Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
eli ehkä kerran vuoteen pitää vähän ressata kun avi tulee vierailulle? En ainakaan itteeni ulos hinnoittelis..
Tukes ja kerran kolmeen tai viiteen vuoteen tarkastus, riippuen säilöttävistä kemikaalimääristä. Toki pitää myös huolehtia, että säiliöt, putkistot yms. on tarkastettu ja huollettu ajallaan. Tukes sitten omilla tarkastuksillaan varmistaa, että nämä on tehty.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Varmaan kannattaa punnita vastuu ja lisästressi vs. paljonko ylimääräistä jää käteen. Tuohan kun voi nettona tarkoittaa esim. vain 150 €/kk lisää palkkaa.

Toistaalta lakisääteiset avainhenkilöt, kuten käytön valvojat, sähkötöiden johtajat ja muut eivät ole ensimmäisenä lentämässä pihalle mahdollisten YT-neuvotteluiden koittaessa ja onhan se hyvä lisä myös CV:hen.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Jostain syystä oli jäänyt tästä ketjusta mieleen toinen samat vastuut omaava, vuodelta 2017. Kaikkea sitä seitsemän vuoden takaa muistaa:

Tekninen esimies/työnjohtaja. Brutto ~55000 e/v bruttona. Helvetin vastuullista työtä. Painelaitteiden ja kemikaalien käytönvalvontaa isossa teollisuuslaitoksessa, sekä kunnossapitohenkilöstön esimiehenä oloa. Arki- ja viikonloppupäivystystä. Koen palkkani olevan ihan ok, mutta en pienemmällä palkalla tekisi.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
En ehkä ottaisi hommaa ollenkaan. Tykkään ajatuksesta, että en ole ainakaan missään rikosoikeudellisessa vastuussa mistään mitä teen töissä. Ainoa jota voi mennä jos teen jotain pieleen on raha ja sekin joltain muulta kuin minulta ja voin koska vaan laittaa hanskat tiskiin ja lähteä vihellellen kävelemään ilman pelkoa mistään syytteistä.
 
Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?
 
Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?
Oliko edellisessä palkkakuitissa APO-osuudessa jotain? Nuo tvr ja heko korotukset syö ensin apo-saldoa pois ja sen jälkeen vasta näkyy oikeasti palkassa eli jossain tilanteessa korotuksesta et hyödy mitään. Aivan älytön systeemi.
 
Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?

Oliko edellisessä palkkakuitissa APO-osuudessa jotain? Nuo tvr ja heko korotukset syö ensin apo-saldoa pois ja sen jälkeen vasta näkyy oikeasti palkassa eli jossain tilanteessa korotuksesta et hyödy mitään. Aivan älytön systeemi.
Juu tuo on ihan haistapaska systeemi, jos joskus saat hekon tappiin niin saattaa vaikuttaa palkaan. Mutta sen jälkeen kyseisessä firmassa hekolla ei ole mitään merkitystä mihinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Aika rapsakka palkankorotus Boeingilla lakkojen jälkeen. 38 % palkankorotus (kai muutaman vuoden aikana) ja 12000$ kertaerä. Asentajat ja muut perustason palkkaa saavat ovat tienanneet jotain 75000$ vuodessa tätä ennen.
 
Viimeksi muokattu:
Laskuri vaikuttaa oikealta; mutta Saksan monimutkainen veronpalautussysteemi tasaa hiukan eroa käytännössä vähän pienemmäksi.
Kuriositeettina tuo ”solidarity surcharge” ilmestyy muistaakseni about 75k vuosituloista alkaen; se on lisävero jota kerätään itä-Saksan kehityksen / Saksan yhdistymisen tueksi.
Ja mä aina kuvittelin että Suomessa paljon kovemmat verot kuin Saksassa. No Suomessa ei varmaa kyllä tollasia palkkoja monella ole verrattuna Saksaan. Onkos siellä mahdollista että palkat lähtisi nyt laskemaan kun taloudella menee huonosti?
 
Ja mä aina kuvittelin että Suomessa paljon kovemmat verot kuin Saksassa. No Suomessa ei varmaa kyllä tollasia palkkoja monella ole verrattuna Saksaan. Onkos siellä mahdollista että palkat lähtisi nyt laskemaan kun taloudella menee huonosti?
Alv jne. muut verot ovat pienempiä niin kokonaisveroprosentti laskee niiden myötä.
Lisäksi pariskunta saa hyötyä jos on isot erot palkoissa ( siis enemmän tienaava säästää progressiossa) ja koskee myös tuota solidaarisuusveroa; voi päästä rajan alle kun katsotaan yhteistuloja vaikka muuten menisi yli.
 
Näyttää vahvcasti siltä, etteivät vuosituloni ylitä maagista 100 000 juuron rajaa. Pitkiä työviikkoja on tehty, ihan helvetin paljon ylitöitä, ja kourallinen kannustimia sekä lomia maksettu pois rahana. Lopulta YT-neuvottelukierros katkaisi lehmän lennon, ja useimmat projektit siirrettiin hamaan tulevaisuuteen = Vähemmän rahakasta duunia, mutta vastaavasti enemmän vapaa-aikaa. Mitäpä minä moisella tekisin, korkeintaan kuritan itseäni kuntosalilla, hakkaan Nintendopelejä ja vedän kunnon kännit. Ei minulla ole sosiaalista elämää, ja pelkkä ajatus semmoisesta ahristaa! :eek:
Mikäs tässä lainoja lyhennellessä, viisi vuotta vielä tulevaisuutta ja olen (asunto)velaton mies ja hädintuskin edes neljänkympin iässä. (Ellei Iivana sitten tule rajan ylitte ja pistä paikkoja päreiksi!)
 
Näyttää vahvcasti siltä, etteivät vuosituloni ylitä maagista 100 000 juuron rajaa. Pitkiä työviikkoja on tehty, ihan helvetin paljon ylitöitä, ja kourallinen kannustimia sekä lomia maksettu pois rahana. Lopulta YT-neuvottelukierros katkaisi lehmän lennon, ja useimmat projektit siirrettiin hamaan tulevaisuuteen = Vähemmän rahakasta duunia, mutta vastaavasti enemmän vapaa-aikaa. Mitäpä minä moisella tekisin, korkeintaan kuritan itseäni kuntosalilla, hakkaan Nintendopelejä ja vedän kunnon kännit. Ei minulla ole sosiaalista elämää, ja pelkkä ajatus semmoisesta ahristaa! :eek:
Mikäs tässä lainoja lyhennellessä, viisi vuotta vielä tulevaisuutta ja olen (asunto)velaton mies ja hädintuskin edes neljänkympin iässä. (Ellei Iivana sitten tule rajan ylitte ja pistä paikkoja päreiksi!)
Mitä teet? Oisko mahdollisuutta vaihtaa esim. johonkin globaaliin konsulttitaloon jossa voisi painaa yötämyöten?
 
Mitä teet? Oisko mahdollisuutta vaihtaa esim. johonkin globaaliin konsulttitaloon jossa voisi painaa yötämyöten?

Olen kuulemma eräänlainen järjestelmäasiantuntija. Operaattorina ja ylläpitotehtävissä toimimista pääasiassa, siinä sivussa projekteihin antamassa lausuntoja ja teknisiä määrittelyjä sekä estämästä projektipäällikköjä tekemästä huonoja päätöksiä. Virallisesti alaisia ei ole, mutta työnohjauksellinen vastuu on nakitettu edellisen YT-kierroksen jäljiltä, ja suurin osa ohjeistuksista tulee omasta kynästäni. Kansainvälinen ura ei oikein nappaa, koska en voi sietää amerikkalaista palaverikulttuuria, ja viihdyn paremmin konttorilla kuin 100% etänä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Tilastokeskus julkaissut tänään tuoretta, mielenkiintoista tilastodataa palkoista.
Omasta mielestäni suhteellisen matalilla tuloilla pääsee jo korkeimpaan kymmennykseen.

Parhaiten palkattu kymmenesosa kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähintään 5 972 euroa vuonna 2023

Jos olisin nainen, niin olisin tuossa korkeimmassa ryhmässä. Silti tuntuu esimerkiksi, että kahden auton pitäminen yhden sijaan merkittävästi heikentäisi omaa taloutta. Voi meitä köyhiä suomalaisia. :)
 
Tilastokeskus julkaissut tänään tuoretta, mielenkiintoista tilastodataa palkoista.
Omasta mielestäni suhteellisen matalilla tuloilla pääsee jo korkeimpaan kymmennykseen.

Parhaiten palkattu kymmenesosa kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähintään 5 972 euroa vuonna 2023

Niin, Suomessahan on tunnetusti A) pienet palkkaerot ja B) matala palkkataso.
 
Minusta ei tunnu kovinkaan pieneltä määrältä että 10 % palkansaajista tienaa yli tuon. Sehän on 280 tuhatta työntekijää, joista suuri osa tienaa hyvinkin paljon tuota enemmän. Tämä sama porukka kun vielä keskittyy suuriin kaupunkeihin niin ymmärtää miksi kaupungissa asuminen voi tuntua kalliilta keskituloiselle kun niin monella on varsin reippaat tulot.

Jos kahden auton pitäminen taloudessa jossa kaksi tienaa tuon verran tuntuu pahalta, on ehkä omassa talouden hallinnassa parannettavaa.
 
Minusta ei tunnu kovinkaan pieneltä määrältä että 10 % palkansaajista tienaa yli tuon. Sehän on 280 tuhatta työntekijää, joista suuri osa tienaa hyvinkin paljon tuota enemmän. Tämä sama porukka kun vielä keskittyy suuriin kaupunkeihin niin ymmärtää miksi kaupungissa asuminen voi tuntua kalliilta keskituloiselle kun niin monella on varsin reippaat tulot.

Jos kahden auton pitäminen taloudessa jossa kaksi tienaa tuon verran tuntuu pahalta, on ehkä omassa talouden hallinnassa parannettavaa.
Pitää myös muistaa että kuinka paljon omia tulojaan pystyy kikkailemaan kun tarpeeksi tulot nousee. Esim varmaan suurin osa lääkäreistä tekee hommia oman firman kautta ja saa sitä kautta tulot näyttämään vaikka kuinka pieneltä. Tuo 5-6k taitaa olla aikalailla niillä rajoilla jonka jälkeen kannattaa alkaa kikkailemaan oman firman tai vastaavan kautta pienemmillä veroilla.
 
Pitää myös muistaa että kuinka paljon omia tulojaan pystyy kikkailemaan kun tarpeeksi tulot nousee. Esim varmaan suurin osa lääkäreistä tekee hommia oman firman kautta ja saa sitä kautta tulot näyttämään vaikka kuinka pieneltä. Tuo 5-6k taitaa olla aikalailla niillä rajoilla jonka jälkeen kannattaa alkaa kikkailemaan oman firman tai vastaavan kautta pienemmillä veroilla.
Toi nyt on ihan lillukanvarsia. Lääkäreitä on n. 20 000 ja työikäisiä n. 3.5 miljoonaa eli 0,5% työvoimasta. Ja todellakaan lääkäreistä suurin osa ei tee hommia firman kautta. N. 70% Suomen lääkäreistä on kunnallisella puolella ja 30% yksityisellä. Toi veromahdolisuus ei koske kuin yksityisiä. Toki osa toimii molemmilla puolilla.

Ja keskimäärin kyllä hyvätuloisilla ei ole mitään mahdollisuuksia veroja vältellä. Siis palkansaajana.
 
Onhan nuo luvut ihan todella surullisia.

Tuohon kun lisätään vielä suomalainen verotus, niin soppa on valmis. Alleviivaa hyvin perinteistä lausetta "Suomessa ei pääse palkkatyöllä rikastumaan"
 
Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.
 
Ja kuten edellä mainittu, silti suomessa työ on kuulemma liian kallista. Kummallista.

Tilaa joku ukko kotiisi tekemään joku pikkuhomma minkä ei edes tarvitse vaatia ns. ammattitaitoa niin voit henkilökohtaisesti todeta, että joo on se kallista ja kannattanee tehdä itse.

Täällä on sellanen hienous kuin sosiaaliturva minkä ansiosta ei kannata mennä töihin tyyliin kovin paljoa alle 2k€/kk yhtään mihinkään ja kun tohon lyödään päälle työnantajan kulut niin ihan sama mikä firma kunhan veronsa ja yhteiskunnalliset velvoitteet hoitaa niin sen on pakko laskuttaa joku ehdoton minimi 30-40€/h + alvi.
 
Kun tienaat n. 160 t€ vuodessa, niin 99% palkansaajista tienaa sua vähemmän.

Toi kertoo vielä enemmän kuin aiemmin mainittu 10% tienaa yli 5972€. Pienet on palkat Suomessa
Pienet palkat vai pieni ginikerroin? Kumpaan näistä pitäisi saada parannusta?
 
Pitää myös muistaa että kuinka paljon omia tulojaan pystyy kikkailemaan kun tarpeeksi tulot nousee. Esim varmaan suurin osa lääkäreistä tekee hommia oman firman kautta ja saa sitä kautta tulot näyttämään vaikka kuinka pieneltä. Tuo 5-6k taitaa olla aikalailla niillä rajoilla jonka jälkeen kannattaa alkaa kikkailemaan oman firman tai vastaavan kautta pienemmillä veroilla.
Kolme tonnia kuussa on raja jossa marginaalivero nousee n. 50% tuntumaan. Siitä yli kantsii jo sitten pyöräyttää firman kautta.
 
Onhan nuo luvut ihan todella surullisia.

Tuohon kun lisätään vielä suomalainen verotus, niin soppa on valmis. Alleviivaa hyvin perinteistä lausetta "Suomessa ei pääse palkkatyöllä rikastumaan"
Verottaa ei saisi, mutta samaan aikaan kuitenkin lähes ilmainen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut ym. yhteiskunnan järjestämät palvelut kelpaavat. :hmm:

Ja miten määritellään rikastuminen? Paljonko pitää jäädä palkasta käteen rahaa, että voi sanoa rikastuvansa? Tonni, viisi tonnia, kymppitonni, sata tonnia, ...?
 
Kolme tonnia kuussa on raja jossa marginaalivero nousee n. 50% tuntumaan. Siitä yli kantsii jo sitten pyöräyttää firman kautta.
Lääkärinä höpöhöpö. Ja ensinnäkin sitä osinkoa varten tulee kerryttää pääomaa sille osakeyhtiöllä. EI sitä noinvain "pyöräytetä" halvemman verotuksen saamiseksi. Lääkärinä joku 70-100te vuodessa lienee se raja, jossa kannattaa harkita osakeyhtiötä.

Ekiä se noilla alarajoilla mikään rahasampo ole. Sitten kun alkaa olemaan 200te+, niin varmasti kannattaakin. Oma isäni esim. ei perustanut osakeyhtiötä, vaikka verokoneessa tulot 150-180te vuodesa jatkuvasti. Kysyin ja sanoi, että aika marginaalinen hyöty.
 
Suomessa on euroopan edullisimmasta päästä olevat asiantuntijat ja kalleimmasta päästä olevat varastotyöntekijät.
Vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä noin vuosikymmen sitten eräässä suuressa pörssiyrityksessä olin vuosiansioissa samalla kymmenluvulla kuin lähihoitajapuolisoni. Onneksi siitä on palkka noussut ihan hyvin, mutta olihan tuo varsin mielenkiintoinen tilanne molempien mielestä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Lääkärinä höpöhöpö. Ja ensinnäkin sitä osinkoa varten tulee kerryttää pääomaa sille osakeyhtiöllä. EI sitä noinvain "pyöräytetä" halvemman verotuksen saamiseksi. Lääkärinä joku 70-100te vuodessa lienee se raja, jossa kannattaa harkita osakeyhtiötä.

Ekiä se noilla alarajoilla mikään rahasampo ole. Sitten kun alkaa olemaan 200te+, niin varmasti kannattaakin. Oma isäni esim. ei perustanut osakeyhtiötä, vaikka verokoneessa tulot 150-180te vuodesa jatkuvasti. Kysyin ja sanoi, että aika marginaalinen hyöty.

Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.

Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.

Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.
 
Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.

Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.

Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.
Ei tarvitse olla sitä oikeaa pääomaa, kun siellä on nykyisin se porsaanreikä, jolla voi holding-yhtiön avulla buustata pääomaa ilmalla ja napata osingot verohyödyllä ihan ilman sitä konkreettisen pääoman sijoittamista/kerryttämistä yritykseen.
 
Ei tarvitse olla sitä oikeaa pääomaa, kun siellä on nykyisin se porsaanreikä, jolla voi holding-yhtiön avulla buustata pääomaa ilmalla ja napata osingot verohyödyllä ihan ilman sitä konkreettisen pääoman sijoittamista/kerryttämistä yritykseen.

No ei sitä varmaankaan millään ilmalla voi boostata vaan myymällä oman yrityksensä omistamalleen holding-yhtiölle. Holding-yhtiön varallisuus olisi sitten myymänsä yrityksen käypä arvo?
 
No ei sitä varmaankaan millään ilmalla voi boostata vaan myymällä oman yrityksensä omistamalleen holding-yhtiölle. Holding-yhtiön varallisuus olisi sitten myymänsä yrityksen käypä arvo?
Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa sen enempää kuin mitä osinkojen maksamiseen ja muihin kuluihin tarvitaan.
 
Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa.
No pitää sitä rahaa kuitenkin olla. Ei tyhjästä voi nostaa.

Mahtaakohan monikin käyttää tätä porsaanreikää?
 
No pitää sitä rahaa kuitenkin olla. Ei tyhjästä voi nostaa.

Mahtaakohan monikin käyttää tätä porsaanreikää?
Ehdit vastata ennen heti perään lisäämääni ninjaedittiä, että osinkojen maksuun yms. pitää tietty rahaa tulla :) Mutta pääomavaatimus täytetään käytännössä ilmalla.

Tuosta porsaanreiästähän on ollut viimeaikoina aika paljonkin lehdissä puhetta, kun varsinkin nämä somejulkkikset ovat tuon käyttämisestä julkisesti kertoneet. Mutta ei tuo mikään uusi järjestely ole, aikaisemmat käyttäjät ovat ehkä paremmin osanneet olla hiljaa aiheesta.
 
Verottaa ei saisi, mutta samaan aikaan kuitenkin lähes ilmainen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut ym. yhteiskunnan järjestämät palvelut kelpaavat. :hmm:

Pakkohan se on kelvata, kun ei ole parempaa tarjolla. Mielelläni hajoittaisin ja rakentaisin koko himmelin uudestaan jos sillä saataisiin veroja alaspäin.

:hmm:

Ja miten määritellään rikastuminen? Paljonko pitää jäädä palkasta käteen rahaa, että voi sanoa rikastuvansa? Tonni, viisi tonnia, kymppitonni, sata tonnia, ...?

Yksittäisistä summista on vähän turhaa puhua, koska se on niin suhteellista. Puhutaan vaikka verojen alentamisesta.
Kokonaisveroasteen putoaminen vaikka 15% ja progressiivisen verotuksen kovakourainen loiventaminen olisi hyvä aloitus.
 
Kyllä se monen tulevan vuoden liikevaihdon laskennallinen arvo on käytännössä ihan ilmaa tuossa tapauksessa, millä se yhtiö siellä holding yhtiössä arvotetaan ja millä perusteella sitten voidaan ottaa käytännössä osingot kevennettynä pihalle ilman että mitään konkreettista pääomaa on missään olemassa sen enempää kuin mitä osinkojen maksamiseen ja muihin kuluihin tarvitaan.
Näinhän se menee. Itsekin olisin voinut myydä omistamani osakeyhtiön A omistamalleni osakeyhtiölle B saadakseni yli miljoona euroa ilmaa A:n arvoon. Tämä siksi että verottaja laskee yrityksen käyvän arvon melko mielenkiintoisesti. Liikku jäi kuitenkin tekemättä kun pankin veronkiertoasiantuntija totesi sen olevan tapauksessani turhan, saan nostettua maksimit "verottomat" osingot nykyisestäkin taseesta.
 
Kyllä ja ei. Jos on riittävästi pääomaa niin sijoittamalla firmaan esim miltsin SVOP voi sen puitteissa kevennettyjä osinkoja nostaa 80 000 vuodessa ja firman puitteissa voi sijoittaa annetun pääoman parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sitä miltsiä ei löydy niin voi tietysti aloittaa pienemmällä pääomalla.

Itse yrityksen perustaminenhan on nykyään äärettömän helppoa ja pyörittämisen ulkoistaminen edullista.

Mutta enemmän se on kiinni itse työstä että kuinka helposti sen voi siirtää yritykselleen. Riskit kannattaa myös aina huomioida ja miettiä omaa riskinkantokykyä.
Nopeasti noustiin jo miltsin svoppeihin… aika marginaalisesta ”veronkierrosta” tässä varmaan puhutaan?
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Tuosta vielä sairausvakuutukset koko perheelle?
 
Tässä vuotuinen katsaus palkka/työtilanteeseen:
Taustalla siis kone-DI ja ala ensimmäistä työvuotta lukuunottamatta mikroelektroniikka/puolijohteet. Ensi vuonna alkaa 10. vuosi työuraa valmistumisen jälkeen.

2015: 3000€ brutto/kk. Insinööri koneenrakennusteollisuudessa, PK-seutu.
——— työpaikan vaihto
2016: 3700€ brutto/kk. Prosessinkehitys-insinööri elektroniikkateollisuudessa, keski-Eurooppa.

2017: 3950€ brutto/kk. Edelleen prosessinkehitys-insinööri keski-Euroopassa mutta sain ammattiliiton määrittelemät kokemusluokan korotuksen + alan yleiskorotus.

2018: 5800€ brutto/kk + bonus (~4k€) + asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija asiakasprojekteissa, itä-Aasia.

2019: 6500€ brutto/kk + bonus(~7k€) + asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija mutta ylennys isompien projektien pariin, itä-Aasia.

2020: 6800€ brutto/kk + bonus (~7k€)+ asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, palkankorotus mutta sama työnkuva edelleen. Itä-Aasia.

2021: 7000€ brutto/kk + bonus (~20k€) + asuntoetu. Insinööritiimin vetäjä / asiantuntija, vastuulla muutaman tuotantoprosessin insinöörituki. Itä-Aasia. Ennätysbonus covidin aiheuttaman elektroniikan huippusyklin myötä.

2022: 7400€ brutto/kk + bonus (~8k€) + asuntoetu
Projektipäällikko, vastuulla R&D-yhteistyöt asiakkaiden kanssa. Itä-Aasia.

2023: 8100€ brutto/kk + bonus (~8k€) + asuntoetu.
Sama R&D duuni mutta ammattiliiton neuvottelema ~10% palkan korotus inflaatiota vastaan. Itä-Aasia.

——— työpaikan vaihto
2023: 7800€ brutto/kk + bonus (~8k€)
Uusi työpaikka puolijohdeteknologian parissa. Keski-Eurooppa.

2024: 8000€ brutto/kk + bonus (~6k€) + 3k€ inflaatiohyvitys.
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Palkankorotus + kertaluontoinen ylimääräinen hyvitys inflaatiota vastaan. Keski-Eurooppa

2025: 8100€ brutto/kk + bonus (arvio ~12k€)
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Yleiskorotus palkkaan. Keski-Eurooppa.

Kaikki ilmoitetut palkat ovat peruspalkkoja ilman mitään ylityö/matkakorvauksia. Nykyään ei ole alaisia tai tiiminvetovastuuta, eikä ole kiinnostusta hakeutua mihinkään esimieshommiin.
Viimeisin työpaikan vaihto toi näennäisesti palkkakehitykseen takapakkia, mutta todellisuudessa työtunteja on huomattavasti vähemmän (45h/vk työtunnit + loma 25pv/vuosi ennen ja nykyään 35-40h/vk + 30pv/vuosi loma) joten reaali-ansiotaso on jatkuvasti noussut ainakin tuntipalkan mukaan.

Ensi vuodeksi sovittu palkankorotus jäi vähän vaatimattomaksi, tiukentunut taloustilanne kurjistaa budjetteja ja ei oikeen löytynyt kunnon perusteita pyytää parempaa korotusta. Mutta seuraavan kierroksen 2026 korotukselle löytyy jo suunnitelma hahmoteltuna miten perustella hiukan parempi korotus, tavoitteena saada peruspalkka vuositasolla kuusinumeroiseksi ilman bonuksia.
 
hmm, tänään soi palstalta "tuttu".
IT-alalta jotain ehkä, minä? (asiantuntija-rooli, asiakas maksaa), Suomi.
1998: 7000 mk
1999: 12000 mk
2010: 5000 e

Tuosta eteenpäin ei hyödytä ketään palkkatöissä olevaa.
Paitsi että, kannattaa osaamista yhtiöittää, jos Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vuotuinen katsaus palkka/työtilanteeseen:
Taustalla siis kone-DI ja ala ensimmäistä työvuotta lukuunottamatta mikroelektroniikka/puolijohteet. Ensi vuonna alkaa 10. vuosi työuraa valmistumisen jälkeen.



2025: 8100€ brutto/kk + bonus (arvio ~12k€)
Puolijohdeteknologian parissa insinöörinä. Yleiskorotus palkkaan. Keski-Eurooppa.

Kaikki ilmoitetut palkat ovat peruspalkkoja ilman mitään ylityö/matkakorvauksia. Nykyään ei ole alaisia tai tiiminvetovastuuta, eikä ole kiinnostusta hakeutua mihinkään esimieshommiin.
Viimeisin työpaikan vaihto toi näennäisesti palkkakehitykseen takapakkia, mutta todellisuudessa työtunteja on huomattavasti vähemmän (45h/vk työtunnit + loma 25pv/vuosi ennen ja nykyään 35-40h/vk + 30pv/vuosi loma) joten reaali-ansiotaso on jatkuvasti noussut ainakin tuntipalkan mukaan.

Ensi vuodeksi sovittu palkankorotus jäi vähän vaatimattomaksi, tiukentunut taloustilanne kurjistaa budjetteja ja ei oikeen löytynyt kunnon perusteita pyytää parempaa korotusta. Mutta seuraavan kierroksen 2026 korotukselle löytyy jo suunnitelma hahmoteltuna miten perustella hiukan parempi korotus, tavoitteena saada peruspalkka vuositasolla kuusinumeroiseksi ilman bonuksia.
Vaikuttavaa, onnea. :)

Minulle tulee mekaniikkataustasta, puolijohteista ja hyvästä palkasta ensimmäisenä mieleen ASML. Tosin Alankomaat ei taida olla Keski-Eurooppaa.

Edit: En utele työpaikan nimeä, kunhan ajattelin ääneen. :)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba
Nopeasti noustiin jo miltsin svoppeihin… aika marginaalisesta ”veronkierrosta” tässä varmaan puhutaan?

No se oli laskennallisesti helppo esimerkki. Kuten sanoin niin aloittaa voi tietysti pienemmällä.

Jos on liiketoiminnallinen syy niin mikäpäs siinä. En tiedä kuinka suuren summan verottaja hyväksyy sijoituskäyttöön mutta en ole kuullut sille mitään rajaakaan.
 
Se on siinä kohtaa, kun yksityinen yrittää ostaa työtä toiselta. Siksi täällä taloja rakentavat lääkärit ja diplomi-insinöörit.
Vielä muutama vuosi takaperin suurten kaupunkien ulkopuolella oli ihan tavallista, että joku parikymppinen duunaripariskunta rakensi neljän makuuhuoneen omakotitaloa maalämpöineen ja autotalleineen. Tällaista ei ulkomailla juuri tunneta.

Ehkä sitten aivan kaikki mahdollinen työ tehtiin itse ja joku kaivurin omistava tuttava tai sukulainen auttoi talkoohengessä, niin ei ollut tuota ostamisen ongelmaa. Tiedä häntä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Vaikuttavaa, onnea. :)

Minulle tulee mekaniikkataustasta, puolijohteista ja hyvästä palkasta ensimmäisenä mieleen ASML. Tosin Alankomaat ei taida olla Keski-Eurooppaa.

Edit: En utele työpaikan nimeä, kunhan ajattelin ääneen. :)

Ei ole ASML mutta moni työkaveri on sieltä, suhteelliset pienet piirit euroopassa ja isommat firmat kuten ASML on hyvin tunnettuja. Palkat on samaa luokka heillä ja lisäbonuksena Alankomaissa olisi kannustimena -30% tuloveroihin ensimmäiseksi kolmeksi vuodeksi työnperässä muuttaville korkeakoulutetuille, joten moni tältä alalta hakeutuu sinne töihin.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Vielä muutama vuosi takaperin suurten kaupunkien ulkopuolella oli ihan tavallista, että joku parikymppinen duunaripariskunta rakensi neljän makuuhuoneen omakotitaloa maalämpöineen ja autotalleineen. Tällaista ei ulkomailla juuri tunneta.

Ehkä sitten aivan kaikki mahdollinen työ tehtiin itse ja joku kaivurin omistava tuttava tai sukulainen auttoi talkoohengessä, niin ei ollut tuota ostamisen ongelmaa. Tiedä häntä.
Ei tainnut olla täämä se juttu. Vaan se, että Suomessa on niin kallista palkata työvoimaa, että omalla raksalla töitä tekevät kovapalkkaisetkin, kuten lääkärit, sen sijaan, että palkkaisivat jonkun tekemään. Toisinsanoen kovapalkkasenkaan netto ei ylitä sitä summaa, joka pitää maksaa työstä raksamiehelle (ei nyt sotketa ammattitaitoa tähän, vaan ihan kustannusmielessä mietitään).
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 456
Viestejä
4 889 275
Jäsenet
78 808
Uusin jäsen
Paukkulaakeri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom