lomaa. Aika tarkalleen menee noin ja kesällä sitten vielä pidempi loma. Palkassa vähän hittiä, mutta verottaja sen olisi kuitenkin vienyt. Plus tietyn rajan jälkeen siitä rahasta ei ole mitään hyötyä. Aina voi ostaa kalliimman kodin, auton, mökin, veneen, lomamatkan ja muita leluja. Se kierre ei lopu koskaan tai mihinkään summaan rahaa. Esimerkkinä vaikka se Hong Kongista lähtenyt vene 500 000 000 hintalapulla. Kun tajuaa, että ei oikeastaan tarvitse mitään kalliimpaa, vaan enemmän aikaa itselle ja läheisille, niin ollaan jo lähellä onnellista elämää.

Joo siis ajatus oli että palkankorotuksen sijaan pyytää korotuksen työajan alennuksena. Eli sama palkka, vähemmän tunteja.

Teen koodia työkseni joten tässä hommassa pitäs voida välttää siitä 5 päivän työt neljässä.

Ja samalla tosiaan sais aikaa muulle esim. perheelle.
 
Tuntuu, että helposti se on tietotyössä 5 päivän työt 4 päivässä, mutta saat vain 4 päivän palkan. Mentaalisesti menee 4 päivää ylikierroksilla ja sitten ei riitäkään 3 päivää palautumiseen. Ei omakohtaista kokemusta, lähinnä mietteitä sivusta seuranneena ja yleisiä mietteitä alasta. Jos muutenkin vetää multitaskaamalla koko viikon, niin jos siitä yrittää downscalee 4 päivään, niin tuskin auttaa.
Näin menisi itselläni. Ei mitään järkeä ottaa pienempää palkkaa kun työt on kuitenkin ne mitä on ja ne pitää tehdä kaikki tai sitten ei ole kohta mitään. Eli käytännössä vaan tekisi saman määrän hirveällä kiireellä.

Toimisi vain jossain sellaisessa hommassa jossa pitää olla paikalla ja joku muu voi tehdä samat työt silloin kun et ole paikalla.
 
Joo siis ajatus oli että palkankorotuksen sijaan pyytää korotuksen työajan alennuksena. Eli sama palkka, vähemmän tunteja.

Teen koodia työkseni joten tässä hommassa pitäs voida välttää siitä 5 päivän työt neljässä.

Ja samalla tosiaan sais aikaa muulle esim. perheelle.
Vaarana tosin on, että joutuu sykkimään enemmän tai tekemään ylitöitä pysyäkseen deadlinessa. Riippuen toki työnantajasta ja heidän resursointikyvyistään / tiimikoosta. Molemmanlaisia on tullut nähtyä.
 
Se oikeudenmukaisuuden fiilis kun olet ensimäiset 5v sykkinyt 0€ extra korotuksilla ja nyt viimiset 4v harrastanut trendikästä quiet quitingia ja saat 150€/kk korotuksen out of blue...

Johtopäätös selkeästi on, että elä saatana syki vaan hoida minimit :D
 

Tämä oli yllättävän hyvä video miten asiat kannattaa hoitaa. "Mitä teet työssäsi?" kysymykseen on kiva vastata "mahdollisimman vähän". Tuosta videosta kuitenkin huokuu myös välinpitämättömyys mikä ei ole hyvä. On kiva tehdä työtä, josta pitää ja silloin on valmis tekemään sen hyvin ja ehkä vähän paremmin kuitenkaan sykkimättä. Siinä vaiheessa kun rupeat kehittämään firman toimintapoja oman työsi lisäksi (tai kehittämään asioita, jotta omista hommista tulee helpompaa) niin mielestäni teet jo enemmän kuin pitäisi. Näistä ihmisistä huokuu halu tehdä asioita, jotka työnantajan silmään varmasti myös erottuvat.
Kyllä ainakin itse haluan tehdä asiat selkeiksi ja ymmärrettäviksi ja olen valmis työskentelemään sen eteen. Välillä kun ei ole omaa tonttiaan joku hoitanut aikataulussa niin toivottavasti kyse ei ole tuosta meen sohvalle selailemaan kännykkää vaan että niitä töitä on oikeasti tehty.
 
Tämä oli yllättävän hyvä video miten asiat kannattaa hoitaa. "Mitä teet työssäsi?" kysymykseen on kiva vastata "mahdollisimman vähän". Tuosta videosta kuitenkin huokuu myös välinpitämättömyys mikä ei ole hyvä. On kiva tehdä työtä, josta pitää ja silloin on valmis tekemään sen hyvin ja ehkä vähän paremmin kuitenkaan sykkimättä. Siinä vaiheessa kun rupeat kehittämään firman toimintapoja oman työsi lisäksi (tai kehittämään asioita, jotta omista hommista tulee helpompaa) niin mielestäni teet jo enemmän kuin pitäisi. Näistä ihmisistä huokuu halu tehdä asioita, jotka työnantajan silmään varmasti myös erottuvat.
Kyllä ainakin itse haluan tehdä asiat selkeiksi ja ymmärrettäviksi ja olen valmis työskentelemään sen eteen. Välillä kun ei ole omaa tonttiaan joku hoitanut aikataulussa niin toivottavasti kyse ei ole tuosta meen sohvalle selailemaan kännykkää vaan että niitä töitä on oikeasti tehty.
Olikohan työtehoseura tai vastaava, jonka tutkimuksen mukaan 15-20% työntekijöistä pyrkivät työn lisäksi myös kehittämään omia työtehtäviään/yrityksen toimintaa. Loput vain käyvät töissä.
 
Olikohan työtehoseura tai vastaava, jonka tutkimuksen mukaan 15-20% työntekijöistä pyrkivät työn lisäksi myös kehittämään omia työtehtäviään/yrityksen toimintaa. Loput vain käyvät töissä.
Useinhan tuohon syynä on ihan se, että organisaatio haluaa asian tapahtuvan tavalla x ja tuhoaa luovuuden heti alkajaisiksi, jos joku osoittaa merkkejä itsenäisestä ajattelusta.

Tämä on kyllä varmaan julkisella yleisempää, yksityinen kuitenkin on enemmän tuottavuuden perään.
 
Useinhan tuohon syynä on ihan se, että organisaatio haluaa asian tapahtuvan tavalla x ja tuhoaa luovuuden heti alkajaisiksi, jos joku osoittaa merkkejä itsenäisestä ajattelusta.

Tämä on kyllä varmaan julkisella yleisempää, yksityinen kuitenkin on enemmän tuottavuuden perään.

Tähän oli pakko kommentoida. Julkisella puolella tosiaan olisi helppo moniakin asioita parantaa ja tehostaa ja jopa omaa työtäkin järkevöittää, mutta valitettavasti vallitseva demarimainen "näin on aina tehty" -malli ei tätä millään tavoin edistä. Yleensä jos jotain halutaan muuttaa, siihen pitää nähdä jonkun esihenkilön vaivaa tai pitäisi jotain muutakin tehdä, kuin vain istua paikoillaan ja neppailla kiveksiään. Yksityisellä puolella jokainen asia sentään punnitaan rahassa ja tuotossa -> menee hyvät ideat läpi aika nopeastikin.
 
Tähän oli pakko kommentoida. Julkisella puolella tosiaan olisi helppo moniakin asioita parantaa ja tehostaa ja jopa omaa työtäkin järkevöittää, mutta valitettavasti vallitseva demarimainen "näin on aina tehty" -malli ei tätä millään tavoin edistä. Yleensä jos jotain halutaan muuttaa, siihen pitää nähdä jonkun esihenkilön vaivaa tai pitäisi jotain muutakin tehdä, kuin vain istua paikoillaan ja neppailla kiveksiään. Yksityisellä puolella jokainen asia sentään punnitaan rahassa ja tuotossa -> menee hyvät ideat läpi aika nopeastikin.
Näin se menee. Itse olen terveydenhuollon organisaatioissa työskennellyt sen verran, että voin sanoa olevani kokenut. Yleensä noista on aika helppo bongata jo melko uutenakin työntekijänä asioita joihin aikaa ja resurssia palaa käytännössä turhaan, mutta vaatisi tietysti mandaattia, että niitä saisi jalkautettua. Joskus olen jotain kokeillut, mutta työnjohto ottaa tämän tietysti ainoastaan vittuiluna, koska kyllähän he nyt itse tietävät mikä on parasta ja ovat juuri siksi luoneet tällaisen järjestelmän. Ja ennen kaikkea tuo mainitsemasi "Näin on aina tehty".

Yksityisellä lääkäriasemalla ja kunnan terkkarilla ero on kuin yöllä ja päivällä. Tietysti kaikki ei ole sovellettavissa, koska yksityisellä asiakasvirran hallinta on helpompaa ja toisaalta asiakkaat eivät yleensä ole niitä kaikkein moniongelmaisimpia yksilöitä.
 
Tähän oli pakko kommentoida. Julkisella puolella tosiaan olisi helppo moniakin asioita parantaa ja tehostaa ja jopa omaa työtäkin järkevöittää, mutta valitettavasti vallitseva demarimainen "näin on aina tehty" -malli ei tätä millään tavoin edistä. Yleensä jos jotain halutaan muuttaa, siihen pitää nähdä jonkun esihenkilön vaivaa tai pitäisi jotain muutakin tehdä, kuin vain istua paikoillaan ja neppailla kiveksiään. Yksityisellä puolella jokainen asia sentään punnitaan rahassa ja tuotossa -> menee hyvät ideat läpi aika nopeastikin.
Ei tuo kaikissa yksityisissäkään firmoissa päde. Toki monissa, varsinkin pienemmissä ja "moderneissa" firmoissa kehitysehdotuksia kuunnellaan ja jopa toivotaan. Toisaalta, on tullut oltua myös firmoissa (vuokra)töissä, missä asiat tehtiin tavalla x, koska niin ne on tehty aiemminkin. Tyypillisesti näissä vanhoihin kaavoihin kangistuneissa firmoissa myös vallitseva ilmapiiri on sellainen "tehdään eikä mietitä liikoja" ja kaikesta tekemisestä puuttuu tietynlainen luovuus. Ainakin viimeisimmässä firmassa, missä tätä havaitsin oli tietynlainen Nokia-efekti edelleen päällä - Aiemmalla tekemisellä firma oli kasvanut/päässyt hyvään asemaan, niin mitään ei haluttu muuttaa. Vaikka samaan aikaan kilpailijat jatkuvasti kehittyvät ja nakertavat firman kilpailukykyä, mikä pitkälti perustui (mututuntumalta tuotteiden laadun ja innovaation määrän perusteella) enään siihen, että oli suht tunnettu tekijä markkinoilla. Tuosta voikin jo ennustaa, että jos asiaan ei tule muutosta, niin jossain vaiheessa tulee totaalinen romahdus, kun kilpailijat ovat ajaneet ohi ja kilpailuvaltti on lopullisesti menetetty.
 
Toi on ihan selvä "olen vaan töissä täällä" meininki, joka vittutaa ihan satanasti katoo tollasia ihmisiä. Teettä vaan muille lisää työtä kun ei välitetä.

Niinno, eipä se minun ongelmani jos joku on niin vitun tyhmä, että tekee ilmaiseksi asioita joista ei ole sovittu ja josta ei makseta. Teen vaativaa asiantuntijatyötä, mutta minun työsopimuksessani lukee tietty viikkotyöaika, eikä ylitöistä pääsääntöisesti makseta mitään, vaan homma pyörii saldopankin kautta. Työsopimuksessa minulle on myös määritelty kohtuullisen selkeästi tietyt työtehtävät ja vastuut.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että minä teen lähtökohtaisesti päivässä tasan sen sovitun tuntimäärän töitä niiden asioiden parissa, jotka työsopimuksessa määritellään. Sitten pistän koneen ja työpuhelimen kiinni, enkä reagoi mihinkään ennen seuraavaa työpäivää. Monet kollegat ja varsinkin esimiehet kyllä lähettelevät monesti maileja ja muutenkin tekevät ilta-aikaan ja viikonloppuisinkin töitä, mutta minä en todellakaan tee. Maksakaa vaikka 500€/viikko lisää niin voin pitää sähköpostin ja puhelimen koko ajan auki, sitten vaikka 150€ jokaiselta alkavalta tunnilta jos joudun reagoimaan johonkin työjuttuun varsinaisen työajan ulkopuolella.

Toki sitten jos on sovittu, että olen tavallaan koko ajan töissä ja tavoitettavissa, niin mikäs siinä. Silloin toisaalta palkankin pitäisi olla vähintään viisinumeroinen luku.

Työnantaja ei ole sinun ystäväsi. Voit polttaa koko elämäsi työn alttarilla, mutta työnantaja pistää sinut silti pihalle välittömästi, jos näyttää yhtään siltä että se on yrityksen hetkellisen rahallisen edun arvoista.
 
Viimeksi muokattu:
Itse kanssa julkisella, mutta tosiaan kun oli se oma budjetti sai päättää itse kohtalaisen hyvin mihin se käytetään ja pystyi kehittämään toimintaa. Ja kun esimiehet oli muualla eikä niitä oikein kiinnosta (poissa silmistä, poissa mielestä). Niin sain ihan vapaat kädet kehittää toimintaa ja sitä tuli alussa tehtyäkkin aika isolla kädellä. Otin työntekijät mukaan sen mitä heitä kiinnosti.

Ihan hauskaa se oli ja vieläkin voi osasta asioista olla ylpeä, että oman toiminnan seurauksena saatiin sitä ja tätä tehtyä ja isompia asioita liikkeelle. Se vaan sitten kun jossian vaiheessa se gona hiipi lahkeeseen ja kun sen niin monessa paikassa täällä näkee, että tekemällä minimit saat kuitenkin samaa tai parempaa (jos naamakerroin) niin ei vaan jaksa sykkiä sitä extraa.

Sama homma se on alaspäin. Tuntuu niin tyhmältä, että about sama palkka on sähkärillä joka about vaihtaa ne loisteputket ja sitten kaveri voi hoitaa suunnittelijat hommat lisäksi cädillä ja ohjelmoida dilin dalit siinä sivussa. Eikä palkkaa saada ylös... Sitten ne lähtee yksityiselle puolelle tienaamaan kulla homma säilyy... Tässä alkaa itselläkin olla motivaatio ks. asian suhteen, että seuraavaksi otan sen lähempänä eläkeikää olevan chillaajan joka pysyy pidempään ja haastavammat hommat sitten vaan suoraan ulos talosta ja vaikka maksaa enemmän niin ei ketään kiinnosta. Siinä menee kuitenkin aina oma aikansa, että kaveri oppii hommat hyvin ja sitten se taas vaihtaa rahan perään :D (en syytä koska itse tekisin noin myös). Ja rekryt työllistää taas mua lisää.

Ja tällänen omasta mielestä osittain aiheeton palkankorotuskin niin eipä se nyt oikein motivaatiota herätä. Hauskana kuriositeettina ks. lapun toisella sivulla on myös muistutus 14 päivän valitusoikeudesta :hmm: .

Eipä tässä kyllä kaikkea varmaan voi kaata aina ylöspäin peilissäkin on varmaan osa syy, mutta helppoahan se on aina valittaa, että johdossa on vika.

e: Ehkä ei nyt pidä sanoa aiheeton :) vaan ehkä väärässä kohdassa tai liian myöhään annettu niin ei se enää ole sama juttu...
 
Viimeksi muokattu:
Niinno, eipä se minun ongelmani jos joku on niin vitun tyhmä, että tekee ilmaiseksi asioita joista ei ole sovittu ja josta ei makseta. Teen vaativaa asiantuntijatyötä, mutta minun työsopimuksessani lukee tietty viikkotyöaika, eikä ylitöistä lähtökohtaisesti makseta mitään, vaan homma pyörii saldopankin kautta. Työsopimuksessa minulle on myös määritelty kohtuullisen selkeästi tietyt työtehtävät ja vastuut.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että minä teen lähtökohtaisesti päivässä tasan sen sovitun tuntimäärän töitä niistä asioista jotka työsopimuksessa määritellään, sitten pistän koneen ja työpuhelimen kiinni, enkä reagoi mihinkään ennen seuraavaa työaamua. Monet kollegat ja varsinkin esimiehet kyllä lähettelevät monesti maileja ja muutenkin tekevät ilta-aikaan ja viikonloppuisinkin töitä, mutta minä en todellakaan tee. Maksakaa vaikka 500€/viikko lisää niin voin pitää sähköpostin ja puhelimen koko ajan auki, sitten vaikka 150€ jokaiselta alkavalta tunnilta jos joudun reagoimaan johonkin työjuttuun varsinaisen työajan ulkopuolella.

Toki sitten jos on sovittu, että olen tavallaan koko ajan töissä ja tavoitettavissa, niin mikäs siinä. Silloin toisaalta palkankin pitäisi olla vähintään viisinumeroinen luku.

Työnantaja ei ole sinun ystäväsi. Voit polttaa koko elämäsi työn alttarilla, mutta työnantaja pistää sinut silti pihalle välittömästi, jos näyttää yhtään siltä että se on yrityksen hetkellisen rahallisen edun arvoista.
Ei se tarkoita että tehdään ilmaiseksi töitä. Vaan tarkoitaa että ei esim. välitä työn laadusta eli "juosten kusten" meininki kans.
 
Onko kenelläkään tietoa minkälaista yleiskorotusta YTN hakee teknologiateollisuuden TES nouvotteluissa?
Korotus optiosta neuvottelivat mutta eivät saaneet sopua aikaan, joten irtisanoivat nykyisen TES:in 30.11 alkaen. Olisi kiva tietää minkä tasoista korotusta ollaan hakemassa.
 
Ei se tarkoita että tehdään ilmaiseksi töitä. Vaan tarkoitaa että ei esim. välitä työn laadusta eli "juosten kusten" meininki kans.

Tottakai ne työt pitää asiallisesti hoitaa, mutta ei yhtään sen enempää. Jos 50% ja 100% effortista maksetaan joka tapauksessa sama palkka ja se 50% on käytännössä tarpeeksi hyvä, niin miksi vitussa sykkiä enempää maksimisuorituksen eteen, kun siitä lisävaivasta ei mitään makseta? Korkeintaan se vaan haittaa omaa työtä kun joutuu käyttämään enemmän aikaa per suoritus, jolloin kokoaisuudessaan saa vähemmän aikaan jne.?

Jos työnantaja haluaa maksimaalista suoritusta, niin kannattaa varmaan maksaa siitä erikseen. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin sellaisissa töissä, että firman tulos ei näy omassa palkassa oikeastaan mitenkään, tai korkeintaan jonain geneerisinä ja alimitoitettuina könttäbonuksina, joten mitä turhaa sykkimään työnantajan eteen, kun työnantaja ei kuitenkaan sen ylimääräisen työn hedelmiä työntekijöiden kanssa jaa?
 
Tottakai ne työt pitää asiallisesti hoitaa, mutta ei yhtään sen enempää. Jos 50% ja 100% effortista maksetaan joka tapauksessa sama palkka ja se 50% on käytännössä tarpeeksi hyvä, niin miksi vitussa sykkiä enempää maksimisuorituksen eteen, kun siitä ei mitään makseta?

Jos työnantaja haluaa maksimaalista suoritusta, niin kannattaa varmaan maksaa siitä.
Voin sanoa kokemuksella, että ihan sama mitä työstä maksetaan, niin ei se palkka saa kauaa sykkimään. Samallalailla se viisinumeroisella kk-palkalla oleva alkaa tekemään 50% teholla, jos homma ei ole järkevää ja kiinnostavaa.
 
Joo samaa mieltä tosta 50% vs 100% hommasta. Itsehän aikaisemmin vähän avauduin kun palkankorotuksesta ei edes suostuttu keskustelemaan niin itse en ainakaan enää tee kun absoluuttisen minimin. Meillä ainakin on niin kirjavaa sakkia töissä että aivan turha yrittää loistaa tai tehdä työtään erityisen hyvin kun kerran siitä ei palkita millään tavalla.

Tälläkin hetkellä korjailen tämän viikon erään minua huomattavasti kokeneemman asentajan jälkiä sen takia kun häntä ei vaan vittuakaan ole kiinnostanut oikeastaan mikään. Tällä tavalla siihen hommaan mikä alunperin ois tehty ehkä 20 tunnissa, saadaan nyt kulumaan varmaan lähemmäs 100 tuntia.
 
Voin sanoa kokemuksella, että ihan sama mitä työstä maksetaan, niin ei se palkka saa kauaa sykkimään. Samallalailla se viisinumeroisella kk-palkalla oleva alkaa tekemään 50% teholla, jos homma ei ole järkevää ja kiinnostavaa.
Joo samaa mieltä tosta 50% vs 100% hommasta. Itsehän aikaisemmin vähän avauduin kun palkankorotuksesta ei edes suostuttu keskustelemaan niin itse en ainakaan enää tee kun absoluuttisen minimin. Meillä ainakin on niin kirjavaa sakkia töissä että aivan turha yrittää loistaa tai tehdä työtään erityisen hyvin kun kerran siitä ei palkita millään tavalla.

Tälläkin hetkellä korjailen tämän viikon erään minua huomattavasti kokeneemman asentajan jälkiä sen takia kun häntä ei vaan vittuakaan ole kiinnostanut oikeastaan mikään. Tällä tavalla siihen hommaan mikä alunperin ois tehty ehkä 20 tunnissa, saadaan nyt kulumaan varmaan lähemmäs 100 tuntia.

Vastaan molemmille, koska vastaus on aikalailla sama. Tuossa @Narghar in tilanteessa ymmärrän kyllä, että periaatteesta vituttaa, mutta tuo ei varsinaisesti ole sinun palkkaluokkasi ongelma. Teet mitä käsketään ja hoidat oman tonttisi.

Liittyy tosiaan tohon @Honzo n viestin, siinä mielessä että se on loppuviimein firman omistajien ongelma motivoida työntekijöitä. Käytännössä se tarkoittaa tietysti sitä asiallista ja motivoivaa korvausmenetteleyä, mutta myös siitä huolehtimista, että työntekijöillä on esim. oikeasti osaavat esimiehet, jotka ohjaavat ja motivoivat työtä, tarvittaessa vaikkapa juuri työtehtävien laatua ja sisältöä muuttamalla. Kannustava ja mukava työympäristö tarkoittaa yleensä (rekrytekstien pöhinän ulkopuolella) lähinnä ilmaista automaattikahvia toimistolla.

Aika monesti homma menee siten, että maksetaan minimipalkkio, mutta odotetaan maksimisuoritusta. Hyvällä tuurilla koko firman touhu on muutenkin jotain turhan sähläyksen ja suoranaisen kusetuksen rajamailla häilyvää sekoilua ja työntekijät nähdään vaalittavan inhimillisen pääoman sijasta lähinnä pakollisina kuluerinä. Yritä siinä sitten kokea ammattiylpeyttä tai keksiä syitä sykkiä yhtään kovempaa kuin on aivan pakko.
 
Tottakai ne työt pitää asiallisesti hoitaa, mutta ei yhtään sen enempää. Jos 50% ja 100% effortista maksetaan joka tapauksessa sama palkka ja se 50% on käytännössä tarpeeksi hyvä, niin miksi vitussa sykkiä enempää maksimisuorituksen eteen, kun siitä lisävaivasta ei mitään makseta?

Juuri näin, en näe tässä itse ongelmaa. Jos sillä 50% saa tehtyä samat mitä saisi tehtyä 100%, niin turhaa se on itseään töillä rasittaa. Plus se työn tuottavuus ei aina korreloi sen vaativuuden tai ajallisen panostuksen kanssa. Toisinaan vähemmällä saa myös enemmän aikaan.
 
Joo samaa mieltä tosta 50% vs 100% hommasta. Itsehän aikaisemmin vähän avauduin kun palkankorotuksesta ei edes suostuttu keskustelemaan niin itse en ainakaan enää tee kun absoluuttisen minimin. Meillä ainakin on niin kirjavaa sakkia töissä että aivan turha yrittää loistaa tai tehdä työtään erityisen hyvin kun kerran siitä ei palkita millään tavalla.

Tälläkin hetkellä korjailen tämän viikon erään minua huomattavasti kokeneemman asentajan jälkiä sen takia kun häntä ei vaan vittuakaan ole kiinnostanut oikeastaan mikään. Tällä tavalla siihen hommaan mikä alunperin ois tehty ehkä 20 tunnissa, saadaan nyt kulumaan varmaan lähemmäs 100 tuntia.
Voiko tätä soveltaa esmes sairaanhoitajin ja lähihoitajiin?
 
Ei tuo kaikissa yksityisissäkään firmoissa päde. Toki monissa, varsinkin pienemmissä ja "moderneissa" firmoissa kehitysehdotuksia kuunnellaan ja jopa toivotaan. Toisaalta, on tullut oltua myös firmoissa (vuokra)töissä, missä asiat tehtiin tavalla x, koska niin ne on tehty aiemminkin. Tyypillisesti näissä vanhoihin kaavoihin kangistuneissa firmoissa myös vallitseva ilmapiiri on sellainen "tehdään eikä mietitä liikoja" ja kaikesta tekemisestä puuttuu tietynlainen luovuus. Ainakin viimeisimmässä firmassa, missä tätä havaitsin oli tietynlainen Nokia-efekti edelleen päällä - Aiemmalla tekemisellä firma oli kasvanut/päässyt hyvään asemaan, niin mitään ei haluttu muuttaa. Vaikka samaan aikaan kilpailijat jatkuvasti kehittyvät ja nakertavat firman kilpailukykyä, mikä pitkälti perustui (mututuntumalta tuotteiden laadun ja innovaation määrän perusteella) enään siihen, että oli suht tunnettu tekijä markkinoilla. Tuosta voikin jo ennustaa, että jos asiaan ei tule muutosta, niin jossain vaiheessa tulee totaalinen romahdus, kun kilpailijat ovat ajaneet ohi ja kilpailuvaltti on lopullisesti menetetty.
Innovatiivisuus on helppo tappaa myös huonolla johtamisella. Olin aiemmin töissä yrityksessä, joka oli alallaan Suomen top-3 yritysten joukossa. Parhaimmillaan liikevaihdon kasvu oli 85% vuodessa. Sitten tuli omistajan sukupolven vaihdos, johto uusiutui liian nopeasti ja päädyttiin tilanteeseen, jossa johto tehtaili ideoita, joita sitten puskettiin toteutukseen. Työntekijät olivat vain kädet tekemässä mitä käsketään ja aloitetoiminta tyrehtyi tyystin. Aiemmin yritys oli ollut aloitetoimintatilastoissa Suomen top-100 joukossa ja patenttisalkkukin oli aika mukavan kokoinen.
 
Voiko tätä soveltaa esmes sairaanhoitajin ja lähihoitajiin?
Viittaatko tohon 50% teholla työskentelyyn kuitenkin siten, että saavutetaan riittävä vähimmäistaso vai siihen, että paremmasta suorituksesta ei palkita?

Ensimmäiseen väittämään sanoisin, että on sovellettavissa. Esim. vastaanottotoiminnassa työ on usein sen verran itsenäistä, että selviytymiseen riittää kunhan on ystävällinen ja ei tee mitään isoja virheitä niin kukaan potilas ei tee valitusta. Tarvittaessa pienellä kynnyksellä siirtää potilaita muiden vastuulle, ettei käy mitään vahinkoa. Ei ole tietysti tarkoituksenmukaista, mutta mahdollista. Samaan aikaan työkaveri syventää ammattitaitoa, toimii itsenäisemmin ja ottaa enemmän vastuuta ja vie varsin pitkälle potilasohjausta siten, että sillä on ihan oikeasti vaikuttavuutta terveisiin elinvuosiin ja nykyiseen elämänlaatuun. Säästää mahdollisesti yhteiskunnan varoja esim. pienentämällä hoivakotipaikkojen tarvetta ja erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Tietysti työnantajan näkökulmasta molempien hommat sujuu hyvin. Kukaan ei valita ja käyntimääriä on sen verran kuin kustannuspaikalla oletetaan olevan. Ei onnistu kautta terveydenhuollon, mutta monessa paikassa on mielestäni mahdollista toimia näin.

Jälkimmäinen väittämä on sitten taas täysin totta hoitajien kohdalla. Jos käy töissä vaan kertomassa vitsejä potilaille vrt. omatoimiopiskelee vaikka jotain ylipainon/diabeteksen/mitä ikinäkään hoitoa ja jalkauttaa sitä praktiikassaan ja saa aikaan merkittäviä muutoksia yksilötasolla potilaille niin palkka on sama.
 
Tämä varmaan riippuu ihan hirveästi siitä mitä tekee, mutta kuitenkin…

Mä en ymmärrä ollenkaan tuota työtehon ajatusta, työajan toki ymmärrän hyvin.

Mä näen, että työnantaja maksaa mulle ajasta, ja jos voin sillä ajalla tehdä jotain arvokkaampaa niin kaikki voittavat. Ehkä tämän takia olenkin lähes aina ollut useammassa toimenkuvassa samalla työnantajalla.

Yleensä kun jotain hommaa on tehnyt 2-3v ei oppimista tapahdu yhtä paljoa kuin ennen. Samaan aikaan, siihen mennessä kaikki rooliin liittyvät isoimmat ongelmat on ratkaistu, ja tylsimmät tehtävät automoitu. Tässä vaiheessa teho varmaan putoaa tuohon 50% tienoille, mutta eihän se tarkoita että ajatukset hidastuvat?

Tässä vaiheessa mun mielenkiinto rupeaa kohdistumaan kaikenlaisiin ongelmiin oman suoran vaikutuspiirin ulkopuolella. Joku aikaisemmin mainitsi ettei organisaatioita kiinnosta parantaa toimintamalleja, todellisuudessa ongelma voi olla laajempi. Olen käyttänyt elämästäni vuosia yrittäen saada ihmisiä huomaamaan ongelmia, usein onnistumatta. Vuosien myötä opin kuitenkin, että vika oli useammin minussa - eli perustelin kaiken oman näkemykseni mukaan. Muutoksen aikaansaaminen oman vaikutuspiirin ulkopuolella vaatii ensin että ymmärrät sen ulkoisen tahon rakenteen ja päätöksentekoprosessin, sekä sen millä atribuuteilla he priorisoivat asiat (vinkki, raha on ainoa universaali attribuutti jonka kaikki ymmärtävät). Tämän oppimisen myötä vaikuttaminen muuttui paljon helpommaksi.

Mun palkka on noussut 300% viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja nyt voisi taas nousta 20%. Jokaisessa organisaatiossa olen saanut aina vain mielenkiintoisempia haasteita, ja ajan myötä myös kompensaatiota (tai vähintään oppia joka mahdollistaa paremman kompensaation toiselta työnantajalta).

Mä todennäköisesti masentuisin nopeasti jos ”vaan olisin töissä jossain”.

Eikä tämä tarkoita etten olisi ihan yhtä kyyninen organisaation vastuuta työntekijää kohden. Ei se välitä minusta, se välittää arvosta jonka mä sille toimitan. Onneksi tiedän olevani arvokas, sen takia en ole koskaan pelännyt vaikka olen ollut osallisena yli 10’ssä YT’ssä. Mä en ole töissä vain hankkimassa rahaa, vaan myös kehittämässä itseäni ja jopa ratkaisemassa mielenkiintoisia pulmia mikä voi olla yhtä hauskaa kuin esim pelin pelaaminen.
 
Kyllähän se tehokkaasti vähentää intoa "antaa 100%" kun huomaa, että palkankorotukset/ylennykset ei perustu millään lailla sykkimiseen, jonkin verran osaamiseen ja pääosin sitten ihan muihin asioihin (kaveeraamiseen/sukunimeen/kiintiöihin jne. ja etenkin työhaastattelutaitoon ts. ahkeraan duunipaikan vaihtamiseen). Enkä nyt ehkä omalta kohdalta sano, että olisin "ansainnut" paljon enempää, mutta kollegoita on tullut kyllä vastaan, jotka olisivat.

Sen sijaan työnantajan eteen on tullut nuorena ja tyhmänä uhrauduttua tekemällä erikoistilanteessa järkyttävän pitkää päivää lähes koko kesä, josta luvattiin sitten ylimääräiset ylityökertoimella tuntipankkiin ja pidettäväksi seuraavana kesänä - nämä tuntipankkitunnit sitten määrättiin kuitenkin poltettaviksi marraskuussa.
 
Mä ymmärrän tuon, että klo 16.00 kynä tippuu, mutta ainakin meillä jos haluaa edetä niin vaatii myös jonkun verran joustoa. Uskoisin, että tämä on yleistä myös muualla.
 
Aika moni varmaan uran alkuvaiheilla sykkinyt enemmän mitä tarpeen, itsekin olin noita "lähes 24/7 tavoitettavissa" kavereita. Toki korvauksen vaadin jos jotain tein, ja ihan omasta halustani. Globaalissa firmassa edesauttoi omia hommianikin joskus aamuyöllä heittää mailia pallon toiselle puolen.

Iän, kokemuksen, palkan, perheen karttuessa alkaa vaan arvottamaan asioita eri tavalla. Toisaalta jos teet 50% nopeammin ja yhtä hyvin jonkun spesifin homman kuntoon kuin joku muu samassa palkkaluokassa, miksi tekisit sen päälle vielä ns. ylimääräistä...Toki tätä on vaikea ymmärtää jos tekee jotain liukuhihnaduunia. Paskaa riittää aina lapioitavaksi.

Omalla uralla ainakin saavutukset olleet aina keskiössä eikä se montako tuntia toimistolla istut per päivä. Varsinkin etätöissä ihan jees että voi sitä ylijäävää aikaa käyttää sitten kotitöihin, harrastuksiin, tai vaikka opiskella jotain itseä kiinnostavaa joka potentiaalisesti työnantajaakin hyödyttää.
 
Nykyinen yleissitova palkkaus- ja korotusmalli on vienyt viimeisetkin dynaamisen palkkauksen rippeet. Luonnollisesti, jos työntekijän A työteho putoaa 50% työntekijään B nähden, A:n huomatessa että pienemmälläkin työllä saa saman palkan, hänen palkkaustakin pitäisi pudottaa samassa suhteessa. Se ei Suomessa ole normaali käytäntö, mutta edes yleiskorotusten poistaminen tekisi inflaatiokorjatun palkanaleneman. Toisaalta jos työntekijä A teki ennen töitä samalla palkalla jo tuplasti B:tä tehokkaammin, niin siinäkin kohtaakin tämä yleissitova palkkaus on osasyyllisenä, kun kaikille maksetaan "saman verran samasta työtehtävästä".

Jos työteholle on selkeä indikaattori, niin sen tulisi ideaalisti olla dynaamisesti palkkaa määrittävä tekijä. Myyntipuolella bonukset ovat varsin hyvin toimiva ratkaisu. Myy firman tuotetta/palvelua, ja saa tuoton perusteella provikka. Tuottavassa tehdastyössä työtehoa voidaan kyllä mitata monellakin tapaa, mutta sitä ulinan määrää, jos palkasta tulisikin joustava molempiin suuntiin ja työtehoa seurattaisiin jatkuvasti pisteyttäen työntekijät vaikkapa kuukausittaisella seurannalla.
 
Kyllähän se tehokkaasti vähentää intoa "antaa 100%" kun huomaa, että palkankorotukset/ylennykset ei perustu millään lailla sykkimiseen, jonkin verran osaamiseen ja pääosin sitten ihan muihin asioihin (kaveeraamiseen/sukunimeen/kiintiöihin jne. ja etenkin työhaastattelutaitoon ts. ahkeraan duunipaikan vaihtamiseen). Enkä nyt ehkä omalta kohdalta sano, että olisin "ansainnut" paljon enempää, mutta kollegoita on tullut kyllä vastaan, jotka olisivat.

Sen sijaan työnantajan eteen on tullut nuorena ja tyhmänä uhrauduttua tekemällä erikoistilanteessa järkyttävän pitkää päivää lähes koko kesä, josta luvattiin sitten ylimääräiset ylityökertoimella tuntipankkiin ja pidettäväksi seuraavana kesänä - nämä tuntipankkitunnit sitten määrättiin kuitenkin poltettaviksi marraskuussa.
Tää on vähän niinkuin se ”haluatko karkin tänään vai kaksi huomenna” testi joka on kai yksi parhaiten aikuisuuden menestykseen korreloivista testeistä jonka voi lapselle tehdä.

Joka työpaikalla millä olen ollut on ollut perus tekijöitä jotka menee vähällä, ja sitten niitä joilla on syvempi palo. En tarkoita tällä sitä että vääntää pitkiä tunteja, vaan on intohimoa. Esimerkiksi jos on sysadmin ja järjestelmässä ongelma joka häviää itsekseen valtaosa on iloisia ja unohtaa koko homman - se jolla on palo haluaa ymmärtää mistä se johtui jotta voi estää tapahtumasta uudestaan (tai ainakin korjata nopeammin). Samoin jos on koodaaja niin voi olla enemmän paloa ymmärtää kaikkia niitä käytössä olevia frameworkkejä, mitä mahdollisuuksia tarjoavat jne.

Kun mä katon mun vanhoja kolleegoja 20v ajalta joilla oli aina tuommoinen palo - lähes kaikki ovat sittemmin nousseet lead / johto positioihin koska se asenne saa sut oppimaan niin paljon enemmän - ja osaavana myös auttamaan monia muita joka kertautuu hyvänä karmana. Toki moni sluibaaja on myös päässyt pitkälle, mutta prosentuaalisesti merkittävästi vähemmän.

Ei siitä tosiaan saa välttämättä heti enempää palkkaa - tosin niinkin voi välillä käydä. Kuitenkin ajan myötä se lähes varmasti näkyy palkassa.

Olen myös tosi eri mieltä jonkun aikaisemmin mainitsemasta ajatuksesta että ihmiset tekisivät tuota näyttääkseen hyvältä. Varmasti joku tekee, mutta itseasiassa kun tekee työnsä hyvin ei tarvitse erikseen yrittää näyttää miltään. Mä luulen että nimenomaan idlatessa se hyvältä näyttäminen on oleellisempaa ja ehkä luonnollisesti semmoisen maailmassa muut toimii samalla tavoin.
 
Viimeksi muokattu:
Mä ymmärrän tuon, että klo 16.00 kynä tippuu, mutta ainakin meillä jos haluaa edetä niin vaatii myös jonkun verran joustoa. Uskoisin, että tämä on yleistä myös muualla.
Kyllä mulla se "kynä" pysyy kädessä usein iltaisinkin ja väillä ihan vapaaehtoisesti viikonloppuisinkin. Vastapainona, aloittelen usein vasta 9 pintaan, käyn päivällä lenkillä/salilla/kaupassa/pitkällä lounaalla pidän välillä puolikkaita tai jopa kokonaisia vapaapäiviä jne. En kyllä ole joutunut mitään omia ennalta sovittuja menoja työn takia perumaan. Eli joustan kuin mulle sopii. Oma duuni on 100% etänä ja teenkin välillä viikkoja mökiltä, Lapista jne. Ei mulla oikein ole työaikaa. Tai kai virallisesti on, mutta ei mua kukaan seuraa taikka vahtaa. Tulokset ratkaisevat.

Toki palkkakin on sitä luokkaa, että auttaa. Tälle vuodelle näyttäis tulevan >150te. Vaan ei palkka ole se joka motivoi. Ihan samallalailla typerät tehtävät taikka asiakkaat vituttavat ja niiden kanssa ei jaksa sykkiä :) Mielenkiintoisia juttuja tekisin samalla teholla, vaikka palkka olisi mikä. Ja työssä siis on niitä mielenkiintoisia hommia tarpeeksi. Aina ei vain voi olla.
 
Kyllä se on huomattavasti helpompi joustaa, kun homma toimii molempiin suuntiin. Itselläkin on suuri vapaus tehdä työ kuten parhaaksi näen, mutta käytännön jutuista (kokoukset yms.) tulee kyllä hirveästi reunaehtoja, jotka täytyy huomioida aikataulutuksessa. Tekemisen perään ei kukaan katso, mutta tulosten puuttuminen tietysti johtaisi hyvinkin nopeasti reaktioon ylemmiltä tahoilta. Palkkaus ei ole "kokonaispalkka", mutta toistaiseksi työtilanteen vaatiessa ei ole ollut ongelmia saada ylityölupaa. Rahallisesti saattaa olla jopa hieman parempi kuin kokonaispalkka, kun kiirettä piisaa tasaisesti. Negatiivisena puolena joutuu sitten syöttämään niitä ylityötunteja järjestelmään.

e: Tämä siis kokemus hyvän matkaa "senior" roolin puolella. Junior tasolla kontrollia oli enemmän, mutta työtehtävätkin oli erilaisia.
 
Kyllä se on huomattavasti helpompi joustaa, kun homma toimii molempiin suuntiin. Itselläkin on suuri vapaus tehdä työ kuten parhaaksi näen, mutta käytännön jutuista (kokoukset yms.) tulee kyllä hirveästi reunaehtoja, jotka täytyy huomioida aikataulutuksessa. Tekemisen perään ei kukaan katso, mutta tulosten puuttuminen tietysti johtaisi hyvinkin nopeasti reaktioon ylemmiltä tahoilta. Palkkaus ei ole "kokonaispalkka", mutta toistaiseksi työtilanteen vaatiessa ei ole ollut ongelmia saada ylityölupaa. Rahallisesti saattaa olla jopa hieman parempi kuin kokonaispalkka, kun kiirettä piisaa tasaisesti. Negatiivisena puolena joutuu sitten syöttämään niitä ylityötunteja järjestelmään.

e: Tämä siis kokemus hyvän matkaa "senior" roolin puolella. Junior tasolla kontrollia oli enemmän, mutta työtehtävätkin oli erilaisia.
Kokoustaminen on todellakin se mikä rajoittaa työn tekemisen aikatauluttamista. Tietysti työaikalaki voi olla myös eri mieltä, mutta kun joutuu istumaan suurissa määrin palavereissa, niin se syö aikaa muulta työltä sekä määrää milloin on oltava tekemässä töitä.
 
Kyllä mulla se "kynä" pysyy kädessä usein iltaisinkin ja väillä ihan vapaaehtoisesti viikonloppuisinkin. Vastapainona, aloittelen usein vasta 9 pintaan, käyn päivällä lenkillä/salilla/kaupassa/pitkällä lounaalla pidän välillä puolikkaita tai jopa kokonaisia vapaapäiviä jne. En kyllä ole joutunut mitään omia ennalta sovittuja menoja työn takia perumaan. Eli joustan kuin mulle sopii. Oma duuni on 100% etänä ja teenkin välillä viikkoja mökiltä, Lapista jne. Ei mulla oikein ole työaikaa. Tai kai virallisesti on, mutta ei mua kukaan seuraa taikka vahtaa. Tulokset ratkaisevat.

Toki palkkakin on sitä luokkaa, että auttaa. Tälle vuodelle näyttäis tulevan >150te. Vaan ei palkka ole se joka motivoi. Ihan samallalailla typerät tehtävät taikka asiakkaat vituttavat ja niiden kanssa ei jaksa sykkiä :) Mielenkiintoisia juttuja tekisin samalla teholla, vaikka palkka olisi mikä. Ja työssä siis on niitä mielenkiintoisia hommia tarpeeksi. Aina ei vain voi olla.
Mielenkiinnosta, koetko että olisit päässyt asemaasi jos kynä olisi aina tippunut kun 7,5 h täynnä ja et olisi tarvittaessa joustanut?
 
Mielenkiinnosta, koetko että olisit päässyt asemaasi jos kynä olisi aina tippunut kun 7,5 h täynnä ja et olisi tarvittaessa joustanut?
Tuskin. En ole kyllä yli 15 vuoteen oikein ollut sellaissa työssä, missä on "työaika". 15 tehnyt pääosin etänä useamman työnantajan palveluksessa vastaavia hommia. Sitä ennenkin oli paljon reissuhommia ympäri maailmaa ja niissähän ei hanskat varsinkaan tipu missään vaiheessa (1-2vko matkoilla).
 
Onko tämä "joustaminen" jonkunlainen mörkö, kun se niin ihmetyttää? Ymmärrän kyllä oikein hyvin nihkeyden, jos jousto tarkoittaa palkatonta työtä, mutta jos kompensaatio tulee ja työtehtävä edellyttää siinä kohtaa venymistä, niin minusta tuo on business as usual. Toki rajansa kaikellakin, jos tilanne on jatkuva. Joskus on kyllä tullut nähtyä, että alin työporras vinkuu ylitöistä tai työmatkaan kuluvasta ajasta, vaikka saavat paljon paremmin ehdoin hyvitystä (matka-aika työaikaa). En ihan oikein hahmottanut näissä tapauksissa mikä se varsinainen ongelma asiassa oli.
 
Onko tämä "joustaminen" jonkunlainen mörkö, kun se niin ihmetyttää? Ymmärrän kyllä oikein hyvin nihkeyden, jos jousto tarkoittaa palkatonta työtä, mutta jos kompensaatio tulee ja työtehtävä edellyttää siinä kohtaa venymistä, niin minusta tuo on business as usual. Toki rajansa kaikellakin, jos tilanne on jatkuva. Joskus on kyllä tullut nähtyä, että alin työporras vinkuu ylitöistä tai työmatkaan kuluvasta ajasta, vaikka saavat paljon paremmin ehdoin hyvitystä (matka-aika työaikaa). En ihan oikein hahmottanut näissä tapauksissa mikä se varsinainen ongelma asiassa oli.
No yleensähän se varsinkin duunariportaassa tarkoittaa sitä että mitä enemmän joustat sitä enemmän työnataja kairaa kakkoseen. Monessa duunissa vaikka kuinka sykit niin saat sen saman palkan kun muutkin koska ei voi maksaa enemmän ja koska muutkin saa ton verran.
Tietysti jossa kovapalkkaisissa asiantuntijatöissä ja käsienheiluttamisissa voi olla erilaiset systeemit mutta näin duunaritasolla toi on monesti niinkuin mainitsin.
 
Mulla ainakin on ollut tosi vähän tilanteita joissa olisin kokenut että on pakko tehdä pitkää päivää, tai että ylitöiden tekemättä jättäminen olisi tuottanut ongelmia.

Olen kyllä silloin tällöin tehnyt töitä työajan ulkopuolella, mutta se on ollut ihan oma valinta johon on suuresti vaikuttanut jousto toiseenkin suuntaan. Joissakin tilanteissa olen aika pitkäänkin tehnyt jopa päivystykseen verrattavaa työtä, mutta senkin taustalla oli enemmän oma illuusio siitä ettei kukaan muu oikein osaisi. Lisäksi tuo oli ihan oma päätös, enkä saanut mitään seurauksia kun puhalsin joskus pelin poikki.

Nykyisin olen hommissa jossa kaikki aikaisemmat väänsivät lähes päivittäin reilusti ylitöitä. Ilmoitin heti aluksi että minä en tule niitä tekemään, ja olen tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta pitänyt siitä kiinni. Organisaatio on ollut hyvin ymmärtäväinen kun olen sanonut että tiettyjä asioita en voi tehdä koska työaika ei vain siihen riitä.

Meillä on paljon ulkomaalaisia koodaajia ja useat ovat kehuneet suomalaista työkulttuuria. Kuulemma suurin syy työskennellä suomalaiselle yritykselle (vähän pienemmällä palkalla) on parempi yksityiselämän tasapaino. Jos olette töissä suomalaisessa firmassa IT alalla ja teiltä odotetaan jatkuvasti ylitöitä ilman korvausta kannattaa tutkia vaihtoehtoisia työnantajia. Toki useimmat työnantajat eivät halua maksaa ylitöistä, mutta eivät sitten vaadi ylitöitäkään.
 
No yleensähän se varsinkin duunariportaassa tarkoittaa sitä että mitä enemmän joustat sitä enemmän työnataja kairaa kakkoseen. Monessa duunissa vaikka kuinka sykit niin saat sen saman palkan kun muutkin koska ei voi maksaa enemmän ja koska muutkin saa ton verran.
Tietysti jossa kovapalkkaisissa asiantuntijatöissä ja käsienheiluttamisissa voi olla erilaiset systeemit mutta näin duunaritasolla toi on monesti niinkuin mainitsin.
Lähinnä mä sitä, että jos siitä satunnaisesta ylityöstä saa asiaan kuuluvan korvauksen, niin mitä vinkumista siinä on? Ymmärrän kyllä sen, että jatkuvana nylkemisenä se ei ole kivaa. Meillä tuntuu olevan katastrofi vaikka muutaman kerran vuoteen joutuis sykkimään. Samalla kun tietää, että nykyehdoilla se "kovapalkkainen" saa nettona helposti hämmästyttävän vähän/lähelle, kun duunariportaalle isketään ties mitä kompensaatiolisää jostain työmatkasta. En ole työnjohdollisessa roolissa, mutta sivusta seuranneena aika helppo nähdä, ketkä ovat "vain töissä". Päteviä on yritetty korottaa kivempiinkin tehtäviin siinä puitteissa mitä heidän osaamis/koulutustausta antaa myöten (esim. äidinkieli 5 kaverista ei koskaan tule kovin hyvää raporttien näpyttäjää).

e: Ja osa kavereista viihtyy juuri siinä roolissaan. Tiedän yhdenkin tapauksen, joka katkerasti katuu/katui sitä, että vaihtoi "siisteihin hommiin", joita piti jonkunmoisena tavoitteena. Käytännön tekeminenkin voi olla kivaa - ei välttämättä paskakaivossa.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyään on onneks liukumissa plussa katto monessa paikkaa (tes määrittelemä) joten ylitöitö ei voi teettää liukumana.

Lainaan nyt tätä viestiä tähän asiayhteyden takia, vaikka tämä onkin ihan yleisesti kaikille suunnattu.

Kannattaa myös kirkastaa itselleen ja pitää mielessä mitä tarkoittaa lisä- tai ylityö ja mikä ei sitä ole. Edellämainitut ovat työnantajan aloitteesta/pyynnöstä työntekijän erillisellä suostumuksella suoritettavia töitä jotka tehdään sovitun sovitun/säännöllisen työajan ulkopuolella, ja nämä tulee aina lähtökohtaisesti maksaa rahana, tai ne voi antaa vapaana jos näin yhdessä sovitaan (ei ole pakko hyväksyä korvausta vapaana).

Lisätyötä on työ, joka sijoittuu sovitun työajan ja työaikalain säännöllisen työajan enimmäismäärän väliin. Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta ja hyväksyntää. Vastaavasti työnantajalla tulee olla työntekijän suostumus lisä- ja ylityön teettämiseen.

Ylitöitä ei siis saa teettää liukumina tai korvata vapaana ellet itse niitä vapaina halua, eikä ylitöitä edes ole pakko tehdä jos ei halua.
Jos työnantaja pyytää tekemään normaalin työajan ylittäviä töitä, niin sitten ne tehdään lisä/ylitöinä ja korvataan kuten kuuluu.

Liukuman käyttö on työntekijälle vapaaehtoista ja perustuu työntekijän aloitteeeen, eikä kellään ole mitään velvollisuutta tehdä ylipitkää päivää liukumiin vaikka sellaiset firmassa olis käytössä. Toki terveissä työyhteisöissä liukumia nimenomaan käytetään siihen että työntekijät voivat itselleen soveltuvasti tehdä joskus pidempiä ja joskus lyhyempiä päiviä, mutta mikään kroonisen aliresursoinnin hoitamiskeino ne eivät ole, eikä sinne liukumiin etenkään ole tarkoitus mitään ylitöitä tuupata.

Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Vuorokautiseksi ylityöksi ei lasketa sitä, kun työntekijä pidentää omasta aloitteestaan työaikaansa liukuman tai joustotyösopimuksen puitteissa.

Näiden kanssa kannattaa itse olla jonkin verran tarkkana ja tiukkana, koska monessa firmassa järjestelmiä käytetään väärin ja "ylitöitä teetetään liukumiin" kuten lainauksessa sanotiin. Ylitöitä voi laittaa liukumiin vain jos haluat ulosmitata ylityöt vapaina, ja silloinkin kannattaa huolehtia että ne maksetaan oikeilla prosenteilla.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityökorvauksen vaihtamisesta myös kokonaan tai osaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Korvauksena annettavan vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksia koskevien korotusprosenttien mukaisesti. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Esimerkiksi yhdestä 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavasta ylityötunnista tulee antaa puolitoista tuntia vapaa-aikaa.

Joustaminen on ihan ok ja palvelee usein sekä työnantajan että työntekijän etua, kunhan muistaa että sen pitäis sitten toimia molempiin suuntiin. Vaikka joustaakin niin omista oikeuksistaan kannattaa myös pitää kiinni, koska harmittavan moni työnantaja on kuin venäjän valtio, aina kokeillaan mitä voidaan tehdä ja niin kauan kuin ei laiteta vastaan niin härskimmäksi vain muuttuu...

Itsekin olen siinä mielessä hyvässä asemassa, että oma työnantaja on sieltä paremmasta päästä ja asiat toimii järkevästi niinkuin kuuluukin, joustoa löytyy molempiin suuntiin ja velvoitteet hoidetaan kuten kuuluu molemmin puolin.

Suosittelen kaikille tämän työsuojeluhallinnon infopaketin lukemista jos asia ei ole ihan täysin selvä. TES:it saattaa tuoda omia mausteitaan asiaan, mutta nämä on ne peruslähtökohdat.
 
Näiden kanssa kannattaa itse olla jonkin verran tarkkana ja tiukkana, koska monessa firmassa järjestelmiä käytetään väärin ja "ylitöitä teetetään liukumiin" kuten lainauksessa sanotiin. Ylitöitä voi laittaa liukumiin vain jos haluat ulosmitata ylityöt vapaina, ja silloinkin kannattaa huolehtia että ne maksetaan oikeilla prosenteilla.

Juuri näin. Kun muistuttaa työnantajaa kertoimista, usein se halu teettää ylitöitä myös häviää. Eräässä työpaikassa muinoin oli muutama projekti aika paljon jälessä, kyseltiin sitten, että eikö nämä kannattaisi tehdä ylitöinä pois. Vastaus oli, että melkein kaikki ottaisi ne ylityöt vapaina, niin se sitten aiheuttaisi lisäviivytyksiä myöhemmin. Samassa paikassa oli myös paikallinen sopimus, että esim. lisätyöt on heti kertoimella, saadaan väki paremmin tekemään tarpeen vaatiessa niitä.

Toisaalta oli myös väkeä, joilla liukumat oli maksimit plussalla ja tekivät sitten ilman lisäkorvauksia pitkää päivää. Ymmv, mutta myös kiinnostavissa hommissa kannattaa rajata sitä omaa loppuunpalamista.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 306
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom