Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Koska missään muualla ei ole noin saatanasti naisia yliedustettuna, käkättämässä kaikista mahdollisista epäkohdista keksien väliin hieman omiakin, joista vuosien mittaan on tullut yleinen totuus.

Tämä on puolestaan iskostanut saman ajatusmaailman about koko valtakuntaan, jolloin alalle hakeutuminen on pienentynyt. Olisi kieltämättä noille hoitsuillekin ihan paikallaan vierailla jossakin huonomman palkan paskahommissa tutustumassa, nähdä hieman että aidan toisella puolella ei ole välttämättä ruohoa ollenkaan. Realismia peliin, joka sh-palkkakeskustelusta uupuu yleensä täysin.
Kyllähähän sairaanhoitajakoulutukset on ihan täynnä koko ajan. Ei voi palkka ja olot kovin surkeat olla. Vai alkaako ne valittamaan vasta koulun jälkeen töissä kun marjatta on kahvitauolla sanonut että kaikki on paskaa?
 
No ei sen insinöörinkään pitäisi olla korkeakoulututkinto. 90-luvulla väännetty duaalimalli on ollut täysi katastrofi. Aiemmin oli selkeä käytännön taso (teknikko yms) ja teoriataso (di/fm), nyt välissä on mappi ö, jotka haluavat korkeakoululiksaa ja silti keskimäärin heikosti ymmärtävät sekä käytäntöä että teoriaa. Sit joukossa on vielä sairaanhoitajat sun muut puhtaat ammatit, jotka on vaan ängetty samaan junaan.
Nythän tilanne on selkeää. Ennen oli opistoja, joissa oli pitkää ja lyhyttä linjaa. Valmistui teknikoita, mestareita, insinöörejä ja osassa oli vielä ammatillinenkin koulutus sekaisin. Teknikoiden poisto ei lisännyt portaita, vaan poisti yhden Ainut nykyään sekoittava tekijä on 3.5v rakennusmestarin tutkinto, joka poikkeaa kestoltaan muista.

Jostain syystä teknisillä aloilla puhutaan yleensä palkasta palkkana. Sairaanhoitajien osalta taas keskustelu käännetään nopeasti ansioihin, varmaan jotta ne saadaan esitettyä korkeampina.
Samasta asiasta puhutaan eri termeillä. Teknisellä alalla ajatellaan vain olevan yksi palkka, joka vaihtelee tehdyn työn mukaan ja lisät kuuluvat siihen mukaan.
Terveydenhoitoalalla ajatellaan olevan peruspalkka ja kaikki lisät ovat jonkinlaista "extraa" ja "kipukorvausta" ja niitä ei tulisi laskea "palkaksi"
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähähän sairaanhoitajakoulutukset on ihan täynnä koko ajan. Ei voi palkka ja olot kovin surkeat olla. Vai alkaako ne valittamaan vasta koulun jälkeen töissä kun marjatta on kahvitauolla sanonut että kaikki on paskaa?
Se, että ne koulutukset on täynnä ei kerro yhtään mitään alan vedosta. Tarkastele vaikkapa hakutilastoja, ne on laskenut vuosien varrella paljonkin ja aloittaneet vs valmistuneet niin ikään. Se on merkittävä tarkastelun kohde, koska se kertonee myös valmistuvien tasosta kun sisälle pääsee entistä helpommin ja huonommilla arvosanoilla. Mutta alkavat ne kyllä pääasiassa valittamaan joka tapauksessa vasta valmistumisen jälkeen, ei siinä.

Tässä vielä joku uutinen asiasta:
 
Kyllähähän sairaanhoitajakoulutukset on ihan täynnä koko ajan. Ei voi palkka ja olot kovin surkeat olla. Vai alkaako ne valittamaan vasta koulun jälkeen töissä kun marjatta on kahvitauolla sanonut että kaikki on paskaa?
Eihän ennen koulutusta ja työnaloitusta tiedä millaiset ne työolot oikeasti on?

Insinöörinä on helppo siirtyä kahvitilaan puoleksi tunniksi puhaltelemaan kun otsasuoni sykkii paskan palaverin jälkeen, ei välttämättä sairaanhoitajalta onnistu. On toki niitäkin päiviä kun insinööristäkin tuntuu että päivä voisi olla kohta pulkassa 12h tehtaallaolon jälkeen, mutta jos vielä pari tuntia niin saa homman pakettiin...
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Nythän tilanne on selkeää. Ennen oli opistoja, joissa oli pitkää ja lyhyttä linjaa. Valmistui teknikoita, mestareita, insinöörejä ja osassa oli vielä ammatillinenkin koulutus sekaisin. Teknikoiden poisto ei lisännyt portaita, vaan poisti yhden Ainut nykyään sekoittava tekijä on 3.5v rakennusmestarin tutkinto, joka poikkeaa kestoltaan muista.
Tilanne on joo todella selkeä. Koulutetaan "osaajia" jotka ei oikein sovi mihinkään. Ei yrityksissäkään ole yhden tason ihmisiä pelkästään töissä. Hyvä kun mainitsin rakennusmestarin tutkinnon, malliesimerkki siitä miten vituiksi koko homma meni:

Surkein lopputulos tästä on ollut perinteisten duunariammattien tason ja arvostuksen lerpahtaminen alle arvosteluasteikon. Oman alan pätevä käytännön tekijä on arvostuksensa ansainnut ihan ilman "korkea"koulutusta. Meilläkin on töissä yks helvetin pätevä käytännön kaveri, joka halus välttämättä toimistohommiin. No nyt kun pääsi, niin surkeaa on ollut.
 
Kyllähähän sairaanhoitajakoulutukset on ihan täynnä koko ajan. Ei voi palkka ja olot kovin surkeat olla. Vai alkaako ne valittamaan vasta koulun jälkeen töissä kun marjatta on kahvitauolla sanonut että kaikki on paskaa?

Noh. Onhan se asia mennyt jakeluun osalle: "Hoitotyön imago on kaamea", sanoo koulutusalajohtaja – hoitajista on pulaa, ja alan koulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet

Xamk on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa sairaanhoitajia Mikkelissä, Savonlinnassa ja Kotkassa. Vuonna 2021 koulutuksiin oli enemmän aloituspaikkoja kuin ensisijaisia hakijoita.

Opetusministeriön Vipunen-tietokanta kertoo, että viime vuonna sama tilanne oli Hämeen ja Kajaanin ammattikorkeakouluissa. Ongelma koskee sairaanhoitajan päiväopintoja, joihin hakeudutaan yleensä suoraan toiselta asteelta.

Lähinnä iltaopetuksena toteutettavaan monimuoto-opetukseen riittää näissäkin oppilaitoksissa edelleen hakijoita.

Kokonaisuudessaan hoitoalan koulutuspaikkojen hakijamäärät ovat laskeneet tuhansilla muutaman vuoden aikana.

Niin että jos täällä nyt joku pohtii hoitoalan palkkoja, niin suorittavasta portaasta kannattaa valita mieluummin lääkärin kuin hoitajan ura.. :smoke:

Edit: oli tuossa potilas välissä, ja näemmä joku muu ehtikin jo saman artikkelin laittamaan. Itse en nyt palkoista niin valita, kun rahalla ei niin väliä ole, mutta lähinnä sen puolesta olen huolissani, että jos jotain sattuu, niin saanko hoitoa, tai saavatko muut ihmiset hoitoa, jos ei jengiä ole hoitamassa mm. huonon palkkauksen vuoksi. Miehiäkin varmaan saataisiin paremmin alalle korjaamaan sukupuolivinoumaa, jos palkkaus olisi "kunnossa". Eikös miehet juuri rahan perässä usein enemmän ole?
 
Katsoinpa huvikseni vuosiansioita, 90t nakutti paras SH nimikkeellä, pari muuta pääsi yli 80t. Seuraavassa kymppiluokassa jo isompi otanta.

Vaan väkeä tuoltakin lähtee ja hyvistä rekryistä on pulaa. Ei muuta kuin hakemaan niistä 2400 €/kk toimistotyöajan SH hommista. Työpaikka erikoissairaanhoidon huippuyksikkö, perehdytys tekijämieheksi 6-12 kk.
 
Moni taas meinaa unohtaa käytännön asioita ja tuijottaa vain numeroita. Ensinnäkin, eikös tuo duuni ole kolmivuorotyötä, eli perheelliselle varsinkin voi olla haastavaa. Toiseksi, palkkakatto tuli jo käytönnössä vastaan. "Ikälisä" nyt mikään kunnon palkankorotus ei ole ja sitäkin saa odotella vuosia.

Eli se että sairaanhoitaja saa esim 3500€ bruttopalkan, ei ole mitään kevyttä 8->16 duunia. Kun taas esim samantasoisella insinöörikoulutuksella aloituspalkka on ehkä pienempi, mutta todennäköisesti teet 8-16 duunia, ehkä etänä ja palkka nousee sitä mukaan kun vaihtaa työpaikkoja, mikä sairaanhoitajilla ei onnistu.

Toisaalta sitten opettajat ja varhaiskasvatuksen oikeasti korkeakoulutetut saavat vielä heikompaa palkkaa. He sentään ovat oikeasti käyneet yliopiston ja monet siihen vielä päälle opintoja. Tältä pohjalta taas sairaanhoitaja on aivan ylipalkattu. Ja nyt verrataan siis kahta kunnallisen puolen palkkataulukkoa. Insinöörit ja vastaavat saavat yleensä yksityiseltä puolelta joten se on aivan toinen tarina, eikä mitenkään vertailukelpoinen.
 
Katsoinpa huvikseni vuosiansioita, 90t nakutti paras SH nimikkeellä, pari muuta pääsi yli 80t. Seuraavassa kymppiluokassa jo isompi otanta.

Vaan väkeä tuoltakin lähtee ja hyvistä rekryistä on pulaa. Ei muuta kuin hakemaan niistä 2400 €/kk toimistotyöajan SH hommista. Työpaikka erikoissairaanhoidon huippuyksikkö, perehdytys tekijämieheksi 6-12 kk.

Miten sairaanhoitaja tienaa 7500 € kuussa? Jos tuollaisilla ansioilla ei löydy tekijöitä, on jotain muuta totaalisen pielessä kuin palkkataso.
 
Jos nyt tosissaan vertailee niitä "korkeakoulu"- eli amk-tutkintoja, niin varsinkin uran alkuvaiheissa sariaanhoitajat ovat monesti se eniten tienaava porukka tuosta. Kyllä aloittelevan insinöörin, kokemusta alle 2v, kuukausipalkka on lähes poikkeuksetta 2600€-2900€ välissä. Nousu jatkuu hitaana ellei tajua kilpailuttaa työnantajia. Ja siinäkin vasta päästään nelosella alkavaan lukuun, jos yritys on hyvin tuottava tai kokemusta on oikeasti yli vuosikymmenen. Poliisin ammatti, kuten aiemmin täällä jo todettu, on se todellinen palkkakuopan pohja näistä alemman korkeakoulutason ammateista. Opettajat ylemmän korkeakoulututkinnon omaavina ovat poliisejakin alempana, toki lomapäivät huomioiden ansiot ovat kohtuulliset. Sairaanhoitajilla on vielä se hyvä puoli poliisiin tai insinööriin verrattuna, että työttömänä ei tarvitse olla päivääkään.

Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että julkinen sektori on heikommin palkattua eikä hoitajien ostovoima tule paranemaan, niin kauan kuin Suomen talous sakkaa eikä tänne saada houkuteltua investointeja ja pääomaa.
 
Käsittääkseni tuo on ihan perus palkkataulukon mukainen palkka, tuossa jokin vuoden 2019 taulukko, ilmeisesti nousseet siitä hieman.

1642063138863.png

Tuon tyylisen palkkataulukon tuntevana voin sanoa, että perussairaanhoitajalla edes teholla ei ole juuri asiaa tason 4 yläpuolelle. Muun akuuttiyksikön hoitajalle se noin 2600€ on käytännössä maksimi mitä voi edes saada, jos on kaikenlaista vastuutehtävää ja reippaasti kokemusta. Nuo ylemmät tasot on varattu todella spesifeihin hommiin.
 
Toisaalta sitten opettajat ja varhaiskasvatuksen oikeasti korkeakoulutetut saavat vielä heikompaa palkkaa. He sentään ovat oikeasti käyneet yliopiston ja monet siihen vielä päälle opintoja. Tältä pohjalta taas sairaanhoitaja on aivan ylipalkattu. Ja nyt verrataan siis kahta kunnallisen puolen palkkataulukkoa. Insinöörit ja vastaavat saavat yleensä yksityiseltä puolelta joten se on aivan toinen tarina, eikä mitenkään vertailukelpoinen.
Insinöörejä on kyllä muutenkin niin laidasta laitaan että yksityiselläkin kaksi samantasoista koulutusta voi tienata ihan erilaisia summia. Toinen vastailee aspan puhelimeen, toinen häärää esimiehenä...
 
Jahas, vetäistään hieman yhteen historiaa (eurolleen en kaikkia muista):

- 2013: Pörssiyhtiö 1:ssä AMK- harjoittelijana ulkomailla asennusvalvonnassa. 1800€/kk + 1000€/kk kiinteä ylityö => 2800 €/kk (55h/vko).

- 2014: Sama kuin edellinen, maa eri. 2000€/kk + 1100€/kk => 3100€/kk.
- 2014: Kone- ja tuotantotekniikan insinöörin paperit ulos.
- 2014: Pörssiyhtiö 2:ssä 100% reissutyötä ulkomailla. 3600€/kk + ylityöt 1:1 vapaana.

- 2015: PK- firmassa reissutyötä kotimaassa. 3000€/kk + ylityöt prosentteina.
- 2015: Toisessa PK- firmassa yksittäinen projekti kotimaassa. 3600€/kk + ylityöt prosentteina.

- 2016..2017: Siirtyminen konsulttifirmaan. Pörssiyhtiö 3 asiakkaana, asennusvalvontaa ulkomailla. 3400€/kk + 2100€/kk kiinteä ylityö => 5500€/kk (55h/vko)
- 2018..2020: Sama konsulttifirma. Pörssiyhtiö 4 asiakkaana kotimaassa. Työmaan asiantuntijatöissä. 5000€/kk + ylityöt prosentteina.
- 2020: Loppuvuodesta YAMK- paperit ulos.
- 2021: Sama konsulttifirma ja asiakas. Ylennys työmaan johtoon. 5800€/kk + ylityöt prosentteina.
- 2022: Reissutyöt sai jäädä. Pörssiyhtiöön 5 vakituiseksi toimistotöihin 37,5h/vko sopimuksella. Suunnittelun johtamista projektijohdon puolella. 5020€/kk + ylityöt tarvittaessa.

Palkka tippui huomattavasti kun reissutyöt lopetti, sekä verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset jäivät pois. Ja asuntokin pitää nyt itse maksaa :geek: Mutta eipähän tarvitse enää reissata 360 päivää vuodesta ja nyt pystyy elämään normaalia elämää. Ja jäi sitä aivan kiva sijoitussalkku noilta reissuvuosilta.

Aivan tyytyväinen olen tähän nykyiseen toimistopuolen aloituspalkkaan, tästä sitä aletaan taas hilaamaan ylöspäin. Ja ison talon edut takana. Uskon että jonkinlainen ketsuppipullo poksahtaa palkkauksen suhteen muutaman vuoden sisään kun alan saamaan näyttöjä suunnittelusta/projektijohdosta työmaajohtamisen päälle.
 
Insinöörejä on kyllä muutenkin niin laidasta laitaan että yksityiselläkin kaksi samantasoista koulutusta voi tienata ihan erilaisia summia. Toinen vastailee aspan puhelimeen, toinen häärää esimiehenä...

Ehdottomasti, sen takia halusin erottaa yksityisen puolen kun palkkausperusteet on eri kuin julkisella puolella.
 
Pari vuotta sitten oli julkinen foorumi, missä oli nämä Tehyn ja muiden johtajat paikalla ja heiltä sai kysyä kysymyksiä. Silloinkin oli vahvasti tapetilla hoitajien palkka-asiat.
Kysyin sitten mitä täälläkin muutama on jo maininnut, että auttaisiko asiaa jos se kakku ei nyt mahdottomia kasva, että sitä jaettaisiin uudestaan. Eli vaativille hoitajahommille lisää liksaa ja pienempää sitten niihin ihan perus aspahommiin. Kysymystäni ennen oli panelistit keskutelleet juuri siitä, miten insinöörimatti tienaa enemmän kuin sh-sari. Viittasin siihen, et inssien haitari on jotain 2000-6000€ riippuen mitä tekee.

No, sain kysymyksen kysyttyä, mutta vastauksena oli suurinpiirtein ristiinnaulaus ja hyvä ettei tilaisuudesta uloskanto. Onneksi ei mihinkään lööppeihin päässyt tuolla. Liitot toki ovat aina siinä jos yhdelle, niin kaikille kuorossa, mutta se ei välttämättä nyt hyvä ole tässä asiassa.
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaista liksaa kannattaisi pyytää sähköalan projektivastaava-harjoittelijana (AMK)? Tehtävät on työnjohdon avustamista. Sijainti on keskeinen Suomi ja tehtävä on kausiluonteinen.

Insinööriliiton palkkasuositukset opiskelijoille Opiskelijan palkka-asiat - Insinööriliitto

Tuolla se on opintopisteiden mukaan porrastettu, mutta meneeköhän 2300 e liian yli 3. vuoden opiskelijalle (150-200 op)?
 
Minkälaista liksaa kannattaisi pyytää sähköalan projektivastaava-harjoittelijana (AMK)? Tehtävät on työnjohdon avustamista. Sijainti on keskeinen Suomi ja tehtävä on kausiluonteinen.

Insinööriliiton palkkasuositukset opiskelijoille Opiskelijan palkka-asiat - Insinööriliitto

Tuolla se on opintopisteiden mukaan porrastettu, mutta meneeköhän 2300 e liian yli 3. vuoden opiskelijalle (150-200 op)?
Onko sähköasentaja tai muuta alakokemusta taustalla, vai menetkö täysin märkänokkana?
2300€ on suht ylimitotettu, jos ei nyt suoraan kaveri tule töihin joka tekee itsenäisesti. Paljon vaihtelee yritysten välillä, haitari on 1900-2400€ kesähessuille sähköllä.
 
Onko sähköasentaja tai muuta alakokemusta taustalla, vai menetkö täysin märkänokkana?
2300€ on suht ylimitotettu, jos ei nyt suoraan kaveri tule töihin joka tekee itsenäisesti. Paljon vaihtelee yritysten välillä, haitari on 1900-2400€ kesähessuille sähköllä.
Asennuskokemusta löytyy "jonkin verran". Eipä oo ennen kyselty toiveita, vaan on menty suoraan TES mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa mainita palkoista puhuessa asuinseutukin. Monella alalla on fakta että pääkaupunkiseudulla palkat on huomattavasti korkeammat kuin landella. Hain kerran erääseen työpaikkaan, joka oli juuri perustettu asuinkuntaani. Lehdissä mainostivat isosti kuinka haluavat laajentua ja etsivät osaavaa työporukkaa maakunnista. En saanut työpaikkaa. Perinteinen "Ei nyt tällä kertaa osunut kohdallesi". Tosin palkkatoive kysyttiin ja kerroin rehellisesti mitä haluan. Meni ehkä vuosi-kaksi niin jostain mediasta bongasin ko. yrityksen toimitusjohtajan haastattelun jossa hän vahingossa kommentoi "Maakunnissa palkkakulut on huomattavasti halvemammat kuin pääkaupunkiseudulla". Ja aina kun mainostetaan "Yliopistokaupungista saa juuri valmistuneista osaavaa työvoimaa", niin mielessäni se kääntyy "Opiskelijoista saa halpoja harjoittelijoita" joiden aloituspalkka on tietty opiskelijan tasolla ja kun myöhemmin käydään vaatimaan palkankorotuksia, näytetään ovea ja otetaan koulusta seuraava opiskelija työssäoppimaan.

Olin vuosiakausia opiskelujen jälkeen eräässä yrityksessä joka tiesi ettei vastaavia työpaikkoja kunnassa ollut. Jos ei olisi valmis muuttamaan, piti vain sietää alhaista palkkatasoa jota perusteltiin vuosi vuoden jälkeen firman tuloksella. Kun aloittava yritys vihdoin alkoi netota kunnolla, pyöritettiin vielä muutama vuosi rahoja konsernin eri yritysten välillä jotta tulos saatiin näyttämään huonolta. Lopulta sekään ei onnistunut ja kun totuus yksikkömme hyvästä oikeasta tuloksesta tuli julki ja seuraavan kerran hain palkankorotusta ja sain selitystä selityksen perään, päätin lähteä. Kornisti toimari vielä irtisanomispaperi kädessään kysyi "haluatko enemmän palkkaa". Sanoin että "Nyt on myöhäistä, heippa!"


Nyt yhteiskunnan totuttua etätöihin, saattaa palkkatasoa pystyä hinaamaan ylös maakunnissakin. Työ kun ei ole ajatuksen tasolla enää sidottu tiettyihin konttoreihin ja asuinpaikkoihin.

Tuosta edelläolevasta keskusteluketjusta nostaisin esille muutaman seikan; monesti palkka ei ole sidottu ihmisen älykkyyteen. Joillain aloilla akateemisen koulutuksen määrää/tasoa pidetään merkkinä tuottavuudesta. Yrityksen kannalta pitää kuitenkin katsoa työntekijän yritykselle antamaa hyötyä eli tuottaako ihminen yritykselle niin paljon fyffeä että kannattaa maksaa korkeampaa palkkaa. Siinä missä yksityisellä puolella yksilön osaaminen nousee suurempaan merkitykseen, kunnallisella on raamit joissa joku sairaanhoitaja ei vaan voi mennä sanomaan että "haluan palkankorotuksen tai lähden". Joukkovoimalla voidaan kuitenkin nostaa palkkoja samoin kuin paperimiehet tekivät vuosikymmeniä. Se, onko siihen varaa ja mitä käy lopulta, en ota kantaa. P
 
Kannattaa mainita palkoista puhuessa asuinseutukin. Monella alalla on fakta että pääkaupunkiseudulla palkat on huomattavasti korkeammat kuin landella. Hain kerran erääseen työpaikkaan, joka oli juuri perustettu asuinkuntaani. Lehdissä mainostivat isosti kuinka haluavat laajentua ja etsivät osaavaa työporukkaa maakunnista. En saanut työpaikkaa. Perinteinen "Ei nyt tällä kertaa osunut kohdallesi". Tosin palkkatoive kysyttiin ja kerroin rehellisesti mitä haluan. Meni ehkä vuosi-kaksi niin jostain mediasta bongasin ko. yrityksen toimitusjohtajan haastattelun jossa hän vahingossa kommentoi "Maakunnissa palkkakulut on huomattavasti halvemammat kuin pääkaupunkiseudulla". Ja aina kun mainostetaan "Yliopistokaupungista saa juuri valmistuneista osaavaa työvoimaa", niin mielessäni se kääntyy "Opiskelijoista saa halpoja harjoittelijoita" joiden aloituspalkka on tietty opiskelijan tasolla ja kun myöhemmin käydään vaatimaan palkankorotuksia, näytetään ovea ja otetaan koulusta seuraava opiskelija työssäoppimaan.

Olin vuosiakausia opiskelujen jälkeen eräässä yrityksessä joka tiesi ettei vastaavia työpaikkoja kunnassa ollut. Jos ei olisi valmis muuttamaan, piti vain sietää alhaista palkkatasoa jota perusteltiin vuosi vuoden jälkeen firman tuloksella. Kun aloittava yritys vihdoin alkoi netota kunnolla, pyöritettiin vielä muutama vuosi rahoja konsernin eri yritysten välillä jotta tulos saatiin näyttämään huonolta. Lopulta sekään ei onnistunut ja kun totuus yksikkömme hyvästä oikeasta tuloksesta tuli julki ja seuraavan kerran hain palkankorotusta ja sain selitystä selityksen perään, päätin lähteä. Kornisti toimari vielä irtisanomispaperi kädessään kysyi "haluatko enemmän palkkaa". Sanoin että "Nyt on myöhäistä, heippa!"


Nyt yhteiskunnan totuttua etätöihin, saattaa palkkatasoa pystyä hinaamaan ylös maakunnissakin. Työ kun ei ole ajatuksen tasolla enää sidottu tiettyihin konttoreihin ja asuinpaikkoihin.

Tuosta edelläolevasta keskusteluketjusta nostaisin esille muutaman seikan; monesti palkka ei ole sidottu ihmisen älykkyyteen. Joillain aloilla akateemisen koulutuksen määrää/tasoa pidetään merkkinä tuottavuudesta. Yrityksen kannalta pitää kuitenkin katsoa työntekijän yritykselle antamaa hyötyä eli tuottaako ihminen yritykselle niin paljon fyffeä että kannattaa maksaa korkeampaa palkkaa. Siinä missä yksityisellä puolella yksilön osaaminen nousee suurempaan merkitykseen, kunnallisella on raamit joissa joku sairaanhoitaja ei vaan voi mennä sanomaan että "haluan palkankorotuksen tai lähden". Joukkovoimalla voidaan kuitenkin nostaa palkkoja samoin kuin paperimiehet tekivät vuosikymmeniä. Se, onko siihen varaa ja mitä käy lopulta, en ota kantaa. P
Hoitajat vs paperimiehet yhtenä isona erona on se, että hoitajat ovat usein suoraan vastuussa potilailleen (potilassuhde voi olla melko tiiviskin) ja sen lisäksi laki taitaa tarvittaessa pakottaa hoitajat töihin jotta potilaiden turvallisuus ei vaarannu (tällä työnantaja ainakin pelottelee, ettei onnistu).

Eli ulosmarssi/joukkoirtisanoutumisilla uhkaaminen hoitoalalla on aika vaikea lähteä toteuttamaan, kun se ei ole pelkästään materia ja tehtaan voittoprosentit kärsijänä. Ja monilla ei pitkän hoitosuhteen jälkeen pokka riittäisi sanoa potilaalle muutenkaan, että tämä loppui nyt tähän kun halutaan lisää liksaa.
 
Onko täällä tekkiläisissä kokeneita konsultti koodareita yli 6k palkkaluokassa? Siis ihan kk-palkkaisia ilman ylitöitä, eikä niitä joilla on suora provikka laskutuksesta.

Kummasti rekryäjät hiljenevät kun esitän tuon toiveen. Ilmeisesti jossain viidessä tonnissa menee yleensä raja.
 
Onko täällä tekkiläisissä kokeneita konsultti koodareita yli 6k palkkaluokassa? Siis ihan kk-palkkaisia ilman ylitöitä, eikä niitä joilla on suora provikka laskutuksesta.

Kummasti rekryäjät hiljenevät kun esitän tuon toiveen. Ilmeisesti jossain viidessä tonnissa menee yleensä raja.
En tiedä noista konsulteista tai asiakasprojektifirmoista, tuotefirmoissa ainakin on. Noissa erilaisia asiakashommia tekevissä puulaakeissa on se perusongelma, että firma ottaa rahat siitä koodarin myynnistä, niin eihän sille koodarille voi hirveästi maksaa. Pitää jäädä sitä ylimääräistä hyvää muulle porukalle ja omistajille jaettavaksi ;) Mutta olen kyllä viimeaikoina saanut jopa yli 6k:n palkkahaitaria kysyttäessä tuollaisista, että kai sitten myynti vetää ja asiakkaat maksaa tällä hetkellä tarpeeksi. Aiemmin oli aina hiljaista, eikä nytkään tietty iso osa yli 6k:n mene.

Mutta joo, jos 5k+ riittää, niin hommia olisi tarjolla kyllä joka mestassa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä tekkiläisissä kokeneita konsultti koodareita yli 6k palkkaluokassa? Siis ihan kk-palkkaisia ilman ylitöitä, eikä niitä joilla on suora provikka laskutuksesta.

Kummasti rekryäjät hiljenevät kun esitän tuon toiveen. Ilmeisesti jossain viidessä tonnissa menee yleensä raja.
Ei täällä taida olla ketään alle 6k/kk tienaavia.
 
Onko täällä tekkiläisissä kokeneita konsultti koodareita yli 6k palkkaluokassa? Siis ihan kk-palkkaisia ilman ylitöitä, eikä niitä joilla on suora provikka laskutuksesta.

Kummasti rekryäjät hiljenevät kun esitän tuon toiveen. Ilmeisesti jossain viidessä tonnissa menee yleensä raja.

Olen kanssa huomannut että 6k on jonkinlainen psykologinen raja jota firmat ei helpolla ole valmiita ylittämään. Tämä huomio siis tuotekehitysfirmoista, konsulttipuljuista ei ole kokemusta.

Pyynnöksi siis 5999€/kk, ehkä se näyttää paperilla paremmalta.
 
Suomessa tilanne on se, että niin kauan kuin melko hyviä osaajia saa 5500e/kk:lla, niin harvempi työnantaja haluaa tarjota 6500e/kk uusille.

Kyllä ne haamurajat vähitellen paukkuu kunhan jengi vaan jaksaa kilpailuttaa työnantajia.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Hoitajat vs paperimiehet yhtenä isona erona on se, että hoitajat ovat usein suoraan vastuussa potilailleen (potilassuhde voi olla melko tiiviskin) ja sen lisäksi laki taitaa tarvittaessa pakottaa hoitajat töihin jotta potilaiden turvallisuus ei vaarannu (tällä työnantaja ainakin pelottelee, ettei onnistu).

Eli ulosmarssi/joukkoirtisanoutumisilla uhkaaminen hoitoalalla on aika vaikea lähteä toteuttamaan, kun se ei ole pelkästään materia ja tehtaan voittoprosentit kärsijänä. Ja monilla ei pitkän hoitosuhteen jälkeen pokka riittäisi sanoa potilaalle muutenkaan, että tämä loppui nyt tähän kun halutaan lisää liksaa.

Vaan niinhän tekivät vuonna 2007. Silloinhan väsäiltiin lakiakin joukkoirtisanoutumisten estämiseen. Tuloksena taisi olla 16 prosenttia korotusta neljässä vuodessa.
 
Toinen ampiaspesän sohaisu täältä, puolisosta kuoriutui valmis varhaiskasvatuksen opettaja. Palkka 2419,97€/kk, josta sitten aikanaan satasen tai kaksi kasvua ikälisillä. Ei pahemmin toivoa vuorolisistä tms. Onkos tuo nyt sitten kohtuullista maisteritason tyypille ja tarviiko muualta edes hakea syitä sille, miksi kukaan ei pysy alalla?
 
Toinen ampiaspesän sohaisu täältä, puolisosta kuoriutui valmis varhaiskasvatuksen opettaja. Palkka 2419,97€/kk, josta sitten aikanaan satasen tai kaksi kasvua ikälisillä. Ei pahemmin toivoa vuorolisistä tms. Onkos tuo nyt sitten kohtuullista maisteritason tyypille ja tarviiko muualta edes hakea syitä sille, miksi kukaan ei pysy alalla?
Noh, aloituspalksi ok muttei loppuelämän palkaksi. Mitäs keinoja on nostaa liksoja ilman verojen nostoa?
 
Suomessa tilanne on se, että niin kauan kuin melko hyviä osaajia saa 5500e/kk:lla, niin harvempi työnantaja haluaa tarjota 6500e/kk uusille.

Totta, mutta jos on laittanut ylärajaksi noinkin alhaisen luvun niin on turha valittaa mistään "osaajapulasta" ainakaan. Osaajia löytyy 100% varmasti jos on valmis maksamaan niistä riittävästi. Suomessa on tyypillistä että ensin päätetään palkka ja sitten yritetään sovittaa hakijat siihen, eikä toisin päin. Hakujen jatkaminen kuukausikaupalla tulee paljon kalliimmaksi kuin se summa jolla olisi saatu jo nimi paperiin.
 
Viimeksi muokattu:
Noh, aloituspalksi ok muttei loppuelämän palkaksi. Mitäs keinoja on nostaa liksoja ilman verojen nostoa?
Tuossapa se ongelma kai tuleekin, yksityisellä puolella kun suurelta osin pystyy tekemään tiettyä arvonmääritystä esim tuotetun katteen perusteella ja muutenkin palkkoja jaetaan saaduista voitoista. Julkisella kun kaikki katetaan verorahoilla ja siten tavan tallaajien veroja tarvittaessa kiristämällä, ei taida pahemmin nostovaraa olla.

Itse toki olisin valmis veroja omalta osaltani nostamaankin tämän osalta, koska aivan varmasti tuo tilanne syö työmotivaatiota ja mielialaa, mikä sitten heijastuu suoraan siihen miten niitä lapsia töissä kohdataan. Ainakin itse haluaisin, että mun lapsista päivisin huolehtisi tyytyväiset ja hyväntuuliset tyypit.
 
Itse toki olisin valmis veroja omalta osaltani nostamaankin tämän osalta, koska aivan varmasti tuo tilanne syö työmotivaatiota ja mielialaa, mikä sitten heijastuu suoraan siihen miten niitä lapsia töissä kohdataan. Ainakin itse haluaisin, että mun lapsista päivisin huolehtisi tyytyväiset ja hyväntuuliset tyypit.

Tämä nyt ei ole mikään kestävä ratkaisu asiaan, sillä Suomessa verotetaan jo nyt kansainvälisesti katsottuna todella raskaalla kädellä. Tietyn verokannan korottaminen voi esimerkiksi syödä ostovoimaa tai investointihalukkuutta ja lopulta vaikuttaa kokonaisverokertymään jopa negatiivisesti.

Nykyhimmeleiden purkaminen tai romahtaminen tulee jossain vaiheessa vastaan.
 
Koska missään muualla ei ole noin saatanasti naisia yliedustettuna, käkättämässä kaikista mahdollisista epäkohdista keksien väliin hieman omiakin, joista vuosien mittaan on tullut yleinen totuus.

Tämä on puolestaan iskostanut saman ajatusmaailman about koko valtakuntaan, jolloin alalle hakeutuminen on pienentynyt. Olisi kieltämättä noille hoitsuillekin ihan paikallaan vierailla jossakin huonomman palkan paskahommissa tutustumassa, nähdä hieman että aidan toisella puolella ei ole välttämättä ruohoa ollenkaan. Realismia peliin, joka sh-palkkakeskustelusta uupuu yleensä täysin.
Tästä täysin samaa mieltä. Muutama tuttu mieskin eksynyt alalle ja samaa mantraa toistavat joka paikassa, pitäisi saada ehdottomasti lisää palkkaa kun on koulujakin käyty ja töitäkin on liikaa ja ainainen kiire painaa. Hiljenevät hetkeksi kun heiltä kysyy, että jos ruoho on vihreämpää aidan toiselle puolella, niin reippaasti vain opiskelemaan ja alaa vaihtamaan. Ja mites vastaavasti nuo lomapäivät, kun niitäkin kertyy kunta-alalla vähän enemmän kuin yksityillä sektorilla. Riitelevä akkalauma on jostain saanut päähänsä, että heitä sorretaan ja koko kanalauma hokee samaa mantraa..
 
Tämä nyt ei ole mikään kestävä ratkaisu asiaan, sillä Suomessa verotetaan jo nyt kansainvälisesti katsottuna todella raskaalla kädellä. Tietyn verokannan korottaminen voi esimerkiksi syödä ostovoimaa tai investointihalukkuutta ja lopulta vaikuttaa kokonaisverokertymään jopa negatiivisesti.

Nykyhimmeleiden purkaminen tai romahtaminen tulee jossain vaiheessa vastaan.
Näin on ja miten ne himmelit sitten puretaan tai romahtaakaan, vaikuttanee myös varmasti ostovoimaan. Verovarojen kautta tuo vaikuttaa kerralla suurempaan määrään ihmisiä ja siten vaikutus voisi tuntua esimerkiksi tuloverotuksessa yksittäisen palkansaajan kohdalla huomattavasti pienemmältä, kuin taas vaikkapa mallissa, jossa jokainen kustantaa itse saamansa sairaanhoidon, lasten varhaiskasvatuksen tai koulutusken. Varmasti taas merkittävästi saatuihin verohelpotuksiin nähden kohdentuneesti kasvaneet kustannukset rokottavat perheellisten kukkaroa runsaammin. Pitkässä juoksussa tuo vaikuttaisi jo valmiiksi pienenevään väestönkasvuun heikentävästi ja siten vähentäisi tulevia veronmaksajia ja työvoimaa. Lopputulemana pienemmältä väestöltä joutuisi jälleen verottamaan suhteessa runsaammin, jolloin se ostovoima vasta pieni olisikin.

Esimerkkinä tähän erään suomalaisen yksityisen päiväkodin kuukausimaksun muodostuminen - yksityisen varhaiskasvatuksen kuntalisä 520€, yksityisen hoidon tuki 174,59€ ja vanhempien maksuosuus 350€. Tästä laskettuna yhden lapsen varhaiskasvatus maksaisi 1044,59€/kk. Pienituloisimmat saa varhaiskasvatuksen tällä hetkellä kunnalta veloituksetta ja samoin kunnalla vanhempien maksuosuus taitaa korkeimmillaankin kohota 250€ asti. Tuossa kun on sitten kolme lasta pullauttanut, pitäisi jostain kaivaa 3133,77€/kk pelkkään päiväkotiin.

Täytyy muistaa olla kiitollinen, ettei tarvitse olla näitä asioita pohtimassa ja päättämässä, onko tähän edes olemassa toimivaa ratkaisua?
 
Tämä nyt ei ole mikään kestävä ratkaisu asiaan, sillä Suomessa verotetaan jo nyt kansainvälisesti katsottuna todella raskaalla kädellä. Tietyn verokannan korottaminen voi esimerkiksi syödä ostovoimaa tai investointihalukkuutta ja lopulta vaikuttaa kokonaisverokertymään jopa negatiivisesti.

Nykyhimmeleiden purkaminen tai romahtaminen tulee jossain vaiheessa vastaan.
Verotusta keventämällä opettajillakin olisi suuremmat nettotulot, kuten myös sairaanhoitajilla. Tietenkin verotuloja tarvitaan edelleen näidenkin ammattiryhmien työvoimakustannuksiin, mutta verotusta keventämällä ja yritysmyönteisellä politiikalla saadaan pitkässä juoksussa enemmän verotuloja kasvattavia investointeja, yrityksiä ja pääomaa tänne. Malliesimerkkeinä vaikkapa Ruotsi, jossa yhteiskunta on samankaltainen suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Verotusta kiristämällä veronmaksajien määrä laskee pitkässä juoksussa saajapuolen kasvaessa.
 
Tästä täysin samaa mieltä. Muutama tuttu mieskin eksynyt alalle ja samaa mantraa toistavat joka paikassa, pitäisi saada ehdottomasti lisää palkkaa kun on koulujakin käyty ja töitäkin on liikaa ja ainainen kiire painaa. Hiljenevät hetkeksi kun heiltä kysyy, että jos ruoho on vihreämpää aidan toiselle puolella, niin reippaasti vain opiskelemaan ja alaa vaihtamaan. Ja mites vastaavasti nuo lomapäivät, kun niitäkin kertyy kunta-alalla vähän enemmän kuin yksityillä sektorilla. Riitelevä akkalauma on jostain saanut päähänsä, että heitä sorretaan ja koko kanalauma hokee samaa mantraa..
Olisi kiva saada jotain konkreettista faktaa tuosta liiallisesta työpaineesta ja ainaisesta kiireestä. Käsittääkseni tuo on kuitenkin enemmän oman pään sisällä, miten asian kokee. Ex on sairaanhoitajana ollut eri tehtävissä TYKS:ssä, myös päivystyksessä. Sanoi työn olevan muuten ihan mukavaa lähes toimistotyöhön verrattavissa olevaa sisätyötä, mutta päivystyksen viikonloput saattoivat olla hieman hektisiä ja niissäkin lähinnä ne arvaamattomat asiakkaat, eikä niinkään se kiire. Toki näissä on varmasti paikkakuntakohtaisiakin eroja esimerkiksi resursoinnissa, eikä ainoastaan henkilöstä kiinni. Mutta pari miespuolista kaveriakin on sairaanhoitajana/ensihoitajana ja ovat tykänneet ammatistaan kaikesta median negatiivisista kuvista huolimatta, eivätkä koe mitään suurta painetta. Vaikka itsekin pidän varsinkin noita ensihoitajan tarinoita työvuoroista henkisesti todella raskaina.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Olisi kiva saada jotain konkreettista faktaa tuosta liiallisesta työpaineesta ja ainaisesta kiireestä. Käsittääkseni tuo on kuitenkin enemmän oman pään sisällä, miten asian kokee. Ex on sairaanhoitajana ollut eri tehtävissä TYKS:ssä, myös päivystyksessä. Sanoi työn olevan muuten ihan mukavaa lähes toimistotyöhön verrattavissa olevaa sisätyötä, mutta päivystyksen viikonloput saattoivat olla hieman hektisiä ja niissäkin lähinnä ne arvaamattomat asiakkaat, eikä niinkään se kiire. Toki näissä on varmasti paikkakuntakohtaisiakin eroja esimerkiksi resursoinnissa, eikä ainoastaan henkilöstä kiinni. Mutta pari miespuolista kaveriakin on sairaanhoitajana/ensihoitajana ja ovat tykänneet ammatistaan kaikesta median negatiivisista kuvista huolimatta, eivätkä koe mitään suurta painetta. Vaikka itsekin pidän varsinkin noita ensihoitajan tarinoita työvuoroista henkisesti todella raskaina.
Tämä. Mullakin on pari kollegaa, jotka koko ajan kuulemma ihan helvetin kiireisiä ja kalenterit koko ajan täynnä ja aina muistavat siitä mainita ja kiirettä valittaa. Mulla on aina ollut sopivasti hommia... Ei hajuakaan, mitä oikein puuhavaat, kun ei mitään erityistä tulostakaan näy.
 
Totta, mutta jos on laittanut ylärajaksi noinkin alhaisen luvun niin on turha valittaa mistään "osaajapulasta" ainakaan. Osaajia löytyy 100% varmasti jos on valmis maksamaan niistä riittävästi. Suomessa on tyypillistä että ensin päätetään palkka ja sitten yritetään sovittaa hakijat siihen, eikä toisin päin. Hakujen jatkaminen kuukausikaupalla tulee paljon kalliimmaksi kuin se summa jolla olisi saatu jo nimi paperiin.
Nojoo.

Jos sulla on nyt 20 koodaria töissä 5500e/kk palkalla ja tarvittaisiin yksi uusi, niin kyllä se voi tulla aika kalliiksi rekrytä uusi 6500e:llä ja sen jälkeen ihmetellä kun 20 jannua on käsi ojossa vaatimassa myös tonnia lisää.

Efektiivisesti yksi uusi työntekijä voi maksaa 26500e/kk...
 
Pitkässä juoksussa tuo vaikuttaisi jo valmiiksi pienenevään väestönkasvuun heikentävästi ja siten vähentäisi tulevia veronmaksajia ja työvoimaa. Lopputulemana pienemmältä väestöltä joutuisi jälleen verottamaan suhteessa runsaammin, jolloin se ostovoima vasta pieni olisikin.
Korrelaatio menee kyllä varmaan lähinnä niin päin, että maissa joissa on parhaat perheiden tuet (Eurooppalaiset "hyvinvointivaltiot") saadaan pääsääntöisesti vähiten lapsia ja siellä missä on vähiten tukia (USA, lat-am, afrikka) perheille saadaan eniten.
 
Otat sopivasti päällekkäisiä palavereita, sellaisia joissa edes sinua ei kaivata. Kuuntelet puolella korvalla, kun ei tämä sinua edes koske ja samaan aikaan yrität tehdä "oikeita töitäsi". Pääset lopputulemaan että mitään et saa aikaiseksi ja palaveritkin on hukkaan heitettyä aikaan, kun et pysty niiden sähköposti multipaskingin kanssa keskittymään tarpeeksi. -> joka viikko 10-20 tuntia hukattua tehotonta työaikaa, josta kuitenkin pää käy ylikierroksilla kun yrittää tehdä montaa asiaa samaan aikaan.

Kokeile yllämainittua pari kuukautta, niin tiedät miksi kollegoillasi on se perinteinen "aina kiire"

Ja kun on kiire, sähköpostit ja muu kommunikaatio menee epäselväksi kun ei ole aikaa lukea eikä kirjoittaa (eikä varsinkaan ajatella), ja kun kaikki lähettelevät näitä toisilleen, mikään ei etene ja täytyy lähettää vastaukseksi "Mitä tarkoitit, huomasitko kysymyksen b, c ja d", ja lopputulos on se että kaikki lähettelevät Suomi24 -tason viestejä toisilleen, joita luetaan juostenkusten kännykältä ja vastaillaan "ok t. sent from i phone"
 
Toinen ampiaspesän sohaisu täältä, puolisosta kuoriutui valmis varhaiskasvatuksen opettaja. Palkka 2419,97€/kk, josta sitten aikanaan satasen tai kaksi kasvua ikälisillä. Ei pahemmin toivoa vuorolisistä tms. Onkos tuo nyt sitten kohtuullista maisteritason tyypille ja tarviiko muualta edes hakea syitä sille, miksi kukaan ei pysy alalla?

Nyt on pakko vähän ihmetellä tuota kommenttia, että "kukaan ei pysy alalla". Opettajilla on palkkaus ollut tiedossa jo ennenkuin lähtivät opiskelemaan opettajaksi. Joten palkka ei voi tulla yllätyksenä. Joten, jos se pieni palkka ei ollut riittävä syy jättää opettajaksi opiskeleminen välistä, niin miksi ihmeessä se olisi syy lopettaa opettajana toimiminen?

Ja ihan samaa voisi saarnata hoitajille. He ovat hakeutuneet alalle, vaikka ovat tienneet palkkatason, ja sitten vinkuvat palkasta? Kyllähän tuo kertoo jotain hoitajien älyn lahjoista.

Soisin hoitajille kyllä mahdollisuuden meriittipohjaisiin palkankorotuksiin, jolloin ne oikeasti pätevät hoitajat voisivat saada parempaa palkkaa. Mutta ne bulkkihoitajat, jotka tekevät rutiinityötä rasittamatta aivoja eivät ansaitse senttiäkään lisää. Siksi vastustan ehdottomasti kaikkia hoitajien palkkojen yleiskorotuksia.
 
Siksi vastustan ehdottomasti kaikkia hoitajien palkkojen yleiskorotuksia.
Kaikkia yleiskorotuksia tulisi vastustaa. Alasta riippumatta. Myös ikälisät ovat todella vastenmielinen peruste korottaa palkkoja. Ikälisien sijasta kokemuslisä, joka pohjautuu todennettavissa olevan kokemuksen karttumiseen, on sen sijaan validi peruste.
 
Kyllä yleiskorotus voi oikeasti olla paikoillaan jos kaikki ovat pahasti alipalkattuja. Esim. palomiehet Helsingissä.
 
Typerä termi koko "alipalkattu", eihän tuo edes tarkoita mitään järkevää. Palkka on silloin kohdallaan, kun sillä rahalla löytyy ihmisiä töihin. Jos hoitajilla olisi liian pieni palkka, niin silloin porukka ei alkaisi hoitajiksi.

Hoitajien palkkatason selittää osaltaan myös sen, että työ on sellaista, että sitä voi tehdä kuka tahansa, joka vain haluaa ja viitsii. Hoitajan työ ei vaadi ihmiseltä mitään lahjakkuutta tai erityisiä ponnisteluja. Tiedän tämän, koska minulla on ihan lähipiirissä hoitajia, joiden kyvyt eivät riittäneet edes lukion läpikäymiseen. Hoitajaksi mentiin, koska muutakaan ei keksitty. Vituttaa sukuillallisilla aina kuunnella kun nämä vinkuvat, että he ansaitsisivat isompaa palkkaa.
 
Palkka on silloin kohdallaan, kun sillä rahalla löytyy ihmisiä töihin. Jos hoitajilla olisi liian pieni palkka, niin silloin porukka ei alkaisi hoitajiksi.

Hoitajista taitaa olla melkoinen pula ja on ollut jo vuosia. Palkka voisi olla yksi tapa houkutella alalle lisää väkeä. Se toki maksaa ihan helvetisti, sillä hoitajia on paljon ja heitä tarvitaan lisää paljon.
 
Hoitajista taitaa olla melkoinen pula ja on ollut jo vuosia. Palkka voisi olla yksi tapa houkutella alalle lisää väkeä. Se toki maksaa ihan helvetisti, sillä hoitajia on paljon ja heitä tarvitaan lisää paljon.

Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.
 
Kyllähän tuo kertoo jotain hoitajien älyn lahjoista.
Tai sit se voi kertoa siitä, että alalle ei hakeuduta ensisijaisesti rahan takia ja siitä, että parikymppisenä opiskelupaikan hakijana ei ymmärrä, mitä se hoitajan kuukausipalkka käytännössä tarkoittaa siinä vaiheessa kun on vaikkapa perhe joka täytyy elättää.

En ainakaan itse ajatellut kun kouluun hain, mietin ainoastaan mikä itseäni kiinnostaa ja valitsin sen perusteella. Toki omalla kohdallani olen varsin tyytyväinen palkkatasoon, etenkin työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen nähden. Ainoa ongelma tilanteessa on oikeastaan vuorotyö ja sen tuomat haasteet perhe-elämälle ja sosiaalisille suhteille, vaikka on vuorotyössä myös hyvätkin puolensa. Ja se, ettei päivätöitä ole ja niistä saatava palkka ei tahdo riittää nykyisen elintason ylläpitoon.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 487
Viestejä
4 509 084
Jäsenet
74 405
Uusin jäsen
attesaarela

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom