Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Onko täällä tekkiläisissä kokeneita konsultti koodareita yli 6k palkkaluokassa? Siis ihan kk-palkkaisia ilman ylitöitä, eikä niitä joilla on suora provikka laskutuksesta.

Kummasti rekryäjät hiljenevät kun esitän tuon toiveen. Ilmeisesti jossain viidessä tonnissa menee yleensä raja.
Ei täällä taida olla ketään alle 6k/kk tienaavia.
 
Onko täällä tekkiläisissä kokeneita konsultti koodareita yli 6k palkkaluokassa? Siis ihan kk-palkkaisia ilman ylitöitä, eikä niitä joilla on suora provikka laskutuksesta.

Kummasti rekryäjät hiljenevät kun esitän tuon toiveen. Ilmeisesti jossain viidessä tonnissa menee yleensä raja.

Olen kanssa huomannut että 6k on jonkinlainen psykologinen raja jota firmat ei helpolla ole valmiita ylittämään. Tämä huomio siis tuotekehitysfirmoista, konsulttipuljuista ei ole kokemusta.

Pyynnöksi siis 5999€/kk, ehkä se näyttää paperilla paremmalta.
 
Suomessa tilanne on se, että niin kauan kuin melko hyviä osaajia saa 5500e/kk:lla, niin harvempi työnantaja haluaa tarjota 6500e/kk uusille.

Kyllä ne haamurajat vähitellen paukkuu kunhan jengi vaan jaksaa kilpailuttaa työnantajia.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Hoitajat vs paperimiehet yhtenä isona erona on se, että hoitajat ovat usein suoraan vastuussa potilailleen (potilassuhde voi olla melko tiiviskin) ja sen lisäksi laki taitaa tarvittaessa pakottaa hoitajat töihin jotta potilaiden turvallisuus ei vaarannu (tällä työnantaja ainakin pelottelee, ettei onnistu).

Eli ulosmarssi/joukkoirtisanoutumisilla uhkaaminen hoitoalalla on aika vaikea lähteä toteuttamaan, kun se ei ole pelkästään materia ja tehtaan voittoprosentit kärsijänä. Ja monilla ei pitkän hoitosuhteen jälkeen pokka riittäisi sanoa potilaalle muutenkaan, että tämä loppui nyt tähän kun halutaan lisää liksaa.

Vaan niinhän tekivät vuonna 2007. Silloinhan väsäiltiin lakiakin joukkoirtisanoutumisten estämiseen. Tuloksena taisi olla 16 prosenttia korotusta neljässä vuodessa.
 
Toinen ampiaspesän sohaisu täältä, puolisosta kuoriutui valmis varhaiskasvatuksen opettaja. Palkka 2419,97€/kk, josta sitten aikanaan satasen tai kaksi kasvua ikälisillä. Ei pahemmin toivoa vuorolisistä tms. Onkos tuo nyt sitten kohtuullista maisteritason tyypille ja tarviiko muualta edes hakea syitä sille, miksi kukaan ei pysy alalla?
 
Toinen ampiaspesän sohaisu täältä, puolisosta kuoriutui valmis varhaiskasvatuksen opettaja. Palkka 2419,97€/kk, josta sitten aikanaan satasen tai kaksi kasvua ikälisillä. Ei pahemmin toivoa vuorolisistä tms. Onkos tuo nyt sitten kohtuullista maisteritason tyypille ja tarviiko muualta edes hakea syitä sille, miksi kukaan ei pysy alalla?
Noh, aloituspalksi ok muttei loppuelämän palkaksi. Mitäs keinoja on nostaa liksoja ilman verojen nostoa?
 
Suomessa tilanne on se, että niin kauan kuin melko hyviä osaajia saa 5500e/kk:lla, niin harvempi työnantaja haluaa tarjota 6500e/kk uusille.

Totta, mutta jos on laittanut ylärajaksi noinkin alhaisen luvun niin on turha valittaa mistään "osaajapulasta" ainakaan. Osaajia löytyy 100% varmasti jos on valmis maksamaan niistä riittävästi. Suomessa on tyypillistä että ensin päätetään palkka ja sitten yritetään sovittaa hakijat siihen, eikä toisin päin. Hakujen jatkaminen kuukausikaupalla tulee paljon kalliimmaksi kuin se summa jolla olisi saatu jo nimi paperiin.
 
Viimeksi muokattu:
Noh, aloituspalksi ok muttei loppuelämän palkaksi. Mitäs keinoja on nostaa liksoja ilman verojen nostoa?
Tuossapa se ongelma kai tuleekin, yksityisellä puolella kun suurelta osin pystyy tekemään tiettyä arvonmääritystä esim tuotetun katteen perusteella ja muutenkin palkkoja jaetaan saaduista voitoista. Julkisella kun kaikki katetaan verorahoilla ja siten tavan tallaajien veroja tarvittaessa kiristämällä, ei taida pahemmin nostovaraa olla.

Itse toki olisin valmis veroja omalta osaltani nostamaankin tämän osalta, koska aivan varmasti tuo tilanne syö työmotivaatiota ja mielialaa, mikä sitten heijastuu suoraan siihen miten niitä lapsia töissä kohdataan. Ainakin itse haluaisin, että mun lapsista päivisin huolehtisi tyytyväiset ja hyväntuuliset tyypit.
 
Itse toki olisin valmis veroja omalta osaltani nostamaankin tämän osalta, koska aivan varmasti tuo tilanne syö työmotivaatiota ja mielialaa, mikä sitten heijastuu suoraan siihen miten niitä lapsia töissä kohdataan. Ainakin itse haluaisin, että mun lapsista päivisin huolehtisi tyytyväiset ja hyväntuuliset tyypit.

Tämä nyt ei ole mikään kestävä ratkaisu asiaan, sillä Suomessa verotetaan jo nyt kansainvälisesti katsottuna todella raskaalla kädellä. Tietyn verokannan korottaminen voi esimerkiksi syödä ostovoimaa tai investointihalukkuutta ja lopulta vaikuttaa kokonaisverokertymään jopa negatiivisesti.

Nykyhimmeleiden purkaminen tai romahtaminen tulee jossain vaiheessa vastaan.
 
Koska missään muualla ei ole noin saatanasti naisia yliedustettuna, käkättämässä kaikista mahdollisista epäkohdista keksien väliin hieman omiakin, joista vuosien mittaan on tullut yleinen totuus.

Tämä on puolestaan iskostanut saman ajatusmaailman about koko valtakuntaan, jolloin alalle hakeutuminen on pienentynyt. Olisi kieltämättä noille hoitsuillekin ihan paikallaan vierailla jossakin huonomman palkan paskahommissa tutustumassa, nähdä hieman että aidan toisella puolella ei ole välttämättä ruohoa ollenkaan. Realismia peliin, joka sh-palkkakeskustelusta uupuu yleensä täysin.
Tästä täysin samaa mieltä. Muutama tuttu mieskin eksynyt alalle ja samaa mantraa toistavat joka paikassa, pitäisi saada ehdottomasti lisää palkkaa kun on koulujakin käyty ja töitäkin on liikaa ja ainainen kiire painaa. Hiljenevät hetkeksi kun heiltä kysyy, että jos ruoho on vihreämpää aidan toiselle puolella, niin reippaasti vain opiskelemaan ja alaa vaihtamaan. Ja mites vastaavasti nuo lomapäivät, kun niitäkin kertyy kunta-alalla vähän enemmän kuin yksityillä sektorilla. Riitelevä akkalauma on jostain saanut päähänsä, että heitä sorretaan ja koko kanalauma hokee samaa mantraa..
 
Tämä nyt ei ole mikään kestävä ratkaisu asiaan, sillä Suomessa verotetaan jo nyt kansainvälisesti katsottuna todella raskaalla kädellä. Tietyn verokannan korottaminen voi esimerkiksi syödä ostovoimaa tai investointihalukkuutta ja lopulta vaikuttaa kokonaisverokertymään jopa negatiivisesti.

Nykyhimmeleiden purkaminen tai romahtaminen tulee jossain vaiheessa vastaan.
Näin on ja miten ne himmelit sitten puretaan tai romahtaakaan, vaikuttanee myös varmasti ostovoimaan. Verovarojen kautta tuo vaikuttaa kerralla suurempaan määrään ihmisiä ja siten vaikutus voisi tuntua esimerkiksi tuloverotuksessa yksittäisen palkansaajan kohdalla huomattavasti pienemmältä, kuin taas vaikkapa mallissa, jossa jokainen kustantaa itse saamansa sairaanhoidon, lasten varhaiskasvatuksen tai koulutusken. Varmasti taas merkittävästi saatuihin verohelpotuksiin nähden kohdentuneesti kasvaneet kustannukset rokottavat perheellisten kukkaroa runsaammin. Pitkässä juoksussa tuo vaikuttaisi jo valmiiksi pienenevään väestönkasvuun heikentävästi ja siten vähentäisi tulevia veronmaksajia ja työvoimaa. Lopputulemana pienemmältä väestöltä joutuisi jälleen verottamaan suhteessa runsaammin, jolloin se ostovoima vasta pieni olisikin.

Esimerkkinä tähän erään suomalaisen yksityisen päiväkodin kuukausimaksun muodostuminen - yksityisen varhaiskasvatuksen kuntalisä 520€, yksityisen hoidon tuki 174,59€ ja vanhempien maksuosuus 350€. Tästä laskettuna yhden lapsen varhaiskasvatus maksaisi 1044,59€/kk. Pienituloisimmat saa varhaiskasvatuksen tällä hetkellä kunnalta veloituksetta ja samoin kunnalla vanhempien maksuosuus taitaa korkeimmillaankin kohota 250€ asti. Tuossa kun on sitten kolme lasta pullauttanut, pitäisi jostain kaivaa 3133,77€/kk pelkkään päiväkotiin.

Täytyy muistaa olla kiitollinen, ettei tarvitse olla näitä asioita pohtimassa ja päättämässä, onko tähän edes olemassa toimivaa ratkaisua?
 
Tämä nyt ei ole mikään kestävä ratkaisu asiaan, sillä Suomessa verotetaan jo nyt kansainvälisesti katsottuna todella raskaalla kädellä. Tietyn verokannan korottaminen voi esimerkiksi syödä ostovoimaa tai investointihalukkuutta ja lopulta vaikuttaa kokonaisverokertymään jopa negatiivisesti.

Nykyhimmeleiden purkaminen tai romahtaminen tulee jossain vaiheessa vastaan.
Verotusta keventämällä opettajillakin olisi suuremmat nettotulot, kuten myös sairaanhoitajilla. Tietenkin verotuloja tarvitaan edelleen näidenkin ammattiryhmien työvoimakustannuksiin, mutta verotusta keventämällä ja yritysmyönteisellä politiikalla saadaan pitkässä juoksussa enemmän verotuloja kasvattavia investointeja, yrityksiä ja pääomaa tänne. Malliesimerkkeinä vaikkapa Ruotsi, jossa yhteiskunta on samankaltainen suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Verotusta kiristämällä veronmaksajien määrä laskee pitkässä juoksussa saajapuolen kasvaessa.
 
Tästä täysin samaa mieltä. Muutama tuttu mieskin eksynyt alalle ja samaa mantraa toistavat joka paikassa, pitäisi saada ehdottomasti lisää palkkaa kun on koulujakin käyty ja töitäkin on liikaa ja ainainen kiire painaa. Hiljenevät hetkeksi kun heiltä kysyy, että jos ruoho on vihreämpää aidan toiselle puolella, niin reippaasti vain opiskelemaan ja alaa vaihtamaan. Ja mites vastaavasti nuo lomapäivät, kun niitäkin kertyy kunta-alalla vähän enemmän kuin yksityillä sektorilla. Riitelevä akkalauma on jostain saanut päähänsä, että heitä sorretaan ja koko kanalauma hokee samaa mantraa..
Olisi kiva saada jotain konkreettista faktaa tuosta liiallisesta työpaineesta ja ainaisesta kiireestä. Käsittääkseni tuo on kuitenkin enemmän oman pään sisällä, miten asian kokee. Ex on sairaanhoitajana ollut eri tehtävissä TYKS:ssä, myös päivystyksessä. Sanoi työn olevan muuten ihan mukavaa lähes toimistotyöhön verrattavissa olevaa sisätyötä, mutta päivystyksen viikonloput saattoivat olla hieman hektisiä ja niissäkin lähinnä ne arvaamattomat asiakkaat, eikä niinkään se kiire. Toki näissä on varmasti paikkakuntakohtaisiakin eroja esimerkiksi resursoinnissa, eikä ainoastaan henkilöstä kiinni. Mutta pari miespuolista kaveriakin on sairaanhoitajana/ensihoitajana ja ovat tykänneet ammatistaan kaikesta median negatiivisista kuvista huolimatta, eivätkä koe mitään suurta painetta. Vaikka itsekin pidän varsinkin noita ensihoitajan tarinoita työvuoroista henkisesti todella raskaina.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Olisi kiva saada jotain konkreettista faktaa tuosta liiallisesta työpaineesta ja ainaisesta kiireestä. Käsittääkseni tuo on kuitenkin enemmän oman pään sisällä, miten asian kokee. Ex on sairaanhoitajana ollut eri tehtävissä TYKS:ssä, myös päivystyksessä. Sanoi työn olevan muuten ihan mukavaa lähes toimistotyöhön verrattavissa olevaa sisätyötä, mutta päivystyksen viikonloput saattoivat olla hieman hektisiä ja niissäkin lähinnä ne arvaamattomat asiakkaat, eikä niinkään se kiire. Toki näissä on varmasti paikkakuntakohtaisiakin eroja esimerkiksi resursoinnissa, eikä ainoastaan henkilöstä kiinni. Mutta pari miespuolista kaveriakin on sairaanhoitajana/ensihoitajana ja ovat tykänneet ammatistaan kaikesta median negatiivisista kuvista huolimatta, eivätkä koe mitään suurta painetta. Vaikka itsekin pidän varsinkin noita ensihoitajan tarinoita työvuoroista henkisesti todella raskaina.
Tämä. Mullakin on pari kollegaa, jotka koko ajan kuulemma ihan helvetin kiireisiä ja kalenterit koko ajan täynnä ja aina muistavat siitä mainita ja kiirettä valittaa. Mulla on aina ollut sopivasti hommia... Ei hajuakaan, mitä oikein puuhavaat, kun ei mitään erityistä tulostakaan näy.
 
Totta, mutta jos on laittanut ylärajaksi noinkin alhaisen luvun niin on turha valittaa mistään "osaajapulasta" ainakaan. Osaajia löytyy 100% varmasti jos on valmis maksamaan niistä riittävästi. Suomessa on tyypillistä että ensin päätetään palkka ja sitten yritetään sovittaa hakijat siihen, eikä toisin päin. Hakujen jatkaminen kuukausikaupalla tulee paljon kalliimmaksi kuin se summa jolla olisi saatu jo nimi paperiin.
Nojoo.

Jos sulla on nyt 20 koodaria töissä 5500e/kk palkalla ja tarvittaisiin yksi uusi, niin kyllä se voi tulla aika kalliiksi rekrytä uusi 6500e:llä ja sen jälkeen ihmetellä kun 20 jannua on käsi ojossa vaatimassa myös tonnia lisää.

Efektiivisesti yksi uusi työntekijä voi maksaa 26500e/kk...
 
Pitkässä juoksussa tuo vaikuttaisi jo valmiiksi pienenevään väestönkasvuun heikentävästi ja siten vähentäisi tulevia veronmaksajia ja työvoimaa. Lopputulemana pienemmältä väestöltä joutuisi jälleen verottamaan suhteessa runsaammin, jolloin se ostovoima vasta pieni olisikin.
Korrelaatio menee kyllä varmaan lähinnä niin päin, että maissa joissa on parhaat perheiden tuet (Eurooppalaiset "hyvinvointivaltiot") saadaan pääsääntöisesti vähiten lapsia ja siellä missä on vähiten tukia (USA, lat-am, afrikka) perheille saadaan eniten.
 
Otat sopivasti päällekkäisiä palavereita, sellaisia joissa edes sinua ei kaivata. Kuuntelet puolella korvalla, kun ei tämä sinua edes koske ja samaan aikaan yrität tehdä "oikeita töitäsi". Pääset lopputulemaan että mitään et saa aikaiseksi ja palaveritkin on hukkaan heitettyä aikaan, kun et pysty niiden sähköposti multipaskingin kanssa keskittymään tarpeeksi. -> joka viikko 10-20 tuntia hukattua tehotonta työaikaa, josta kuitenkin pää käy ylikierroksilla kun yrittää tehdä montaa asiaa samaan aikaan.

Kokeile yllämainittua pari kuukautta, niin tiedät miksi kollegoillasi on se perinteinen "aina kiire"

Ja kun on kiire, sähköpostit ja muu kommunikaatio menee epäselväksi kun ei ole aikaa lukea eikä kirjoittaa (eikä varsinkaan ajatella), ja kun kaikki lähettelevät näitä toisilleen, mikään ei etene ja täytyy lähettää vastaukseksi "Mitä tarkoitit, huomasitko kysymyksen b, c ja d", ja lopputulos on se että kaikki lähettelevät Suomi24 -tason viestejä toisilleen, joita luetaan juostenkusten kännykältä ja vastaillaan "ok t. sent from i phone"
 
Toinen ampiaspesän sohaisu täältä, puolisosta kuoriutui valmis varhaiskasvatuksen opettaja. Palkka 2419,97€/kk, josta sitten aikanaan satasen tai kaksi kasvua ikälisillä. Ei pahemmin toivoa vuorolisistä tms. Onkos tuo nyt sitten kohtuullista maisteritason tyypille ja tarviiko muualta edes hakea syitä sille, miksi kukaan ei pysy alalla?

Nyt on pakko vähän ihmetellä tuota kommenttia, että "kukaan ei pysy alalla". Opettajilla on palkkaus ollut tiedossa jo ennenkuin lähtivät opiskelemaan opettajaksi. Joten palkka ei voi tulla yllätyksenä. Joten, jos se pieni palkka ei ollut riittävä syy jättää opettajaksi opiskeleminen välistä, niin miksi ihmeessä se olisi syy lopettaa opettajana toimiminen?

Ja ihan samaa voisi saarnata hoitajille. He ovat hakeutuneet alalle, vaikka ovat tienneet palkkatason, ja sitten vinkuvat palkasta? Kyllähän tuo kertoo jotain hoitajien älyn lahjoista.

Soisin hoitajille kyllä mahdollisuuden meriittipohjaisiin palkankorotuksiin, jolloin ne oikeasti pätevät hoitajat voisivat saada parempaa palkkaa. Mutta ne bulkkihoitajat, jotka tekevät rutiinityötä rasittamatta aivoja eivät ansaitse senttiäkään lisää. Siksi vastustan ehdottomasti kaikkia hoitajien palkkojen yleiskorotuksia.
 
Siksi vastustan ehdottomasti kaikkia hoitajien palkkojen yleiskorotuksia.
Kaikkia yleiskorotuksia tulisi vastustaa. Alasta riippumatta. Myös ikälisät ovat todella vastenmielinen peruste korottaa palkkoja. Ikälisien sijasta kokemuslisä, joka pohjautuu todennettavissa olevan kokemuksen karttumiseen, on sen sijaan validi peruste.
 
Kyllä yleiskorotus voi oikeasti olla paikoillaan jos kaikki ovat pahasti alipalkattuja. Esim. palomiehet Helsingissä.
 
Typerä termi koko "alipalkattu", eihän tuo edes tarkoita mitään järkevää. Palkka on silloin kohdallaan, kun sillä rahalla löytyy ihmisiä töihin. Jos hoitajilla olisi liian pieni palkka, niin silloin porukka ei alkaisi hoitajiksi.

Hoitajien palkkatason selittää osaltaan myös sen, että työ on sellaista, että sitä voi tehdä kuka tahansa, joka vain haluaa ja viitsii. Hoitajan työ ei vaadi ihmiseltä mitään lahjakkuutta tai erityisiä ponnisteluja. Tiedän tämän, koska minulla on ihan lähipiirissä hoitajia, joiden kyvyt eivät riittäneet edes lukion läpikäymiseen. Hoitajaksi mentiin, koska muutakaan ei keksitty. Vituttaa sukuillallisilla aina kuunnella kun nämä vinkuvat, että he ansaitsisivat isompaa palkkaa.
 
Palkka on silloin kohdallaan, kun sillä rahalla löytyy ihmisiä töihin. Jos hoitajilla olisi liian pieni palkka, niin silloin porukka ei alkaisi hoitajiksi.

Hoitajista taitaa olla melkoinen pula ja on ollut jo vuosia. Palkka voisi olla yksi tapa houkutella alalle lisää väkeä. Se toki maksaa ihan helvetisti, sillä hoitajia on paljon ja heitä tarvitaan lisää paljon.
 
Hoitajista taitaa olla melkoinen pula ja on ollut jo vuosia. Palkka voisi olla yksi tapa houkutella alalle lisää väkeä. Se toki maksaa ihan helvetisti, sillä hoitajia on paljon ja heitä tarvitaan lisää paljon.

Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.
 
Kyllähän tuo kertoo jotain hoitajien älyn lahjoista.
Tai sit se voi kertoa siitä, että alalle ei hakeuduta ensisijaisesti rahan takia ja siitä, että parikymppisenä opiskelupaikan hakijana ei ymmärrä, mitä se hoitajan kuukausipalkka käytännössä tarkoittaa siinä vaiheessa kun on vaikkapa perhe joka täytyy elättää.

En ainakaan itse ajatellut kun kouluun hain, mietin ainoastaan mikä itseäni kiinnostaa ja valitsin sen perusteella. Toki omalla kohdallani olen varsin tyytyväinen palkkatasoon, etenkin työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen nähden. Ainoa ongelma tilanteessa on oikeastaan vuorotyö ja sen tuomat haasteet perhe-elämälle ja sosiaalisille suhteille, vaikka on vuorotyössä myös hyvätkin puolensa. Ja se, ettei päivätöitä ole ja niistä saatava palkka ei tahdo riittää nykyisen elintason ylläpitoon.
 
Kyllä 2500 euroa / kk on jo hyvä palkka. Niillä vuosituloilla veroprosenttikaan ei ole mikään kovin suuri, joten tuostakin jää pari tonnia käteen joka kuukausi. Vaimo on hoitaja, eikä ole palkkaansa valitellut.

Jos ei opiskelemaan ryhtyessä ymmärrä tulevan ammattinsa palkkatasoa, niin päästään taas siihen toteamukseen älyn lahjoista. Kyllä minä aikanaan opiskelupaikkaa valitessa raakkasin paikat sen mukaan, missä saa hyvää palkkaa.
 
Kyllä 2500 euroa / kk on jo hyvä palkka. Niillä vuosituloilla veroprosenttikaan ei ole mikään kovin suuri, joten tuostakin jää pari tonnia käteen joka kuukausi. Vaimo on hoitaja, eikä ole palkkaansa valitellut.

Jos ei opiskelemaan ryhtyessä ymmärrä tulevan ammattinsa palkkatasoa, niin päästään taas siihen toteamukseen älyn lahjoista. Kyllä minä aikanaan opiskelupaikkaa valitessa raakkasin paikat sen mukaan, missä saa hyvää palkkaa.
Mihis hommiin sitten aloit?
 
Jos ei opiskelemaan ryhtyessä ymmärrä tulevan ammattinsa palkkatasoa, niin päästään taas siihen toteamukseen älyn lahjoista.
Palkkataso on varmaan kaikilla tiedossa, mutta veikkaanpa, että aika harva parikymppinen miettii kuinka paljon tienaa esimerkiksi 15v päästä ja mitä asuminen, sähkö, polttoaine, ruoka ym. käytännössä pakolliset kulutushyödykkeet silloin mahdollisesti maksavat. Tai montako lasta on silloin ja mitä heidän ylläpitonsa, harrastukstuksensa ym. maksaa silloin.

Olen itse onnistunut suorittamaan lukion ja kirjoittanut ylioppilaaksi hyvällä koulumenestyksellä ennen jatko-opintoihin hakemista, mutta voin rehellisesti myöntää, etten ainakaan itse asiaa miettinyt paljon muun kuin silloisen elämäntilanteen kannalta.

Kertooko tämä nyt sitten jotain älynlahjoistani (joka muuten on yhdyssana), niin enpä usko. Samalla tavalla monille yliopiston koulutuslinjoille hakee porukkaa, joiden palkka on melko kehno tai töitä ei käytännössä ole. Kaikille se raha ei vaan ole ensisijainen kriteeri alaa valitessa, eikä se automaattisesti tee kenestäkään vähä-älyistä.
 
No jos luet noita viestejä taaksepäin, niin lähinnä se älynlahja-kommentti liittyi siihen, että haetaan alalle, jonka palkan tietää ja sitten raivotaan, että palkka on liian pieni. Eikä tartte ymmärtää väärin, että tässä mollaisin hoitajia. Hyville hoitajille soisin lisää palkkaakin.

Eikä sitä tartte tulevaa palkkaa miettiä jos ei halua. Mutta ei sitä tartte sitten jälkikäteen valittaa, kun asia olisi ollut mahdollista selvittää ennakkoonkin.

Mutta enpä minä itse hakisi hoitajan töihin, vaikka palkka olisi 15 000 euroa kuussa. Omiin tulevaisuuden haaveisiin kuulu se, että kun joskus lopetan softahomman, niin haluan olla kaupan kassa.
 
No jos luet noita viestejä taaksepäin, niin lähinnä se älynlahja-kommentti liittyi siihen, että haetaan alalle, jonka palkan tietää ja sitten raivotaan, että palkka on liian pieni. Eikä tartte ymmärtää väärin, että tässä mollaisin hoitajia. Hyville hoitajille soisin lisää palkkaakin.

Eikä sitä tartte tulevaa palkkaa miettiä jos ei halua. Mutta ei sitä tartte sitten jälkikäteen valittaa, kun asia olisi ollut mahdollista selvittää ennakkoonkin.

Mutta enpä minä itse hakisi hoitajan töihin, vaikka palkka olisi 15 000 euroa kuussa. Omiin tulevaisuuden haaveisiin kuulu se, että kun joskus lopetan softahomman, niin haluan olla kaupan kassa.
Ei sitä moni nuori vielä niin tarkkaan ymmärrä/ole edes kiinnostunut, miten alat eroavat toisistaan. Usein riittää se, että kaveri haki samaan paikkaan tai sinne mennään ihastuksen perässä. Kaikki nelinumeroinen palkka kuulostaa isolta ja toivoa on tulevaisuudesta (kun muutoksia luvataan eduskuntatasolta asti, mutta lopulta ei mitään tapahdu). Lisäksi se voi yllättää, että miten se urakehitys on alalla olematonta ja oman panostuksen lisäarvo nolla.

Toinen seikka on se, että "varma työpaikka" vetää monia puoleensa. Lopulta kuitenkin ne työolosuhteet yms. on se ratkaisevin tekijä siihen, että alaan ollaan pettyneitä ja palkka on yksi osa kokonaisuutta. Kaikkea sitä kuonaakin sietäisi paremmin, jos siitä maksettaisiin tarpeeksi. Mutta todellisuudessa alan arvostus näkyy parhaimmillaankin itse tulostettavin kiitoskortein.

On toki nuoria, jotka syynäävät kaikki mahdolliset optiot läpi kamman kanssa ja perehtyvät kaikkien alojen työolosuhteisiin, palkkoihin, tulevaisuuden näkymiin yms. ja kykenevät sen perusteella tekemään valinnan oman mielenkiinnon sijaan. Kutsuisin nuita kuitenkin ennemmin harvinaisuuksiksi tyhmien sijaan. Yleensä tuollainen tarkkuus liittyy johonkin erityispiirteisyyteen.

Alaa kuitenkin voi vaihtaa ja niin tein itsekin sinne sinun hehkuttamallesi softa-alalle. Nyt voidaan siis kimpassa olla viisaiden kerhossa. Järkevää tämä ihmisten turha kouluttaminen ei kuitenkaan ole ja resursseja menee hukkaan älyttömästi. Kuten olen tänne jossain ketjussa aiemminkin todennut, meidän luokalta lähti jo parin ekan vuoden aikana yli 5 luokkakaveria muihin hommiin/kouluihin minun lisäksi ja voi olla enempikin joiden perään en ole kysellyt.
 
Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.
Jos ei tiedä, että meillä on hoitajapula niin ei varmaan hirveästi ole tullut uutisia seurattua. Itse olen siis sh, mutta ei normaalisti paljon nappaa näihin keskusteluihin osallistua, kun vapaa-ajalla tekisi mieli keskisttyä ihan muuhun. Kuitenkin omassa työssänikin hoitajapula näkyy jatkuvasti, vaikka perinteisesti oma työpaikka onkin ollut kohtuu vetovoimainen. Potilaat eivät tahdo päästä eteenpäin, kun muualla ei pystytä ottamaan vastaan. Omassa talossa on reippaasti myös vakipaikkoja auki ja porukkaa myös lähtee. Omastakin yksiköstä on lähtenyt ihan muihin töihin ja muutaman tiedän, jotka opiskelee töiden ohessa toista ammattia. Tietysti yksilölle alan vaihto on ihan järkevä vaihtoehto, mutta yhteiskunnallisesti ei ole tosiaan kovin järkevää kouluttaa hoitajia, jotka parin vuoden jälkeen lähtevät muualle. Jonkun ne potilaat on kuitenkin hoidettava tai sitten on tehtävä päätös, että ei hoideta.
 
Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.
Perustuen mihin? Jos omaa napaa vain tuijottaa moni asia jää huomaamatta. En minäkään mitään hoitajia ole juuri koskaan tarvinnut ja kun olen tarvinnut, olen mennyt työpaikan tarjoamaan yksityseen terveydenhoitoon. Mutta ei tästä voi päätellä mitään hoitajapulasta tai sen olemattomuudesta..
 
Ei meillä ihan oikeasti ole pulaa hoitajista. Meillä on pulaa sellaisista työympäristöistä, joissa kaikki ne kouluttamamme hoitajat suostuisivat olemaan töissä.

Olisi kyllä vihdoin korkea aika räjäyttää tuo DDR:stä kokeiluun otettu arvauskeskusjärjestelmä ihan totaalisesti. Työympäristöjen myrkyllisyydelle ja hierarkialle tosin on vaikeampi tehdä mitään, mutta ehkä vähän pienemmät ja vähemmän keskitetyt yksiköt ainakin auttaisivat, pakottamalla organisaatioista vähän ketterämpiä. Olisi myös sentään vähän enemmän valinnanvaraa oikeasti erilaisista työpaikoista.
 
Omasta mielestäni(!) hoitoalan (muun kuin yksityisen puolen) palkkojen isoin ongelma on se että kaikille maksetaan samaa palkkaa, eli se että hyviä ei pystytä palkitsemaan (on se sitten henkilökohtainen palkankorotus tai henkilökohtainen tulospalkkio/bonus/kannustin/mikälie). Yleiskorotukset eivät tuota ratkaise.. Yksityisellä puolella on selvästi vapaampaa, mutta siellä ei ole yhtä paljon vuorotyötä tarjolla, joka tasoittaa viivan alle jäävää määrää.

Hoitoalalla on lisäksi heikot etenemismahdollisuudet, eikä vastuutehtävistäkään oikeastaan makseta lisää (ja nyt unohdetaan ne kympit, mitä joku voi joskus saada). Ja tämä menee ehkä sitten tuon piikkiin että "ei tutustuta alaan". Mutta mielestäni se on vähän huono selitys, juuri tuosta johtuen että harvassa on ne jotka nuorina idealisteina miettisivät koko urapolkunsa eläköitymiseen asti ja kykenisivät vieläpä noudattamaan sitä. Itsekään en siihen kyennyt, jos ketään tämä tiedonmuru kiinnostaa.
 
Eli suurin ongelma on tuo demarien ja vassarien aikaansaama samapalkkaisuusfantasia, että kaikille pitää maksaa samaa palkkaa. Nämä minunkin perhepiirissä olevat heikkolahjaiset hoitajat ovat juuri sellaista porukkaa, jotka työssään tekevät ainoastaa minimin, eikä yhtään ylimääräistä tikkua nosteta. Tehdään pelkästään ruutiinina liukuhihnamaisesti ne hommat, mitä on käsketty. Ei minkäänlaista omien aivojen käyttöä. Ei tällaisille hoitajille tarvita lisää palkkaa. Sitten on taas niitä hoitajia, jotka aktiivisesti pyrkivät tekemään parhaansa, auttavat muita kun omat tehtävän niin sallii, miettivät aktiivisesti miten hommia voisi tehdä paremmin, jne. Tällaisille pitäisi voida maksaa tuplapalkkaa verrattuna noihin laiskoihin.
 
Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.

Tuo on ihan höpöhöpöä, eikä kyllä perustu mihinkään faktaan. Hoitajapula on harvoja asioita, joista kaikki puolueet ovat samaa mieltä. Hoitajat ovat vakioammattiryhmä, joka ilmoitetaan sellaiseksi johon haetaan paljon työntekijöitä vuodesta toiseen. Korona on pahentanut tilannetta, sillä hoitajia on siirretty testaamiseen, jäljittämiseen ja rokottamiseen ja se on pois muista hommista.

Ongelma on nimenomaan se, että alalle ei hakeuduta tarpeeksi ja koulusta ei saada ammattilaisia ulos. Palkka voisi olla yksi tapa houkutella tekijöitä lisää alalle. Aivan kuten itse totesit: valitsit alan osin palkkauksen perusteella.

Ja noin myös tehdään. Joissain työpaikoissa tarjotaan boonuksia, jos hoitaja jää töihin ainakin pariksi vuodeksi:

”AIKA kova summa”, mietti lähihoitaja Katri Vuorisalo kuullessaan 12 500 euron Salla-bonuksesta. Attendo lanseerasi sen syksyllä houkutellakseen henkilökuntaa hoivakoteihinsa Sallaan.

Koko bonuksen saa, kun työskentelee Sallassa kaksi vuotta.

 
Ei meillä ihan oikeasti ole pulaa hoitajista. Meillä on pulaa sellaisista työympäristöistä, joissa kaikki ne kouluttamamme hoitajat suostuisivat olemaan töissä.

Olisi kyllä vihdoin korkea aika räjäyttää tuo DDR:stä kokeiluun otettu arvauskeskusjärjestelmä ihan totaalisesti. Työympäristöjen myrkyllisyydelle ja hierarkialle tosin on vaikeampi tehdä mitään, mutta ehkä vähän pienemmät ja vähemmän keskitetyt yksiköt ainakin auttaisivat, pakottamalla organisaatioista vähän ketterämpiä. Olisi myös sentään vähän enemmän valinnanvaraa oikeasti erilaisista työpaikoista.
Yksityiset on vielä tehottomampia, tarvisi paljon lisää hoitajia. Nyt erikoistilanne koska yhden taudin annettu viedä resurssit mutta jokainen työterveydessä käynyt huomannut että väkeä riittää siellä.
 
Yksityiset on vielä tehottomampia, tarvisi paljon lisää hoitajia. Nyt erikoistilanne koska yhden taudin annettu viedä resurssit mutta jokainen työterveydessä käynyt huomannut että väkeä riittää siellä.

Miten tämä yksityisen sektorin tehottomuus ilmenee?
 
Miten tämä yksityisen sektorin tehottomuus ilmenee?
Aikaa jutella, testejä, lisää testejä jne. kunnes lähete julkisen puolelle jossa ei tietysti olisi lähetettä saanut jne.
En nyt sitä tarkoittanut että olisi hyvä jonotuttaa ensin puhelimessa ja sitten paikan päällä, vaan sitä että tarvii lisää sitä henkilökuntaa jos julkiselta vaihdetaan yksityiseen.
 
Omastakin yksiköstä on lähtenyt ihan muihin töihin ja muutaman tiedän, jotka opiskelee töiden ohessa toista ammattia.
Itse työskentelen ensihoidossa, eli sairaalamaailma on päivystystä lukuunottamatta melko vieras, mutta olen huomannut saman omissa töissä. Voisi jopa sanoa ilmiön olevan melko yleinen.

Taitekohta on oman kokemuksen mukaan yleensä siinä n. 10 työvuoden kohdalla jonka jälkeen aletaan kouluttautua ja vaihdetaan alaa. Mun nykyinen työpari opiskelee koko ajan töiden ohella, edellinen työpari opiskelee myös ja vaihoi jo alaa. Nopealla laskutoimituksella keksin omasta työyksiköstä n. 15 kollegaa jotka ovat viimeisen parin vuoden aikana vaihtaneet alaa tai opiskelevat uutta ammattia. Kaikki siinä 30-40v haarukassa, eli tavallaan toimintakyvyn, osaamisen ja kokemuksen suhteen parhaassa työiässä.

Ja sama on itselläkin suunnitelmissa jahka saa pikkulapsivuodet selviydyttyä ja vaimo palaa töihin jolloin opiskelu on asuntovelallisena taloudellisesti mahdollista.

Palkkaukseen tämä ei itselläni liity, sillä aktiiviseen työmäärään nähden palkka on haittakorvausten kanssa erittäin hyvä. Enemmänkin syynä on urakehitysmahdollisuuksien puute, olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön, heikkotasoinen johtaminen, vuorotyön tuomat haasteet perhe-elämälle, sosiaalisille suhteille ja terveydelle sekä se, että työmäärä jatkuvasti lisääntyy, mutta työn sisältö menee koko ajan kauemmaksi siitä mitä olen halunnut lähteä tekemään ja mihin minut on koulutettu.

Samoja ongelmia on varmaan muillakin terveydenhuollon sektoreilla ja niihin pitäisikin myös puuttua jos halutaan saada hoitajat pysymään töissä. Palkkaus on tavoitteen saavuttamiseen vain yksi keino, joskin huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin hoitoalan muiden ongelmien korjaaminen.
 
No jos sairaanhoitajien työaika laitettaisiin samaan kuin muilla niin saman verran voisi nostaa palkkaa. Loppuisi kitinä palkasta mutta alkaisi kitinä 1690h tunnista joka kaikilla muilla on. Korjatkaa jos olen väärässä normaalisti ihmisillä on 160h/kk työaika ja sairaanhoitajilla ~150h. Se tarkoittaisi 6% palkan lisää ja saman verran lisää tunteja ja hoitajapula poistuisi.

Tarkoitan siis oikeasti tehtyjä tunteja vuodessa..
 
Perustuen mihin?
Perustuen ihan siihen, että perhepiirissä on useita hoitajia ja itsekin olen tuolla viettänyt aikaa potilaana, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Kaikki tuntemani hoitajat vahvistavat, että siellä ei mitään hoitajapulaa ole. Ja saman olen potilaana nähnyt itsekin.
 
Perustuen ihan siihen, että perhepiirissä on useita hoitajia ja itsekin olen tuolla viettänyt aikaa potilaana, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Kaikki tuntemani hoitajat vahvistavat, että siellä ei mitään hoitajapulaa ole. Ja saman olen potilaana nähnyt itsekin.
Miksi tämä oli sitten eilisessä aluevaalikeskustelussa yksi todella kuuma puheenaihe ja kaikki puolueet olivat käytännössä samaa mieltä, että hoitajapula on?


Kaikki tää taitaakin olla vain propagandaa..

Puheenjohtajat taittoivat peistä hoitajamitoituksesta Ylen tentissä
Puheenjohtajat taittoivat peistä hoitajamitoituksesta Ylen tentissä: ”Kerro, mistä ne hoitajat tulevat”

Krista Kiuru perusti työryhmän ratkomaan hoitajapulaa: ”Tässä toimeksiannossa eivät työehdot ole mukana”
Krista Kiuru perusti työryhmän ratkomaan hoitajapulaa: ”Tässä toimeksiannossa eivät työehdot ole mukana”

Uutissuomalainen: Hoitajapula vaikeuttaa vanhusten pääsyä pitkäaikaishoitoon isoissa kaupungeissa
Uutissuomalainen: Hoitajapula vaikeuttaa vanhusten pääsyä pitkäaikaishoitoon isoissa kaupungeissa

Joka neljäs kotihoidon yksikkö työskentelee viikoittain liian vähällä henkilöstöllä

Joka neljäs kotihoidon yksikkö työskentelee viikoittain liian vähällä henkilöstöllä – THL:n asiantuntija: "Voi johtaa virheiden ja vaaratilanteiden yleistymiseen"

Uusi aluevaltuusto saa käsiinsä visaisen ongelman – hoitajapulan. Tiistai-iltana käyty chat-keskustelu paljasti, ettei Päijät-Hämeen ehdokkailla ole uusia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.
Päijät-Hämeen vaalichat ratkoi hoitajapulaa – monet konstit ovat jo käytössä

Sijaisringistä piti tulla helpotusta Oulua vaivaavaan hoitajapulaan – nyt siihenkään ei ole saatu väkeä
Sijaisringistä piti tulla helpotusta Oulua vaivaavaan hoitajapulaan – nyt siihenkään ei ole saatu väkeä

Lasten tehohoitajista kova pula Husissa, leikkauksia jouduttu siirtämään
Lasten tehohoitajista kova pula Husissa, leikkauksia jouduttu siirtämään – ”Tätä ei voi hyväksyä”

Tyksin lastenosastot ovat ruuhkautuneet – lasten leikkauksia jouduttu siirtämään
Tyksin lastenosastot ovat ruuhkautuneet – lasten leikkauksia jouduttu siirtämään

Mehiläinen: Satoja hoivapaikkoja tyhjillään, koska hoitajia ei riitä

Mehiläinen: Satoja hoivapaikkoja tyhjillään, koska hoitajia ei riitä
 
Korjatkaa jos olen väärässä normaalisti ihmisillä on 160h/kk työaika ja sairaanhoitajilla ~150h.
Hoitajan työaika määräytyy julkisella puolella KVTES:n mukaan ja on pääsääntöisesti 38h15min/vko, riippumatta siitä tekeekö yleistyöaikaa vai jaksotyötä.

Samaa TES:ta käyttävät ymmärtääkseni lähes kaikki muutkin kunnallispuolen työntekijät, joten uskoisin monilla muillakin olevan sama työaika, pl. toimistotyöaikaa tekevät joiden työaika on KVTES:n mukaan 36h15min/vko.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Hoitajan työaika määräytyy julkisella puolella KVTES:n mukaan ja on pääsääntöisesti 38h15min/vko, riippumatta siitä tekeekö yleistyöaikaa vai jaksotyötä.

Samaa TES:ta käyttävät ymmärtääkseni lähes kaikki muutkin kunnallispuolen työntekijät, joten uskoisin monilla muillakin olevan sama työaika, pl. toimistotyöaikaa tekevät joiden työaika on KVTES:n mukaan 36h15min/vko.

Niin mutta ei ne tee, koska 38 työpäivää lomaa. Tähän samaan ansaan kaikki menee kun puhutaan todellisesta vuosityöajasta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 202
Viestejä
4 864 219
Jäsenet
78 618
Uusin jäsen
thundertheidiot

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom