Omat vai yhteiset rahat?

[Kaiffa]

Melkoisen tunteita herättävä aihe ja jokaisella pariskunnalla oma tapansa hoitaa asiat. Meillä ei ole koskaan excelöity muuten kuin parin kuukauden harjoituksena todellisten menojen kartoittamiseksi ja oman talouden ymmärryksen parantamiseksi. Lyhyesti:

• Tienaan 2,5x enemmän kuin vaimo
• Palkkapäivänä kumpikin jättää itselleen sen mitä jättää, mulla esim. noin 500e riittää kuukaudeksi. Sillä voi maksella satunnaiset ostokset.
• Kaikki loput menevät yhteiselle tilille, josta kuitataan asuntolaina, luottokorttilaskut, sähköt, päivähoidot jne, käytännössä kaikki laskut mitä taloon tulee...
• Ja S-Pankkiin yhteiselle "ruokatilille" josta maksellaan ruokaostokset, tankkaukset, perheen ravintolat jne.
• Säästöön menee kuukausittain tuolta yhteiseltä tililtä sopiva summa. Säästöt itse asiassa mun nimissä, liekö tuossa jotain verotuksellista sudenkuoppaa...
• Jos jossain tarvitaan rahaa, niin toinen siirtää tai vingutetaan luottokorttia
• Isommat ostokset sovitaan etukäteen, mielellään säästetään jos jaksetaan.

Eipä ole koskaan ollut ongelmia, toki ymmärrän kantavani talouteen enemmän euroja absoluuttisesti. Mutta toisaalta kumpikin antaa oman sata prosenttiansa yhteisen hyvän eteen, niin eikös se sitten mene tasan.

Jos joskus lusikat menisivät jakoon, niin kaikki omaisuus ja velat jakoon tasan 50/50, en näe miksi minun pitäisi saada enemmän vaikka olenkin tienannut enemmän.

 

[Ponsu]

Nyt kun rupesin ketjun innoittamana miettimään, niin minä käyn töissä, vaimo opiskelee ja hoitaa lasta samalla. On hänellä (meillä, olen osakas) myös sivutoiminen yritys, josta nyt saisi nostettua joitain satasia kuussa palkkaa, ei olla tehty. Minä taas tienaan nettona noin 5x mitä hän. Maksan tällä hetkellä kauppalaskut, vuokran, lainankorot ja vastikkeen (remontoin samalla omaa, johon muutto varmaankin vuodenvaihteessa), auton (hänellä ei ajokorttia). Vaimo sitten makselee lapsen haalareita kenkiä yms. Kumpikin maksaa omat puhelin yms. laskut.

Kyllähän tässä jos alkaisi laittamaan exceliin, niin vaimo taitaisi olla vuoden aikana velkaa n. 10k€ minulle, jopa enemmän. Mutta hän kun valmistuu, niin tuloerot menee enemmänkin toiseen suuntaan. Jos lusikat menisi jakoon, niin saattaisi mua vähän alkaa ketuttamaan, mutta toisaalta ajattelen tätä perheyksikköä, enkä niinkään mitä kukakin maksaa. Jos ajattelee asiaa toisen kantilta, niin kyllä mua ainakin ketuttais olla koko ajan pienillä tuloilla kun toinen maksaa asioita. Siihen jos vielä se toinen kokoajan muistuttelisi mitä kaikkea hän maksaa, niin kyllä varmasti olisi soppa valmis.

EDIT: Minä käyn myös kaupassa, enkä kyllä katso hintoja kun ostelen. Ei nyt mitään kaikki kala- tai lihatiskiltä tyyppistä, mutta perus raaka-aineita. Lihaa ei syödä, mutta jos syötäisiin, niin nautaa. Kotimaista valitsen käytännössä aina.

 

[Tapio_75]

Melkein sun tekstin perusteella toivoisi, että eläisitte pari vuotta lääkärin budjeteilla ja sit se lätkäisis sulle 16 k€ laskun perään Ihan käsittämätön konsepti "pyyteettömästi" maksaa toinen thaimaaseen yms. ja sit joka kuukausi laskea noista sun tulotason mukaan elämisistä velkaa toiselle ja hieroa se toisen naamaan. Hyi helvetti. Samalla kaavalla laskien vaimo lienee mulle pystyssä rapiat 100 ke ja lapset 50 ke. Mut hyvä että järki on sentään nyttemmin voittanut. Olihan sitä itselläkin ennen lapsia vähän tuota sinun ja minun rahat ilmassa, mutta esikoisen jälkeen ei oo tarvinnut miettiä pätkääkään.

Saat minut kuulostamaan joltain ihmishirviöltä Toki näistä aina saa hieman yksipuolisen kuvan, kun yrittää tiivistää yli 10 vuotta muutamaan kappaleeseen. Meillä oli tosin se ero, että ei ollut yhteisiä lapsia, vaan ainoastaan eksällä oli oma lapsi edellisestä suhteesta. Yhteinen lapsi varmasti muuttaa tilannetta aika merkittävästi.

Missä vaiheessa parisuhdetta tilanne on se, että toisen osapuolen velvollisuus on maksaa toisen eläminen? Pitääkö parin kuukauden seurustelun jälkeen maksaa toisen ulkomaanmatkat, jos itse tienaa enemmän? Pitääkö jättää väliin ulkomaanmatkat, jos toisella ei ole varaa lähteä? Pitäisikö puolison käyttää omia säästöjä ulkomaanreissuihin vai pitääkö siinäkin tilanteessa paremmin tienaavan maksaa? En odota näihin siis mitään vastauksia, vaan halusin vain osoittaa, ettei nämä nyt aina ihan niin yksinkertaisia asioita ole.

Täälläkin monella on yhteiset rahat ja omat rahat. Näin meilläkin oli. Kuvitteellinen esimerkki. Jos tässä tilanteessa lainaan enemmän omaisuutta omaavalta puolisolta 5 donaa, että saan ostettua itselleni uuden RTX 3090 kortin & uuden tietokoneen ja lupaan maksaa sen 5000 takaisin, kun saa veronpalautukset. Tulee ero ennen veronpalautuksia, mutta varmaan aika moni olisi silti sitä mieltä, että olisi ihan kohtuullista maksaa tuo 5 donaa sovitusti takaisin, eikö?

Tarkennan siis vielä sen verran, että en ollut pyyteettömästi maksanut puolisoni Thaimaan reissuja, vaan kyllä aluksi tarkoitus oli, että sitten kun eksä saa perintöä, tienaa taas paremmin, kulut hänen lapsesta vähenee, jne niin hän maksaa yhteiselle vastaavasti saman verran extraa, mitä itse olin siihen mennessä maksanut. Toki olin myös asennoitunut tilanteeseen niin, että on vain pelkkää bonusta, jos joskus saadaan yhteiselle tilille vähän extraa.

Mutta samaan hengenvetoon pitää edelleen todeta, että varmasti näin jälkiviisaana olisin toiminut toisin. Muutama kymppitonni on kuitenkin aika pieni raha yli 10 vuoden parisuhteessa ja myönnän ihan reilusti, että varmasti tämän olisi voinut hoitaa fiksumminkin. Haluan tässä vain toimia hyvänä / varoittavana erimerkkinä.

Vaikka meillä ei ikinä varsinaisesti riidelty rahasta, niin näin jälkeenpäin ymmärrän, että tilanne on aivan varmasti aiheuttanut melkoista harmitusta silloiselleni avopuolisolleni. Siitäkin huolimatta, että yhdessä olimme sopineet tämän järjestelyn parisuhteen alkuaikoina. Itselleni tämä ei siis ollut mikään sen suurempi ongelma, että vaikka oli yhdessä sovittu, että molemmat laittavat yhteiselle tilille saman tietyn summan rahaa kuukaudessa, niin käytännössä se kuitenkin meni siihen, että minä jouduin laittamaan sinne extraa.

Ongelma tässä lähinnä oli se, että vaikka olin itse asennoitunut tähän järjestelyyn jonkin ajan kuluttua niin, että en tule näitä rahoja ikinä enää näkemään ainakaan omalla tililläni, niin kyllä ne kuitenkin ovat olleet yhteisissä Excel-taulukoissa kummittelemassa omalla sarakkeella. Joku fiksumpi voisi tietenkin kysyä, että jos kerran minulla ei ollut edes mitään aikomusta niitä enää nähdä omalla tililläni, niin miksi sitten roikottaa sellaisia siellä yhteisessä Excel-taulukossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen? Tähän en valitettavasti osaa vastata.

Se mikä toimii parisuhteen alkuaikoina, ei välttämättä toimi enää samalla tavalla 10 vuoden päästä. Minulle tämän asian ymmärtäminen saattoi maksaa tuon yli 10 vuotta kestäneen parisuhteen päättymisen.

 

[Mikkos]

Tätä olen monesti yrittänyt kysyä.



Kuulostaa oudolta, että helpommin pysyy budjetissa jos ei ole yhteiskäyttötiliä. Omituista psykologiaa tässä, jos kuitenkin tiedossa, että puoliksi menee. Ellei sitten ole jonkinlaista alitajuista pelaamista sillä tiedolla, että ei se oikeasti puoliksi mene. No, joka tapauksessa, väite siitä että olisi helpompi seurata paljonko on mennyt rahaa ruokaan, on täysin naurettava.

Edit: siis minkälaista ostoskäyttäytymistä tuo yhteiseltä tililtä maksaminen aiheuttaa? Sellaiseen tuhlaamisen, mihin ei olisi vara? Kuulostaa niin omituiselta, että haluatko hieman avata?

Meidän kohdalla se toimii paremmin niin että laitetaan tilipäivänä asumiseen yhteiselle tilille summa x.
Ruuat maksetaan sitten sen mukaan kumpi maksaa ja excelöidään. Ja tämä mm. siitä syystä, että jos toiselle sattuu pamahtamaan samalle kuulle iso nippu laskuja, esmes hammaslääkäri, lehtitilaus ja vaikka tarvii uudet kengät ja sä oot laittanu jo tilipäivänä rahat ruokaa varten tilille ja sulla ei olekkaan varmaa maksaa noita. No nyt kun et ole "ennakkoon" maksanut ruokarahaa niin sulla on rahaa maksaa nuo kaikki muut. Silloin toinen osapuoli maksaa enemmistön ruuista ja sitten taas jatkossa tasoitellaan kun toisella tulee tälläinen tilanne. Ruokabudjetti voi aina joustaa tilanteen mukaan paitsi silloin kun sä laitat jo ennakkoon tietyn määrän ruokaa varten syrjään.
Ei se sen kummallisempaa ole. Mä tiiän että tää ei ole kaikkia varten, mutta meillä tämä on hyvä tapa budjetoida elämää ja kustannuksia.

 

[Jebaus]

Yksi syy itselle tuossa vuosittaisessa exelissä on myös se, että molemmat tietää about mikä on meidän yhteinen kokonaisrahatilanne. Vaikka yhteisellä tilillä on rahaa ja laina/asumiskulut menee sieltä, ei siellä näy ruokaostokset, remontit, sijoitukset yms jotka meillä maksellaan about fifty fifty niin että puoliso hoitaa ruoat, minä remontit ja sijoitukset.
Sieltä kun näkee suoraan että -12t on ollut plussa+s-ostot (eli 95% ruoka), -20t remontit ja +7t sijoitukset niin todetaan että ollaan "fifty fifty" tilanteessa ja tiedetään minne ne 25t on hävinneet mitä ei yhteisellä tilillä näy. Näin puoliso saa myös tiedon, että ilman remontteja saadaan 20t säästöön, ja minä että perusruokaan menee se 12t vaikka itsekkin välillä kaupassa käyn.

Näiden lisäksi sitten omat vaate, juhlimis, reissu, auto yms kulut joista ei oikeastaan edes keskustella vaan molemmat hoitavat omansa.

 

[ttm]

tämä mm. siitä syystä, että jos toiselle sattuu pamahtamaan samalle kuulle iso nippu laskuja, esmes hammaslääkäri, lehtitilaus ja vaikka tarvii uudet kengät ja sä oot laittanu jo tilipäivänä rahat ruokaa varten tilille ja sulla ei olekkaan varmaa maksaa noita. No nyt kun et ole "ennakkoon" maksanut ruokarahaa niin sulla on rahaa maksaa nuo kaikki muut. Silloin toinen osapuoli maksaa enemmistön ruuista ja sitten taas jatkossa tasoitellaan kun toisella tulee tälläinen tilanne. Ruokabudjetti voi aina joustaa tilanteen mukaan paitsi silloin kun sä laitat jo ennakkoon tietyn määrän ruokaa varten syrjään.
Ei se sen kummallisempaa ole. Mä tiiän että tää ei ole kaikkia varten, mutta meillä tämä on hyvä tapa budjetoida elämää ja kustannuksia.

No joo, jos useimpina kuukausina on tuollaista, ja menee niin kädestä suuhun ettei saa säästöön koskaan penniäkään. Efektiivisesti täsmälleen sama asia, mutta luultavasti helpommin hoidettava, joskin kenties psykologisesti haastavampi, olisi lainata toiselta se raha siihen hammaslääkäriin.

 

[Mikkos]

No joo, jos useimpina kuukausina on tuollaista, ja menee niin kädestä suuhun ettei saa säästöön koskaan penniäkään. Efektiivisesti täsmälleen sama asia, mutta luultavasti helpommin hoidettava, joskin kenties psykologisesti haastavampi, olisi lainata toiselta se raha siihen hammaslääkäriin.

Juu, mutta silloin suuremmat menot ei kompensoidu ruokakuluissa.

 

[petepeluri]

Kyllä ne opiskelijoille ovat - lämmitys kuuluu vuokraan ja julkisen liikenteen kk-lippu maksaa aina samat.

Tässä kohtaa joskus myös huomaa sen hyvätuloisuuden. Kun tienaa tarpeeksi, niin sähkölämmittäjänä ei välttämättä edes huomaa muutosta sähkölaskussa heinäkuun 30€/kk->300€/kk poikkeuksellisen kylmässä helmikuussa.

Yleensä ovatkin kiinteitä.

 

[ttm]

Juu, mutta silloin suuremmat menot ei kompensoidu ruokakuluissa.

Niin, siksi "efektiivisesti sama" ja "psykologisesti haastavampi". Eli loppujen lopuksi kumpikin maksaisi saman verran (teidän järjestelmässänne ~suunnilleen saman verran), mutta koska niillä rahoilla on "eri nimikyltti", niin se tuntuu "pahemmalta" - vaikka tosiasiassa helpottaisi järjestelyjä.

 

[juupeliskuupelis]

Toisaalta jos on ennen yhteen muuttamista selvillä että toinen tienaa sen 3 kertaa enemmän kuin toinen, niin aikamoista on ruveta sitten myöhemmin itkemään ettei excelissä ole kaikki menot tasan 50/50. Ihan näin yleisesti mietiskelen.

Rahasta saa kyllä verisiä tappeluita aikaan. Ihan vaan vaikka ystävien kesken saati sitten puolison.

 

[Kvarkki]

Taas sä vedät näitä skenaarioita mistä mä en oo puhunu mitään.
Onko se lapsi yhteinen? On. Silloin siitä koituvat kulut laitetaan puoliksi. Jos toisella on mahdollisuus (jota harvemmin meillä pienituloisilla on) jäädä kotiin, niin totta helvetissä silloin käytetään rahoja niin että ne riittää eikä silloin viritellä mitään velkakirjoja. Tai jos toinen jää työttömäksi. Tai sairaslomalle. Tai lomautetuksi.
Mä nyt kuitenkin puhun NORMAALISTA TILANTEESTA jolloin molemmat käyvät töissä ja saavat siitä x-määrän rahaa niin yhteinen eläminen pannaan puoliksi. Jos on lapsi niin siitä tulevat kustannukset puoliksi.
Meillä tosin on laskettu eläminen niin että vaikka molemmat lomautettaisiin tai jäisivät työttömäksi niin pystyisimme hoitamaan lainat ja asumisen siitä huolimatta.

Tässä varmaan kysellään sulta sen takia, että kuulostat niin ehdottoman 50/50 kaverilta, että kiinnostaa tietää mihin ne rajat menee. En mä esim. koe, että ostamalla "omilla" rahoillani jotain lapselleni, se olisi minulta pois ja vaimolle hyödyksi, jos jako ei osu just 50/50 excelissä.

 

[Mikkos]

Tässä varmaan kysellään sulta sen takia, että kuulostat niin ehdottoman 50/50 kaverilta, että kiinnostaa tietää mihin ne rajat menee. En mä esim. koe, että ostamalla "omilla" rahoillani jotain lapselleni, se olisi minulta pois ja vaimolle hyödyksi, jos jako ei osu just 50/50 excelissä.

No meillä se menee noin kuin mainitsin. Tietenkään mikään ei ole kiveen kirjoitettu, mutta näillä mennään normaaliarkea ja sitten poikkeustilanteessa tilanteen mukaan. Ei kuitenkaan mitään velkojia perään lähetetä ja tietenkään ei ole kiellettyä maksaa toisenkin osuutta jostain jos haluaa. Mutta lähtökohta on että puoliksi kaikki.
Ja lapsia ei ole niin en osaa muutakuin virittellä skenaarioita sen suhteen, mutta näin kuvittelisin sen menevän.

 

[Pretor]

Toki voisi laittaa myös ruokarahan verran yhteiskassaan ja maksaa myös ruuat mutta helpommin pysyy budjetissa kun siihen käytettävä raha tulee omilta tileiltä. Ja helpompi vähän seurailla paljonko milloinkin on mennyt rahaa ruokaan. Kaikki näin ei tee mutta näin meillä tehdään.

Miten on helpompi pysytellä budjetissa? Onko se 200€ ruokarahaa omalla tilillä, vai yhteisellä tilillä, ei muuta sitä budjettia ja budjetissa pysymistä mihinkään suuntaan. Ja miten on helpompi seurata kahdelta eri tililtä kuitteja vertailemalla kulutusta vs. yksi tili ja kaikki näkyy suoraan verkkopankista molemmille?

Ei meilläkään tosin noita "ruokarahoja" laiteta yhteiselle tilille, mutta ei meillä siltikään lasketa kuiteista kumpi on milloinkin ostanut ja paljollako sieltä omalta tililtä.
Silti väitän, että jos on noin helvetin tarkkaa touhua, niin yhteinen tili on 100x kätevämpi ilman noita sun ylimääräisiä säätöjäs.

Meidän kohdalla se toimii paremmin niin että laitetaan tilipäivänä asumiseen yhteiselle tilille summa x.
Ruuat maksetaan sitten sen mukaan kumpi maksaa ja excelöidään. Ja tämä mm. siitä syystä, että jos toiselle sattuu pamahtamaan samalle kuulle iso nippu laskuja, esmes hammaslääkäri, lehtitilaus ja vaikka tarvii uudet kengät ja sä oot laittanu jo tilipäivänä rahat ruokaa varten tilille ja sulla ei olekkaan varmaa maksaa noita. No nyt kun et ole "ennakkoon" maksanut ruokarahaa niin sulla on rahaa maksaa nuo kaikki muut. Silloin toinen osapuoli maksaa enemmistön ruuista ja sitten taas jatkossa tasoitellaan kun toisella tulee tälläinen tilanne. Ruokabudjetti voi aina joustaa tilanteen mukaan paitsi silloin kun sä laitat jo ennakkoon tietyn määrän ruokaa varten syrjään.
Ei se sen kummallisempaa ole. Mä tiiän että tää ei ole kaikkia varten, mutta meillä tämä on hyvä tapa budjetoida elämää ja kustannuksia.

Sä oot kyllä selitysten mestari. Ei ne laskut pamahda yhtäkkiä. Sanoin jo aikaisemminkin, että kulut on lopulta hyvin pitkälti vakiot, ei ne siitä selittelemällä muuksi muutu.

Mutta siinä toki samaa mieltä että pitää elään niillä tuloilla mitä on. Ja meidän pienituloisten on pakko pitää rahoista tarkkaa kirjaa että on varaa elää ja asua ja että on varaa ostaa se pesukone kun vanha hajoaa.

Meillä tosin on laskettu eläminen niin että vaikka molemmat lomautettaisiin tai jäisivät työttömäksi niin pystyisimme hoitamaan lainat ja asumisen siitä huolimatta.

Ensin tuot esiin, kuinka ollaan niin pienituloista, että pakko pitää kirjaa ja toisaalta taas sanot, että työttömyyden iskiessä ei ole mitään ongelmia selvitä asumisen kuluista.

Varaa siis olisi elellä työttömänä, mutta töissä ollessa budjetti sekoaa jostain kengistä ja niistä joka/joka toinen kuukausi tulevista "yllättävistä" laskusta niin, että ruokaan ei jää välttämättä rahaa.

Joku mättää nyt pahasti tossa sun/teidän yhtälössä.

 

[yberkurko]

Ainakin yhdessä asuttaessa keskustelisin
kumppanin kanssa, mikäli hankinta on niin kallis, että summalla on selkeästi merkitystä, tai niin huomiota herättävän kokoinen/näköinen, että toista saattaisi häiritä.

 

[Mikkos]

Miten on helpompi pysytellä budjetissa? Onko se 200€ ruokarahaa omalla tilillä, vai yhteisellä tilillä, ei muuta sitä budjettia ja budjetissa pysymistä mihinkään suuntaan. Ja miten on helpompi seurata kahdelta eri tililtä kuitteja vertailemalla kulutusta vs. yksi tili ja kaikki näkyy suoraan verkkopankista molemmille?

Ei meilläkään tosin noita "ruokarahoja" laiteta yhteiselle tilille, mutta ei meillä siltikään lasketa kuiteista kumpi on milloinkin ostanut ja paljollako sieltä omalta tililtä.
Silti väitän, että jos on noin helvetin tarkkaa touhua, niin yhteinen tili on 100x kätevämpi ilman noita sun ylimääräisiä säätöjäs.

Sä oot kyllä selitysten mestari. Ei ne laskut pamahda yhtäkkiä. Sanoin jo aikaisemminkin, että kulut on lopulta hyvin pitkälti vakiot, ei ne siitä selittelemällä muuksi muutu.

Ensin tuot esiin, kuinka ollaan niin pienituloista, että pakko pitää kirjaa ja toisaalta taas sanot, että työttömyyden iskiessä ei ole mitään ongelmia selvitä asumisen kuluista.

Varaa siis olisi elellä työttömänä, mutta töissä ollessa budjetti sekoaa jostain kengistä ja niistä joka/joka toinen kuukausi tulevista "yllättävistä" laskusta niin, että ruokaan ei jää välttämättä rahaa.

Joku mättää nyt pahasti tossa sun/teidän yhtälössä.

Miten on helpompi pysytellä budjetissa? Onko se 200€ ruokarahaa omalla tilillä, vai yhteisellä tilillä, ei muuta sitä budjettia ja budjetissa pysymistä mihinkään suuntaan. Ja miten on helpompi seurata kahdelta eri tililtä kuitteja vertailemalla kulutusta vs. yksi tili ja kaikki näkyy suoraan verkkopankista molemmille?

Niin sii mä puhun nyt siitä että on sekä yhteinen tili että laina/juoksevien kulujen tili, ei kokonaan yhteinen tili.
Siten se auttaa, että jos mulla nyt vaikka jää esimerkiks tilistä kaikkien juoksevien kulujen jälkeen vaikka 500e käteen. No nyt kun kaikki laskut (siis henk. koht. laskut, ei asumiseen liittyvät) pamahtaa tuurilla juuri sille yhdelle kuukaudelle, ja ne on vaikka 400e. Voin maksaa ne pois ja mulle jää 100e käytettäväks. No nyt voidaan sitten vaikka tehdä niin että pihistetään vaikka ruuassa pikkusen ja emäntä maksaa kuun ruuat niin laskut on maksettu, mutta mä oon excelissä tappiolla. No ens kuussa sitten minä maksan enemmistöosan ruuasta ja tilit tasaantuu.
Jos taas mä siirrän vaikka tilipäivänä +200e vielä ruokassaan yhteiselle tilille niin mulle jää 300e käteen ja mulla on 400e laskuja joten mun pitäis pierasta jostain 100e ja silti menee kuukausi miinukselle. Ja kuitenkin siellä yhteisellä tilillä on turhanpanttina se 200e ruokaan eikä mun henkilökohtainen rahatilanne siitä miksikään muutu vaikka syötäis hernekeittoa koko kuukausi. Ymmärrätkö nyt? Toki yhteisellä tilillä on enemmän rahaa mutta se ei lämmitä mun henkilökohtaista rahatilannetta.

Ei meilläkään tosin noita "ruokarahoja" laiteta yhteiselle tilille, mutta ei meillä siltikään lasketa kuiteista kumpi on milloinkin ostanut ja paljollako sieltä omalta tililtä.
Silti väitän, että jos on noin helvetin tarkkaa touhua, niin yhteinen tili on 100x kätevämpi ilman noita sun ylimääräisiä säätöjäs.

Katso edellinen vastaus.

Sä oot kyllä selitysten mestari. Ei ne laskut pamahda yhtäkkiä. Sanoin jo aikaisemminkin, että kulut on lopulta hyvin pitkälti vakiot, ei ne siitä selittelemällä muuksi muutu.

No voi nyt vittu. Miksei pamahda? Jos esim. lehtitilauksen lasku tulee 3krt vuodessa ja oot sattunu samassa kuussa ostamaan vaikka juuri kengät ja tulee joku yllättävä lääkäri tai eläinlääkärilasku niin siinähän ollaan. Mä en puhu nyt mistään sähkölaskusta tai lainanlyhennyksestä vaan muista kuluista jotka saattaa olla budjetoitu henkilökohtaisesti , mutta tulevat randomisti pitkin vuotta.

Ensin tuot esiin, kuinka ollaan niin pienituloista, että pakko pitää kirjaa ja toisaalta taas sanot, että työttömyyden iskiessä ei ole mitään ongelmia selvitä asumisen kuluista.

Kyllä. Mites teillä jos teillä jäädään työttömäksi?
Juurikin tarkalla budjetoinnilla ja rahankäytöllä tuo on mahdollista. Tietenkin kaikesta tingitään, mutta eipähän tarvii laittaa torppaa ensimmäisenä myyntiin.

Varaa siis olisi elellä työttömänä, mutta töissä ollessa budjetti sekoaa jostain kengistä ja niistä joka/joka toinen kuukausi tulevista "yllättävistä" laskusta niin, että ruokaan ei jää välttämättä rahaa.

Ei se budjetti vuositasolla mihinkään sekoa. Kaikkiin laskuihin vaan ei voi etukäteen varautua kuten aiemmin mainitsin+hätävaran ylimäärinen kasvatus kuukausittain asumista varten. Ruokaan on kyllä rahaa, mutta käytin sitä lähinnä demonstroivana esimerkkinä budjetoinnista.
Työttömänä kyllä pystyisi elämään ja kämppä pysyisi, mutta ei sitä leveästi elettäisi. Meillä vaan on asiat budjetoitu niin. Ei se että rahat on joskus "loppu" tarkoita sitä että ne olisivat kirjaimellisesti loppu vaan sitä että budjetoidut menot jakautuvat epätasaisesti pitkin vuotta.

 

[Eletrix]

Kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin löytyy aika yksinkertainen ratkaisu, joka meilläkin on käytössä.
Meillä on kuukauden laskut ~100€ per perse, mutta molemmat laittavat 250€ kuussa laskunmaksu tilille. Tämä juuri sen takia että sitten on puskuria jos tulee yllättävä meno.

Tähän pystyttiin vaikka oltiin molemmat työttöminä jonkin aikaa.

 

[perato]

Mie en kyl jaksa ainakaan elää omaa elämää sillä tavalla, että koko ajan kaikessa toimitaan niinku olis lottovoitto tai kolmoset tulossa nurkan takaa tai talo palais huomenna. Kyllä kait nyt normaalissa parisuhteessa voidaan asioita suhteuttaa sitten kun tilanteet muuttuu, eikä elää koko ajan excelin ja toisen menojen tarkkailulla sillonkin kun yksittäisen euron kohtaloon ei maailma kaadu.

Ainakin täällä molemmilla on kyl ihan sen verran rahaa tilillä, että ei joku eläinlääkäri tai kengät paljoa maailmaa kaada, ja molemmat on vasta valmistuneita ja työttöminäkin olleita, että mitää omaisuuksia ei oo kertynyt ku ihan vasta parin vuoden ajalta.

 

[juupeliskuupelis]

Jos kaiken pitää olla 50/50, niin miksi helvetissä ne ruokarahat ei ole myös siellä yhteisellä tilillä? Sitä mä en ymmärrä? Sitten excelöidään. Ehkä mä oon vaan tyhmä.

 

[Centteri]

Jos kaiken pitää olla 50/50, niin miksi helvetissä ne ruokarahat ei ole myös siellä yhteisellä tilillä? Sitä mä en ymmärrä? Sitten excelöidään. Ehkä mä oon vaan tyhmä.

Itse en ymmärrä excelöintiä lainkaan. Pikaisella kyselyllä tuttavapiiristä tai duuniporukasta ei kukaan käytä mitään taulukoita. Lähinnä naurunpyrskähdyksiä tuli.

 

[juupeliskuupelis]

Itse en ymmärrä excelöintiä lainkaan. Pikaisella kyselyllä tuttavapiiristä tai duuniporukasta ei kukaan käytä mitään taulukoita. Lähinnä naurunpyrskähdyksiä tuli.

Toisaalta Suomessa on myös melkein 400 000 ihmistä joilla on maksuhäiriömerkintä. Näille se exceli ehkä tekisi hyvää sekä niille joilla on aina rahat loppu viikkoa ennen seuraavaa palkkapäivää.

 

[Centteri]

Toisaalta Suomessa on myös melkein 400 000 ihmistä joilla on maksuhäiriömerkintä. Näille se exceli ehkä tekisi hyvää sekä niille joilla on aina rahat loppu viikkoa ennen seuraavaa palkkapäivää.

Kyllä on mutta silloin on se oma rahankäyttö lähtenyt hanskasta. Todennäköisesti myös parisuhde. Ei siinä excelit auta.

 

[Mikkos]

Itse en ymmärrä excelöintiä lainkaan. Pikaisella kyselyllä tuttavapiiristä tai duuniporukasta ei kukaan käytä mitään taulukoita. Lähinnä naurunpyrskähdyksiä tuli.

Juu ei meilläkään.
Toisaalta ne onkin sitten niitä kenellä menee täysin kusisukkaan ja pasmat ja talous sekaisin ja otetaan pikavippejä kun tulee ensimmäinen 3kk lomautus eteen.

 

[juupeliskuupelis]

Juu ei meilläkään.
Toisaalta ne onkin sitten niitä kenellä menee täysin kusisukkaan ja pasmat ja talous sekaisin ja otetaan pikavippejä kun tulee ensimmäinen 3kk lomautus eteen.

Joko excelöit tai otat vippejä. Mitenköhän suomalaiset pärjäsivät ennen exceliä? Ei se maailman paras koulutus vissiin toimikaan kovin hyvin.

 

[Mikkos]

Joko excelöit tai otat vippejä. Mitenköhän suomalaiset pärjäsivät ennen exceliä? Ei se maailman paras koulutus vissiin toimikaan kovin hyvin.

Eikös täällä ole tapana vähän vedellä mutkia suoriks

 

[petepeluri]

Itse en ymmärrä excelöintiä lainkaan. Pikaisella kyselyllä tuttavapiiristä tai duuniporukasta ei kukaan käytä mitään taulukoita. Lähinnä naurunpyrskähdyksiä tuli.

Me laitetaan kauppaostokset ja mökkireissut ylös, tasataan jos tarvetta. En pidä mitenkään outona.

 

[Centteri]

Me laitetaan kauppaostokset ja mökkireissut ylös, tasataan jos tarvetta. En pidä mitenkään outona.

Miksi laitatte ne ylös..? Meillä jompikumpi käy ruokaostoksilla ja toinen laittaa puolet summasta toisen tilille. Välillä ostellaan ja sanotaan että maksa jos huvittaa.

 

[Mikkos]

Miksi laitatte ne ylös..? Meillä jompikumpi käy ruokaostoksilla ja toinen laittaa puolet summasta toisen tilille. Välillä ostellaan ja sanotaan että maksa jos huvittaa.

Eli ihan niinkuin me excelöijätkin paitsi että lisäätte siihen vielä rahan jumppaamisen tililtä toiselle.

 

[Wilmo]

Meillä ei ole tullut koskaan rahasta tappelua seuraavalla reseptillä (varmasti iso apu myös siinä, että tienataan suurinpiirtein saman verran):

- Kiinteät kulut menee mun tilitä, vaimo laittaa tasan puolet kerran kuussa.
- Molemmat siirtää omilta tileiltään yhteiselle kauppatilille 400e/kk. Kyseiselle tilille molemmilla pankkikortti, jolla tehdään talouden kauppaostokset.
- Molemmat laittaa palkasta 200e yhteiseen osakesalkkuun.
- Loput jää omille tileille, josta sitten ostetaan mitä halutaan itselle.
- Muksulle ostellaan sitä sun tätä suurinpiirtein vuoron perään, tarpeen mukaan. Ei oo tarvinnu exceliä.
- Jos joku värkki hajoaa (esim pesukone tai tv tai vaikka auto), otetaan rahat puskuritililtä, jossa pyritään pitämään n. 10k.

 

[Centteri]

Eli ihan niinkuin me excelöijätkin paitsi että lisäätte siihen vielä rahan jumppaamisen tililtä toiselle.

Niinhän excelöijätkin tekevät. Me emme laske kaikkia kuluja niin tarkkaan kun ei ole tarvetta. Asumiseen liittyvät menee 50/50, isommat hankinnat maksan minä.

 

[calm]

Hirveän monimutkaisia systeemeitä ihmisillä kyllä. Moni repinee hiuksetkin päästään jos selitän miten meillä menee.

Meillä asunto on täysin minun nimissä ja lainalla, kun se nyt oli hankittu ennenkuin oli tavattukaan. Vaimon auto hajosi tienvarteen muutama vuosi sitten, niin siitä luovuttiin kokonaan. Yksi auto on täysin minun omistuksessa ja nimissä ja vaimo sillä ajaa noin 95% kaikista arkiajoista. Ennen vaimo teki lähes kaikki ruokaostokset, kun pääsi töistä aiemmin. Nyt kun se vaihtoi työpaikkaan mistä pääsee minua myöhemmin, niin vähitellen lähes kaikki ruokaostoksetkin ovat minulle vaihtuneet. Ennen vaimo osti myös bensat autoon, kun sillä koko ajan ajoikin, mutta nyt kun auto vaihtui ladattavaksi, niin sekin kustannus siirtyi minulle tulevaan sähkölaskuun (noin viidesosana bensalaskusta).

Ei mitään yhteisiä tilejä, kumpikin ostaa mitä ostaa. Tulot jakautuvat aikalailla 20/80 (%/k). Asuminen maksaa kaikkineen keskimäärin 800 €/kk ja auto nyt sitten vaatii 650 €/kk + energiakustannukset ja vakuutukset sun muut. Pari kertaa vuodessa vaimo ehkä siirtää tonnin minulle sen suuremmin mitään laskematta, jos luottokorttilasku osuu huonoon kohtaan syystä x. Yhdessä jos kaupassa käydään, niin se maksaa joka kassalle sattuu, ravintoloissa ehkä myös on maksaja melko satunnainen mitään laskematta. Tileillä kuitenkin on sen verran rahaa aina, ettei normaalissa elämisessä tarvi pohtia onko nyt varaa jotain maksaa vaiko eikö. Kuukausittain ylijäävät varat menevät sijoituksiin.

Taloudessa taitaa olla jotain tyyliin 7 eri luottokorttia joista kolme on aktiivikäytössä ja ikinä ei ole maksuaikakäytöstä luoton puolelle vielä menty.

Eli yhteenvetona, raha ei ole ollut ongelma, eikä siitä ole tehty ongelmaa.

 

[petepeluri]

Miksi laitatte ne ylös..? Meillä jompikumpi käy ruokaostoksilla ja toinen laittaa puolet summasta toisen tilille. Välillä ostellaan ja sanotaan että maksa jos huvittaa.

Että tietäisi paljon kumpikin on maksanut kaupassa. Minä lasken myös autoilun kulut.

 

[veijoesso77]

Meillä molempien tileille jää palkkapäivän siirtojen jälkeen saman verran rahaa.
Lainalyhennyksiin ja ruokatilille menee sama summa per kk, kuten laskutilille (tänne menee aina hiukan ylimääräistä). Loput siirtyy säästöihin/sijoituksiin.
Jos jomman kumman tilille jää rahaa seuraavaksi palkkapäiväksi, niin se siirtyy säästöön.
Tällä hetkellä on aika sama palkka molemmilla. Joskus oli 1/3 suhteessa, mutta samalla kaavalla mentiin.

 

[Centteri]

Että tietäisi paljon kumpikin on maksanut kaupassa. Minä lasken myös autoilun kulut.

Meillä otetaan kauppakuitti mukaan ja laitetaan pöydälle. Minä maksan auton ja molemmat tankkaa vähän niin kuin käytön mukaan polttoaineet.

 

[petepeluri]

Meillä otetaan kauppakuitti mukaan ja laitetaan pöydälle. Minä maksan auton ja molemmat tankkaa vähän niin kuin käytön mukaan polttoaineet.

Tyylejä on monia. Minä maksan auton, joten on kohtuullista että mökkireissujen bensat laitetaan puoliksi.

 

[pelittäjä]

Ehkä tässä keskustelussa jotenkin välittyy sellainen näkökulmaero joka varmasti osaltaan voi selittää excelöinnit ym. rahan hieromiset. Osa porukasta näkee selvästi parisuhteessa kaksi erillistä toimijaa ja osa porukasta näkee vain yhden toimijan. On siis olemassa sinun ja minun rahat tai sitten perheen rahat. Oma näkökantani on että perheenä hankitut rahat toki kulutetaan perheenä ja jokainen saa hankkia mitä tarpeelliseksi näkee. Itse en jaksaisi kyllä excelöintejä tehdä kun tiedän että yhteiseen hyvään ne rahat menee joka tapauksessa. Nytkin vaimo menossa silmäleikkaukseen enkö jotenkin osaisi ajatella että hän ei siihen voisi yhteisiä rahoja käyttää.

 

[jinx1980]

Mun mielestäni tässä keskutelussa välittyy lähinnä fiilis että jos budjetti on osattu tehdä niin kassanhallinta on täysin tuntematon termi ja tuo tehty budjettikin pääsee yllättämään joka kuukausi aina uudestaan ja uudestaan.

Sitten kun noita tilejä tasaillaan kuiteista, excelillä, ties mistä, tekemällä N tilisiirtoa/kk, pitämällä velkakirjaa ja muistelemalla vanhoja niin tuohon on käytetty vuositasolla niin paljon aikaa että ko. ajalla olisi voinut tehdä jotain tuottavaakin joka olisi tuonut konkreettisia euroja talousyksikön sisäpuolelle.

Sitten yksi huvittava esimerkki (liittyy löyhästi aiheeseen koska selvästi perheen? rahat oli täysin sekaisin): Laitettiin myyntiin seisomalauta vaunuihin 20€ facebookin, alkoi se perus av/yv/jono/rahat X päivä shitti. Lopulta pihaan kurvaa asiallisen oloinenhenkilö (ja vielä tasan sovittuna aikana) lähes uudella ~20k€ kiululla (kyllä tarkistin vielä nettiautosta jälkikäteen pika-arvioni), kattoo lautaa ja sanoo ”tää on just sellanen kun oon ettinyt, mut ei mulla oo nyt rahaa, tuun ensiviikolla tiistaina hakemaan”. Tonnin seteli ilme naamallani ihmettelin hetken että onko tää joku piilokamera jonka oma eukko järjestänyt koska olen oman mielipiteeni kympin käytetyn kaman myymisestä aika selkeesti kertonut . Höpistiin siinä hetki jotain ja lopulta se tyyppi lähti lauta takaluukussa kohti kotia, olisin vaan halunnut nähdä sen puolison ilmeen kun sille paljastui että auton vararengas on meidän pihassa . Ja kyllä, tiistaina minutilleen tuotiin 20€ räpylään ja pakattiin rengas takas autoon.

Mutta kertokaa miten tuo on mahdollista että ajetaan 20k€ autolla 2 reissua hakemaan 20€ tavaraa koska just nyt ei ole 20€:tä - en ymmärtänyt sitä silloin enkä ymmärrä vieläkään.

 

[DädiFinn]

Auto, lapset, lomat ruuat ja asuminen maksetaan yhdessä, kaikki omat sitten itse.

Kerroitkin jo lapsien olevan vain skenaarion tasolla. Eikö lomamatkat kannattais jättää väliin tai käydä edullisemmilla lomilla? Äkkiä jäis vuositasolla satoja euroja enemmän käyttöön.

E. Ja tohon excelöintiin vielä sen verran, että ainakin Nordealla on Wallet sovellus, josta näkee kohtalaisen hyvin mihin rahat on käytetty kuukauden aikana. Nuita luokitteluja klikkaamalla avautuu vielä vähän tarkempi erittely. Tästä tietenkin puuttuu avokin ostokset.

 

[Mikkos]

Kerroitkin jo lapsien olevan vain skenaarion tasolla. Eikö lomamatkat kannattais jättää väliin tai käydä edullisemmilla lomilla? Äkkiä jäis vuositasolla satoja euroja enemmän käyttöön.

Lomia varten on täysin oma budjettinsa eri pankissa jonne menee rahaa sieltä sun täältä, S-bonukset, pullorahat, torissa myydyt tavarat sekä Nordean e-possurahat. Tällä kassalla sitten hoidetaan lomat. Matkoillahan me ei käydä vaan ihan kotimaassa joten kovin merkittävistä summista ei ole kyse. Mutta pitäähän sitä lomaa saada viettää.

 

[Captain]

Meillä tilanteet tulojen suhteen ovat vaihdelleet paljonkin opiskelujen, lomautuksien yms. takia. Menty kaikkien vaihteluiden läpi kuitenkin tällä (meille) toimivalla systeemillä:

50% tuloista yhteiselle tilille, josta maksetaan eläminen, laskut ja yhteiset lainat.
10% tuloista yhteiselle säästötilille.
40% molemmat käyttää miten käyttää. Itsellä menee lähinnä henkilökohtaisiin lainoihin, sijoituksiin ja harrastuksiin.

 

[Nomber]

En kyllä itsekkään ymmärrä mitään excelöintiä kulujen tasaamisen kannalta.(toki eri asia jos on rahasta todella tiukkaa niin silloin kannattaa varmaan excelöidä vaikka olisi yksin niin saa varmemmin pysyttyä budjetissa)

Täysin yhteisiäkään rahoja en oikein ymmärrä jos ei sitten ole todella samanlaiset rahankäyttötavat. Jotenkin vaan tuntuisi tuollaisessa tilanteessa hassulta ostaa vaikka joku tuhansien eurojen arvoinen harrasteväline taikka tehdä joku kallis reissu kavereiden kanssa.

Paljon helpommalla pääsee kun laittaa vaan automaattisiirron palkkapäivänä palkkatililtä ruokatilille ja sieltä sitten yhteiset jutut. Ja sitten omalta tililtään ostaa mitä haluaa kyselemättä sen kummemmin toiselta.

Ruokatilille maksettavia osuuksiakin on sitten helppo muokata elämäntilanteen mukaan. Meillä oli ennen 50/50 mutta nyt on 100/0 kun vaimo on kotihoidontuella. Kun lapsi menee jossain vaiheessa päiväkotiin niin sitten taas 50/50 varmaankin.

Itse omistan lisäksi asunnon ja auton ja maksan niiden kulut kun käytän autoa kuitenkin lähes pelkästään yksin.

 

[Ponsu]

Mun mielestäni tässä keskutelussa välittyy lähinnä fiilis että jos budjetti on osattu tehdä niin kassanhallinta on täysin tuntematon termi ja tuo tehty budjettikin pääsee yllättämään joka kuukausi aina uudestaan ja uudestaan.

Sitten kun noita tilejä tasaillaan kuiteista, excelillä, ties mistä, tekemällä N tilisiirtoa/kk, pitämällä velkakirjaa ja muistelemalla vanhoja niin tuohon on käytetty vuositasolla niin paljon aikaa että ko. ajalla olisi voinut tehdä jotain tuottavaakin joka olisi tuonut konkreettisia euroja talousyksikön sisäpuolelle.

Sitten yksi huvittava esimerkki (liittyy löyhästi aiheeseen koska selvästi perheen? rahat oli täysin sekaisin): Laitettiin myyntiin seisomalauta vaunuihin 20€ facebookin, alkoi se perus av/yv/jono/rahat X päivä shitti. Lopulta pihaan kurvaa asiallisen oloinenhenkilö (ja vielä tasan sovittuna aikana) lähes uudella ~20k€ kiululla (kyllä tarkistin vielä nettiautosta jälkikäteen pika-arvioni), kattoo lautaa ja sanoo ”tää on just sellanen kun oon ettinyt, mut ei mulla oo nyt rahaa, tuun ensiviikolla tiistaina hakemaan”. Tonnin seteli ilme naamallani ihmettelin hetken että onko tää joku piilokamera jonka oma eukko järjestänyt koska olen oman mielipiteeni kympin käytetyn kaman myymisestä aika selkeesti kertonut . Höpistiin siinä hetki jotain ja lopulta se tyyppi lähti lauta takaluukussa kohti kotia, olisin vaan halunnut nähdä sen puolison ilmeen kun sille paljastui että auton vararengas on meidän pihassa . Ja kyllä, tiistaina minutilleen tuotiin 20€ räpylään ja pakattiin rengas takas autoon.

Mutta kertokaa miten tuo on mahdollista että ajetaan 20k€ autolla 2 reissua hakemaan 20€ tavaraa koska just nyt ei ole 20€:tä - en ymmärtänyt sitä silloin enkä ymmärrä vieläkään.

Ai että, kiitos nauruista. Mutta siis vakavasta asiasta kyse. Olen törmännyt tähän valitettavan usein. Ja sanotaanko nyt, että vaimo kun tekee lastenvaatteita käsityönä, niin kuun loppu/alku tai 26. päivä kuukaudesta on niitä hetkiä kun kannattaa tehdä ”markkinointitempaus”. Tämä on huomattu myös fb:ssa kun myy jotain lastenvaatetta hintaan 20-30€, niin ”onnistuuko maksu 26 päivä”. Ei siis ole rahaa ostaa muuten kuin lapsilisäpäivänä vaatteita. Osa voi toki olla ehdottomia sen kanssa, etteivät käytä kuin lapsilisiä lastenvaatteisiin, mutta eikö tuon voisi ”lainata” etukäteen siitä jos ensi viikolla on tuo raha tulossa ja tarvitsee vaatteen x, eikä kysyä voiko maksaa ensi viikolla?

 

[poskiholisti]

Ai että, kiitos nauruista. Mutta siis vakavasta asiasta kyse. Olen törmännyt tähän valitettavan usein. Ja sanotaanko nyt, että vaimo kun tekee lastenvaatteita käsityönä, niin kuun loppu/alku tai 26. päivä kuukaudesta on niitä hetkiä kun kannattaa tehdä ”markkinointitempaus”. Tämä on huomattu myös fb:ssa kun myy jotain lastenvaatetta hintaan 20-30€, niin ”onnistuuko maksu 26 päivä”. Ei siis ole rahaa ostaa muuten kuin lapsilisäpäivänä vaatteita. Osa voi toki olla ehdottomia sen kanssa, etteivät käytä kuin lapsilisiä lastenvaatteisiin, mutta eikö tuon voisi ”lainata” etukäteen siitä jos ensi viikolla on tuo raha tulossa ja tarvitsee vaatteen x, eikä kysyä voiko maksaa ensi viikolla?

Suurimmassa osassa tapauksia taitaa vain tilanne olla se, että eletään kädestä suuhun.

 

[Mikkos]

Suurimmassa osassa tapauksia taitaa vain tilanne olla se, että eletään kädestä suuhun.

..eikä excelöidä menoja ja tuloja

 

[pulatunnus]

Missä vaiheessa otitte yhteisen tilin käyttöön? Kuulostaa ihan fiksulta idealta seurustelu vaiheessakin. Jotenkin mieltänyt tämän aina vasta siihen yhteiseen talouteen. Mutta ihan hyvin homma voisi toimia kyllä tässä vaiheessakin kun molemmilla omat asunnot ja taloudet, mutta kuitenkin paljon yhteisiä menoja. Ei tartte miettiä sitä kumpi maksanut viimeksi jne. Mistä nyt sitten aina välillä on kassalla vääntöä siinä muodossa, että kumpi saa maksaa . Onko teillä tuplakortit siihen vai sulla vaan kun kirjotit, että vastaat yhteisten raha-asoiden hoidosta?

Yhteinen tili seurusteluvaiheessa , nopeasti kuullostaa aika aikaiselta.

Mutta kerroit että paljon yhteisiämenoja.

Yhteinen tili voi olla vähän kankea ja en nyt korttia sille suorilta suosittele.

Mutta en sano etteikö voisi olla vaikka parilla kaveruksella tilanne missä yhteistätiliä harkitaan, korttia välttäisin, jos kuvioon liittyä tunteita, niin sitten niin että käyttöoikeus yhdessä, ei erikseen.

Nykyään on myös monissa mobiili pankki/maksu sovelluksessa kustannusjakomahdollisuudet , mitä kannattaa miettiä vaihtoehtona.

 

[Technocrat]

Kummallakin omat tilit ja omat rahat. Kumpikin maksaa osuutensa asumisesta, sähköistä ja sensemmoisista. Ruokaostokset hoidetaan niin, että menee suunnilleen puoliksi, ei noita tule sen tarkemmin räknättyä.

Ei ole koskaan kiinnostanut mihin rouva rahansa laittaa eikä häntä ole kiinnostanut mitä teen omillani, toiminut aivan loistavasti jo yli 10 vuotta.

 

[pulatunnus]

Tarkkaa kirjanpitoa ei varmaan tarvitsekkaan jos rahasta ei ole pulaa. Myös menojen suhteuttaminen tuloihin on vaikeampaa jos tuloja on vähän.

Tai päinvastoin. Toki jos rahaa tulee niin ettei tarvi miettiä, niin voi johtaa tilanteessa missä sen hallinta lipsuu. Jossa taasen vaarat ei sen pienemmät kuin pienillä tuloilla.

Ei ole koskaan kiinnostanut mihin rouva rahansa laittaa eikä häntä ole kiinnostanut mitä teen omillani, toiminut aivan loistavasti jo yli 10 vuotta.

Oikein, hienoa.
Jos toinen ei vaaran yhteistä elo omilla touhuilla niin hienoa.

 

[MrB]

Erillisrahoilla on menty. Yhteisiä menoja on jaettu sillain että menee edes suunnilleen puoliksi. Vakuutukset vs sähkölasku, tonttivuokra vs jotakin muuta, mitä näitä nyt menee suunnilleen vakiokokoisena joka vuosi.

Perheen leiväntuoja on vaihtunut muutaman kerran tässä vuosien varrella. Tämän hetken tilannetta en edes tiedä, mutta luulen että vaimo tienaa isommin. Kummaltakin menee "yhtiövastiketta" kerran kuussa eri tilille ihan siltä varalta että tulee jotakin isompia taloon liittyviä kulueriä - viimeksi meni ilmalämpöpumpun asennus niistä varoista.

Pitkään auto oli yhteinen niin että oli jopa kummankin nimissä, mutta sen jälkeen kun työhommien takia piti hommata toinenkin auto niin kummallakin on oma ja niitä vaihdetaan tarpeen ja omien rahojen mukaan.

 

[pulatunnus]

Minulla ja vaimollani on ehkä hieman outo systeemi. Kumpikin maksaa omalta tililtään omat menot ja satunnaisen määrän yhteisiä menoja. Loput eli 1-2 k€ siirretään sitten minun arvo-osuustilille ja sijoitan ne parhaaksi näkemälläni tavalla.

Jos yhteinen halua siirtää sinulle vaimon rahoja, niin ok.
Mutta kannattaa vähän kysästä miten se olisi järkevinta tehdä, jotta lopputulos olisi seuraamuksiltaan edullisin ja vastaisi kummankin toivetta. Jotain tyyliin toinen maksaa yhteiset menot ja viikkorahaa toiselle, joka sitten käyttää ne miten parhaaksi näkee.

Toki jos ajatus on se että toinen puhaltaa toiselta sen tonni pari kuussa, niin no ei varmaan motivoi muuttaa tapaa.

Jos kummankin ajatus se että ne toiselle siirretyt rahat olisikin yhteisiä, niin sitten käydä siellä pankissa selvittään asia ja korjata prosessit kuntoon.

Vähän takaisin yhteisiin tileihin, jos parisuhteessa kaikki rahat menee yhteiselle tilille, ja omilla tileillä ei ole riittävästi rahaa että pärjää (ilman yhteistätiliä), niin miettiä mitä sitten tehdään jos toinen kuolee yllättäen, tai ylltäen ei kykene hoitaa asioitaan.

Siis se että tulot tulee omalle tilille, siitä sitten siirretään yhteiselle tilille.
Varmistaa että pärjää tilanteissa missä ei voi tai ei kannata käyttää yhteistätiliä.
Miettiä rahoitus tuollaisia tilanteita verten.
Hoitotahto (vai mikä sen lapun nimi millä hoidetaan ne tilanteet jos itse ei kykene)

 

[demo69]

Jos yhteinen halua siirtää sinulle vaimon rahoja, niin ok.
Mutta kannattaa vähän kysästä miten se olisi järkevinta tehdä, jotta lopputulos olisi seuraamuksiltaan edullisin ja vastaisi kummankin toivetta. Jotain tyyliin toinen maksaa yhteiset menot ja viikkorahaa toiselle, joka sitten käyttää ne miten parhaaksi näkee.

Toki jos ajatus on se että toinen puhaltaa toiselta sen tonni pari kuussa, niin no ei varmaan motivoi muuttaa tapaa.

Jos kummankin ajatus se että ne toiselle siirretyt rahat olisikin yhteisiä, niin sitten käydä siellä pankissa selvittään asia ja korjata prosessit kuntoon.

Koska olemme naimisissa eikä avioehtoa ole, kumpikin omistaa puolet kaikesta omaisuudesta. Ei ole siis väliä kumman nimissä se omaisuus on. Asiaa tietysti helpottaa se, että kaikki omaisuus on käytännössä hankittu yhdessä. Jos verottajaa sattuisi kiinnostamaan tämä järjestely, voimme näyttää velkakirjan, jossa asia on sovittu. Vaimoni siis lainaa rahat minulle ja palautan ne sitten tarvittaessa.

 

[Osuus]

Koska olemme naimisissa eikä avioehtoa ole, kumpikin omistaa puolet kaikesta omaisuudesta. Ei ole siis väliä kumman nimissä se omaisuus on. Asiaa tietysti helpottaa se, että kaikki omaisuus on käytännössä hankittu yhdessä. Jos verottajaa sattuisi kiinnostamaan tämä järjestely, voimme näyttää velkakirjan, jossa asia on sovittu. Vaimoni siis lainaa rahat minulle ja palautan ne sitten tarvittaessa.

Omaisuuden puolitus toteutuu ainoastaan erotilanteessa. Kyllä naimisissakin molemmilla on erillinen omaisuus ilman avioehtoakin. Velkakirja on siis teillä hyvä ratkaisu, muutoin verottaja katsoisi lahjaksi (jos sattuisi kiinnostumaan).