Palkkakeskustelu

[Walla]

Porukka täällä itkee duunarin hyvistä palkoista. Menkää sitten duunari hommiin jos sellainen palkka himottaa, luulis että koulutuksesta ei jäisi kiinni duunari hommiin pääsemisessä.

Kuka niistä on itkenyt? Ei sen toteaminen, että Suomessa on suhteessa korkeat palkat matalammin koulutetuilla ja matalat korkeammin koulutetuilla verrattuna moneen muuhun maahan ole mitään itkemistä.

 

[Janishell]

Kuka niistä on itkenyt? Ei sen toteaminen, että Suomessa on suhteessa korkeat palkat matalammin koulutetuilla ja matalat korkeammin koulutetuilla verrattuna moneen muuhun maahan ole mitään itkemistä.

Suomessa alkaa olla joka toinen jollain tavalla korkeakoulutettu, niin se alkaa aiheuttamaan inflaatiota palkoissa korkeakoulutetuissa.

 

[SundeR]

Syy on nähdäkseni se, että Suomessa ylikoulutetaan väestöä -> ne harvat lahjakkaat ja fiksut jotka jäävät "duunariammatteihin" eivätkä kouluttaudu AMK:ssa voivat luonnollisesti hinnoitella työnsä kalliiksi, kun kilpailua on hyvin vähän.

Ja vastavasti sitten niistä korkeakoulutetuista on hirveästi ylitarjontaa, mikä polkee niitä palkkoja.

Erikoinen väite jolla ei liene faktojen kanssa tekemistä. Korkeakoulutettujen määrä on Suomessa melko alhainen: Raportti: korkeakoulutettujen osuus väestöstä Suomessa alle EU:n keskiarvon – hallitus lupaa lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi

 

[Janishell]

Eikös Suomella ollut joku tavoite että 70% koulusta valmistuneista olisi korkeakoulutettuja?

 

[Janishell]

Esim metallialalla oleva duunarilla on kyllä nykyään vähemmän ostovoimaa kuin 20vuotta sitten. Että en nyt tiiä hirveästi, onko duunarilla kovin hyvät palkat nykyään.

 

[SundeR]

Eikös Suomella ollut joku tavoite että 70% koulusta valmistuneista olisi korkeakoulutettuja?

Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”

Marin kommentoi myös Afganistanin tilannetta: ”Talebanin valtaanpaluu on järkyttänyt meitä kaikkia”.

www.iltalehti.fi

 

[Janishell]

Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”

Marin kommentoi myös Afganistanin tilannetta: ”Talebanin valtaanpaluu on järkyttänyt meitä kaikkia”.

www.iltalehti.fi

Mitäköhän on ollut korkeakoulutus prosentti 20 vuotta sitten?

 

[Manual]

Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”

Marin kommentoi myös Afganistanin tilannetta: ”Talebanin valtaanpaluu on järkyttänyt meitä kaikkia”.

www.iltalehti.fi

Tämä uutinenhan ei sitten todellakaan tarkoita nimensä mukaisesti sitä, mitä otsikossa lukee. Tuolla luodaan joku illuusio oikein helvetin koulutetusta Suomesta, kun nykyään suurinpiirtein siivoojakin on käynyt AMK eli "korkeakoulututkinnon". Sihteerit, poliisit, sairaanhoitajat - kaikki ovat "korkeakoulutettuja" täällä.

Toisin sanoen niiden oikeasti korkeakoulutettujen, vaikka laittaisi vaatimukseen edes ylempi korkeakoulututkinto, niin epäilen lukujen putoavan erittäin paljon tuosta nykyisestä.

 

[SundeR]

Mitäköhän on ollut korkeakoulutus prosentti 20 vuotta sitten?

Täällä on vähän vanhempaakin kehitystä: Tilastokeskus - Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle

Mutta se on fakta että nykytilanne näyttää jo hieman huonolta, että korkeakoulutettuja alkaa olla jatkossa turhankin vähän (suhteessa verrokkimaihin).

 

[N1kkel]

Tämä uutinenhan ei sitten todellakaan tarkoita nimensä mukaisesti sitä, mitä otsikossa lukee. Tuolla luodaan joku illuusio oikein helvetin koulutetusta Suomesta, kun nykyään suurinpiirtein siivoojakin on käynyt AMK eli "korkeakoulututkinnon". Sihteerit, poliisit, sairaanhoitajat - kaikki ovat "korkeakoulutettuja" täällä.

Toisin sanoen niiden oikeasti korkeakoulutettujen, vaikka laittaisi vaatimukseen edes ylempi korkeakoulututkinto, niin epäilen lukujen putoavan erittäin paljon tuosta nykyisestä.

Alempi korkeakoulututkinto on myös korkeakoulututkinto. Get over it.

 

[munse]

Onko tuo jokin tulotason mittari?

Suuntaa antava. Voi toki olla, että ne ulkomaan duunarit panostaa asumiseen vähemmän

 

[zepi]

Erikoinen väite jolla ei liene faktojen kanssa tekemistä. Korkeakoulutettujen määrä on Suomessa melko alhainen: Raportti: korkeakoulutettujen osuus väestöstä Suomessa alle EU:n keskiarvon – hallitus lupaa lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi

Koko väestö ei ole fiksu vertailukohta, vaan pitäisi vertailla eri ikäluokkia. Suomessa on poikkeuksellisen vanha väestö + meillä ei harrasteta etelä-eurooppalaista tutkintotehtailua, joten meillä yliopistotutkinto sentään edelleen vaatii edelleen jotain.

Esim. Espanjassa "maisterin tutkinto" on usein 1v - 1.5v säälittävä leikkikoulu joita jengillä voi olla puolentusinaa kun työttömänä ei parempaakaan tekemistä ole ollut -> Maassa on aivan käsittämätön määrä vessapaperimaistereita jotka hyvä kun osaavat oman nimensä kirjoittaa oikein. Suomessa sentään yliopiston läpäisy yleisesti tarkoittaa edes jotain.

Itse pidän korkeakoulutuksen määrän lisäämistä lähtökohtaisesti virheenä. Ne ihmiset jotka eivät tällä hetkellä suorita yliopistotutkintoa eivät jätä sitä tekemättä sen takia mitä yliopistossa tapahtuu tai on tapahtumatta. Heidän ongelmansa alkavat jo peruskoulussa ja / tai lukiossa / amiksessa. Jos panostetaan korkeakouluun, niin koitetaan korjata väärässä paikassa.

 

[Kvarkki]

Alempi korkeakoulututkinto on myös korkeakoulututkinto. Get over it.

Mäkin kassalle ja vessaharjan varteen riittäisi vähempikin. Joskus sivusta seurannut millaisilla mielikuvilla ja palkkatasoilla noita koulutuksia ”myydään” tyhmille, kun koulun toimeentulo on sisäänotosta kiinni.

 

[N1kkel]

Mäkin kassalle ja vessaharjan varteen riittäisi vähempikin.

Ei noihin hommiin vaadita korkeakoulututkintoa.

 

[Kvarkki]

Ei noihin hommiin vaadita korkeakoulututkintoa.

Sä nyt missasit sen pointin

 

[Paapaa]

Esim. Espanjassa "maisterin tutkinto" on usein 1v - 1.5v säälittävä leikkikoulu

Oikeasti? Eikö ne käytä samoja ECTS-noppia kuin täälläkin joiden ansiosta jonkinlainen vaihto-opiskelu on mahdollista ja kursseja/tutkintoja voi suorittaa muualla?

Vai meinaatko maisterintutkinnolla nyt vain sitä maisteriosuutta jolloin pohjalla on jo kandi? 120 noppaa varmaan voikin vetää 1,5 vuodessa jos päämäärätietoisesti opiskelee kesät talvet.

Tosta ois kiva lukea lisää. Mulla ei ole omaa kokemusta kuin Suomen korkeakouluista.

 

[Bertta]

Tässä on pari juttua.

Suomessa sivukulut on kovat: Voit karkeasti sanoa että jos työntekijälle pitää palkkakuitissa lukea 1000e, työnantajalle todelliset kulut on jossain 1500-1700e luokassa.

Duunarien palkat suomessa on suhteellisen korkeat ja asiantuntijoiden matalat. Eli toisin sanoen Suomi on korkeasti koulutettujen halpatyömaa. Harvoin niitä tuotekehitysyksikköjä siirretään, pelkästään tuotanto. Tähän on varmaan joku historiallinen syy miksi tällaiseen tilanteeseen on päädytty (veikkaan ay-liikettä).

Suomi oli lähes Neuvostoliiton alusmaa ja piirun verran oikealla kommunismista 70-luvulla, Kuten kaikissa kommunistimaissa, asiantuntijoiden palkat ovat täällä naurunaihe duunareihin verrattaessa.

 

[N1kkel]

Sä nyt missasit sen pointin

Ai minkä pointin? Onko kouluttautuminen mielestäsi tyhmää vai?

 

[SundeR]

Mäkin kassalle ja vessaharjan varteen riittäisi vähempikin. Joskus sivusta seurannut millaisilla mielikuvilla ja palkkatasoilla noita koulutuksia ”myydään” tyhmille, kun koulun toimeentulo on sisäänotosta kiinni.

Tuossa kirjoitettiin kuitenkin AMK tutkinto lainausmerkkeihin "korkeakoulututkinto". Minä ja useat muut on AMK-pohjalta tekemässä samoja hommia mitä tekee maisterit ja DI:t siinä vieressä, ~samalla palkalla.

 

[N1kkel]

Tuossa kirjoitettiin kuitenkin AMK tutkinto lainausmerkkeihin "korkeakoulututkinto". Minä ja useat muut on AMK-pohjalta tekemässä samoja hommia mitä tekee maisterit ja DI:t siinä vieressä, ~samalla palkalla.

Joillakin vaan tuntuu olevan tarve väheksyä amk-tutkintoja.

 

[Bertta]

Joillakin vaan tuntuu olevan tarve väheksyä amk-tutkintoja.

Yliopistotutkintojakaan on vaikea irvistämättä nykyään kutsua korkeakoulututkinnoiksi - ammattikorkeakoulusta puhumattakaan.

Korkeakoulutuksen ei tulisi olla ammattiin tähtäävää ammattikoulutusta, vaan ylintä mahdollista tieteellistä koulutusta. Kaikki muu on ammattikoulutusta.

 

[Manual]

Tuossa kirjoitettiin kuitenkin AMK tutkinto lainausmerkkeihin "korkeakoulututkinto". Minä ja useat muut on AMK-pohjalta tekemässä samoja hommia mitä tekee maisterit ja DI:t siinä vieressä, ~samalla palkalla.

Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi, mutta tuo ei todellakaan ollut se pointti - pidemmälle lukiessa se sen sijaan selvinnee, mutta jos tarkoituksena on uhriutua AMK-koulutettuna, kannattaa viestini tietysti ymmärtää väärin.

En väheksy oikeita AMK-tutkintoja, joihin voisi lukea kaikki insinööritutkinnot ja monia muitakin. Sen sijaan "johdon assistentit, suurin osa sairaanhoitajista, järjestyspoliisit, monet ravintola/hotellialalla olevat ja helvetti jopa osa vartijoista on niinikään käyneet jonkun huuhaa AMK-tutkinnon ja kutsuvat itseään korkeakoulutetuiksi. Anteeksi mutta mitä helvettiä? Nuo on ammattitutkintoja kaikki, ei se niistä korkeakoulututkintoja tee. Mutta on tehty nykyisin, väkisin.

e. Laitetaas vielä klassikko - myös somevaikuttaja/influencer mitälie on nykyisin olemassaoleva AMK-tutkinto. Kyllä, saadaan hieman vielä "korkeakoulutettujen" määrää lisättyä.

 

[SundeR]

Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi, mutta tuo ei todellakaan ollut se pointti - pidemmälle lukiessa se sen sijaan selvinnee, mutta jos tarkoituksena on uhriutua AMK-koulutettuna, kannattaa viestini tietysti ymmärtää väärin.

En väheksy oikeita AMK-tutkintoja, joihin voisi lukea kaikki insinööritutkinnot ja monia muitakin. Sen sijaan "johdon assistentit, suurin osa sairaanhoitajista, poliisit, monet ravintola-alalla olevat ja helvetti jopa osa vartijoista on niinikään käyneet jonkun huuhaa AMK-tutkinnon ja kutsuvat itseään korkeakoulutetuiksi. Anteeksi mutta mitä helvettiä? Nuo on ammattitutkintoja kaikki, ei se niistä korkeakoulututkintoja tee. Mutta on tehty nykyisin, väkisin.

Hoksasin vaan tuon lainatun osuuden, en osaa ottaa kantaa miten asia on luettelemiesi ammattien kohdalla, tuntuuhan tuo jännältä että poliisi on esim. yhtäkkiä AMK-tutkinto. Ei se oikea reitti ole että tehdään kaikesta nyt vaan korkeakoulututkintoja, jos se on suunta mihin mennään.

 

[zepi]

Oikeasti? Eikö ne käytä samoja ECTS-noppia kuin täälläkin joiden ansiosta jonkinlainen vaihto-opiskelu on mahdollista ja kursseja/tutkintoja voi suorittaa muualla?

Vai meinaatko maisterintutkinnolla nyt vain sitä maisteriosuutta jolloin pohjalla on jo kandi? 120 noppaa varmaan voikin vetää 1,5 vuodessa jos päämäärätietoisesti opiskelee kesät talvet.

Tosta ois kiva lukea lisää. Mulla ei ole omaa kokemusta kuin Suomen korkeakouluista.

Siis toki noihin pitää olla kandi suoritettuna alle. Mutta maistereiden suoritusvaatimukset ovat aivan täydellistä läppää monilla aloilla. + yliopistot pyörittävät erilaisia aikuiskoulutuksia "master" nimikkeellä.

 

[Paapaa]

Yliopistotutkintojakaan on vaikea irvistämättä nykyään kutsua korkeakoulututkinnoiksi

Meinaatko sä nyt maistereita vai jatkotutkintoja? Ja mitä aloja? Kyllä musta on ihan perusteltua, että maisterintutkinnoissa on myös sellaista sisältöä, jotka auttavat ja hyödyttävät työelämässä. Jatkotutkinnot sitten erikseen, jotka siten enemmän tähtäävät puhtaasti tutkimukseen. Enkä muutoinkaan tuollaista yleistystä heittäisi.

Ja jotkut lekurit ja vastaavat on sitten ihan oma karsinansa kun se tutkinto on vaatimus oikeudelle harjoittaa ammattia. Siellä on hyvin paljon käytännön työn opiskelua.

 

[Bertta]

Meinaatko sä nyt maistereita vai jatkotutkintoja? Ja mitä aloja? Kyllä musta on ihan perusteltua, että maisterintutkinnoissa on myös sellaista sisältöä, jotka auttavat ja hyödyttävät työelämässä. Jatkotutkinnot sitten erikseen, jotka siten enemmän tähtäävät puhtaasti tutkimukseen. Enkä muutoinkaan tuollaista yleistystä heittäisi.

Ja jotkut lekurit ja vastaavat on sitten ihan oma karsinansa kun se tutkinto on vaatimus oikeudelle harjoittaa ammattia. Siellä on hyvin paljon käytännön työn opiskelua.

Nykyisin juuri jatkotutkinnot yliopistoissa ovat sitä mitä voisi kutsua korkeakoulutukseksi. Maisterin tutkinnoista on tehty täysin ammattikoulutuksia. Korkeakoulutus alkaa Suomessa tohtorinkoulutuksesta.

 

[Kvarkki]

Ai minkä pointin? Onko kouluttautuminen mielestäsi tyhmää vai?

On, jos tutkinto ja koulutettava materiaali on sitä tasoa (kaikki otetaan sisään kun siitä saa rahaa), että eivät omaa saumoja kuin hanttihommiin. Siinä sitten istuu kassalla ”korkea”koulutettu raato, joka suree kun ei päässyt syystä x koulutusta vastaavaan työhön. Yhteiskunnalta meni rahat ja koulutetulta itsetunto ja pari vuotta hukkaan. Tässä jo joku aiemmin ehti juuri kattavammin kirjoittaa tuosta muodista, jossa perusammatistakin väännetään ”korkea”koulututkinto, jossa 50% turhaa paskaa töiden hoitamisen kannalta.

 

[Paapaa]

Maisterin tutkinnoista on tehty täysin ammattikoulutuksia

Tämä yleistys vaatii kyllä vähän lihaa luiden ympärille.

 

[Lotroni]

Olisiko markkinoiden koolla vaikutusta tuohon palkkaukseen korkeakoulutetuilla Suomessa? Kai palkka pitäisi olla jossain suhteessa lisäarvoon tai voittoon jota yritykselle tuottaa. Sivukulut tietenkin vaikuttaa vaikka suuremmilla firmoilla, missä maissa kannattaa työntekijät olla palkattuna varmaan. Mietityttää vaikka nuo suuret palkat asiantuntijatöissä Suomi vs muualla, mutta kai ne palkat saadaan katettua yritysten toiminnalla, onko tälläisten yritysten palvelut myös kalliimpia muualla vai miten on vara maksaa suhteessa suurempia palkkoja?

 

[N1kkel]

Korkeakoulutuksen ei tulisi olla ammattiin tähtäävää ammattikoulutusta, vaan ylintä mahdollista tieteellistä koulutusta. Kaikki muu on ammattikoulutusta.

Tuolla logiikalla esim. lääketieteen lisensiaatti ei olisi korkeakoulututkinto, koska se tähtää lääkärin ammattiin. Ja useimmat muutkin yliopistotutkinnot tähtäävät tiettyihin ammatteihin tai virkoihin enemmän tai vähemmän. Yliopistontutkijakin on ammatti tai ainakin tapa tienata elanto.

 

[Sipi^]

Olisiko markkinoiden koolla vaikutusta tuohon palkkaukseen korkeakoulutetuilla Suomessa? Kai palkka pitäisi olla jossain suhteessa lisäarvoon tai voittoon jota yritykselle tuottaa. Sivukulut tietenkin vaikuttaa vaikka suuremmilla firmoilla, missä maissa kannattaa työntekijät olla palkattuna varmaan. Mietityttää vaikka nuo suuret palkat asiantuntijatöissä Suomi vs muualla, mutta kai ne palkat saadaan katettua yritysten toiminnalla, onko tälläisten yritysten palvelut myös kalliimpia muualla vai miten on vara maksaa suhteessa suurempia palkkoja?

Voin ainakin nykyisen työpaikkani (Globaali megakorporaatio) osalta kerto että R&D tuntityöhinta vaihtelee maittain:
Suomessa 1x; Jenkeissä 3x; Kiinassa 1.5x

Itselle ainakin oli shokki että Kiinassakin asiantuntijatyö on kalliimpaa kuin Suomessa, kun näitä lukuja aloin katselemaan työnpuolesta (laskemaan R&D projektin kuluja).

Suomessa on isoin R&D keskus, toiseksi Kiinassa ja selvästi Pienin USA:ssa. Pääkonttori USA:ssa. Tuo hinta ero on vielä kovempi jos katsotaan työntuottavuutta - Suomessa saadaan paljon enemmän aikaan per nuppi kuin muualla. IMO on se että sisäiseen politikointiin ei käytetä aikaa tehdään vaan ja ongelmat ratkotaan miettimättä näyttääkö oma pomo hyvältä vai ei.

 

[Lotroni]

Voin ainakin nykyisen työpaikkani (Globaali megakorporaatio) osalta kerto että R&D tuntityöhinta vaihtelee maittain:
Suomessa 1x; Jenkeissä 3x; Kiinassa 1.5x

Itselle ainakin oli shokki että Kiinassakin asiantuntijatyö on kalliimpaa kuin Suomessa, kun näitä lukuja aloin katselemaan työnpuolesta (laskemaan R&D projektin kuluja).

Suomessa on isoin R&D keskus, toiseksi Kiinassa ja selvästi Pienin USA:ssa. Pääkonttori USA:ssa. Tuo hinta ero on vielä kovempi jos katsotaan työntuottavuutta - Suomessa saadaan paljon enemmän aikaan per nuppi kuin muualla. IMO on se että sisäiseen politikointiin ei käytetä aikaa tehdään vaan ja ongelmat ratkotaan miettimättä näyttääkö oma pomo hyvältä vai ei.

Mikähän tälle sitten on syy että Suomessa maksetaan myös globaaleissa firmoissa 3x pienempää palkkaa kuin jenkeissä? Jenkeissä tosin pitää henk. koht kustantaa terveydenhuoltoa ja koulutusta esim. mutta miksi niin suuri ero silti? Tuottavuudesta en osaa sanoa miten on vaihtelua.

 

[munse]

Esim metallialalla oleva duunarilla on kyllä nykyään vähemmän ostovoimaa kuin 20vuotta sitten. Että en nyt tiiä hirveästi, onko duunarilla kovin hyvät palkat nykyään.

Varmasti ostovoima on heikompi nykyään, niin kuin monilla muillakin ammattikunnilla. Mutta katselepa vaikka joitain brittiläisiä realityohjelmia (tai älä katso, ovat roskaa ), niin köyhemmissä oloissa Pentti Perusduunarit siellä elelevät kuin Suomessa.

Suomessa ei ole mitenkään erityisen poikkeuksellista, että duunaripariskunnalla on uudehko omakotitalo ja uudehkot autot. Ja tallissa suhteellisen tyyriitä harrastepäristimiä kuten moottoripyörä tai -kelkka.

Edit: En toki itse korkeakoulutettuna tarkoita, että Suomen tilanne olisi välttämättä "väärin".

 

[Pate123]

Tuon 55k€ saa kyllä rikki inssinäkin jos/kun palkkakehitys lähtee ylöspäin. Reissuhommissa (jota putkarin työkin on?) inssillä on myös lähtöpalkka enemmän kuin suunnittelutoimistoissa.

Aika toiveajattelua tuollainen 4500+ palkka perus suunnittelutehtävissä. Isommissa firmoissa ylityötkin ovat rajattuja.
Ehkä, jos jatkuvasti vaihtaa eri työtehtävää/firmaa tai pääsee vähintään esimiesasemaan, muuten se palkka jämähtää sinne 3-3.5 kE vaikka olisi toistakymmentä vuotta samassa tehtävässä.
Monesti käy, että kun kokemus karttuu, niin saa vain lisää työtä samalla palkalla.

 

[Muurari]

Aika toiveajattelua tuollainen 4500+ palkka perus suunnittelutehtävissä. Isommissa firmoissa ylityötkin ovat rajattuja.
Ehkä, jos jatkuvasti vaihtaa eri työtehtävää/firmaa tai pääsee vähintään esimiesasemaan, muuten se palkka jämähtää sinne 3-3.5 kE vaikka olisi toistakymmentä vuotta samassa tehtävässä.
Monesti käy, että kun kokemus karttuu, niin saa vain lisää työtä samalla palkalla.

Kyllä mulla pari työkaveria perus Amk inssi ja toinen dippa alle 10v kokemuksella tienaa yli 4k€/kk suunnittelutoimistossa ilman alaisia tittelillä project engineer. Tuollaista 3500€/kk palkkaa saa jo alle 5v kokemuksella.

Lisäksi, jos on halua/mahdollisuuksia lähteä saitille käyttöönottoon, testaukseen tai työmaavalvontaan niin tienestit nousevat aika paljo. Kotimaassa päivärahat ja ylitöitä. Ulkomailla sitten vielä muuta porkkanaa.

Trendi on ollut nyt, että palkkoja on alettu korottamaan helpommin ja nopeammin. Ennenkuin osaava porukka vaihtaa kilpailijalle palkan perässä.

 

[Pate123]

Trendi on ollut nyt, että palkkoja on alettu korottamaan helpommin ja nopeammin. Ennenkuin osaava porukka vaihtaa kilpailijalle palkan perässä.

Minulla on ihan päinvastaiset kokemukset. Firma ei yritä pitää kokeneista työntekijöistä kiinni, vaan vapaasti saa mennä kilpailijalle, jos palkka ei miellytä. Sitten jälkikäteen surkutellaan, kun huomataan tyhjät saappaat, avataan paikka hakuun ja toivotaan, että joku kokenut saadaan. Muuten ainakin 2v menee ihan uudelta oppiessa.

Tunnen itseni jo oudoksi, koska olen ollut 10+v samassa paikassa, ja moni kollega vaihtunut. Sinänsä harmittaa, että firman tulos on ollut koko aikana hyvä mutta rivityöntekijöille se ei juuri näy, paitsi ehkä kerran vuoteen kakku-kahvit.

 

[MJay]

Aika toiveajattelua tuollainen 4500+ palkka perus suunnittelutehtävissä. Isommissa firmoissa ylityötkin ovat rajattuja.
Ehkä, jos jatkuvasti vaihtaa eri työtehtävää/firmaa tai pääsee vähintään esimiesasemaan, muuten se palkka jämähtää sinne 3-3.5 kE vaikka olisi toistakymmentä vuotta samassa tehtävässä.
Monesti käy, että kun kokemus karttuu, niin saa vain lisää työtä samalla palkalla.

Omakohtaisella kokemuksella uskallan ainakin sanoa, että palkan saa suunnitteluhommissa (LVI) helpostikin muutaman vuoden kokemuksella 4+ k€/kk tasoon ainakin pääkaupunkiseudulla. Itsellä 7,5 v kokemus taustalla ja ollut tähän saakka yhden työnantajan palveluksessa, tämä kuu vielä nykyisellä ja sitten työpaikan vaihto. Suunnittelu-/asiantuntijahommaa ilman esimiesvastuuta, projektipäällikköhommia jonkin verran nyt viime vuosina. Palkkakehitys karkeasti: 2700 e/kk (2014-2016, tuntityönä maisterivaiheen opintojen ohella, vastavalmistunut AMK-inssi), 3300 e/kk (2017, dippatyötä vaille valmis), 3550 e/kk (2018, DI-valmistumisen jälkeen), 3700 e/kk (2019, henkilökohtainen korotus), 3750 (2020, yleiskorotus), 3900 e/kk (2021, henkilökohtainen korotus). Työpaikan vaihdon myötä nousee 5000 e/kk. Tiedän, että nykyisessä omassa yrityksessäni ei ole edes alaan nähden korkea palkkataso. Perus kuukausipalkkaan lisäksi meillä on toki maksettu melko säännöllisesti noin 1kk palkkaa vastaava tulospalkkio vuosittain, joka hyvitettynä kuukausittain palkkatasoa toki hieman nostaa.

Palkka on mahdollista saada kehittymään helpomminkin varmasti, jos on valmis vaihtamaan puljua useammin, mutta alkuun nähdäkseni hyvä kerryttää tarvittavaa osaamista jokunen vuosi. Vastavalmistuneena tuo noin 3 k€/kk on melko lähellä, ehkä hieman alle, mutta voi olla jopa tällä hetkellä tekijöistä niin kova pula, että saa senkin jo kyllä rikki.

 

[fatrick]

Ainakin konepuolella suunnittelutehtävissä 4000e/kk on kova palkka. Oman kokemuksen mukaan paikkakunnalla ei ole väliä.

 

[mozeinen]

2014 - 2350 e/kk (harjoittelija)
2015 - 2500 e/kk (DI-työ)
2016 - 3157 e/kk (brutto 35,5k) (DI valmistuminen kesällä, vakkarisopimus)
2017 - 3192 e/kk (brutto 41,5k)
2018 - 3442 e/kk (brutto 45,0k)

Iso konepajakonserni. Työ pääasiassa teollisen prosessin mallinnusta ja mallinnustyökalujen kehittämistä. Ei yön yli reissaamista tai ylitöitä.

2019 - 3732 e/kk (brutto 46,7k) Lomarahoja sai vaihdettua kahdeksi viikoksi lomaa ja kolme viikkoa isyysvapaata, jotka laski koko vuoden saldoa.

Vastaavat hommat jatkuu.

2020 - 3781 e/kk (brutto 48,3k)
2021 - 4081 e/kk (brutto 40,7k) Osa-aikaisena lähes koko vuoden.

Työtehtävät sinänsä aika samoja, mutta hallittavien asioiden laajuus kasvanut. Lisääntynyt myös projektien vetovastuu. Suunnitelmissa saada enemmän ohjelmointihommia, ja sitä kautta vipua palkkaan tai ovia auki muihin tehtäviin.

 

[munse]

Ainakin konepuolella suunnittelutehtävissä 4000e/kk on kova palkka. Oman kokemuksen mukaan paikkakunnalla ei ole väliä.

Mikä lasketaan suunnitteluksi? Onko laskenta ja R&D suunnittelua?

Jos joku konetekniikan tohtori vääntää numeerisia simulaatioita HPC-klusterilla, niin 4k on aika maltillinen palkka.

 

[Pate123]

Tuo minun arvio oli AMK tason insinööristä esim. koneenosien piirtelyä tai sähkökaavioiden tekoa jne. Tuskin sellaista tohtoritasoinen tee, jos saa itse valita. Tai mistä minä tiedän mikä kutakin motivoi.

Pahus kun nykyään ei uskalla isommissa firmoissa edes keskustella palkoista, joku sen ottaa meetoo-aikana kuitenkin loukkauksena.

 

[kapo]

Mikä lasketaan suunnitteluksi? Onko laskenta ja R&D suunnittelua?

Jos joku konetekniikan tohtori vääntää numeerisia simulaatioita HPC-klusterilla, niin 4k on aika maltillinen palkka.

Miellän suunnitteluksi viivojen piirtelyn cad ohjelmassa.

 

[Mechanical Man]

Tuo minun arvio oli AMK tason insinööristä esim. koneenosien piirtelyä tai sähkökaavioiden tekoa jne. Tuskin sellaista tohtoritasoinen tee, jos saa itse valita. Tai mistä minä tiedän mikä kutakin motivoi.

Pahus kun nykyään ei uskalla isommissa firmoissa edes keskustella palkoista, joku sen ottaa meetoo-aikana kuitenkin loukkauksena.

Kaikista terävistä tohtoreista ei edes välttämättä ole mihinkään muihin kun tutkimustöihin niistäkään. Teoria kyllä pyörii mutta soveltamiseen ei sit löydykään.

Sen verran täs tullut kyl asentajien, teknikoiden maisterien, diplomi ja amk inssien, tohtorien yms. Kanssa tehtyä duunia, että merkittävin ero kyl o se ihminen itse.

 

[munse]

Kaikista terävistä tohtoreista ei edes välttämättä ole mihinkään muihin kun tutkimustöihin niistäkään. Teoria kyllä pyörii mutta soveltamiseen ei sit löydykään.

Sen verran täs tullut kyl asentajien, teknikoiden maisterien, diplomi ja amk inssien, tohtorien yms. Kanssa tehtyä duunia, että merkittävin ero kyl o se ihminen itse.

Jos teoria sujuu mutta soveltaminen takkuaa, niin silloin on syytä epäillä, ettei teoriaa ole täysin ymmärretty.

 

[Mechanical Man]

Jos teoria sujuu mutta soveltaminen takkuaa, niin silloin on syytä epäillä, ettei teoriaa ole täysin ymmärretty.

Eipä se aina siitä ole kiinni.

 

[fatrick]

Mikä lasketaan suunnitteluksi? Onko laskenta ja R&D suunnittelua?

Jos joku konetekniikan tohtori vääntää numeerisia simulaatioita HPC-klusterilla, niin 4k on aika maltillinen palkka.

Harvoin konetekniikan tohtori vääntää HPC-klusterilla simulaatioita (mitä ikinä tämä sitten tarkoittaakin) suunittelijan tittelillä.

 

[Kvarkki]

Eipä se aina siitä ole kiinni.

Juu, joskus sitä teoreettinen kaveri on niiin syvällä teoriassa, että käytännön sovelluksiin ei ole mitään saumoja. Jos uransa on yliopistolla tehnyt, niin hiljaista voi olla vanhemmalla iällä siirtyä tuottavaan työhön. Ei sitä itsellekään paljoa käteen kesätöistä jäänyt, mutta huomattavasti nuo eri ympäristöissä tehdyt hommat valmisti varsinaiseen työuraan.

Palkkausvaiheessa tuollainen yliopisto-jyrä voi olla hankala sivuuttaa. Paperilla hyvä ja kiitos paskojen julkisten palkkojen, palkkapyyntökään ei ole kohtuuton. Milläs siinä sit menet valitsemaan vähemmän koulutetun, jolla ehkä ”vähemmän” työkokemustakin. Kaveri voi olla vielä hyvä esiintymään haastattelussa, mut sit (kärjistäen) raportit ei valmistu ikinä, kun koulussa on ollut vuosia aikaa hioa papereita… Pitkä koeaika/määräaikaisuus on myös työkavereiden etu, jos tuntematon tyyppi on kyseessä.

 

[zepi]

Mikähän tälle sitten on syy että Suomessa maksetaan myös globaaleissa firmoissa 3x pienempää palkkaa kuin jenkeissä? Jenkeissä tosin pitää henk. koht kustantaa terveydenhuoltoa ja koulutusta esim. mutta miksi niin suuri ero silti? Tuottavuudesta en osaa sanoa miten on vaihtelua.

Suomessa ei makseta, koska ei tarvitse maksaa. Työntekijöitä saa halvemmallakin. Samasta syystä Bangladeshin t-paidan ompelijalle ei makseta 10e/h, koska vähemmälläkin saa kelvollisen ompelijan.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta määrittää isossa kuvassa hintatason.

Tuo minun arvio oli AMK tason insinööristä esim. koneenosien piirtelyä tai sähkökaavioiden tekoa jne. Tuskin sellaista tohtoritasoinen tee, jos saa itse valita. Tai mistä minä tiedän mikä kutakin motivoi.

Sehän riippuu ihan siitä, että mitä piirretään. Kun Iceye kehitti SAR-tutkaansa, niin kyllä siellä DI / tohtorikoulutettavat niitä piirejä piirtelivät, eikä yhtään AMK-inssiä ollut töissä.

 

[Lammas]

90000 USD vuodessa "tutkijana" kampuksen ulkopuolisessa yliopistolabrassa USA:n itärannikon maaseudulla. Nykyisessä työpaikassa olen ollut reilut pari vuotta ja sitä ennen vietin pari vuotta postdoccina muualla USA:ssa.

En mä täällä oikeasti mitään tutki, vaan teen lähinnä entry level -tietokonehommia ja neuvon työkavereita perusasioissa. Kenelläkään muulla ei ole mitään akateemista taustaa eikä edes kunnollista kokemusta softakehityksestä. Onneksi kuulun siihen joukkoon tohtoreita, jotka pystyvät tekemään myös ns. normaaleja töitä.

Vielä vuosi sitten palkka oli niinkin matala kuin 75000 USD, mutta työministeriöltä tuli ulkomaisen halpatyövoiman käyttöä rajoittava päätös, jonka mukaan kyseisellä palkalla ei voi palkata mua pysyvästi.

Mitään bonuksia tai lisiä ei täällä tunneta, mutta työsuhde-edut on amerikkalaisessa mittakaavassa varsin hyvät: Viisi viikkoa lomaa vuodessa, ilmainen terveysvakuutus (tosin omavastuu on muissa kuin ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä), ja työnantaja kontribuoi kymppitonnin vuodessa eläkerahastoon.

 

[Leatherman]

Mitään bonuksia tai lisiä ei täällä tunneta, mutta työsuhde-edut on amerikkalaisessa mittakaavassa varsin hyvät: Viisi viikkoa lomaa vuodessa, ilmainen terveysvakuutus (tosin omavastuu on muissa kuin ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä), ja työnantaja kontribuoi kymppitonnin vuodessa eläkerahastoon.

Hyss, annetaan suomalaisten olla siinä uskossa että jenkeissä ei ole lomia, sairaanhoidon pitää itse kustantaa omasta pussista eikä eläkettä kerry. Jos he tietäisivät näistä eduista niin suomi menettäisi loputkin korkeakoulutetut ja jenkkien huonojen olojen rinkirunkkaus vähenisi mikä olisi kova isku meille suomalaisille. Ketä me sitten haukuttais ja millä me sitten perusteltais korkeita veroja suomessa?!