Omat vai yhteiset rahat?

[an7i5ankar1]

En ole ikinä missään suhteissani laskenut tarkasti arjen menoja. Ei ole myöskään ikinä ollut yhteisiä tilejä. Omat tilit, mutta yhteisesti maksetaan satunnaisesti laskuja, se maksaa kuka käy kaupassa ja isompia ostoksia mietitään yhdessä että onko tuo oikeasti tarpeen. Miehenä olen aina tarjonnut ravinteleissa, koska se on vanha herrasmiehen tapa. Vähemmän stressaavaa näin summamutikassa maksaa kuin jakaa kulut jonkin laskukaavan mukaan varallisuuden ja tulojen mukaan exceleitä katsoen.

Tällähetkellä vaimo tienaa ~0% siitä mitä minä, joten aika selvä että maksan aivan kaiken, asunto, auto, ruoka, muksu. Kun vaimo alkaa taas tienamaan (paljon vähemmän kuin minä), niin en ala häneltä laskuttamaan 50% kaikista kuluista, koska ei hänen palkka edes riittäisi. Itse kuitenkin tykkään tehokkaista autoista ja ATK leikeistä joihin menee fyrkkaa, mutta olen mielestäni kalliit leikkini ansainnut kovalla työllä ja vaikka hänkin samassa autossa matkustaa, niin se oli minun valintani ottaa tyyriimpi auto jonkin halvan kauppakassin sijaan, eli ihan ok että maksan itse sen lystin eikä hänen tarvitse osallistua minun turhamaisuuden kustantamiseen.

Se onkin sitten hyvä kysymys, että kuinka paljon minun pitää osallistua vaimoni turhamaisuuksien kustantamiseen, jos hänen palkkapussi ei ole niin hyvä. Hän kuitenkin hoitaa kotia, muksuja ja vaihtaa vaippoja enemmän kuin minä, joten mielelläni sponsoroin hänen hankintoja, onneksi kalliita intohimoja ei paljoa ole.

Olen sen verran alkukantainen mies, että koen suurta ylpeyttä kun pystyn elättämään perheeni ja tarjoamaan lapsilleni harrastusmahdollisuudet sekä puolisolle taloudellisen turvan.
Vaatii tietysti puolison, jolla pysyy jalat maassa ja ymmärtää rahan arvon. On ollut sellainen puoliso joskus, joka on palkkapäivänä tuhlannut kaiken ja puolivälistä kuuta eletty luotolla. Ei sellaisen kanssa yhteistalous toimi.

Hyvin todettu. Ei voisi sellaisen kanssa olla parisuhteessa joka elää kädestä suuhun.

 

[Mikkos]

Miten muuten asian voisi tehdä?

Jos mä haluan asua halvalla, mutta ylläpitää autoa ja vaimo haluaa panostaa kotiin, muttei halua ollenkaan autoa, niin mikä sinusta on oikea tapa ratkaista konfliksi? Ottaa halpa asunto 50/50, jolloin vaimo ei saa haluamaansa, vai ottaa kallis asunto 50/50, jolloin mulla ei välttämättä riitä rahat siihen autoon minkä haluan?

edit: miksi normaalilot eivät voi olla niin, että maksuosuudet eivät ole 50/50?

No me tehtiin niin että laskettiin paljonko on se summa mitä pystytään asumisesta maksamaan 50/50 sen mukaan sitten haettiin lainaa.

Saahan ne osuudet olla toki mitä vaan, mutta meille oli itsestään selvyys että se on 50/50. Mutta niinkuin sanottu, meillä ollaan oltu aina pienituloisia niin mä en osaa edes kuvitella sellaista skenaariota että rahaa olis heittää tosta vaan mihin vaan.
Ja mitä autoon ja asuntoon tulee niin niistä sitten neuvotellaan. Ne on sen verran isoja asioita että jos niissä molemmat on aivan ääripäissä niin henkilökohtaisesti on vaikea sellaista parisuhdetta edes kuvitella.

 

[Romuvarasto]

Kummallakin omat tilit, ja isohko prosentti kummankin kulloisista nettotuloista menee yhteistilille.
Yhteistililtä on lupa ostaa ruoat ja yhteiset tai nuorelle kuuluvat jutut, sieltä menee vastikkeet, lehtimaksut, sähköt jne. Pyritään seuraamaan saldoa, jos hupenee niin pannaan lisää.
Omilta tileiltä hoidetaan omat sijoitukset, velanmaksut, rytkyt ja rihkamat mitä nyt huvittaa ostaa. Enpä muista että olisi koskaan tullut mitään kinaa rahoista meidän taloudessa.

 

[zepi]

No me tehtiin niin että laskettiin paljonko on se summa mitä pystytään asumisesta maksamaan 50/50 sen mukaan sitten haettiin lainaa.

Saahan ne osuudet olla toki mitä vaan, mutta meille oli itsestään selvyys että se on 50/50. Mutta niinkuin sanottu, meillä ollaan oltu aina pienituloisia niin mä en osaa edes kuvitella sellaista skenaariota että rahaa olis heittää tosta vaan mihin vaan.
Ja mitä autoon ja asuntoon tulee niin niistä sitten neuvotellaan. Ne on sen verran isoja asioita että jos niissä molemmat on aivan ääripäissä niin henkilökohtaisesti on vaikea sellaista parisuhdetta edes kuvitella.

Ei tarvitse olla mitenkään ääripäissä, jotta kulutushaluissa on eroja. Riittää kun on vain suhteessa tuloihin jossain määrin hintavia harrastuksia tai mielihaluja, jolloin kokonaisuus ei voi mitenkään mennä reilusti jos jaetaan kaikki härkäpäisesti 50/50.

Esim. Mulla vaimo on entinen ammattimuusikko ja hänellä on instrumentteihin upotettuna karkeasti tuplasti rahaa meidän uudehkoon autoon verrattuna.

Lienee aika selvää, että kulutuspreferensseissä on eroja?

 

[Eletrix]

Ei tarvitse olla mitenkään ääripäissä, jotta kulutushaluissa on eroja. Riittää kun on vain suhteessa tuloihin jossain määrin hintavia harrastuksia tai mielihaluja, jolloin kokonaisuus ei voi mitenkään mennä reilusti jos jaetaan kaikki härkäpäisesti 50/50.

Mutta eikös juuri tässä tapauksessa ne omat rahat ole se parempi ratkaisu? Näin meillä ainakin.
Asumiset ja yhteiset menot maksetaan 50/50 ja sen jälkeen molemmat voi tehdä rahoillaan mitä haluaa, ilman että tarvitsee kysellä lupia toiselta.

 

[zepi]

Mutta eikös juuri tässä tapauksessa ne omat rahat ole se parempi ratkaisu? Näin meillä ainakin.
Asumiset ja yhteiset menot maksetaan 50/50 ja sen jälkeen molemmat voi tehdä rahoillaan mitä haluaa, ilman että tarvitsee kysellä lupia toiselta.

Esim. Mä maksan mieluusti extraa siitä, että asutaan ydinkeskustassa 15min kävelymatkan sisällä mun toimisolta. Maksatanko tästä aiheutuvaa asumisen lisähintaa puolisolla vaiko en? Jos vedetään 50/50, niin puoliso joutuisi subventoimaan (mahdollisesti vastoin omia halujaan) mun asumispreferenssejä ja hänelle jäisi vähemmän rahaa niihin omiin mielihaluihin.

Oleellista on tietysti sopia. Etenkin jos tulot ovat vielä jotain muuta kuin yhtä suuret. Mutta vaikka tulot olisivat samalla tasolla, koen silti, että on järkevää sopia asioista, eikä mennä dogmaattisella ”nyt pistetään tämä ja tämä puoliksi” mallilla.

 

[Mikkos]

Esim. Mä maksan mieluusti extraa siitä, että asutaan ydinkeskustassa 15min kävelymatkan sisällä mun toimisolta. Maksatanko tästä aiheutuvaa asumisen lisähintaa puolisolla vaiko en? Jos vedetään 50/50, niin puoliso joutuisi subventoimaan (mahdollisesti vastoin omia halujaan) mun asumispreferenssejä ja hänelle jäisi vähemmän rahaa niihin omiin mielihaluihin.

Oleellista on tietysti sopia. Etenkin jos tulot ovat vielä jotain muuta kuin yhtä suuret. Mutta vaikka tulot olisivat samalla tasolla, koen silti, että on järkevää sopia asioista, eikä mennä dogmaattisella ”nyt pistetään tämä ja tämä puoliksi” mallilla.

No emmä tiiä jos puolisot joutuu neuvottelemaan siitä että asutaanko maalla omakotitalossa vai ytimessä kuutiossa niin en välttämättä lähtis ensimmäisenä semmosen kanssa lainaa ottamaan ja perhettä perustamaan..

 

[Honzo]

Mitä se tuloero tähän kuuluu? Asuminen suhteutetaan niin että molemmilla on varmaa maksaa siitä 50/50 ja loppu on omaa rahaa vaikka toinen tienaisi miljoonan kuussa ja toinen tonnin.
Teille tommonen rahojen laskeminen on ihan vieras käsite kun sitä on niin ettei tiedä mihin sitä tunkis. Silloin on varmaan ihan sama kuka yhteiseltä tililtä ostaa ja mitä.

Mutta mieti sellaista tilannetta että sitä rahaa ei olekkaan niin että voi tuhlata sitä mielin määrin ja aina vaan tulee lisää. Joillan saattaa olla niin että jo muutaman satasen hankinnoista täytyy neuvotella että ostanko uuden näyttiksen, ostaako rouva uudet kengät vai ostetaanko uusi pesukone. Jos kaikkia ei saa niin silloin pitää tehdä kompromissejä mitä hankitaan. Kun taas on omat rahat ja taloustili niin pesukone ostetaan sieltä ja toinen ostaa näyttiksen ja toinen monot eikä kummallakaan ole asiaan motkottamista.

Miksi parisuhteessa olisi motkottamista toisen hankinnoista? En minä ainakaan pytyisi olemaan edes parisuhteessa, jossa molemmat eivät ymmärrrä toisen haluja ja tarpeita.

 

[Mikkos]

Miksi parisuhteessa olisi motkottamista toisen hankinnoista? En minä ainakaan pytyisi olemaan edes parisuhteessa, jossa molemmat eivät ymmärrrä toisen haluja ja tarpeita.

Tässä tullaankin taas siihen samaa että kun on sitä rahaa niin ei siitä tarvitse neuvotellakkaan.

 

[Honzo]

Tässä tullaankin taas siihen samaa että kun on sitä rahaa niin ei siitä tarvitse neuvotellakkaan.

Kyllä meilläkin neuvotellaan. Mutta ei motkoteta tai arvostella toisen hankintoja.

 

[vipe]

En kyllä ite haluais koskaan mitään yhteistä tiliä mihin kaikki palkat menee, olin sitten se heikommin tai paremmin tienaava osapuoli. Jotenkin aneleva fiilis tulis kun yhtäkkiä pari tonnia päättäis upottaa SERriin tai 10k auton vaihtoon. Parempi toi taloustili minne laitetaan määrä X ja muuten omat tilit, eihän se sitä estä etteikö voisi toiselle halutessaan jotakin kustantaa, ja näinhän se meneekin. Jos kaikki rahat on samalla tilillä vähän hankala muuten mitään raflailtaa tai matkaa jne. ikinä tarjota vaikka haluaisikin, molempien rahojahan ne silloin teknisesti on...

 

[Kvarkki]

Kyllä meilläkin neuvotellaan. Mutta ei motkoteta tai arvostella toisen hankintoja.

Mä kyllä saattaisin yskäistä, jos muija ostais pesukoneen hintaiset kengät Jotenkin tuntuu, että mitä enemmän käytettävissä olevat tulot on vuosien varrella kasvaneet, niin sen tiukemmin sitä on tullut pohdittua mitä ostaa. Heräteostoksia siis, tarpeeseen ostetaan automaattisesti se mitä tarvitaan. Toki silloinkin hinta-laatusuhteen täytyy olla kunnossa.

e: Olen varmaan tännekin kirjoittanut aiemmin, että meillä pistetään nettotulojen suhteessa riittävä määrä rahaa yhteiselle käyttötilille. Lopuilla sit ostetaan mitä ostetaan tai täydennetään käyttötiliä isojen ostosten osalta tai jos junioreille on osteltu paljon vaatteita tms. Ihan sama mistä tai keneltä rahat menee, mutta yhden tilin avulla voi seurata kk-summia ja pysyä kärryillä paljonko perheen pyörittäminen vaatii. Remppakulut, -laitteet ja -tarvikkeet maksan yleensä omalta tililtäni, kun tienaan selvästi enemmän.

 

[Honzo]

En kyllä ite haluais koskaan mitään yhteistä tiliä mihin kaikki palkat menee, olin sitten se heikommin tai paremmin tienaava osapuoli. Jotenkin aneleva fiilis tulis kun yhtäkkiä pari tonnia päättäis upottaa SERriin tai 10k auton vaihtoon. Parempi toi taloustili minne laitetaan määrä X ja muuten omat tilit, eihän se sitä estä etteikö voisi toiselle halutessaan jotakin kustantaa, ja näinhän se meneekin. Jos kaikki rahat on samalla tilillä vähän hankala muuten mitään raflailtaa tai matkaa jne. ikinä tarjota vaikka haluaisikin, molempien rahojahan ne silloin teknisesti on...

Eli meinaat, että parisuhteessa on ihan ok ostaa vaikka 2k SERriä 10k auto, kun vain on omalla tilillä rahaa? Viis siitä mitä toinen tienaa tai ajattelee?

 

[zepi]

En kyllä ite haluais koskaan mitään yhteistä tiliä mihin kaikki palkat menee, olin sitten se heikommin tai paremmin tienaava osapuoli. Jotenkin aneleva fiilis tulis kun yhtäkkiä pari tonnia päättäis upottaa SERriin tai 10k auton vaihtoon. Parempi toi taloustili minne laitetaan määrä X ja muuten omat tilit, eihän se sitä estä etteikö voisi toiselle halutessaan jotakin kustantaa, ja näinhän se meneekin. Jos kaikki rahat on samalla tilillä vähän hankala muuten mitään raflailtaa tai matkaa jne. ikinä tarjota vaikka haluaisikin, molempien rahojahan ne silloin teknisesti on...

Nähdäkseni on aikalailla semantiikkaa, että menevätkö palkat yhteiselle tilille ja sieltä siirretään kummankin omille tileille jotain, vai että menevätkö palkat omille tileille ja kumpikin siirtää yhteiselle tilille jotain. Jos siis yhteistiliä käytetään.

 

[perato]

Nämä on tietenki näitä juttuja, että ihmiset on erilaisia. En ehkä eläis jonku tupakkaa polttavan, viinaa kittaavan, huumeita käyttävän naisen kanssa samalla tavalla ku nykyisen, varsinkaan rahojen suhteen. Siksi on vaikea sanoa, että tämä nykyinen systeemi missä toisten rahoja ei seurata lähinnä kuin omaisuuden kasvun osalta, toimii nyt, mutta en voi sanoa, että toimis joka suhteessa. Tän hetkisessä parisuhteessa kuitenkin raha ei ole mikään iso ongelma vaikka sitä ei aina ole ollut paljoakaan( lähes nollissa käytiin molemmat alkuvaiheessa). Erilliset rahat on ollut 5 vuotta tässä suhteessa, yhdessä on asuttu tähän asti.


Enkä näe tarvetta rajoittaa toisen rahankäyttöä.

 

[Honzo]

Mä kyllä saattaisin yskäistä, muija ostais pesukoneen hintaiset kengät Jotenkin tuntuu, että mitä enemmän käytettävissä olevat tulot on vuosien varrella kasvaneet, niin sen tiukemmin sitä on tullut pohdittua mitä ostaa. Heräteostoksia siis, tarpeeseen ostetaan automaattisesti se mitä tarvitaan. Toki silloinkin hinta-laatusuhteen täytyy olla kunnossa.

No aivan varmasti minäkin yskäisisin. Vaan arvot on aikalailla samanlaiset meillä ja ei tollaisia tapahdu. Kyllä meillä ihan jo100-200e ostoksetkin katsotaan moneen kertaan, mistä saa halvimmalla (90% kaikista hankinnoista tulee netistä tilattua).

 

[Mikkos]

Eli meinaat, että parisuhteessa on ihan ok ostaa vaikka 2k SERriä 10k auto, kun vain on omalla tilillä rahaa? Viis siitä mitä toinen tienaa tai ajattelee?

Miksei? Jos itse maksaa ja kustantaa niin mitä motkottamista siinä olis?

 

[Bertta]

Mä kyllä saattaisin yskäistä, muija ostais pesukoneen hintaiset kengät Jotenkin tuntuu, että mitä enemmän käytettävissä olevat tulot on vuosien varrella kasvaneet, niin sen tiukemmin sitä on tullut pohdittua mitä ostaa. Heräteostoksia siis, tarpeeseen ostetaan automaattisesti se mitä tarvitaan. Toki silloinkin hinta-laatusuhteen täytyy olla kunnossa.

Yhteisissä varoissa on se hyvä puoli, että molemmat osapuolet hillitsevät toisen pahimpia ylilyöntejä ja virheitä. Yhteensä tulot ovat helposti sen verran suuret, että normielämässä ei tarvitse paljoa ostoja laskeskella. Vaatii kuitenkin tietysti myös korkeaa luottamusta.

 

[Tilipitappitippitappi]

Mitenkäs kun persaukisesta pariskunnasta toinen osapuoli saakin yhtäkkiä yllättäen ison potin rahaa (esim. lottovoitto, suuri perintö tms) ? Vieläkö se toinen lottovoiton jälkeen yhtäkkiä köyhempi pennejä laskeva osapuoli olisi sillä kannalla, että lasketaan joka sentti ja jopa asutaan homeisessa 70-luvun homerivarissa kun toisella puolikkaalla ei ole varaa? Mietin siis näitä tapauksia jossa tykätään pienistä tuloista pitää ne muutamat hassut eurot omassa taskussa, eli lasketaan kauppakuitista jokainen euro ja jopa jälkikäteen ihmetellään kenen raejuustopurkki se siinä kuitissa olikaan

 

[Tilipitappitippitappi]

Kukin tavallaan toki. Meillä ei ole laskettu ja jaettu rahoja, vaikka on edetty parisuhteen aikana sieltä persaukisuudesta suht hyvin tienaaviin. Aina on ollut toki omat tilit + ns. talonhoitotili, johon laitetaan kiinteistöön liittyviä kustannuksia varten rahaa. Mutta sitten esim. kauppaan tai ravintolaan mennessä ei koskaan edes ole ollut puhetta kumpi maksaa. Kassalla sitten maksaa useimmiten se joka sattuu siinä maksupäätteen lähellä seisomaan. En ole kyllä huomannut, että vaimo karkailisi pakkaamaan ruokatarpeita Toki ehkä minä ravintolalaskun herrasmiehenä kuitenkin useimmiten hoidan

Isommat hankinnat, eli esim. tuhansia euroja maksavat tietysti keskustellaan yhdessä.

Hyvin on meillä tämä "kaikki yhteisestä kassasta pois" -poliitiikka toiminut parisuhteessa jo reilusti yli 10 vuotta

 

[Mikkos]

Mitenkäs kun persaukisesta pariskunnasta toinen osapuoli saakin yhtäkkiä yllättäen ison potin rahaa (esim. lottovoitto, suuri perintö tms) ? Vieläkö se toinen lottovoiton jälkeen yhtäkkiä köyhempi pennejä laskeva osapuoli olisi sillä kannalla, että lasketaan joka sentti ja jopa asutaan homeisessa 70-luvun homerivarissa kun toisella puolikkaalla ei ole varaa? Mietin siis näitä tapauksia jossa tykätään pienistä tuloista pitää ne muutamat hassut eurot omassa taskussa, eli lasketaan kauppakuitista jokainen euro ja jopa jälkikäteen ihmetellään kenen raejuustopurkki se siinä kuitissa olikaan

Siksi lotto kannataa aina ottaa kahtena kopiona
Kukaan ei kiellä sitä toista osapuolta vaikka ostamasta puolta maapalloa ja maksamasta kaikki maailman kulut, mutta lähtökohtana on että 50/50 mutta ei tukeuduta siihen että toinen elättää.

 

[Honzo]

Miksei? Jos itse maksaa ja kustantaa niin mitä motkottamista siinä olis?

No vaikkapa auto(t) ovat yleensä perheissä yhteisessä käytössä, eikä "mun ja sun auto". Tai ainakin kaikissa perheissä/pariskunnissa, jotka itse tunnen. Eli noihin käytetty rahakin on yhteistä.

Mä en vain näe sellaisessa parisuhteessa eläväni, missä kaikista isommista hankinnoista ei keskusteltaisi yhdessä. Oli ne rahat kenen tahansa palkalla ansaittu.

 

[Mikkos]

No vaikkapa auto(t) ovat yleensä perheissä yhteisessä käytössä, eikä "mun ja sun auto". Tai ainakin kaikissa perheissä/pariskunnissa, jotka itse tunnen. Eli noihin käytetty rahakin on yhteistä.

Mä en vain näe sellaisessa parisuhteessa eläväni, missä kaikista isommista hankinnoista ei keskusteltaisi yhdessä. Oli ne rahat kenen tahansa palkalla ansaittu.

Nyt oli kyse siitä että jos toinen ostaa auton itselleen omaan käytöön.
Yhteisestä autosta toki neuvotellaan. Siks mä en oikein ymmärrä vertausta 2k serrin ja auton välillä. Mutta jos pätäkkää autoon on ja ite maksaa ni miksei.

 

[Honzo]

Siksi lotto kannataa aina ottaa kahtena kopiona
Kukaan ei kiellä sitä toista osapuolta vaikka ostamasta puolta maapalloa ja maksamasta kaikki maailman kulut, mutta lähtökohtana on että 50/50 mutta ei tukeuduta siihen että toinen elättää.

Entäs jos se toinen osapuoli jää työttömäksi, sairastuu, haluaa alkaa opiskelemaan vaikka 2v ja jää töistä tai muuta vastaava, joka tiputtaa tulot pieniksi? Mites sitten kulut? Se töissä käyvä sit lainaa tolle toiselle? Ja karhuaa myöhemmin takaisin?...

 

[Ruohonjuuri]

Kummallakin omat tilit, ja isohko prosentti kummankin kulloisista nettotuloista menee yhteistilille.
Yhteistililtä on lupa ostaa ruoat ja yhteiset tai nuorelle kuuluvat jutut, sieltä menee vastikkeet, lehtimaksut, sähköt jne. Pyritään seuraamaan saldoa, jos hupenee niin pannaan lisää.
Omilta tileiltä hoidetaan omat sijoitukset, velanmaksut, rytkyt ja rihkamat mitä nyt huvittaa ostaa. Enpä muista että olisi koskaan tullut mitään kinaa rahoista meidän taloudessa.

Joo, näin meilläkin. Nettotuloista sama prosentuaalinen osuus (sen verran että yhteensä riittää kuukaudeksi perheen pyörittämiseen ja jää vähän säästöönkin) yhteiselle tilille, josta maksetaan kaikki talouden yhteiset kulut. Omilla tileillä sitten voi pelata ja leikkiä kumpikin miten lystää.
Minusta yksinkertainen ja tasapuolisen systeemi.

 

[Mikkos]

Entäs jos se toinen osapuoli jää työttömäksi, sairastuu, haluaa alkaa opiskelemaan vaikka 2v ja jää töistä tai muuta vastaava, joka tiputtaa tulot pieniksi? Mites sitten kulut? Se töissä käyvä sit lainaa tolle toiselle? Ja karhuaa myöhemmin takaisin?...

No onko nuo normaalitilanteita?

 

[Honzo]

No onko nuo normaalitilanteita?

Tässä maailmatilanteessa ainakin toi työttömyys on. YT:t on käynnissä joka puolella...

Sama kuin aiemmin mainitsemani palkkaerojen kasvu, jos toinen on kunnalla/valtiolla jossian perusduunissa ja toinen etenee urallaan. 10-20v aikana helposti tuplaa alkupalkan ja toinen suunnilleen jää sinne samalle alkutasolle. Eli toisen elintaso kasvaa ja toisen ei...

 

[Tilipitappitippitappi]

Siksi lotto kannataa aina ottaa kahtena kopiona
Kukaan ei kiellä sitä toista osapuolta vaikka ostamasta puolta maapalloa ja maksamasta kaikki maailman kulut, mutta lähtökohtana on että 50/50 mutta ei tukeuduta siihen että toinen elättää.

Miksi ottaa kahtena kopiona, jos itse tykkäät lotota omalla rahallasi ja puolisosi ei? Tai toisinpäin. Entäs se perintö, puolisolle miljoonia tilille perintönä?

 

[Mikkos]

Tässä maailmatilanteessa ainakin toi työttömyys on. YT:t on käynnissä joka puolella...

Sama kuin aiemmin mainitsemani palkkaerojen kasvu, jos toinen on kunnalla/valtiolla jossian perusduunissa ja toinen etenee urallaan. 10-20v aikana helposti tuplaa alkupalkan ja toinen suunnilleen jää sinne samalle alkutasolle. Eli toisen elintaso kasvaa ja toisen ei...

No, en teistä tiiä mutta meillä laskettiin asuntolaina niin että pystytään maksamaan vaikka molemmat jäisi työttömäksi. Ei herroiksi elettäisi ja kiristyksiä tulisi, mutta laina pystyttäisiin ja eläminen maksamaan.

 

[tpu]

Eli meinaat, että parisuhteessa on ihan ok ostaa vaikka 2k SERriä 10k auto, kun vain on omalla tilillä rahaa? Viis siitä mitä toinen tienaa tai ajattelee?

Itse taas koen täysin käsittämättömänä ajatuksen, että ei voisi ostaa. Ei parisuhde tarkoita sitä, että aletaan hallitsemaan toista ihmistä. Jos minä haluan ostaa uuden auton, niin en minä siihen vaimolta lupia kysele. Enkä oikein voi ymmärtää sellaista parisuhdetta, jossa toisen hankinnat jollain tavalla kuuluisi toiselle.

 

[Centteri]

Itse taas koen täysin käsittämättömänä ajatuksen, että ei voisi ostaa. Ei parisuhde tarkoita sitä, että aletaan hallitsemaan toista ihmistä. Jos minä haluan ostaa uuden auton, niin en minä siihen vaimolta lupia kysele. Enkä oikein voi ymmärtää sellaista parisuhdetta, jossa toisen hankinnat jollain tavalla kuuluisi toiselle.

Juurikin näin.
Vaimo laittaa joka vuosi +2k ratsastukseen josta en urputa. Tuhlaa merkkikäsilaukkuihin mutta omat ovat rahansa. Itse ostan perheen suurimmat vermeet eikä vaimon tarvitse osallistua niihin. Eikä myöskään urputa mistään. Ei siitäkään kun ostin 20k auton "kysymättä".
Asumismenot ja ruoka maksetaan 50/50 ja molemmilla omat tilit.

 

[Mikkos]

Miksi ottaa kahtena kopiona, jos itse tykkäät lotota omalla rahallasi ja puolisosi ei? Tai toisinpäin. Entäs se perintö, puolisolle miljoonia tilille perintönä?

Ei tarvitse, mutta jos haluat sen voiton molemmille yhteiseen talouteen niin silloin otetaan kaksi lappua. Tai vaikka miljoona lappua jos haluaa jakaa voiton vaikka koko suvun kansssa.

 

[vipe]

Nähdäkseni on aikalailla semantiikkaa, että menevätkö palkat yhteiselle tilille ja sieltä siirretään kummankin omille tileille jotain, vai että menevätkö palkat omille tileille ja kumpikin siirtää yhteiselle tilille jotain. Jos siis yhteistiliä käytetään.

Musta noilla taas on merkittävä ero. En kyllä sitä meinannut että "yhteiseltä tililtä siirretään omille tileille jotakin", vaan että lähtökohtaisesti palkat tulee omille tileille (2kpl) ja yhteiselle tilille (1kpl) siirretään asumiseen ja elämiseen yms. tarvittava määrä, ja loput oman tilin varoista jää oman harkinnan mukaan käytettäväksi.

Isompia yhteisiä hankintoja varten sitten molemmat laittaa yhteistilille tarvittavan rahamäärän joko heti tai ohjaa enemmän sinne per kuukausi, hankinta tehdään sitten kun ylijäämää on tarpeeksi siten, että kyseisen kuun elämiskulut sieltä löytyy myös.

Edit: Ja kuten joku muu mainitsi niin eihän tuonne yhteistilille absoluuttisesti samaa rahamäärää tarvi molempien laittaa, prosentuaalinen osuus nettotuloista on ihan fine, jos on isommatkin tuloerot.

 

[Tilipitappitippitappi]

Ei tarvitse, mutta jos haluat sen voiton molemmille yhteiseen talouteen niin silloin otetaan kaksi lappua. Tai vaikka miljoona lappua jos haluaa jakaa voiton vaikka koko suvun kansssa.

No mutta miksi haluaisit sen voiton yhteiseksi, kun teillä kerran on omat rahat? Ja omillahan sen kupongin kuitenkin maksat?

Entäs se mahdollinen perintö?

 

[vipe]

Eli meinaat, että parisuhteessa on ihan ok ostaa vaikka 2k SERriä 10k auto, kun vain on omalla tilillä rahaa? Viis siitä mitä toinen tienaa tai ajattelee?

Kyllä, miksei olisi? Harrastuksistahan tuossa puhutaan. Kyllä muijakin saa kampaajiin ja vaatteisiin laittaa niin paljon kuin haluaa eikä se mulle kuulu.

Miksi toiselta joku lupa pitäisi kysyä omien tienaamiesi rahojen käyttöön, kun eläminen yms. katetaan kuitenkin eri tililtä?

 

[Mikkos]

No mutta miksi haluaisit sen voiton yhteiseksi, kun teillä kerran on omat rahat? Ja omillahan sen kupongin kuitenkin maksat?

Entäs se mahdollinen perintö?

Jos haluu omaksi niin sitten ottaa omaksi. Mitä vaikeaa siinä on? Mutta jos haluaa että tulee molemmille niin ottaa kaksi lappua.
En nyt kuitenkaan lähtis vertaamaan lottoon laitettua muutamaa euroa siihen että toinen maksaisi kuukausittain asumisesta vaikka 30% enemmän kuin toinen.

 

[Mikkos]

Kyllä, miksei olisi? Harrastuksistahan tuossa puhutaan. Kyllä muijakin saa kampaajiin ja vaatteisiin laittaa niin paljon kuin haluaa eikä se mulle kuulu.

Miksi toiselta joku lupa pitäisi kysyä omien tienaamiesi rahojen käyttöön, kun eläminen yms. katetaan kuitenkin eri tililtä?

Juuri näin.

 

[china]

Olemme muuttaneet vaimon kanssa samaan osoitteeseen muistaakseni '98 ja meillä on aina ollut omat tilit ja tulot. Asumiskulut katetaan puoliksi ja muut kulut on jaettu summittaisesti - vaimo hoitaa kauppa-asiat, minä maksan laskut. Tuloni ovat suuremmat kuin vaimollani, joten maksan suuremman osan lomareissuista ja kaiken kun käydään jossain "ulkona". Molemmille jää riittävästi pakollisten menojen jälkeen jottei asioista tarvitse kinata.

 

[Honzo]

Kyllä, miksei olisi? Harrastuksistahan tuossa puhutaan. Kyllä muijakin saa kampaajiin ja vaatteisiin laittaa niin paljon kuin haluaa eikä se mulle kuulu.

Miksi toiselta joku lupa pitäisi kysyä omien tienaamiesi rahojen käyttöön, kun eläminen yms. katetaan kuitenkin eri tililtä?

Ainakin oon sen oppinut, että ajatusmaailmoja on montaa sorttia.

Mulle kun ei tulis mieleenkään ostaa mitää harrastusvälinettä taikka autoa keskustelematta vaimon kanssa, vaikka rahaa on nytkin tilillä useampi kymppitonni.

Ja on mulla kyllä esim. tälläkin hetkellä kolme 2kpl ~2te pyörää ja 1kpl 4te sähköpyörä ja esim. neljät aika kalliit laskettelukamat. Ei niiden hankintaa vaimo ole sen kummemmin kommentoinut. Toki kaikista hankinnoista keskusteltiin, tai ainakin mainitsin, että olen pyörää/suksia hankkimassa. Olen myöskin hommannut meille 4K tykin + kotiteatteriromuja varmaan 10te arvosta. Vaimolle ok, kun se luottaa että ostan hyvät. Olkkariin ostettuihin kaiuttimiin ja subbariin halusi sitten päättää värin Kyllä niihinkin taisi joku 2-3te mennä. Keväällä ilmoitin, että oisin nyt ostamassa levytankoa ja +120kg levyjä + rekkitangon pihalle, kun ei salille meno tuntunut maaliskuussa hyvältä ajatukselta. Vaimo ei niihin ole koskenut. Että voi sitä harrastaa ilman "omia" rahojakin.

Vaimo taas ostanut liki kaikki meidän huonekalut. Ja niitähän riittää (Sohviakin on talossa 4kpl ). Mulle ok, kunhan vaimo on tyytyväinen. Ja kaikki hankinnat siis vähintään yhdessä katsotaan etukäteen.

Ja edelleen. Vaikka rahaa nyt onkin, niin eipä sitä >20v sitten kun yhteen muutettiin ja opiskelijoita oltiin, ollut yhtään liikaa. Silti heti kun mentiin naimisiin kaikki rahat meni yhteisiksi ja on ollut siitä lähtien ilman ongelmia.

 

[perato]

Eikait se keskustelut nyt sitä tarkota, että toisella siihen silti mitään sananvaltaa tai siihen mitään sopimuksia ja yhteisiä tilejä tarvita.

 

[idkf]

Vaikea olisi kuvitella olevansa parisuhteessa jossa ei pystyisi hyväksymään toisen rahankäyttöä tai hankintoja. Kuitenkin pohjimmiltaan se syy miksi ainakin itse on päätynyt pitkään parisuhteeseen on se, että on yhteisiä unelmia ja tavotteita joita sen toisen kanssa haluaa toteuttaa. Kuitenkin ainakin omassa parisuhteessa ei olisi OK ilmoittaa kysymättä muuttavansa ulkomaille, nostaa viikkotyöaika 80h tai lopettaa lomien pitäminen. Raha on omasta mielestä olennainen ja osin käänteinenkin resurssi ajan kanssa, joten siinä mielessä tuntuu epäloogiselta etteikö siitäkin täytyisi olla yhteinen käsitys, varsinkin kun ne yhteiset hankkeet monesti vaatii rahoitusta. Ja siinä vaiheessa kun hankinnoista sovitaan yhdessä, niin mielestäni on täysin epäolennaista kellä niihin tileihin on käyttöoikeus.

 

[Mikkos]

Ainakin oon sen oppinut, että ajatusmaailmoja on montaa sorttia.

Mulle kun ei tulis mieleenkään ostaa mitää harrastusvälinettä taikka autoa keskustelematta vaimon kanssa, vaikka rahaa on nytkin tilillä useampi kymppitonni.

Ja on mulla kyllä esim. tälläkin hetkellä kolme 2kpl ~2te pyörää ja 1kpl 4te sähköpyörä ja esim. neljät aika kalliit laskettelukamat. Ei niiden hankintaa vaimo ole sen kummemmin kommentoinut. Toki kaikista hankinnoista keskusteltiin, tai ainakin mainitsin, että olen pyörää/suksia hankkimassa. Olen myöskin hommannut meille 4K tykin + kotiteatteriromuja varmaan 10te arvosta. Vaimolle ok, kun se luottaa että ostan hyvät. Olkkariin ostettuihin kaiuttimiin ja subbariin halusi sitten päättää värin Kyllä niihinkin taisi joku 2-3te mennä. Keväällä ilmoitin, että oisin nyt ostamassa levytankoa ja +120kg levyjä + rekkitangon pihalle, kun ei salille meno tuntunut maaliskuussa hyvältä ajatukselta. Vaimo ei niihin ole koskenut. Että voi sitä harrastaa ilman "omia" rahojakin.

Vaimo taas ostanut liki kaikki meidän huonekalut. Ja niitähän riittää (Sohviakin on talossa 4kpl ). Mulle ok, kunhan vaimo on tyytyväinen. Ja kaikki hankinnat siis vähintään yhdessä katsotaan etukäteen.

Ja edelleen. Vaikka rahaa nyt onkin, niin eipä sitä >20v sitten kun yhteen muutettiin ja opiskelijoita oltiin, ollut yhtään liikaa. Silti heti kun mentiin naimisiin kaikki rahat meni yhteisiksi ja on ollut siitä lähtien ilman ongelmia.

Niin eli mitenkäs se menikään: kun rahaa on tarpeeksi niin ei siitä tule riitojakaan

 

[Honzo]

Niin eli mitenkäs se menikään: kun rahaa on tarpeeksi niin ei siitä tule riitojakaan

Luitko mitä kirjoitin? Ei sitä rahaa 20v sitten ollut kyllä yhtään tuhlattavaksi. Oltiin 2 vastavalmistunutta työuran alussa, ilman säästöjä.

 

[vipe]

Silti heti kun mentiin naimisiin kaikki rahat meni yhteisiksi ja on ollut siitä lähtien ilman ongelmia.

Ilman ongelmia täällä menty myös aina "omat ja yks yhteinen taloustili" periaatteella. Eipä ole koko asiaa tullut edes mietittyä (pl. tämä thread) sen kummemmin eikä ole syytä muuttaa toimivaa käytäntöä. Kaikki tekee varmasti niin kuin itsellä toimii.

Toki ihmisetkin on erilaisia, toiset ymmärtää helpommin kuin toiset, miks käsilaukusta tai näytönohjaimesta pitää maksaa yli tonni. Ja toisille tuommoiset tonnin-parin hankinnat on ihan herätteitä, kun toiset laskee miten rahat riittää ruokaan koko kuukaudeks. Itse en vaan halua mitään keskusteluja siitä että "eikö sulle riittäis tuo 500e näytönohjain/käsilaukku?" koska ne "säästyneet" rahat ei ole mistään pois eikä mihinkään lisää. Täällä nyt kaikki ymmärtää toki eron 500e ja 1000e näyttiksessä, käsilaukuista en olis niin varma mutta eipä tarvitsekaan yrittää ymmärtää.

 

[Jebaus]

Häh? Yleensä kai asuminen mitoitetaan niin, että lasketaan tulot yhteen ja katsotaan mihin se riittää.

Tavallaan kyllä, mutta ainakin meillä se mitoitetaan niin että ne asumiskulut/pakolliset menot jäävät alle 50% yhteisistä tuloista. Näin oli silloin kun yhteiset nettotulot oli alle 3000€, ja on edelleenkin vaikka tulot tuosta moninkertaistuneet. Antaa kummasti liikkuma/pelivaraa jos/kun esimerkiksi jotain käy. Nytkin vaikka toinen on roikkunut ansiosidonnaisella huhtikuusta kiitos koronan, niin mistään ei ole tarvinnut tinkiä vaikka tulot tippuneet toisella yli 50%. Talous kestää siis myös molemmille saman tilanteen.

Toki tuo "kaikki palkat yhdelle tilille ja sieltä käytetään" varmasti toimii myös monelle, mutta väitän että huomattavasti paremmin niille joiden tulotaso ja rahankäyttö on suht samanlaista. Aika ymmärtävä puoliso on kyseessä jos sieltä tililtä voi maksella tonnin näytönohjaimen/poikien viikonloppureissun/uuden moottorikelkan ilman että sanomista tulee

 

[Rxd]

Avataampas tälläinen ikuisuusväittely aihe.

Eli kuinka teillä on perheessä hoidettu raha-asiat puolison kanssa; omat vai yhteiset rahat?

Spoileri: Meidän taloudessa:

Meillä on sekä että. Molemmilla on oma tili ja meillä on yhteinen talotili sekä kesälomakassa.
Yhteiselle talotilille pistetään joka kuukausi lyhennyksen verran plus satanen kaksi extraa keräämään hätäkassaa korkojen nousua jne. yllättäviä menoja varten.

Laskut, ruuat, bensat jne maksellaan kumpi milloinkin ja kuun lopussa näpytellään kuitit exceliin ja sitä kautta sitten tasaillaan että molemmat maksaa yhtäläisesti yhteisiä menoja. Toimii meillä erittäin hyvin.

Kesäloma kassa on erikseen toisessa pankissa (S-Pankki) koska sieltä saa ilmaiset pankkitunnukset sekä Electronin. Pääpankissa tästäkin lystistä olisi saanut maksaa useita kymppejä kuussa. Joten kesälomakassaa kerrytetään tuonne. Sinne menee Nordean kautta "e-possun" rahat, eli euro joka kerta kun pankkikorttia käytetään. Samoin pullorahat ja säästöpossurahat ja muut ns. "ylimääräiset" rahat menee tonne. Kesällä voi sitten kaikki loman juoksevat kulut maksaa suoraan kesälomakassan omalla Electronilla matkan päällä (kotimaassa).
Ihan toimiva syyteemi ja varsinaiset kesälomarahat jää sitten muuhun käyttöön.

Lapsia ei ole joten sen suhteen ei ole meidän perheessä mitään järjestelyjä.

Kuinka teillä on asiat hoidettu?

hauskalta kuulostaa tää että exceliin kuun lopussa näpyttelee

 

[Mikkos]

hauskalta kuulostaa tää että exceliin kuun lopussa näpyttelee

Mitä hauskaa siinä on?

 

[juu-zo]

Meillä mennään myös mallilla jossa on yhteinen tili sekä omat tilit. Yhteiseltä tililtä ruokaostokset, asuntolainat, laskut ja muut yhteiset maksut. Omat laskut ja hankinnat omalta tililtä. Puolison palkka hieman pienempi, mutta hän sitten ajelee sähköautolla ja sähkölaskut menee kuitenkin yhteiseltä tililtä. Olemme jutelleet että koemme molemmat järjestelyn reiluksi ja toimivaksi joten tällä mennään.

 

[sirace]

Yhteinen tili jonne kumpikin tallettaa saman summan joka kuukausi, tästä maksetaan ruoka, asuminen, huvittelu sekä muut talouden menot. Henkilökohtaiset lainat ja muut hankinnat menee omilta tileiltä. Toiminut jo 12 vuotta, rahasta ei ole tarvinnut tapella.

 

[juupeliskuupelis]

Yhteinen tili jonne kumpikin tallettaa saman summan joka kuukausi, tästä maksetaan ruoka, asuminen, huvittelu sekä muut talouden menot. Henkilökohtaiset lainat ja muut hankinnat menee omilta tileiltä. Toiminut jo 12 vuotta, rahasta ei ole tarvinnut tapella.

Tämä on mielestäni se paras ratkaisu kyllä.