Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Työnantaja luonnollisesti vastaa sopimuksesta sopimuskumppaniinsa nähden, mutta se ei suoraan tarkoita, etteikö työnantaja voisi työntekijän kanssa sopia jostain järjestelystä sopimuksen päättymisen varalta.
 
Itselläni ei sillä ole kauheasti merkitystä onko tuo sallittua vai, vaan sillä että työsuhdeauton hyvistä puolista (helppous ja riskittömyys) heikkenee toinen aika merkittävästi. Pitäisi olla aika paljon luottoa työnantajaan että tuollaisen uskaltaisi ottaa, ja kyllähän sellaisiakin työnantajia on olemassa.
 
Itsellä kokemusta kolmesta eri firmasta autopolitiikan osalta ja missään ei ole tuollainen tullut vielä vastaan. Itse en todellakaan ottaisi tuollaista sopimusta. Tosin nytkin ajan omalla autolla työajot vaikka ei ole mitkään huonot ehdot.
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Millaiset tunnelmat siellä muuten tulevaisuuden osalta on, erityisesti palkkakehityksen osalta? Suomessa nykyisin näyttää talous menevän puuta päin, joten muut maat alkavat houkuttelemaan. Onko englannin osaaminen alussa riittävä kielitaito vai tarvitaanko saksan ammatillinen osaaminen? Kiitoksia vastauksista etukäteen, aihe kun kiinnostaa kovasti.
 
Viimeksi muokattu:
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.

Erityisesti toi tosiasiallisesti käteen jäävä nettosumma on Suomea huomattavasti motivoivampi.
Jo kysytyn tulevaisuuden näkymien lisäksi kiinnostaisi kuulla työpäivien pituudesta ja lomista, vertautuen Suomeen? Joutuuko tekemään paljonkin pidempää päivää ja karsimaan lomista?
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.

Onko sulla alhainen veroluokka puolison matalien tulojen tms vuoksi? Oma kokemus on, että sinkkuna nettona jää saksassa saman verran käteen kuin mitä suomessa samasta bruttopalkasta.
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.

Itselläni on aikalailla sama nettopalkka sinkkuna kovimmassa veroluokassa, perusbruttopalkka on ~96k + bonus (10-20% vuosipalkan päälle extraa tuloksesta riippuen, josta menee noin puolet veroihin). Itse asun Baden-Württembergin osavaltiossa ja alana elektroniikka.

Uskon että tulet samaan jokavuosi jonkinlaisen korotuksen (2-5%) ihan pyytämättä, erikseen sitten jos vaihtuu työtehtävät yms meriittikorotuksia. Liitot ovat neuvotelleet aika kovat korotukset vielä tuleviksi vuosiksi inflaatiota vastaan; joista osa tullaan maksamaan kertaluontoisena summana ja osa prosenttikorotuksena.
 
Suomessahan on esim halvat insinöörit. Osittain varmasti ns ilmaisen koulutuksen takia täällä porukka keskimäärin kouluttautuu pidemmälle -> tarjontaa on enempi verrattuna moni muu hyvinvointivaltio, ambomaista nyt puhumattakaan.
 
Ja sitten sanotaan että suomessa on kallista työvoimaa..
Tämän vuosikausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.

Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.

Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän vuosi kausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.

Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.

Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Race to the bottom.
 
Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke

1725333921288.png

saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri
 
Viimeksi muokattu:
Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Totta.

Mutta kyllä se näkyy työtahdissakin. Aika mukavaa ja leppoista ainakin dippainssin hommat Suomessa noin keskimäärin. Opiskelu oli melkoista sykkimistä, mutta työelämä on lähempänä mañana-tyyliä kuin jenkkitykitystä.

Nytkin kerkeää hyvin selailla foorumia. :)
 
Totta.

Mutta kyllä se näkyy työtahdissakin. Aika mukavaa ja leppoista ainakin dippainssin hommat Suomessa noin keskimäärin. Opiskelu oli melkoista sykkimistä, mutta työelämä on lähempänä mañana-tyyliä kuin jenkkitykitystä.

Nytkin kerkeää hyvin selailla foorumia. :)
Aika päinvastoin se ainakin IT-alalla on. Se että ehtii vähän selailla foorumia kesken päivän on vähän eri kuin se että turistaan työkavereiden kanssa 50 % työajasta ja loput ajasta tehdään toisella kädellä hommia ja pidetään yli tunnin lounastaukoja (näin vähän kärjistettynä).

Ja aiheeseen: omassa palkassa ei muutoksia, alkaa normi palkkatyötä tekevän sovelluskehittäjän lasikatto olemaan lähellä n. 78 k€ vuosipalkalla (joka asuinkunnassani on nettona pyöristettynä noin 3900-4000 €/kk, kun siitä kerran oli puhe).
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Aika päinvastoin se ainakin IT-alalla on. Se että ehtii vähän selailla foorumia kesken päivän on vähän eri kuin se että turistaan työkavereiden kanssa 50 % työajasta ja loput ajasta tehdään toisella kädellä hommia ja pidetään yli tunnin lounastaukoja (näin vähän kärjistettynä).

Ja aiheeseen: omassa palkassa ei muutoksia, alkaa normi palkkatyötä tekevän sovelluskehittäjän lasikatto olemaan lähellä n. 78 k€ vuosipalkalla (joka asuinkunnassani on nettona pyöristettynä noin 3900-4000 €/kk, kun siitä kerran oli puhe).
No minulla on varmaan sellainen 30-45 min aikaa selailuun per päivä (pl. jos sattuu varsinaisella tauolla selailla). Hammaslääkäriin voi mennä työajalla. Tai katsastaa auton. Jotkut käyvät jopa parturissa. Ei Jenkeissä moista.

Rentoa minusta.
 
Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke

1725333921288.png

saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri
Nämä on aina vähän vaikeita verrata, koska tuloverot on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksan alempi ALV, selvästi halvempi ruoka niin ravintolassa kuin kaupassa, selvästi kalliimpi sähkö ja monet muut maiden väliset erot johtavat kuitenkin kai kokonaisuutena siihen, että Saksalaisen ostovoima tuolla keskiluokan ympäristössä on suomalaista verrokkia selvästi parempi.

No minulla on varmaan sellainen 30-45 min aikaa selailuun per päivä (pl. jos sattuu varsinaisella tauolla selailla). Hammaslääkäriin voi mennä työajalla. Tai katsastaa auton. Jotkut käyvät jopa parturissa. Ei Jenkeissä moista.

Rentoa minusta.
Ns. työnantajalta varastaminen ei varmaan ole sellainen, mitä kannattaa yleistää. Kyllä itselläkin on mahdollisuus työpäivän aikana tehdä kaikkia mainittujasi, mutta kokonaistyöajalla ollessani se tarkoittaa että ne vastuualueet ja työtehtävät eivät katoa mihinkään. Aiemmin kun olin tuntikirjanpidon piirissä, niin nuo olivat yhtä lailla mahdollista mutta ne olivat luonnollisesti omaa aikaa (saldovapaata) ja tunnit piti tehdä takaisin. Joustoa siis molempiin suuntiin.
 
Nämä on aina vähän vaikeita verrata, koska tuloverot on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksan alempi ALV, selvästi halvempi ruoka niin ravintolassa kuin kaupassa, selvästi kalliimpi sähkö ja monet muut maiden väliset erot johtavat kuitenkin kai kokonaisuutena siihen, että Saksalaisen ostovoima tuolla keskiluokan ympäristössä on suomalaista verrokkia selvästi parempi.

Tarkoituksella jätin laajemman kommentoinnin välistä palkkaketjussa kun ollaan. Ketjussa on mainittu, että palkka lähtöönsä parempi saksassa ja sitten nuo muut asiat päälle kuten nettopalka, elinkulut jne. Toinen puoli laajempaa asiaa se, että millaisessa ympäristössä haluaa asua, mitä harrastaa miten lomareissut järjestyy(suomesta on pitkä matka,ollaan pohjoisessa).
 
Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke

1725333921288.png

saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri

Laskuri vaikuttaa oikealta; mutta Saksan monimutkainen veronpalautussysteemi tasaa hiukan eroa käytännössä vähän pienemmäksi.
Kuriositeettina tuo ”solidarity surcharge” ilmestyy muistaakseni about 75k vuosituloista alkaen; se on lisävero jota kerätään itä-Saksan kehityksen / Saksan yhdistymisen tueksi.
 
Millaiset tunnelmat siellä muuten tulevaisuuden osalta on, erityisesti palkkakehityksen osalta? Suomessa nykyisin näyttää talous menevän puuta päin, joten muut maat alkavat houkuttelemaan. Onko englannin osaaminen alussa riittävä kielitaito vai tarvitaanko saksan ammatillinen osaaminen? Kiitoksia vastauksista etukäteen, aihe kun kiinnostaa kovasti.
Niinkuin tuossa eräs mainitsi, niin tariffiin/työehtosopimukseen sidotuilla sopimuksilla palkkakehitys inflaatiota vastaan on hyvin turvattu. IG Metall esimerkiksi neuvotteli 2023 korotukseksi 5,2% ja 2024 korotukseksi 3,3%. Lisäksi oli kertaluontoisia summia. Projektipäälliköt on yleensä AT-soppareita eli ei tariffiin sidottuja, jolloin kaikki korotukset täytyy neuvotella itse. Autoalalta asiakkailta jonkin verran on kuulunut projektien kokonaisia peruutuksia. Ymmärtäisin, että tämä on sähköautojen myynnin hidastumisesta johtuvaa. Omassa yrityksessä menee erittäin hyvin ja tämän vuoden myyntitavoitteet tullaan ylittämään. Tarkemmin en vielä osaa kuvailla fiiliksiä, vasta kuukausi täällä takana.

Jo kysytyn tulevaisuuden näkymien lisäksi kiinnostaisi kuulla työpäivien pituudesta ja lomista, vertautuen Suomeen? Joutuuko tekemään paljonkin pidempää päivää ja karsimaan lomista?
Lain mukainen minimiloma on 20 päivää vuodessa viispäiväisellä viikolla, mutta monesti tariffit määrittelee tähän lisäpäiviä ja niitä voi myös neuvotella. Ja täällä ei lasketa lauantaita lomapäiväksi niinkuin Suomessa. Mulla on 30 lomapäivää vuodessa, eli 6 viikkoa. Mulla on virallisesti 40 tunnin viikkotyöaika. Sen lisäksi yksi päivittäinen 15 min kahvitauko ei ole työaikaa ja 30min ruokatauko. Kahvitaukokäytänteet on firmakohtaisia. Eli keskimäärin päivässä tulis olla työssä 8h 45min. Mutta projektipäälliköltä odotetaan joustamista projektitilanteen mukaan. Mulla ei ole vielä henkilökohtaista kokemusta kuinka pitkiä päiviä multa odotetaan tai vaaditaan, mutta työhaastattelussa luvattiin, että vuoden keskiarvo pitäisi pystyä pitämään tuossa 40 viikkotunnissa. Aika näyttää miten tämä pitää paikkaansa.

Onko sulla alhainen veroluokka puolison matalien tulojen tms vuoksi? Oma kokemus on, että sinkkuna nettona jää saksassa saman verran käteen kuin mitä suomessa samasta bruttopalkasta.
Mulla on alhainen veroluokka 3 puolison matalempien tulojen myötä. Juuri noin, sinkkuna tulisi valita veroluokka 1, ja veroja maksaa silloin selkeästi enemmän. Nettona veroluokalla 1 (eli sinkku) jäisi hieman vajaa 4000€/kk mun palkasta. Brutto Netto Rechner 2024 Gehaltsrechner 2024 Lohnrechner Gehalt Tätä laskuria olen itse käyttänyt neton laskemiseen ja on ollut tosi tarkka.

Uskon että tulet samaan jokavuosi jonkinlaisen korotuksen (2-5%) ihan pyytämättä, erikseen sitten jos vaihtuu työtehtävät yms meriittikorotuksia. Liitot ovat neuvotelleet aika kovat korotukset vielä tuleviksi vuosiksi inflaatiota vastaan; joista osa tullaan maksamaan kertaluontoisena summana ja osa prosenttikorotuksena.
Mulla on tariffin ulkopuolinen soppari (AT), eli täytyy kaikki korotukset neuvotella itse. Saa nähä miten kevyttä se on tässä firmassa.
 
Tämän vuosikausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.

Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.

Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Vielä kun huomioidaan todellinen ostovoima, niin ollaan varmaan aivan pohjilla. Ja sitten ihmetellään kuinka johtuu rasismista yms, kun maahan ei saada haalittua työperäisiä maahanmuuttajia.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
 
Kuulutko liittoon? Kysyisin sieltä. Mutta aika halvalta kuulostaa kyllä vaikka en asiasta mitään tiedä.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
En ottaisi mistään hinnasta tuollaista vastuuta kun on nähnyt miten porukka härvää menemään ja ohjeet on lähinnä suositus.
 
En ottaisi mistään hinnasta tuollaista vastuuta kun on nähnyt miten porukka härvää menemään ja ohjeet on lähinnä suositus.
Niin siis käytönvalvojahan ei pysty valvomaan, kuinka kukakin ohjeita noudattaa. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että ohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym. ylipäätään on olemassa ja ajan tasalla sekä huolehtia määräaikaistarkastuksista ja niissä havaittujen puutteiden kuntoon saattamisesta.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
En tiedä kemikaalipuolen liksoja, mutta sähköalalla käytönjohtajan tehtävistä yleinen käytäntö on ollut laskuttaa 3-500 eur/kk per kohde.
 
Niin siis käytönvalvojahan ei pysty valvomaan, kuinka kukakin ohjeita noudattaa. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että ohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym. ylipäätään on olemassa ja ajan tasalla sekä huolehtia määräaikaistarkastuksista ja niissä havaittujen puutteiden kuntoon saattamisesta.

eli ehkä kerran vuoteen pitää vähän ressata kun avi tulee vierailulle? En ainakaan itteeni ulos hinnoittelis..
 
eli ehkä kerran vuoteen pitää vähän ressata kun avi tulee vierailulle? En ainakaan itteeni ulos hinnoittelis..
Tukes ja kerran kolmeen tai viiteen vuoteen tarkastus, riippuen säilöttävistä kemikaalimääristä. Toki pitää myös huolehtia, että säiliöt, putkistot yms. on tarkastettu ja huollettu ajallaan. Tukes sitten omilla tarkastuksillaan varmistaa, että nämä on tehty.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Varmaan kannattaa punnita vastuu ja lisästressi vs. paljonko ylimääräistä jää käteen. Tuohan kun voi nettona tarkoittaa esim. vain 150 €/kk lisää palkkaa.

Toistaalta lakisääteiset avainhenkilöt, kuten käytön valvojat, sähkötöiden johtajat ja muut eivät ole ensimmäisenä lentämässä pihalle mahdollisten YT-neuvotteluiden koittaessa ja onhan se hyvä lisä myös CV:hen.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Jostain syystä oli jäänyt tästä ketjusta mieleen toinen samat vastuut omaava, vuodelta 2017. Kaikkea sitä seitsemän vuoden takaa muistaa:

Tekninen esimies/työnjohtaja. Brutto ~55000 e/v bruttona. Helvetin vastuullista työtä. Painelaitteiden ja kemikaalien käytönvalvontaa isossa teollisuuslaitoksessa, sekä kunnossapitohenkilöstön esimiehenä oloa. Arki- ja viikonloppupäivystystä. Koen palkkani olevan ihan ok, mutta en pienemmällä palkalla tekisi.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
En ehkä ottaisi hommaa ollenkaan. Tykkään ajatuksesta, että en ole ainakaan missään rikosoikeudellisessa vastuussa mistään mitä teen töissä. Ainoa jota voi mennä jos teen jotain pieleen on raha ja sekin joltain muulta kuin minulta ja voin koska vaan laittaa hanskat tiskiin ja lähteä vihellellen kävelemään ilman pelkoa mistään syytteistä.
 
Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?
 
Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?
Oliko edellisessä palkkakuitissa APO-osuudessa jotain? Nuo tvr ja heko korotukset syö ensin apo-saldoa pois ja sen jälkeen vasta näkyy oikeasti palkassa eli jossain tilanteessa korotuksesta et hyödy mitään. Aivan älytön systeemi.
 
Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?

Oliko edellisessä palkkakuitissa APO-osuudessa jotain? Nuo tvr ja heko korotukset syö ensin apo-saldoa pois ja sen jälkeen vasta näkyy oikeasti palkassa eli jossain tilanteessa korotuksesta et hyödy mitään. Aivan älytön systeemi.
Juu tuo on ihan haistapaska systeemi, jos joskus saat hekon tappiin niin saattaa vaikuttaa palkaan. Mutta sen jälkeen kyseisessä firmassa hekolla ei ole mitään merkitystä mihinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Aika rapsakka palkankorotus Boeingilla lakkojen jälkeen. 38 % palkankorotus (kai muutaman vuoden aikana) ja 12000$ kertaerä. Asentajat ja muut perustason palkkaa saavat ovat tienanneet jotain 75000$ vuodessa tätä ennen.
 
Viimeksi muokattu:
Laskuri vaikuttaa oikealta; mutta Saksan monimutkainen veronpalautussysteemi tasaa hiukan eroa käytännössä vähän pienemmäksi.
Kuriositeettina tuo ”solidarity surcharge” ilmestyy muistaakseni about 75k vuosituloista alkaen; se on lisävero jota kerätään itä-Saksan kehityksen / Saksan yhdistymisen tueksi.
Ja mä aina kuvittelin että Suomessa paljon kovemmat verot kuin Saksassa. No Suomessa ei varmaa kyllä tollasia palkkoja monella ole verrattuna Saksaan. Onkos siellä mahdollista että palkat lähtisi nyt laskemaan kun taloudella menee huonosti?
 
Ja mä aina kuvittelin että Suomessa paljon kovemmat verot kuin Saksassa. No Suomessa ei varmaa kyllä tollasia palkkoja monella ole verrattuna Saksaan. Onkos siellä mahdollista että palkat lähtisi nyt laskemaan kun taloudella menee huonosti?
Alv jne. muut verot ovat pienempiä niin kokonaisveroprosentti laskee niiden myötä.
Lisäksi pariskunta saa hyötyä jos on isot erot palkoissa ( siis enemmän tienaava säästää progressiossa) ja koskee myös tuota solidaarisuusveroa; voi päästä rajan alle kun katsotaan yhteistuloja vaikka muuten menisi yli.
 
Näyttää vahvcasti siltä, etteivät vuosituloni ylitä maagista 100 000 juuron rajaa. Pitkiä työviikkoja on tehty, ihan helvetin paljon ylitöitä, ja kourallinen kannustimia sekä lomia maksettu pois rahana. Lopulta YT-neuvottelukierros katkaisi lehmän lennon, ja useimmat projektit siirrettiin hamaan tulevaisuuteen = Vähemmän rahakasta duunia, mutta vastaavasti enemmän vapaa-aikaa. Mitäpä minä moisella tekisin, korkeintaan kuritan itseäni kuntosalilla, hakkaan Nintendopelejä ja vedän kunnon kännit. Ei minulla ole sosiaalista elämää, ja pelkkä ajatus semmoisesta ahristaa! :eek:
Mikäs tässä lainoja lyhennellessä, viisi vuotta vielä tulevaisuutta ja olen (asunto)velaton mies ja hädintuskin edes neljänkympin iässä. (Ellei Iivana sitten tule rajan ylitte ja pistä paikkoja päreiksi!)
 
Näyttää vahvcasti siltä, etteivät vuosituloni ylitä maagista 100 000 juuron rajaa. Pitkiä työviikkoja on tehty, ihan helvetin paljon ylitöitä, ja kourallinen kannustimia sekä lomia maksettu pois rahana. Lopulta YT-neuvottelukierros katkaisi lehmän lennon, ja useimmat projektit siirrettiin hamaan tulevaisuuteen = Vähemmän rahakasta duunia, mutta vastaavasti enemmän vapaa-aikaa. Mitäpä minä moisella tekisin, korkeintaan kuritan itseäni kuntosalilla, hakkaan Nintendopelejä ja vedän kunnon kännit. Ei minulla ole sosiaalista elämää, ja pelkkä ajatus semmoisesta ahristaa! :eek:
Mikäs tässä lainoja lyhennellessä, viisi vuotta vielä tulevaisuutta ja olen (asunto)velaton mies ja hädintuskin edes neljänkympin iässä. (Ellei Iivana sitten tule rajan ylitte ja pistä paikkoja päreiksi!)
Mitä teet? Oisko mahdollisuutta vaihtaa esim. johonkin globaaliin konsulttitaloon jossa voisi painaa yötämyöten?
 
Mitä teet? Oisko mahdollisuutta vaihtaa esim. johonkin globaaliin konsulttitaloon jossa voisi painaa yötämyöten?

Olen kuulemma eräänlainen järjestelmäasiantuntija. Operaattorina ja ylläpitotehtävissä toimimista pääasiassa, siinä sivussa projekteihin antamassa lausuntoja ja teknisiä määrittelyjä sekä estämästä projektipäällikköjä tekemästä huonoja päätöksiä. Virallisesti alaisia ei ole, mutta työnohjauksellinen vastuu on nakitettu edellisen YT-kierroksen jäljiltä, ja suurin osa ohjeistuksista tulee omasta kynästäni. Kansainvälinen ura ei oikein nappaa, koska en voi sietää amerikkalaista palaverikulttuuria, ja viihdyn paremmin konttorilla kuin 100% etänä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Tilastokeskus julkaissut tänään tuoretta, mielenkiintoista tilastodataa palkoista.
Omasta mielestäni suhteellisen matalilla tuloilla pääsee jo korkeimpaan kymmennykseen.

Parhaiten palkattu kymmenesosa kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähintään 5 972 euroa vuonna 2023

Jos olisin nainen, niin olisin tuossa korkeimmassa ryhmässä. Silti tuntuu esimerkiksi, että kahden auton pitäminen yhden sijaan merkittävästi heikentäisi omaa taloutta. Voi meitä köyhiä suomalaisia. :)
 
Tilastokeskus julkaissut tänään tuoretta, mielenkiintoista tilastodataa palkoista.
Omasta mielestäni suhteellisen matalilla tuloilla pääsee jo korkeimpaan kymmennykseen.

Parhaiten palkattu kymmenesosa kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähintään 5 972 euroa vuonna 2023

Niin, Suomessahan on tunnetusti A) pienet palkkaerot ja B) matala palkkataso.
 
Minusta ei tunnu kovinkaan pieneltä määrältä että 10 % palkansaajista tienaa yli tuon. Sehän on 280 tuhatta työntekijää, joista suuri osa tienaa hyvinkin paljon tuota enemmän. Tämä sama porukka kun vielä keskittyy suuriin kaupunkeihin niin ymmärtää miksi kaupungissa asuminen voi tuntua kalliilta keskituloiselle kun niin monella on varsin reippaat tulot.

Jos kahden auton pitäminen taloudessa jossa kaksi tienaa tuon verran tuntuu pahalta, on ehkä omassa talouden hallinnassa parannettavaa.
 
Minusta ei tunnu kovinkaan pieneltä määrältä että 10 % palkansaajista tienaa yli tuon. Sehän on 280 tuhatta työntekijää, joista suuri osa tienaa hyvinkin paljon tuota enemmän. Tämä sama porukka kun vielä keskittyy suuriin kaupunkeihin niin ymmärtää miksi kaupungissa asuminen voi tuntua kalliilta keskituloiselle kun niin monella on varsin reippaat tulot.

Jos kahden auton pitäminen taloudessa jossa kaksi tienaa tuon verran tuntuu pahalta, on ehkä omassa talouden hallinnassa parannettavaa.
Pitää myös muistaa että kuinka paljon omia tulojaan pystyy kikkailemaan kun tarpeeksi tulot nousee. Esim varmaan suurin osa lääkäreistä tekee hommia oman firman kautta ja saa sitä kautta tulot näyttämään vaikka kuinka pieneltä. Tuo 5-6k taitaa olla aikalailla niillä rajoilla jonka jälkeen kannattaa alkaa kikkailemaan oman firman tai vastaavan kautta pienemmillä veroilla.
 
Pitää myös muistaa että kuinka paljon omia tulojaan pystyy kikkailemaan kun tarpeeksi tulot nousee. Esim varmaan suurin osa lääkäreistä tekee hommia oman firman kautta ja saa sitä kautta tulot näyttämään vaikka kuinka pieneltä. Tuo 5-6k taitaa olla aikalailla niillä rajoilla jonka jälkeen kannattaa alkaa kikkailemaan oman firman tai vastaavan kautta pienemmillä veroilla.
Toi nyt on ihan lillukanvarsia. Lääkäreitä on n. 20 000 ja työikäisiä n. 3.5 miljoonaa eli 0,5% työvoimasta. Ja todellakaan lääkäreistä suurin osa ei tee hommia firman kautta. N. 70% Suomen lääkäreistä on kunnallisella puolella ja 30% yksityisellä. Toi veromahdolisuus ei koske kuin yksityisiä. Toki osa toimii molemmilla puolilla.

Ja keskimäärin kyllä hyvätuloisilla ei ole mitään mahdollisuuksia veroja vältellä. Siis palkansaajana.
 
Kun tienaat n. 160 t€ vuodessa, niin 99% palkansaajista tienaa sua vähemmän.

Toi kertoo vielä enemmän kuin aiemmin mainittu 10% tienaa yli 5972€. Pienet on palkat Suomessa
 
Onhan nuo luvut ihan todella surullisia.

Tuohon kun lisätään vielä suomalainen verotus, niin soppa on valmis. Alleviivaa hyvin perinteistä lausetta "Suomessa ei pääse palkkatyöllä rikastumaan"
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 175
Viestejä
4 531 137
Jäsenet
74 771
Uusin jäsen
Salaliittoteoreetikko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom