Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä 2500 euroa / kk on jo hyvä palkka. Niillä vuosituloilla veroprosenttikaan ei ole mikään kovin suuri, joten tuostakin jää pari tonnia käteen joka kuukausi. Vaimo on hoitaja, eikä ole palkkaansa valitellut.

Jos ei opiskelemaan ryhtyessä ymmärrä tulevan ammattinsa palkkatasoa, niin päästään taas siihen toteamukseen älyn lahjoista. Kyllä minä aikanaan opiskelupaikkaa valitessa raakkasin paikat sen mukaan, missä saa hyvää palkkaa.
 
Kyllä 2500 euroa / kk on jo hyvä palkka. Niillä vuosituloilla veroprosenttikaan ei ole mikään kovin suuri, joten tuostakin jää pari tonnia käteen joka kuukausi. Vaimo on hoitaja, eikä ole palkkaansa valitellut.

Jos ei opiskelemaan ryhtyessä ymmärrä tulevan ammattinsa palkkatasoa, niin päästään taas siihen toteamukseen älyn lahjoista. Kyllä minä aikanaan opiskelupaikkaa valitessa raakkasin paikat sen mukaan, missä saa hyvää palkkaa.
Mihis hommiin sitten aloit?
 
Jos ei opiskelemaan ryhtyessä ymmärrä tulevan ammattinsa palkkatasoa, niin päästään taas siihen toteamukseen älyn lahjoista.
Palkkataso on varmaan kaikilla tiedossa, mutta veikkaanpa, että aika harva parikymppinen miettii kuinka paljon tienaa esimerkiksi 15v päästä ja mitä asuminen, sähkö, polttoaine, ruoka ym. käytännössä pakolliset kulutushyödykkeet silloin mahdollisesti maksavat. Tai montako lasta on silloin ja mitä heidän ylläpitonsa, harrastukstuksensa ym. maksaa silloin.

Olen itse onnistunut suorittamaan lukion ja kirjoittanut ylioppilaaksi hyvällä koulumenestyksellä ennen jatko-opintoihin hakemista, mutta voin rehellisesti myöntää, etten ainakaan itse asiaa miettinyt paljon muun kuin silloisen elämäntilanteen kannalta.

Kertooko tämä nyt sitten jotain älynlahjoistani (joka muuten on yhdyssana), niin enpä usko. Samalla tavalla monille yliopiston koulutuslinjoille hakee porukkaa, joiden palkka on melko kehno tai töitä ei käytännössä ole. Kaikille se raha ei vaan ole ensisijainen kriteeri alaa valitessa, eikä se automaattisesti tee kenestäkään vähä-älyistä.
 
No jos luet noita viestejä taaksepäin, niin lähinnä se älynlahja-kommentti liittyi siihen, että haetaan alalle, jonka palkan tietää ja sitten raivotaan, että palkka on liian pieni. Eikä tartte ymmärtää väärin, että tässä mollaisin hoitajia. Hyville hoitajille soisin lisää palkkaakin.

Eikä sitä tartte tulevaa palkkaa miettiä jos ei halua. Mutta ei sitä tartte sitten jälkikäteen valittaa, kun asia olisi ollut mahdollista selvittää ennakkoonkin.

Mutta enpä minä itse hakisi hoitajan töihin, vaikka palkka olisi 15 000 euroa kuussa. Omiin tulevaisuuden haaveisiin kuulu se, että kun joskus lopetan softahomman, niin haluan olla kaupan kassa.
 
No jos luet noita viestejä taaksepäin, niin lähinnä se älynlahja-kommentti liittyi siihen, että haetaan alalle, jonka palkan tietää ja sitten raivotaan, että palkka on liian pieni. Eikä tartte ymmärtää väärin, että tässä mollaisin hoitajia. Hyville hoitajille soisin lisää palkkaakin.

Eikä sitä tartte tulevaa palkkaa miettiä jos ei halua. Mutta ei sitä tartte sitten jälkikäteen valittaa, kun asia olisi ollut mahdollista selvittää ennakkoonkin.

Mutta enpä minä itse hakisi hoitajan töihin, vaikka palkka olisi 15 000 euroa kuussa. Omiin tulevaisuuden haaveisiin kuulu se, että kun joskus lopetan softahomman, niin haluan olla kaupan kassa.
Ei sitä moni nuori vielä niin tarkkaan ymmärrä/ole edes kiinnostunut, miten alat eroavat toisistaan. Usein riittää se, että kaveri haki samaan paikkaan tai sinne mennään ihastuksen perässä. Kaikki nelinumeroinen palkka kuulostaa isolta ja toivoa on tulevaisuudesta (kun muutoksia luvataan eduskuntatasolta asti, mutta lopulta ei mitään tapahdu). Lisäksi se voi yllättää, että miten se urakehitys on alalla olematonta ja oman panostuksen lisäarvo nolla.

Toinen seikka on se, että "varma työpaikka" vetää monia puoleensa. Lopulta kuitenkin ne työolosuhteet yms. on se ratkaisevin tekijä siihen, että alaan ollaan pettyneitä ja palkka on yksi osa kokonaisuutta. Kaikkea sitä kuonaakin sietäisi paremmin, jos siitä maksettaisiin tarpeeksi. Mutta todellisuudessa alan arvostus näkyy parhaimmillaankin itse tulostettavin kiitoskortein.

On toki nuoria, jotka syynäävät kaikki mahdolliset optiot läpi kamman kanssa ja perehtyvät kaikkien alojen työolosuhteisiin, palkkoihin, tulevaisuuden näkymiin yms. ja kykenevät sen perusteella tekemään valinnan oman mielenkiinnon sijaan. Kutsuisin nuita kuitenkin ennemmin harvinaisuuksiksi tyhmien sijaan. Yleensä tuollainen tarkkuus liittyy johonkin erityispiirteisyyteen.

Alaa kuitenkin voi vaihtaa ja niin tein itsekin sinne sinun hehkuttamallesi softa-alalle. Nyt voidaan siis kimpassa olla viisaiden kerhossa. Järkevää tämä ihmisten turha kouluttaminen ei kuitenkaan ole ja resursseja menee hukkaan älyttömästi. Kuten olen tänne jossain ketjussa aiemminkin todennut, meidän luokalta lähti jo parin ekan vuoden aikana yli 5 luokkakaveria muihin hommiin/kouluihin minun lisäksi ja voi olla enempikin joiden perään en ole kysellyt.
 
Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.
Jos ei tiedä, että meillä on hoitajapula niin ei varmaan hirveästi ole tullut uutisia seurattua. Itse olen siis sh, mutta ei normaalisti paljon nappaa näihin keskusteluihin osallistua, kun vapaa-ajalla tekisi mieli keskisttyä ihan muuhun. Kuitenkin omassa työssänikin hoitajapula näkyy jatkuvasti, vaikka perinteisesti oma työpaikka onkin ollut kohtuu vetovoimainen. Potilaat eivät tahdo päästä eteenpäin, kun muualla ei pystytä ottamaan vastaan. Omassa talossa on reippaasti myös vakipaikkoja auki ja porukkaa myös lähtee. Omastakin yksiköstä on lähtenyt ihan muihin töihin ja muutaman tiedän, jotka opiskelee töiden ohessa toista ammattia. Tietysti yksilölle alan vaihto on ihan järkevä vaihtoehto, mutta yhteiskunnallisesti ei ole tosiaan kovin järkevää kouluttaa hoitajia, jotka parin vuoden jälkeen lähtevät muualle. Jonkun ne potilaat on kuitenkin hoidettava tai sitten on tehtävä päätös, että ei hoideta.
 
Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.
Perustuen mihin? Jos omaa napaa vain tuijottaa moni asia jää huomaamatta. En minäkään mitään hoitajia ole juuri koskaan tarvinnut ja kun olen tarvinnut, olen mennyt työpaikan tarjoamaan yksityseen terveydenhoitoon. Mutta ei tästä voi päätellä mitään hoitajapulasta tai sen olemattomuudesta..
 
Ei meillä ihan oikeasti ole pulaa hoitajista. Meillä on pulaa sellaisista työympäristöistä, joissa kaikki ne kouluttamamme hoitajat suostuisivat olemaan töissä.

Olisi kyllä vihdoin korkea aika räjäyttää tuo DDR:stä kokeiluun otettu arvauskeskusjärjestelmä ihan totaalisesti. Työympäristöjen myrkyllisyydelle ja hierarkialle tosin on vaikeampi tehdä mitään, mutta ehkä vähän pienemmät ja vähemmän keskitetyt yksiköt ainakin auttaisivat, pakottamalla organisaatioista vähän ketterämpiä. Olisi myös sentään vähän enemmän valinnanvaraa oikeasti erilaisista työpaikoista.
 
Omasta mielestäni(!) hoitoalan (muun kuin yksityisen puolen) palkkojen isoin ongelma on se että kaikille maksetaan samaa palkkaa, eli se että hyviä ei pystytä palkitsemaan (on se sitten henkilökohtainen palkankorotus tai henkilökohtainen tulospalkkio/bonus/kannustin/mikälie). Yleiskorotukset eivät tuota ratkaise.. Yksityisellä puolella on selvästi vapaampaa, mutta siellä ei ole yhtä paljon vuorotyötä tarjolla, joka tasoittaa viivan alle jäävää määrää.

Hoitoalalla on lisäksi heikot etenemismahdollisuudet, eikä vastuutehtävistäkään oikeastaan makseta lisää (ja nyt unohdetaan ne kympit, mitä joku voi joskus saada). Ja tämä menee ehkä sitten tuon piikkiin että "ei tutustuta alaan". Mutta mielestäni se on vähän huono selitys, juuri tuosta johtuen että harvassa on ne jotka nuorina idealisteina miettisivät koko urapolkunsa eläköitymiseen asti ja kykenisivät vieläpä noudattamaan sitä. Itsekään en siihen kyennyt, jos ketään tämä tiedonmuru kiinnostaa.
 
Eli suurin ongelma on tuo demarien ja vassarien aikaansaama samapalkkaisuusfantasia, että kaikille pitää maksaa samaa palkkaa. Nämä minunkin perhepiirissä olevat heikkolahjaiset hoitajat ovat juuri sellaista porukkaa, jotka työssään tekevät ainoastaa minimin, eikä yhtään ylimääräistä tikkua nosteta. Tehdään pelkästään ruutiinina liukuhihnamaisesti ne hommat, mitä on käsketty. Ei minkäänlaista omien aivojen käyttöä. Ei tällaisille hoitajille tarvita lisää palkkaa. Sitten on taas niitä hoitajia, jotka aktiivisesti pyrkivät tekemään parhaansa, auttavat muita kun omat tehtävän niin sallii, miettivät aktiivisesti miten hommia voisi tehdä paremmin, jne. Tällaisille pitäisi voida maksaa tuplapalkkaa verrattuna noihin laiskoihin.
 
Hoitajapula taitaa olla urbaania legendaa. Hyvinhän nuo näyttää riittävän.

Tuo on ihan höpöhöpöä, eikä kyllä perustu mihinkään faktaan. Hoitajapula on harvoja asioita, joista kaikki puolueet ovat samaa mieltä. Hoitajat ovat vakioammattiryhmä, joka ilmoitetaan sellaiseksi johon haetaan paljon työntekijöitä vuodesta toiseen. Korona on pahentanut tilannetta, sillä hoitajia on siirretty testaamiseen, jäljittämiseen ja rokottamiseen ja se on pois muista hommista.

Ongelma on nimenomaan se, että alalle ei hakeuduta tarpeeksi ja koulusta ei saada ammattilaisia ulos. Palkka voisi olla yksi tapa houkutella tekijöitä lisää alalle. Aivan kuten itse totesit: valitsit alan osin palkkauksen perusteella.

Ja noin myös tehdään. Joissain työpaikoissa tarjotaan boonuksia, jos hoitaja jää töihin ainakin pariksi vuodeksi:

”AIKA kova summa”, mietti lähihoitaja Katri Vuorisalo kuullessaan 12 500 euron Salla-bonuksesta. Attendo lanseerasi sen syksyllä houkutellakseen henkilökuntaa hoivakoteihinsa Sallaan.

Koko bonuksen saa, kun työskentelee Sallassa kaksi vuotta.

 
Ei meillä ihan oikeasti ole pulaa hoitajista. Meillä on pulaa sellaisista työympäristöistä, joissa kaikki ne kouluttamamme hoitajat suostuisivat olemaan töissä.

Olisi kyllä vihdoin korkea aika räjäyttää tuo DDR:stä kokeiluun otettu arvauskeskusjärjestelmä ihan totaalisesti. Työympäristöjen myrkyllisyydelle ja hierarkialle tosin on vaikeampi tehdä mitään, mutta ehkä vähän pienemmät ja vähemmän keskitetyt yksiköt ainakin auttaisivat, pakottamalla organisaatioista vähän ketterämpiä. Olisi myös sentään vähän enemmän valinnanvaraa oikeasti erilaisista työpaikoista.
Yksityiset on vielä tehottomampia, tarvisi paljon lisää hoitajia. Nyt erikoistilanne koska yhden taudin annettu viedä resurssit mutta jokainen työterveydessä käynyt huomannut että väkeä riittää siellä.
 
Yksityiset on vielä tehottomampia, tarvisi paljon lisää hoitajia. Nyt erikoistilanne koska yhden taudin annettu viedä resurssit mutta jokainen työterveydessä käynyt huomannut että väkeä riittää siellä.

Miten tämä yksityisen sektorin tehottomuus ilmenee?
 
Miten tämä yksityisen sektorin tehottomuus ilmenee?
Aikaa jutella, testejä, lisää testejä jne. kunnes lähete julkisen puolelle jossa ei tietysti olisi lähetettä saanut jne.
En nyt sitä tarkoittanut että olisi hyvä jonotuttaa ensin puhelimessa ja sitten paikan päällä, vaan sitä että tarvii lisää sitä henkilökuntaa jos julkiselta vaihdetaan yksityiseen.
 
Omastakin yksiköstä on lähtenyt ihan muihin töihin ja muutaman tiedän, jotka opiskelee töiden ohessa toista ammattia.
Itse työskentelen ensihoidossa, eli sairaalamaailma on päivystystä lukuunottamatta melko vieras, mutta olen huomannut saman omissa töissä. Voisi jopa sanoa ilmiön olevan melko yleinen.

Taitekohta on oman kokemuksen mukaan yleensä siinä n. 10 työvuoden kohdalla jonka jälkeen aletaan kouluttautua ja vaihdetaan alaa. Mun nykyinen työpari opiskelee koko ajan töiden ohella, edellinen työpari opiskelee myös ja vaihoi jo alaa. Nopealla laskutoimituksella keksin omasta työyksiköstä n. 15 kollegaa jotka ovat viimeisen parin vuoden aikana vaihtaneet alaa tai opiskelevat uutta ammattia. Kaikki siinä 30-40v haarukassa, eli tavallaan toimintakyvyn, osaamisen ja kokemuksen suhteen parhaassa työiässä.

Ja sama on itselläkin suunnitelmissa jahka saa pikkulapsivuodet selviydyttyä ja vaimo palaa töihin jolloin opiskelu on asuntovelallisena taloudellisesti mahdollista.

Palkkaukseen tämä ei itselläni liity, sillä aktiiviseen työmäärään nähden palkka on haittakorvausten kanssa erittäin hyvä. Enemmänkin syynä on urakehitysmahdollisuuksien puute, olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön, heikkotasoinen johtaminen, vuorotyön tuomat haasteet perhe-elämälle, sosiaalisille suhteille ja terveydelle sekä se, että työmäärä jatkuvasti lisääntyy, mutta työn sisältö menee koko ajan kauemmaksi siitä mitä olen halunnut lähteä tekemään ja mihin minut on koulutettu.

Samoja ongelmia on varmaan muillakin terveydenhuollon sektoreilla ja niihin pitäisikin myös puuttua jos halutaan saada hoitajat pysymään töissä. Palkkaus on tavoitteen saavuttamiseen vain yksi keino, joskin huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin hoitoalan muiden ongelmien korjaaminen.
 
No jos sairaanhoitajien työaika laitettaisiin samaan kuin muilla niin saman verran voisi nostaa palkkaa. Loppuisi kitinä palkasta mutta alkaisi kitinä 1690h tunnista joka kaikilla muilla on. Korjatkaa jos olen väärässä normaalisti ihmisillä on 160h/kk työaika ja sairaanhoitajilla ~150h. Se tarkoittaisi 6% palkan lisää ja saman verran lisää tunteja ja hoitajapula poistuisi.

Tarkoitan siis oikeasti tehtyjä tunteja vuodessa..
 
Perustuen mihin?
Perustuen ihan siihen, että perhepiirissä on useita hoitajia ja itsekin olen tuolla viettänyt aikaa potilaana, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Kaikki tuntemani hoitajat vahvistavat, että siellä ei mitään hoitajapulaa ole. Ja saman olen potilaana nähnyt itsekin.
 
Perustuen ihan siihen, että perhepiirissä on useita hoitajia ja itsekin olen tuolla viettänyt aikaa potilaana, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Kaikki tuntemani hoitajat vahvistavat, että siellä ei mitään hoitajapulaa ole. Ja saman olen potilaana nähnyt itsekin.
Miksi tämä oli sitten eilisessä aluevaalikeskustelussa yksi todella kuuma puheenaihe ja kaikki puolueet olivat käytännössä samaa mieltä, että hoitajapula on?


Kaikki tää taitaakin olla vain propagandaa..

Puheenjohtajat taittoivat peistä hoitajamitoituksesta Ylen tentissä
Puheenjohtajat taittoivat peistä hoitajamitoituksesta Ylen tentissä: ”Kerro, mistä ne hoitajat tulevat”

Krista Kiuru perusti työryhmän ratkomaan hoitajapulaa: ”Tässä toimeksiannossa eivät työehdot ole mukana”
Krista Kiuru perusti työryhmän ratkomaan hoitajapulaa: ”Tässä toimeksiannossa eivät työehdot ole mukana”

Uutissuomalainen: Hoitajapula vaikeuttaa vanhusten pääsyä pitkäaikaishoitoon isoissa kaupungeissa
Uutissuomalainen: Hoitajapula vaikeuttaa vanhusten pääsyä pitkäaikaishoitoon isoissa kaupungeissa

Joka neljäs kotihoidon yksikkö työskentelee viikoittain liian vähällä henkilöstöllä

Joka neljäs kotihoidon yksikkö työskentelee viikoittain liian vähällä henkilöstöllä – THL:n asiantuntija: "Voi johtaa virheiden ja vaaratilanteiden yleistymiseen"

Uusi aluevaltuusto saa käsiinsä visaisen ongelman – hoitajapulan. Tiistai-iltana käyty chat-keskustelu paljasti, ettei Päijät-Hämeen ehdokkailla ole uusia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.
Päijät-Hämeen vaalichat ratkoi hoitajapulaa – monet konstit ovat jo käytössä

Sijaisringistä piti tulla helpotusta Oulua vaivaavaan hoitajapulaan – nyt siihenkään ei ole saatu väkeä
Sijaisringistä piti tulla helpotusta Oulua vaivaavaan hoitajapulaan – nyt siihenkään ei ole saatu väkeä

Lasten tehohoitajista kova pula Husissa, leikkauksia jouduttu siirtämään
Lasten tehohoitajista kova pula Husissa, leikkauksia jouduttu siirtämään – ”Tätä ei voi hyväksyä”

Tyksin lastenosastot ovat ruuhkautuneet – lasten leikkauksia jouduttu siirtämään
Tyksin lastenosastot ovat ruuhkautuneet – lasten leikkauksia jouduttu siirtämään

Mehiläinen: Satoja hoivapaikkoja tyhjillään, koska hoitajia ei riitä

Mehiläinen: Satoja hoivapaikkoja tyhjillään, koska hoitajia ei riitä
 
Korjatkaa jos olen väärässä normaalisti ihmisillä on 160h/kk työaika ja sairaanhoitajilla ~150h.
Hoitajan työaika määräytyy julkisella puolella KVTES:n mukaan ja on pääsääntöisesti 38h15min/vko, riippumatta siitä tekeekö yleistyöaikaa vai jaksotyötä.

Samaa TES:ta käyttävät ymmärtääkseni lähes kaikki muutkin kunnallispuolen työntekijät, joten uskoisin monilla muillakin olevan sama työaika, pl. toimistotyöaikaa tekevät joiden työaika on KVTES:n mukaan 36h15min/vko.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Hoitajan työaika määräytyy julkisella puolella KVTES:n mukaan ja on pääsääntöisesti 38h15min/vko, riippumatta siitä tekeekö yleistyöaikaa vai jaksotyötä.

Samaa TES:ta käyttävät ymmärtääkseni lähes kaikki muutkin kunnallispuolen työntekijät, joten uskoisin monilla muillakin olevan sama työaika, pl. toimistotyöaikaa tekevät joiden työaika on KVTES:n mukaan 36h15min/vko.

Niin mutta ei ne tee, koska 38 työpäivää lomaa. Tähän samaan ansaan kaikki menee kun puhutaan todellisesta vuosityöajasta.
 
Tämä siis tarkoittaa 14 työpäivää enemmän vapaata vuodessa. Eli kuukadessa on 150,5 työtuntia.
Voi hyvin olla.

Tosin sama luultavasti koskee monia muitakin KVTES:ta noudattavia työntekijöitä: kunta-alalla on nopean googletuksen perusteella 7500 eri ammattinimikettä. En tosin tiedä onko osalla näistä sitten oma erillinen työehtosopimuksensa, opettajilla taitaa ainakin olla.

Oli miten oli, en ole ihan vakuuttunut siitä, että lomapäivien poistaminen ja viikkotyömäärän nostaminen olisi paras ratkaisu alan vetovoimaa lisäämään.
 
Kyllä yleiskorotus voi oikeasti olla paikoillaan jos kaikki ovat pahasti alipalkattuja. Esim. palomiehet Helsingissä.
Yleiskorotus on yleensä valtakunnallinen. En näe ongelmana, että vaikka joku yksittäinen yritys päättää antaa korotuksen kaikille työntekijöille. Vuosittainen yleiskorotus, mikä on alasta riippuen yleensä >1%, lisää itsessään käytännössä vähintään saman verran inflaatiota johtaen yleiskorotusten ja inflaation kasvun kierteeseen.
 
Noista edellä mainituista koodaajien 5500 e/kk palkoista. Onko puhe siis Kehä III:n sisäpuolisesta palkkatasosta? Maakunnissa varmaan palkkataso on huomattavasti alhaisempi? Muistaakseni ainakin joku softafirma on joskus julkisuudessa todennutkin, että palkan määrä riippuu henkilön asuinpaikaista.

Edit: Olen toki tietoinen, että palkkataso ylipäätään, ei vain IT-alalla, on muualla maassa alempi kuin pääkaupunkiseudulla (paitsi ehkä kun haetaan sitä lääkäriä tai hoitajaa syrjäseudulle). Mutta koodaajilla se ero taitaa olla aika dramaattinen. Onko samaa myös muissa ammattiryhmissä?
 
Perustuen ihan siihen, että perhepiirissä on useita hoitajia ja itsekin olen tuolla viettänyt aikaa potilaana, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Kaikki tuntemani hoitajat vahvistavat, että siellä ei mitään hoitajapulaa ole. Ja saman olen potilaana nähnyt itsekin.

Kyllä sun pitäisi tajuta, että tuollainen anekdootti ei kerro yhtään mitään koko maan tilanteesta. Ei kukaan väitä, että joka ikisessä yksikössä/osastalla/sairaalassa/terveyskeskuksessa on hoitajapula. Mutta kun tarkastellaan koko maata, niin hoitajista on valtava vuodesta toiseen jatkuva pula, jota ei ole saatu paikattua. Ja se pula on alkanut jo kauan ennen koronaa.

Tuossa tulikin mukava lista artikkeleita aiheesta, joiden informaatioarvo on aika paljon isompi kuin sun henkilökohtaiset kokemukset.
 
Viimeksi muokattu:
Noista edellä mainituista koodaajien 5500 e/kk palkoista. Onko puhe siis Kehä III:n sisäpuolisesta palkkatasosta? Maakunnissa varmaan palkkataso on huomattavasti alhaisempi? Muistaakseni ainakin joku softafirma on joskus julkisuudessa todennutkin, että palkan määrä riippuu henkilön asuinpaikaista.

Näin yleensä on. PK-seudulla maksetaan keskimäärin korkeampaa palkkaa ja myös saman firman sisällä muualla asuva voi saada pienempää palkkaa "samasta työstä". Samoin puhtaasti etätyösuhteessa olevalle voidaan antaa tällaista pienempää korvausta (asuinpaikasta riippumatta). Mutta varmaan vaihtelee firmoittain.

5500e/kk on jo aika kokeneen devaajan palkka. Eli takana on useampia työvuosia ja paljon relevanttia osaamista.

Täällä myös aiheesta:

 
Voi hyvin olla.

Tosin sama luultavasti koskee monia muitakin KVTES:ta noudattavia työntekijöitä: kunta-alalla on nopean googletuksen perusteella 7500 eri ammattinimikettä. En tosin tiedä onko osalla näistä sitten oma erillinen työehtosopimuksensa, opettajilla taitaa ainakin olla.

Oli miten oli, en ole ihan vakuuttunut siitä, että lomapäivien poistaminen ja viikkotyömäärän nostaminen olisi paras ratkaisu alan vetovoimaa lisäämään.

Niin mutta sillä voitaisiin nostaa palkkoja 6% jos palkka on se ratkaiseva tekijä. Tosin voin kuvitella, että kumpi se tärkeä tekijä on loppujen lopuksi.
 
Noista edellä mainituista koodaajien 5500 e/kk palkoista. Onko puhe siis Kehä III:n sisäpuolisesta palkkatasosta? Maakunnissa varmaan palkkataso on huomattavasti alhaisempi? Muistaakseni ainakin joku softafirma on joskus julkisuudessa todennutkin, että palkan määrä riippuu henkilön asuinpaikaista.

Edit: Olen toki tietoinen, että palkkataso ylipäätään, ei vain IT-alalla, on muualla maassa alempi kuin pääkaupunkiseudulla (paitsi ehkä kun haetaan sitä lääkäriä tai hoitajaa syrjäseudulle). Mutta koodaajilla se ero taitaa olla aika dramaattinen. Onko samaa myös muissa ammattiryhmissä?

Oma käsitykseni on, että senioriosaajilla on neuvotteluvaltaa. Heidän kohdallaan palkka määräytyy kilpailun mukaan ja jos työnantaja luulee pystyvänsä maksamaan alempaa kuin markkinaehtoista palkkaa niin onnea vaan yritykselle. Senioriosaajalla tarkoitan IT-alan kokenutta ammattilaista, jonka osaaminen on kysyttyä.

Sitten mitä juniorimpaan suuntaan mennään, niin sen enemmän neuvottelussa työnantajalla on sananvaltaa.

Näkisin, että määrätyllä tavalla kysymys on kuitenkin irrelevantti. "Maksamme työsuorituksesta X euroa koska asumiskustannuksesi ovat alhaisemmat" supistuu lopulta lauseeseen "Maksamme työsuorituksesta X euroa". Selityksiä nyt voi aina keksiä pöydän molemmin puolin miksi pitäisi maksaa vähemmän tai enemmän.

Muka hauska anekdootti: Kun olin aloittanut koulun jälkeen IT-duunit niin käytännössä firmassamme jokainen sai vuosittain 500-1000 markan palkankorotuksen, mutta firman policy oli, että korotusta pitää pyytää ja pitää olla perustelu. Oikeastihan perustelu oli se, että palkat nousee ja jos ei korotusta tule niin naapurifirmasta tulee. Oli yleistä viihdettä kahvihuoneessa pohtia mitä keksisi seuraavaan korotuspyyntöön perusteluksi. Samalla huumorilla pomot suhtautuivat asiaan.
 
Täysin järjetön ajatus, että työnantaja maksaisi työntekijälle huonompaa palkkaa siksi, että asuu halvemmin. Työntekijänhän se pitää saa hyöty siitä, että järjestää asumisensa edullisemmin. Noh, tuollaisten ylimielisten työnantajien palvelukseen saa mennä kuka itse haluaa.
 
Täysin järjetön ajatus, että työnantaja maksaisi työntekijälle huonompaa palkkaa siksi, että asuu halvemmin. Työntekijänhän se pitää saa hyöty siitä, että järjestää asumisensa edullisemmin. Noh, tuollaisten ylimielisten työnantajien palvelukseen saa mennä kuka itse haluaa.
Aika monessa TESissäkin on eri taulukkopalkat alueittain, esim. PAM:ilta löytyy erikseen "Helsinki-alue" ja muu Suomi
1642761691558.png

Helsinki sisältää Vantaa, Espoo, Grani
 
Ajatuksena on varmaan ennemminkin että maksetaan parempaa palkkaa työntekijöille jotka asuvat kalliimmalla alueella. Tuskin kukaan työnantaja haluaa moista tehdä, mutta se saattaa olla pakollista jotta sitä työvoimaa löytyy.

Ja tosiaan, jokainenhan sen työnantajan itse valitsee. Jos on mahdollisuus valita kahden yhtä kiinnostavan työpaikan välillä voi siitä valita vaikka sen joka maksaa enemmän - tai sitten sen joka maksaa vähemmän, mutta maksaa yhtä vähän kaikkialla.

Sinänsä ironista että tuommoinen kommentti tulee joltain joka on just paasannut tasapalkkoja vastaan :D
 
Aika monessa TESissäkin on eri taulukkopalkat alueittain, esim. PAM:ilta löytyy erikseen "Helsinki-alue" ja muu Suomi
Ei asiasta tee yhtään vähemmän järjetöntä se, että asian sanoo joku "auktoriteetti". Vaikka asia lukee TES:issä, niin se on silti järjetön.
 
Niin mutta sillä voitaisiin nostaa palkkoja 6% jos palkka on se ratkaiseva tekijä. Tosin voin kuvitella, että kumpi se tärkeä tekijä on loppujen lopuksi.
Tuo nyt ei varsinaisesti nosta palkkaa jos työmäärä kasvaa, tulot toki lisääntyy työmäärän lisääntyessä, kuten tietty pitääkin.

Toisaalta ylitöitä ja sivutöitä on hoitajille jo nyt tarjolla työvoimapulasta johtuen niin paljon kuin jaksa ja kerkeää tekemään, eli halukkaat saavat jo nyt tehtyä enemmän rahaa tekemällä enemmän töitä. Se ei varmaan palkankorotustoiveissa monella ole se pointti.
 
Sinänsä ironista että tuommoinen kommentti tulee joltain joka on just paasannut tasapalkkoja vastaan :D

Se on ironista vain, jos ei ymmärrä lainkaan mistä puhutaan. On täysin eri asia maksaa suurempaa palkkaa omien ansioiden perusteella, kuin maksaa suurempaa palkkaa asuinpaikan perusteella. Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää?
 
Onko sulla joku lista kriteereistä joiden perusteella on ok maksaa enemmän palkkaa?

Työnantaja kuitenkin todennäköisesti lähestyy tota ihan eri näkökannasta, esim. huomioiden eri alueiden työvoiman saatavuuden ja yleisen palkkatason.

Yksinkertaisimmillaan voi ajatella vaikka Googlea. Vaikka he maksavatkin suomalaisittain hyvää palkkaa, heillä on kuitenkin eri taulukot piilaaksossa (ja todennäköisesti myös muualla jenkeissä). Syy ei todennäköisesti ole halu sortaa halvemmilla alueilla asuvia, vaan korkeiden elinkustannusten vaikutus, ja kilpailu työntekijöistä.

Jos miettii julkista puolta ja taulukoita, niin kyse voi olla ihan samoista reaaliteeteistä. Se, onko niissä taulukoissa sitten järkeä ja pitäisikö olla henkilökohtaisemmin määrittyvä palkka on tuosta ihan erillinen keskustelu koska alueelliset erot taulukoissa eivät oikeastaan muuta pääargumentteja puolesta tai vastaan.
 
Täysin järjetön ajatus, että työnantaja maksaisi työntekijälle huonompaa palkkaa siksi, että asuu halvemmin. Työntekijänhän se pitää saa hyöty siitä, että järjestää asumisensa edullisemmin. Noh, tuollaisten ylimielisten työnantajien palvelukseen saa mennä kuka itse haluaa.
Ei siinä ole mitään järjetöntä. Se on aivan normaali tapa toimia ja käytössä globaalisti n. 99%:ssa yrityksistä. Ne firmat jotka maksavat kaikille samaa palkkaa asuinpaikasta riippumatta ovat äärettömän harvinaisia.
Se on ironista vain, jos ei ymmärrä lainkaan mistä puhutaan. On täysin eri asia maksaa suurempaa palkkaa omien ansioiden perusteella, kuin maksaa suurempaa palkkaa asuinpaikan perusteella. Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää?
Esim. kun itse olin töissä kansainvälisessä jättifirmassa ja pomo kysäisi, että kiinnostaako muutto piilaaksoon, niin täysin itsestäänselvästi oletus oli myös se, että palkka olisi n. 2.5-kertaistunut vaikka osaaminen ei varmasti muuton takia olisi muuttunut yhtään.

Kukaan täysjärkinen kun ei ikinä harkitsisi muuttamista Saksalaisen insinöörin liksalla San Franciscoon. (Asuin silloin Frankfurtissa ja sain Saksalaista IT-inssin liksaa (n. 70k/v + täysi autoetu päälle).
 
Onko sulla joku lista kriteereistä joiden perusteella on ok maksaa enemmän palkkaa?
Se on ihan työnantajan ja työntekijän välinen asia.

Sitten taas jos palkka maksetaan verovaroista, niin silloin luulisi jokaista veronmaksajaa kiinnostavan, jos palkkoja korotetaan turhanpäiten.

Pidän kuitenkin järjettömänä sitä, että jos työntekijä itse haluaa pienentää elinkustannuksiaan asumalla jossain perähikiällä, niin työnantaja käärisi nämä hyödyt omaan taskuunsa pienentämällä palkkaa.
 
Se on ihan työnantajan ja työntekijän välinen asia.

Sitten taas jos palkka maksetaan verovaroista, niin silloin luulisi jokaista veronmaksajaa kiinnostavan, jos palkkoja korotetaan turhanpäiten.

Pidän kuitenkin järjettömänä sitä, että jos työntekijä itse haluaa pienentää elinkustannuksiaan asumalla jossain perähikiällä, niin työnantaja käärisi nämä hyödyt omaan taskuunsa pienentämällä palkkaa.
Ei kai tota yksikään työnantaja ole ehdottanut? Kysehän on siitä, missä työpaikka on. Pikkupaikkakunnilla maksetaan vähemmän.

edt: kyllähän moni pk-seudun työpaikoillekin ajaa kehyskunnista, juuri halvemman asumisen takia. Palkkataso on kuitenkin pk-seudun.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Liityy ohuesti ehkä tähän lankaan. Vaihdoin työpaikkaa ja vanhan työpaikan sähköpostiin jäi kaikki viestit. Onko niitä enää jälkeenpäin saada haltuunsa? Voisi lajitella kolmeen kategoriaan: firmaa koskevat viestit, firman asiakasta koskevat viestit ja henkilökohtaiset viestit. Vaihdoin siis aiemman firman asiakkaalle tekemään samaa hommaa mitä tein aiemmassa työpaikassa. Siksi harmittaa, että kaikkien projektien tärkeitä tietoja jäi vanhan työpaikan sähköpostiin. Onko näihin mitään oikeutta vai katsotaanko ne jotenkin yrityssalaisuudeksi, vaikka tekijäkin pysyy samana ja uusi firma on siis se, jota nämä viestit koskevat?
 
Täysin järjetön ajatus, että työnantaja maksaisi työntekijälle huonompaa palkkaa siksi, että asuu halvemmin. Työntekijänhän se pitää saa hyöty siitä, että järjestää asumisensa edullisemmin. Noh, tuollaisten ylimielisten työnantajien palvelukseen saa mennä kuka itse haluaa.

Kyse on ihan vain markkinataloudesta, eikä ylimielisyydestä. Jokainen saa tietenkin vaatia tai suostua ihan mihin tahansa palkkaan. Mutta kun halutaan rekrytä vain helsinkiläisiä devaajia vs. koko Suomen devaajia, niin se palkkataso asettuu noissa eri tasoille. Ei sitä palkkaa määritellä sen mukaan, mikä kunkin asuinkustanus on, vaan markkinahinnan mukaan. Ja silloin remote-duuneissa on mahdollisuus tarjota pienempää, mikä ei ole kovin ihmeellistä ja yllättävää. Oli syy mikä tahansa.

Mutta ei kenenkään tarvitse siihen tarjoukseen suostua. Rohkeasti vaan pyytää enemmän ja katsoo, tekeekö seuraava yhtä tehokas kaveri halvemmalla vai ei.
 
Pidän kuitenkin järjettömänä sitä, että jos työntekijä itse haluaa pienentää elinkustannuksiaan asumalla jossain perähikiällä, niin työnantaja käärisi nämä hyödyt omaan taskuunsa pienentämällä palkkaa.

Ei kai kenenkään palkkaa tuossa pudoteta vain sen takia, että muutat halvempaan asuntoon. Mutta jos sä aiemmin asuit Helsingissä, pääsit kokouksiin ja asiakkaan tiloihin livenä, ja jatkossa et pääse koska muutit Äkäslompoloon, niin kyllä silloin työnantaja voi kokea, että sun arvo ja joustavuus työntekijänä hiukan laskee. Sua ei voida enää staffata samalla tavalla kuin sitä, joka asuu lähellä. Ja kyllä tuollainen saa näkyä pakkauksessa. Ja sulla on oikeus tietenkin olla eri mieltä.
 
Liityy ohuesti ehkä tähän lankaan. Vaihdoin työpaikkaa ja vanhan työpaikan sähköpostiin jäi kaikki viestit. Onko niitä enää jälkeenpäin saada haltuunsa? Voisi lajitella kolmeen kategoriaan: firmaa koskevat viestit, firman asiakasta koskevat viestit ja henkilökohtaiset viestit. Vaihdoin siis aiemman firman asiakkaalle tekemään samaa hommaa mitä tein aiemmassa työpaikassa. Siksi harmittaa, että kaikkien projektien tärkeitä tietoja jäi vanhan työpaikan sähköpostiin. Onko näihin mitään oikeutta vai katsotaanko ne jotenkin yrityssalaisuudeksi, vaikka tekijäkin pysyy samana ja uusi firma on siis se, jota nämä viestit koskevat?
Yleensä ainakin omissa työsoppareissa on lukenut että kaikki työssä luotu immateriaalinen omaisuus kuuluu työnantajalle. Veikkaisin että on sama homma vaikkei lukisi missään erikseen. Ja protip, älä ikinä käytä työsähköpostia mihinkään henkilökohtaiseen.
 
Liityy ohuesti ehkä tähän lankaan. Vaihdoin työpaikkaa ja vanhan työpaikan sähköpostiin jäi kaikki viestit. Onko niitä enää jälkeenpäin saada haltuunsa? Voisi lajitella kolmeen kategoriaan: firmaa koskevat viestit, firman asiakasta koskevat viestit ja henkilökohtaiset viestit. Vaihdoin siis aiemman firman asiakkaalle tekemään samaa hommaa mitä tein aiemmassa työpaikassa. Siksi harmittaa, että kaikkien projektien tärkeitä tietoja jäi vanhan työpaikan sähköpostiin. Onko näihin mitään oikeutta vai katsotaanko ne jotenkin yrityssalaisuudeksi, vaikka tekijäkin pysyy samana ja uusi firma on siis se, jota nämä viestit koskevat?
Voisi olla ehkä paremmin tähän sopiva ketju.
 
Ei kai kenenkään palkkaa tuossa pudoteta vain sen takia, että muutat halvempaan asuntoon. Mutta jos sä aiemmin asuit Helsingissä, pääsit kokouksiin ja asiakkaan tiloihin livenä, ja jatkossa et pääse koska muutit Äkäslompoloon, niin kyllä silloin työnantaja voi kokea, että sun arvo ja joustavuus työntekijänä hiukan laskee. Sua ei voida enää staffata samalla tavalla kuin sitä, joka asuu lähellä. Ja kyllä tuollainen saa näkyä pakkauksessa. Ja sulla on oikeus tietenkin olla eri mieltä.
Nyt pitää huomioida, että puhuttiin kokeneista tekijöistä, joista on lähtökohtaisesti jo kova pula. Jos tekijöitä ei löydy pääkaupunkiseudulta, niin miksi niitä löytyisi muualtakaan? On tietysti totta, että muualta Suomesta saa todennäköisesti hieman halvemmalla palkattua joissain tapauksissa. Jos sillä 5500€/kk (referenssi edelliseltä sivulta) ei löydy tekijää pk-seudulta, niin miksi muualtakaan löytyisi halvemmalla. Koettu arvo ja kysyntä ei ole koskaan missään muussakaan asiassa kohdanneet.

Olen toki samaa mieltä, että lähellä olevasta työntekijästä voi saada enemmän irti asiakaspresenssissä yrityksien kanssa, jotka ovat jääneet elämään vanhaan maailmaan. Aina on joku yksittäistapaus, jossa olisi hyvä että työn tekevä henkilö olisi paikalla, mutta ne ovat uniikkeja tuolla alalla.
 
Nyt pitää huomioida, että puhuttiin kokeneista tekijöistä, joista on lähtökohtaisesti jo kova pula. Jos tekijöitä ei löydy pääkaupunkiseudulta, niin miksi niitä löytyisi muualtakaan? On tietysti totta, että muualta Suomesta saa todennäköisesti hieman halvemmalla palkattua joissain tapauksissa. Jos sillä 5500€/kk (referenssi edelliseltä sivulta) ei löydy tekijää pk-seudulta, niin miksi muualtakaan löytyisi halvemmalla. Koettu arvo ja kysyntä ei ole koskaan missään muussakaan asiassa kohdanneet.

Ei se ero mikään valtava ole. Mutta eräälläkin yrityksellä tarjotaan tosi karkeasti muutamaa satkua pienempää liksaa muualla kuin PK-seudulla asuvalle tai 100% etähommia tekevälle devaajalle samalla kokemustasolla. Ja tämä ihan sinne 6k+ liksoihin asti. Eikä tuo mikään kiveenhakattu asia ole, mutta siis sellainen yleinen trendi on se, että PK-seudulla palkat ovat hieman korkeammat myös sennuille. Sitä en osaa sanoa, miksi näin on, mutta näin vain näyttää olevan.
 
Ei se ero mikään valtava ole. Mutta eräälläkin yrityksellä tarjotaan tosi karkeasti muutamaa satkua pienempää liksaa muualla kuin PK-seudulla asuvalle tai 100% etähommia tekevälle devaajalle samalla kokemustasolla. Ja tämä ihan sinne 6k+ liksoihin asti. Eikä tuo mikään kiveenhakattu asia ole, mutta siis sellainen yleinen trendi on se, että PK-seudulla palkat ovat hieman korkeammat myös sennuille. Sitä en osaa sanoa, miksi näin on, mutta näin vain näyttää olevan.
Ei siinä hirveesti mitään sen kummempaa kuin PK-seudun naurettava kilpailu tekijöistä versus muu Suomi. Omassa edellisessä firmassa joka toimi Helsingissä, Tampereella ja parissa muussa kaupungissa jengi sai muualta Helsinkiin muuttaessa helposti 500e lisää liksaan. Jos on seniori oikeella tech stackilla niin ei mitenkään utopistista saada jopa >1000e parempia tarjouksia Helsingistä kuin muualta.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 245
Viestejä
4 490 770
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom