Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Millaiset tunnelmat siellä muuten tulevaisuuden osalta on, erityisesti palkkakehityksen osalta? Suomessa nykyisin näyttää talous menevän puuta päin, joten muut maat alkavat houkuttelemaan. Onko englannin osaaminen alussa riittävä kielitaito vai tarvitaanko saksan ammatillinen osaaminen? Kiitoksia vastauksista etukäteen, aihe kun kiinnostaa kovasti.Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.
Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.
Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.
Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.
Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.
Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.
Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.
Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.
Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Tämän vuosikausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.Ja sitten sanotaan että suomessa on kallista työvoimaa..
Race to the bottom.Tämän vuosi kausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.
Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.
Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Totta.Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Aika päinvastoin se ainakin IT-alalla on. Se että ehtii vähän selailla foorumia kesken päivän on vähän eri kuin se että turistaan työkavereiden kanssa 50 % työajasta ja loput ajasta tehdään toisella kädellä hommia ja pidetään yli tunnin lounastaukoja (näin vähän kärjistettynä).Totta.
Mutta kyllä se näkyy työtahdissakin. Aika mukavaa ja leppoista ainakin dippainssin hommat Suomessa noin keskimäärin. Opiskelu oli melkoista sykkimistä, mutta työelämä on lähempänä mañana-tyyliä kuin jenkkitykitystä.
Nytkin kerkeää hyvin selailla foorumia.
No minulla on varmaan sellainen 30-45 min aikaa selailuun per päivä (pl. jos sattuu varsinaisella tauolla selailla). Hammaslääkäriin voi mennä työajalla. Tai katsastaa auton. Jotkut käyvät jopa parturissa. Ei Jenkeissä moista.Aika päinvastoin se ainakin IT-alalla on. Se että ehtii vähän selailla foorumia kesken päivän on vähän eri kuin se että turistaan työkavereiden kanssa 50 % työajasta ja loput ajasta tehdään toisella kädellä hommia ja pidetään yli tunnin lounastaukoja (näin vähän kärjistettynä).
Ja aiheeseen: omassa palkassa ei muutoksia, alkaa normi palkkatyötä tekevän sovelluskehittäjän lasikatto olemaan lähellä n. 78 k€ vuosipalkalla (joka asuinkunnassani on nettona pyöristettynä noin 3900-4000 €/kk, kun siitä kerran oli puhe).
Nämä on aina vähän vaikeita verrata, koska tuloverot on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksan alempi ALV, selvästi halvempi ruoka niin ravintolassa kuin kaupassa, selvästi kalliimpi sähkö ja monet muut maiden väliset erot johtavat kuitenkin kai kokonaisuutena siihen, että Saksalaisen ostovoima tuolla keskiluokan ympäristössä on suomalaista verrokkia selvästi parempi.Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke
saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri
Ns. työnantajalta varastaminen ei varmaan ole sellainen, mitä kannattaa yleistää. Kyllä itselläkin on mahdollisuus työpäivän aikana tehdä kaikkia mainittujasi, mutta kokonaistyöajalla ollessani se tarkoittaa että ne vastuualueet ja työtehtävät eivät katoa mihinkään. Aiemmin kun olin tuntikirjanpidon piirissä, niin nuo olivat yhtä lailla mahdollista mutta ne olivat luonnollisesti omaa aikaa (saldovapaata) ja tunnit piti tehdä takaisin. Joustoa siis molempiin suuntiin.No minulla on varmaan sellainen 30-45 min aikaa selailuun per päivä (pl. jos sattuu varsinaisella tauolla selailla). Hammaslääkäriin voi mennä työajalla. Tai katsastaa auton. Jotkut käyvät jopa parturissa. Ei Jenkeissä moista.
Rentoa minusta.
Nämä on aina vähän vaikeita verrata, koska tuloverot on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksan alempi ALV, selvästi halvempi ruoka niin ravintolassa kuin kaupassa, selvästi kalliimpi sähkö ja monet muut maiden väliset erot johtavat kuitenkin kai kokonaisuutena siihen, että Saksalaisen ostovoima tuolla keskiluokan ympäristössä on suomalaista verrokkia selvästi parempi.
Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke
saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri
Niinkuin tuossa eräs mainitsi, niin tariffiin/työehtosopimukseen sidotuilla sopimuksilla palkkakehitys inflaatiota vastaan on hyvin turvattu. IG Metall esimerkiksi neuvotteli 2023 korotukseksi 5,2% ja 2024 korotukseksi 3,3%. Lisäksi oli kertaluontoisia summia. Projektipäälliköt on yleensä AT-soppareita eli ei tariffiin sidottuja, jolloin kaikki korotukset täytyy neuvotella itse. Autoalalta asiakkailta jonkin verran on kuulunut projektien kokonaisia peruutuksia. Ymmärtäisin, että tämä on sähköautojen myynnin hidastumisesta johtuvaa. Omassa yrityksessä menee erittäin hyvin ja tämän vuoden myyntitavoitteet tullaan ylittämään. Tarkemmin en vielä osaa kuvailla fiiliksiä, vasta kuukausi täällä takana.Millaiset tunnelmat siellä muuten tulevaisuuden osalta on, erityisesti palkkakehityksen osalta? Suomessa nykyisin näyttää talous menevän puuta päin, joten muut maat alkavat houkuttelemaan. Onko englannin osaaminen alussa riittävä kielitaito vai tarvitaanko saksan ammatillinen osaaminen? Kiitoksia vastauksista etukäteen, aihe kun kiinnostaa kovasti.
Lain mukainen minimiloma on 20 päivää vuodessa viispäiväisellä viikolla, mutta monesti tariffit määrittelee tähän lisäpäiviä ja niitä voi myös neuvotella. Ja täällä ei lasketa lauantaita lomapäiväksi niinkuin Suomessa. Mulla on 30 lomapäivää vuodessa, eli 6 viikkoa. Mulla on virallisesti 40 tunnin viikkotyöaika. Sen lisäksi yksi päivittäinen 15 min kahvitauko ei ole työaikaa ja 30min ruokatauko. Kahvitaukokäytänteet on firmakohtaisia. Eli keskimäärin päivässä tulis olla työssä 8h 45min. Mutta projektipäälliköltä odotetaan joustamista projektitilanteen mukaan. Mulla ei ole vielä henkilökohtaista kokemusta kuinka pitkiä päiviä multa odotetaan tai vaaditaan, mutta työhaastattelussa luvattiin, että vuoden keskiarvo pitäisi pystyä pitämään tuossa 40 viikkotunnissa. Aika näyttää miten tämä pitää paikkaansa.Jo kysytyn tulevaisuuden näkymien lisäksi kiinnostaisi kuulla työpäivien pituudesta ja lomista, vertautuen Suomeen? Joutuuko tekemään paljonkin pidempää päivää ja karsimaan lomista?
Mulla on alhainen veroluokka 3 puolison matalempien tulojen myötä. Juuri noin, sinkkuna tulisi valita veroluokka 1, ja veroja maksaa silloin selkeästi enemmän. Nettona veroluokalla 1 (eli sinkku) jäisi hieman vajaa 4000€/kk mun palkasta. Brutto Netto Rechner 2024 Gehaltsrechner 2024 Lohnrechner Gehalt Tätä laskuria olen itse käyttänyt neton laskemiseen ja on ollut tosi tarkka.Onko sulla alhainen veroluokka puolison matalien tulojen tms vuoksi? Oma kokemus on, että sinkkuna nettona jää saksassa saman verran käteen kuin mitä suomessa samasta bruttopalkasta.
Mulla on tariffin ulkopuolinen soppari (AT), eli täytyy kaikki korotukset neuvotella itse. Saa nähä miten kevyttä se on tässä firmassa.Uskon että tulet samaan jokavuosi jonkinlaisen korotuksen (2-5%) ihan pyytämättä, erikseen sitten jos vaihtuu työtehtävät yms meriittikorotuksia. Liitot ovat neuvotelleet aika kovat korotukset vielä tuleviksi vuosiksi inflaatiota vastaan; joista osa tullaan maksamaan kertaluontoisena summana ja osa prosenttikorotuksena.
Vielä kun huomioidaan todellinen ostovoima, niin ollaan varmaan aivan pohjilla. Ja sitten ihmetellään kuinka johtuu rasismista yms, kun maahan ei saada haalittua työperäisiä maahanmuuttajia.Tämän vuosikausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.
Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.
Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
En ottaisi mistään hinnasta tuollaista vastuuta kun on nähnyt miten porukka härvää menemään ja ohjeet on lähinnä suositus.Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?
Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Niin siis käytönvalvojahan ei pysty valvomaan, kuinka kukakin ohjeita noudattaa. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että ohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym. ylipäätään on olemassa ja ajan tasalla sekä huolehtia määräaikaistarkastuksista ja niissä havaittujen puutteiden kuntoon saattamisesta.En ottaisi mistään hinnasta tuollaista vastuuta kun on nähnyt miten porukka härvää menemään ja ohjeet on lähinnä suositus.
En tiedä kemikaalipuolen liksoja, mutta sähköalalla käytönjohtajan tehtävistä yleinen käytäntö on ollut laskuttaa 3-500 eur/kk per kohde.Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?
Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Niin siis käytönvalvojahan ei pysty valvomaan, kuinka kukakin ohjeita noudattaa. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että ohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym. ylipäätään on olemassa ja ajan tasalla sekä huolehtia määräaikaistarkastuksista ja niissä havaittujen puutteiden kuntoon saattamisesta.
Tukes ja kerran kolmeen tai viiteen vuoteen tarkastus, riippuen säilöttävistä kemikaalimääristä. Toki pitää myös huolehtia, että säiliöt, putkistot yms. on tarkastettu ja huollettu ajallaan. Tukes sitten omilla tarkastuksillaan varmistaa, että nämä on tehty.eli ehkä kerran vuoteen pitää vähän ressata kun avi tulee vierailulle? En ainakaan itteeni ulos hinnoittelis..
Varmaan kannattaa punnita vastuu ja lisästressi vs. paljonko ylimääräistä jää käteen. Tuohan kun voi nettona tarkoittaa esim. vain 150 €/kk lisää palkkaa.Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?
Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Jostain syystä oli jäänyt tästä ketjusta mieleen toinen samat vastuut omaava, vuodelta 2017. Kaikkea sitä seitsemän vuoden takaa muistaa:Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?
Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Tekninen esimies/työnjohtaja. Brutto ~55000 e/v bruttona. Helvetin vastuullista työtä. Painelaitteiden ja kemikaalien käytönvalvontaa isossa teollisuuslaitoksessa, sekä kunnossapitohenkilöstön esimiehenä oloa. Arki- ja viikonloppupäivystystä. Koen palkkani olevan ihan ok, mutta en pienemmällä palkalla tekisi.
En ehkä ottaisi hommaa ollenkaan. Tykkään ajatuksesta, että en ole ainakaan missään rikosoikeudellisessa vastuussa mistään mitä teen töissä. Ainoa jota voi mennä jos teen jotain pieleen on raha ja sekin joltain muulta kuin minulta ja voin koska vaan laittaa hanskat tiskiin ja lähteä vihellellen kävelemään ilman pelkoa mistään syytteistä.Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?
Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
Palkkatoimisto tai palkanlaskija lienee oikeampi paikka kysyä tätä?Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?
Oliko edellisessä palkkakuitissa APO-osuudessa jotain? Nuo tvr ja heko korotukset syö ensin apo-saldoa pois ja sen jälkeen vasta näkyy oikeasti palkassa eli jossain tilanteessa korotuksesta et hyödy mitään. Aivan älytön systeemi.Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?
Minulla nousi Heko prosentti 10% verrattuna edelliseen. Kun vertaa palkkakuittia edelliseen, missä oli matalampi Heko prosentti, niin en näe palkassa mitään eroa? Mikä idea tuossa nyt oikeen on?
Juu tuo on ihan haistapaska systeemi, jos joskus saat hekon tappiin niin saattaa vaikuttaa palkaan. Mutta sen jälkeen kyseisessä firmassa hekolla ei ole mitään merkitystä mihinkään.Oliko edellisessä palkkakuitissa APO-osuudessa jotain? Nuo tvr ja heko korotukset syö ensin apo-saldoa pois ja sen jälkeen vasta näkyy oikeasti palkassa eli jossain tilanteessa korotuksesta et hyödy mitään. Aivan älytön systeemi.
Ja mä aina kuvittelin että Suomessa paljon kovemmat verot kuin Saksassa. No Suomessa ei varmaa kyllä tollasia palkkoja monella ole verrattuna Saksaan. Onkos siellä mahdollista että palkat lähtisi nyt laskemaan kun taloudella menee huonosti?Laskuri vaikuttaa oikealta; mutta Saksan monimutkainen veronpalautussysteemi tasaa hiukan eroa käytännössä vähän pienemmäksi.
Kuriositeettina tuo ”solidarity surcharge” ilmestyy muistaakseni about 75k vuosituloista alkaen; se on lisävero jota kerätään itä-Saksan kehityksen / Saksan yhdistymisen tueksi.
Alv jne. muut verot ovat pienempiä niin kokonaisveroprosentti laskee niiden myötä.Ja mä aina kuvittelin että Suomessa paljon kovemmat verot kuin Saksassa. No Suomessa ei varmaa kyllä tollasia palkkoja monella ole verrattuna Saksaan. Onkos siellä mahdollista että palkat lähtisi nyt laskemaan kun taloudella menee huonosti?
Mitä teet? Oisko mahdollisuutta vaihtaa esim. johonkin globaaliin konsulttitaloon jossa voisi painaa yötämyöten?Näyttää vahvcasti siltä, etteivät vuosituloni ylitä maagista 100 000 juuron rajaa. Pitkiä työviikkoja on tehty, ihan helvetin paljon ylitöitä, ja kourallinen kannustimia sekä lomia maksettu pois rahana. Lopulta YT-neuvottelukierros katkaisi lehmän lennon, ja useimmat projektit siirrettiin hamaan tulevaisuuteen = Vähemmän rahakasta duunia, mutta vastaavasti enemmän vapaa-aikaa. Mitäpä minä moisella tekisin, korkeintaan kuritan itseäni kuntosalilla, hakkaan Nintendopelejä ja vedän kunnon kännit. Ei minulla ole sosiaalista elämää, ja pelkkä ajatus semmoisesta ahristaa!
Mikäs tässä lainoja lyhennellessä, viisi vuotta vielä tulevaisuutta ja olen (asunto)velaton mies ja hädintuskin edes neljänkympin iässä. (Ellei Iivana sitten tule rajan ylitte ja pistä paikkoja päreiksi!)
Mitä teet? Oisko mahdollisuutta vaihtaa esim. johonkin globaaliin konsulttitaloon jossa voisi painaa yötämyöten?
Jos olisin nainen, niin olisin tuossa korkeimmassa ryhmässä. Silti tuntuu esimerkiksi, että kahden auton pitäminen yhden sijaan merkittävästi heikentäisi omaa taloutta. Voi meitä köyhiä suomalaisia.Tilastokeskus julkaissut tänään tuoretta, mielenkiintoista tilastodataa palkoista.
Omasta mielestäni suhteellisen matalilla tuloilla pääsee jo korkeimpaan kymmennykseen.
Parhaiten palkattu kymmenesosa kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähintään 5 972 euroa vuonna 2023
Niin, Suomessahan on tunnetusti A) pienet palkkaerot ja B) matala palkkataso.Tilastokeskus julkaissut tänään tuoretta, mielenkiintoista tilastodataa palkoista.
Omasta mielestäni suhteellisen matalilla tuloilla pääsee jo korkeimpaan kymmennykseen.
Parhaiten palkattu kymmenesosa kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähintään 5 972 euroa vuonna 2023
ja kuitenkin C) suomessa työvoima kilpailukyky on niin kallista että pitää räveltää KIKYjen sun muiden kanssa.Niin, Suomessahan on tunnetusti A) pienet palkkaerot ja B) matala palkkataso.