Omat vai yhteiset rahat?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Koska olemme naimisissa eikä avioehtoa ole, kumpikin omistaa puolet kaikesta omaisuudesta. Ei ole siis väliä kumman nimissä se omaisuus on. Asiaa tietysti helpottaa se, että kaikki omaisuus on käytännössä hankittu yhdessä. Jos verottajaa sattuisi kiinnostamaan tämä järjestely, voimme näyttää velkakirjan, jossa asia on sovittu. Vaimoni siis lainaa rahat minulle ja palautan ne sitten tarvittaessa.

Omaisuuden puolitus toteutuu ainoastaan erotilanteessa. Kyllä naimisissakin molemmilla on erillinen omaisuus ilman avioehtoakin. Velkakirja on siis teillä hyvä ratkaisu, muutoin verottaja katsoisi lahjaksi (jos sattuisi kiinnostumaan).
 
Meillä on yhteinen tili ruualle mihin molemmat siirtävät saman summan kuukaudessa ja molemmilla on kortti, että ei ole väliä kumpi siellä kaupassa kävisi. Lisäksi toiselta yhteiseltä tililtä menevät lainanhoitokulu+muut asumiseen ja elämiseen liittyvät kulut. Sinnekin molemmat siirtävä saman summan kuukaudessa. Ja jos lapsille hommataan jotain, niin tasataan kyseiset kulut.

Kaikki loput rahat ovat sitten omilla tileillä ja omassa käytössä. Eikä tarvitse lupia kysellä, jos tarttee uutta näyttöä hommata tai omia vaatetuksia.

Tuo ruokatili toimii myös ns. huvitilinä yhteisissä menoissa, sieltä maksetaan lomaillessa syömiset sun muut.

Tämän mahdollistaa suunnilleen samanlaiset kuukausittaiset tulot. Ja kun vaimo jää uuden tulokkaan myötä kotihoidontuelle, niin minä maksan sitten elämisestä suhteessa enemmän, että vaimolle jää omaan käyttöön rahaa.
 
Siis mitä ihmeen järjestelyitä täällä porukoilla on jos kerran parisuhteessa elellään? Miksi pitää siirrellä pilkun tarkasti rahoja johonkin yhteiselle tilille ja varoa ettei vain makseta vahingossa toisen kynsilakkoja tai terveyssiteitä? Tai uutta poranteräsarjaa? Tietysti eri asia jos olettama on että kun tämä parisuhde tästä päättyy niin ei ainakaan toinen ole hyötynyt toisen kustannuksella.
 
Siis mitä ihmeen järjestelyitä täällä porukoilla on jos kerran parisuhteessa elellään? Miksi pitää siirrellä pilkun tarkasti rahoja johonkin yhteiselle tilille ja varoa ettei vain makseta vahingossa toisen kynsilakkoja tai terveyssiteitä? Tai uutta poranteräsarjaa? Tietysti eri asia jos olettama on että kun tämä parisuhde tästä päättyy niin ei ainakaan toinen ole hyötynyt toisen kustannuksella.
Helpottaahan se esim. asuntolainan maksun ja ruokaostosten jakamista jos molemmat palkkapäivänä siirtää rahat yhteiselle josta ne maksetaan. Ei sen tarvitse 50/50 olla, kunhan on sovittu paljon sinne laitetaan yhteensä että se kattaa suunnilleen kuukauden kulut. Noita toki veivataan tarpeen mukaan jos tiedetään että on esim. iso yhteinen hankinta tulossa tjsp. Näkee sitte omalta tililtä onko varaa tilata mopoihin osia tai muuta vastaavaa turhaa (siis vaimokkeen mielestä).

Meillä oikeastaan koko homman pointti on, että kumpi tahansa voi käydä koska vaan kaupassa eikä tarvii ikinä miettiä mitään "mä maksoin jo lainalyhennyksen ja kävin kaupassa koko viime viikon, alkaa olla sun vuoro" vaan koska molemmilla on ne kortit sinne tilille niin se käy kumpi nyt sattuu olemaan johonkin menossa/jostain tulossa. Jos tililtä onkin rahat vähissä syystä X niin sitten sinne jompikumpi laittaa lisää, ei näitä kumpikaan laske tai excelöi.
 
Siis mitä ihmeen järjestelyitä täällä porukoilla on jos kerran parisuhteessa elellään? Miksi pitää siirrellä pilkun tarkasti rahoja johonkin yhteiselle tilille ja varoa ettei vain makseta vahingossa toisen kynsilakkoja tai terveyssiteitä? Tai uutta poranteräsarjaa? Tietysti eri asia jos olettama on että kun tämä parisuhde tästä päättyy niin ei ainakaan toinen ole hyötynyt toisen kustannuksella.
No mitä jos vaikka vähän lukisit tätä ettei taas ala piiripieni pyörii alusta.
 
Ehkä tässä keskustelussa jotenkin välittyy sellainen näkökulmaero joka varmasti osaltaan voi selittää excelöinnit ym. rahan hieromiset. Osa porukasta näkee selvästi parisuhteessa kaksi erillistä toimijaa ja osa porukasta näkee vain yhden toimijan. On siis olemassa sinun ja minun rahat tai sitten perheen rahat. Oma näkökantani on että perheenä hankitut rahat toki kulutetaan perheenä ja jokainen saa hankkia mitä tarpeelliseksi näkee. Itse en jaksaisi kyllä excelöintejä tehdä kun tiedän että yhteiseen hyvään ne rahat menee joka tapauksessa. Nytkin vaimo menossa silmäleikkaukseen enkö jotenkin osaisi ajatella että hän ei siihen voisi yhteisiä rahoja käyttää.
Rahasta ei tule riitaa jos kummallakin on omansa. Ala siinä nyt muuten perustelemaan esim. tv:n ostoa.
 
Meillä on
a) omat tilit - tätä toinen ei näe
b) yhteinen tili - tämä on linkitetty jotenkin kivasti siten että mä näen vaimon kotivinkki-lehden e-laskut ja vaimo mun jallun e-laskut
c) lainanhoitotili - no tähän ei voi vaikuttaa pankki avasi väkisin ja tältä tililtä lähtee lyhennys
d) käteisjemmoja pitkin kämppää, joista kumpikaan tiedä/muista mitä rahoja ne on

Eli kumpikin voi hyväksyä kummankin e-laskut verkkopankissa, defaulttina ne menee b:stä, mutta "vaimon" laskua en pysty tietenkään tyrkkään menemään hänen tililtään, omalta tililtä voisin sen laittaa menemään.
- Eli kaikki e-laskut maksetaan toisin sanoen b:stä.

Kaikki ostokset tehdään käytännössä luottokorteilla -> verkkopankkiin siis tulee N kpl e-laskuja hyväksyttäväksi -> näistä silmäillään läpi että ei ole ostettu lippuja mogadishuun (näin on käynyt - tais kyllä olla addis abeba) tai jotain muuta ilmiselvästi silmiin pistävää (huomiona, että taksifirmojen laskutusnimet on mielenkiintoisia tyyliin: "kylän kovimmat kyydit" ja pikku'kioskien' nimet hyvin harhaanjohtavia, käyt kulosaaressa ja laskusssa on inarintoivo).
- noille sitten naureskellaan ja lisäksi piikitellään "sä oot taas pistänyt 2 tonnia prismaan" tai "et oo sitten viitsinyt käydä kaupassa kertaakaan viime kuussa"

a-tileillä on siis tilitapahtumia käytännössä 1) rahaa sisään jostain 2) kk-siirto c:hen 3) siirtoja randomista b:hen luokkaa joka toinen-kolmas kk 4) mahdollisia siirtoja sijoituksiiin.
d-tiliä käytetään "käteistä vaativiin" tapahtumiin, harvemmin tarttee automaatille mennä ja jos menee niin nostaa reilummin ja pistää "jemmaan".

Rahankäyttöä ei toisin sanoen kontrolloida mitenkään, jos menen baariin, maksan tietenkin luottokortilla -> vaimo maksaa "puolet" :). Minä en ainakaan pysty sanomaan montako tonnia enemmän toinen on siirtänyt b:hen, pankin lokit taitavat kantaa 5 vuoden päähän eli asia olisi helposti katsottavissa jos kiinnostaisi (ottaa excel muotoisena ulos ja filtteröi nimen mukaan), mutta eipä ole tullut seurattua kuin joskus kerran ihan akateemisesta mielenkiinnosta.

Faktahan on kuitenkin se että ruoka, pakolliset laskut, autot yms shitti vienee yli 90% vuosimenoista, joten suht yhdentekevää seurata mikä on tuon 10% jakauma jos/kun yhteistaloutta on kuitenkin tarkoitus elää ja toinen ei ole ostamassa mitään tonnin lui vuittoneita hetken mielijohteesta joka toinen kuukausi. Toisaalta olen kyllä kuullut sellaisistakin parisuhteista että lauantaina toinen syö hernaria ja toinen sisäfileetä eli tulojen mukaan menee ruokalaskutkin, mikäs siinä jos tuo sopii ja suhde pysyy kasassa - itse en kyllä pystyisi :). Samalla täytyy myöntää että en kyllä nykyistä taloudenpitoa voisi varmaan kaikkien kanssa harrastaa, mutta meillä kulutus ja näkemys rahasta menee suht yksiin.
 
Mobiilipankin käyttö on ainakin meillä niin arkipäivää että en näe ongelmaa siirtää yhteiselle käyttötilille vaikka muutaman kerran kuussa tarvittavan määrän rahaa yhteisiin menoihin. Yleensä homma menee niin että toinen sattuu olemaan vaikka kaupassa ja laittaa viestin, että yhteisellä käyttötilillä niukasti rahaa, laitetaan xx summa taas sinne. Homma hoituu parissa minuutissa ja näin on yhteiset menot jaettu helposti tasan ilman kummempaa excelöintiä. Lisäksi kumpi tahansa voi käydä kaupassa ja hoitaa maksut samalta tililtä eikä tarvi miettiä kumpi on velkaa kummalle ja kuinka paljon.
 
Meillä on yhteinen tili ruualle mihin molemmat siirtävät saman summan kuukaudessa ja molemmilla on kortti, että ei ole väliä kumpi siellä kaupassa kävisi. Lisäksi toiselta yhteiseltä tililtä menevät lainanhoitokulu+muut asumiseen ja elämiseen liittyvät kulut. Sinnekin molemmat siirtävä saman summan kuukaudessa. Ja jos lapsille hommataan jotain, niin tasataan kyseiset kulut.

Kaikki loput rahat ovat sitten omilla tileillä ja omassa käytössä. Eikä tarvitse lupia kysellä, jos tarttee uutta näyttöä hommata tai omia vaatetuksia.

Tuo ruokatili toimii myös ns. huvitilinä yhteisissä menoissa, sieltä maksetaan lomaillessa syömiset sun muut.

Tämän mahdollistaa suunnilleen samanlaiset kuukausittaiset tulot.

Täsmälleen samanlainen menettelytapa täällä.
 
Molemmilla omat tilit, minä maksan elämisen ja omat kuluni. Avovaimo heittää minulle noin 40% tuloistaan kuukausittain, loput jää omaan käyttöön ja hän maksaa omat muut kulunsa (liittymät tms.). Hänelle kertyy samalla puskuria pikkuhiljaa, tarpeen tullen laittaa minulle tukivaroja. Ei ole vielä tarvinnut rahasta tapella.
 
Itseäni ahdistaisi ajatus värkkäillä useampien tilien kanssa ja siirrellä rahaa edestakaisin. Meillä on vaimon kanssa molemmilla omat tilit ja omat lainat. Todennäköisesti kumpikaan ei edes tiedä, kuinka paljon toisella on rahaa. Eikä varmaan sitäkään kuinka paljon toinen saa palkkaa. Asuntolainatkin meillä on molemmilla omat, vaimo ei edes tiedä kuinka paljon minulla on asuntolainaa. Minä tosin tiedän vaimon asuntolainan suuruuden siksi, koska siinä on vakuutena minun puoliksi omistama talo.
 
Itseäni ahdistaisi ajatus värkkäillä useampien tilien kanssa ja siirrellä rahaa edestakaisin. Meillä on vaimon kanssa molemmilla omat tilit ja omat lainat. Todennäköisesti kumpikaan ei edes tiedä, kuinka paljon toisella on rahaa. Eikä varmaan sitäkään kuinka paljon toinen saa palkkaa. Asuntolainatkin meillä on molemmilla omat, vaimo ei edes tiedä kuinka paljon minulla on asuntolainaa. Minä tosin tiedän vaimon asuntolainan suuruuden siksi, koska siinä on vakuutena minun puoliksi omistama talo.
Näin meitä on erilaisia :D
Mua taas ahdistaisi jos ei oli kuin yksi tili jonne molemmat laittaa rahansa ja siitä pitäisi maksaa lainat, eläminen, remontit, laskut, lomat ja omat menot.
 
Rahasta ei tule riitaa jos kummallakin on omansa. Ala siinä nyt muuten perustelemaan esim. tv:n ostoa.
Eikai tuossa ole mitään erikoista. Sanoisin että pitäiskö hommata uusi TV ja vaimo kysyy että mikäs oli mielessä. Mitä tuota riitelemään. Toki hankinnat on syytä mitoittaa järkevästi että ei esim mitään 10k telkkaria hankita vaan järkevästi ja tarpeeseen.
 
Näin meitä on erilaisia :D
Mua taas ahdistaisi jos ei oli kuin yksi tili jonne molemmat laittaa rahansa ja siitä pitäisi maksaa lainat, eläminen, remontit, laskut, lomat ja omat menot.
Miksi, sullahan oli se budjetti tehtynä jolloin on aivan yhden tekevää mistä ne rahat menee kun sen tietää jo pitkälle ennakkoon että mitä menee (ja milloin) :)
 
Näin meitä on erilaisia :D
Mua taas ahdistaisi jos ei oli kuin yksi tili jonne molemmat laittaa rahansa ja siitä pitäisi maksaa lainat, eläminen, remontit, laskut, lomat ja omat menot.
En kyllä käsitä miten tuo yksi tili ahdistaisi enemmän kuin siirtely ja excelöinti ja vertailu siitä kuka on kenellekin velkaa. Meillä on 2 tiliä, toiselle menee kaikki laskut ja pakolliset menot eli about puolet koko perheen tuloista ja toinen puoli toiselle tilille joka poltetaan sitten kuukausittain ruokaan yms. tarvittavaan ja tarpeettomaan jokapäiväiseen kulutukseen.
 
tpu sanoi:
Itseäni ahdistaisi ajatus värkkäillä useampien tilien kanssa ja siirrellä rahaa edestakaisin
Mä en ymmärrä, että mikä vaikeus on siirtää summa X yhteiselle tilille?
Mulle siitä oli se vaiva, että joskus 3-4v sitten laitoin automaattisen veloituksen menemään joka kuukausi omalta tililtä yhteiselle tilille. Ei ole paljon tarvinut aikaa uhrata asiaan sen jälkeen.
 
Kaikki yhteistä. Käytännöllisyyden vuoksi toki omat tilit yhteisen osake- ja säästötilin lisäksi, mutta molemmilla niihinkin oikeudet mm. sairastapauksia/onnettomuuksia varten. Laskut lähtevät automaattisesti sen tililtä kuka ne nyt onkin ehtinyt hyväksymään. En ymmärrä rahojen alkuunkaan samassa taloudessa ja pysyvästi yhdessä elävien kustannusten laskemisia. Sellaisesta seuraa helposti vain tarpeetonta vaivaa ja kyräilyä. Yksi talous, yhdet rahat.
 
Eikai tuossa ole mitään erikoista. Sanoisin että pitäiskö hommata uusi TV ja vaimo kysyy että mikäs oli mielessä. Mitä tuota riitelemään. Toki hankinnat on syytä mitoittaa järkevästi että ei esim mitään 10k telkkaria hankita vaan järkevästi ja tarpeeseen.
Ongelma tulee siitä että järkevä tai tarpeellinen ei ole molemmille sama.
 
Kaikki yhteistä. Käytännöllisyyden vuoksi toki omat tilit yhteisen osake- ja säästötilin lisäksi, mutta molemmilla niihinkin oikeudet mm. sairastapauksia/onnettomuuksia varten. Laskut lähtevät automaattisesti sen tililtä kuka ne nyt onkin ehtinyt hyväksymään. En ymmärrä rahojen alkuunkaan samassa taloudessa ja pysyvästi yhdessä elävien kustannusten laskemisia. Sellaisesta seuraa helposti vain tarpeetonta vaivaa ja kyräilyä. Yksi talous, yhdet rahat.
Nimen omaan sitä kyräilyä ei tule jos molemmilla on omat rahat. Ei tarvitse osallistua toisen "turhiin" ostoksiin.
 
Ongelma tulee siitä että järkevä tai tarpeellinen ei ole molemmille sama.
Mutta jos yhteisessä taloudessa eletään, eikä kyse ole mistään alkutaipaleen kuherteluajasta, niin se toisen "omilla rahoilla" tekemä ostos on silti pois yhteisistä rahoista, joilla voidaan edistää sitä yhteistä elämää.

Jossakin sanoin aiemmin, että tämä mun ja sun rahat -setti kuulostaa enemänkin joltakin kimppakämpässä elämiseltä. Friends with benefits saman katon alla.
 
Kaikki yhteistä. Käytännöllisyyden vuoksi toki omat tilit yhteisen osake- ja säästötilin lisäksi, mutta molemmilla niihinkin oikeudet mm. sairastapauksia/onnettomuuksia varten. Laskut lähtevät automaattisesti sen tililtä kuka ne nyt onkin ehtinyt hyväksymään. En ymmärrä rahojen alkuunkaan samassa taloudessa ja pysyvästi yhdessä elävien kustannusten laskemisia. Sellaisesta seuraa helposti vain tarpeetonta vaivaa ja kyräilyä. Yksi talous, yhdet rahat.
Mun mielestä on paljon selkeämpää, että selvästi yhteiset hankinnat maksetaan yhdessä, mutta sitten molemmilla on omat rahat, joita saa käyttää omiin hankintoihin ilman että asiasta tarvitsee erikseen keskustella. Tietysti joku raja näissä omissa hankinnoissakin on. En esim. mene ostamaan 30ke autoa keskustelematta vaimon kanssa vaikka sen itse maksaisinkin.
 
Miksi, sullahan oli se budjetti tehtynä jolloin on aivan yhden tekevää mistä ne rahat menee kun sen tietää jo pitkälle ennakkoon että mitä menee (ja milloin) :)
Eri asioille on eri budjetit. Kun kaikki munat ei ole samassa korissa on helpompi seurata rahanmenoa. Näkee esmes heti kerrasta paljonko lomakassassa on rahaa.
Toki juoksevat kulut on budjetoitu vuoden juoksulla. Remottia ei ole "budjetoitu" joten se elää ja sen mukaan sitten elellään ja laitetaan tarvittaessa lisää rahaa tai pidetään paussia rempassa niin että pysyy balanssissa.
Remonttia kun on meillä sen verran vaikea budjetoida niin sen kanssa pitää elää vähän dynaamisemmin.
 
Mutta jos yhteisessä taloudessa eletään, eikä kyse ole mistään alkutaipaleen kuherteluajasta, niin se toisen "omilla rahoilla" tekemä ostos on silti pois yhteisistä rahoista, joilla voidaan edistää sitä yhteistä elämää.

Jossakin sanoin aiemmin, että tämä mun ja sun rahat -setti kuulostaa enemänkin joltakin kimppakämpässä elämiseltä. Friends with benefits saman katon alla.
Mä taas näen että vaikka perhettä ollaan niin ei se silti tarkoita etteikö mitään omaa saisi olla. Kuten raha.
 
Mä taas näen että vaikka perhettä ollaan niin ei se silti tarkoita etteikö mitään omaa saisi olla. Kuten raha.
Tämä on kovin tapauskohtaista ja ihmiset ovat erilaisia. Meillä on tosiaan omat tilit, jonne palkka ohjataan ja sieltä tietenkin maksellaan osittain yhteisiä asioita ja osittain omia pienempiä ja osa menee aina säästöön. Sitten on se säästötili, jossa on puskuri ja sieltä voi tarvittaessa ostella niitä televisioita ja autoja sun muuta, eikä niistä tarvitse mitään sen suurempaa keskustelua käydä kuin että yhdessä todetaan sellaiselle olevan tarvetta.
 
Jos on yhteinen tili olemassa, niin nappia painamalla saa lisää tilejä samaan listaan.
Remonttitili
Lainanhoitotili
Ruokatili
Säästötili
Oma tili
Puolison tili
Lapsen tili
Lomatili
Laskujenmaksutili
Tili


Verkkopankkiasiointi on niin helppoa nykyään.
Excel-sairauteen helpotusta, kun kaikki tilit yhdessä paikassa, joten helpompi excelöidäkin.

Vai onko ongelma just siinä, että nappia painamalla saisi pankista riippuen ne "valmiitkin excelit" rahankulutuksesta. Ei jäisi itselle enää mitään kontrolloitavaa?
 
Näin meitä on erilaisia :D
Mua taas ahdistaisi jos ei oli kuin yksi tili jonne molemmat laittaa rahansa ja siitä pitäisi maksaa lainat, eläminen, remontit, laskut, lomat ja omat menot.

Itse taas koen, että on helppo kun kaikki rahat ovat samalla tilillä, näkee heti yhdellä vilkaisulla paljonko on rahaa :) Ja helpompihan se on siltä samalta tililtä kaikki laskutkin maksaa.
 
No asuntolaina (lainanhoitotili Aktiassa) on tietty eri asia koska laina veloitetaan automaagisesti ko. tililtä (jos ollaan siirretty sinne rahaa). Mutta muuten en kyllä jaksaisi siirrellä mitään ylimääräistä. Mutta miksi ne ruokaostokset pitäisi jakaa? Jos minä käyn kaupassa maksan omalla kortilla omalta tililtä ja jos emäntä käy kaupassa niin hän maksaa omalta tililtään. Jos toisella ei ole tarpeeksi rahaa niin toinen maksaa ja päinvastoin (jos ollaan yhtäaikaa kaupassa).

Olihan meillä aluksi yhteinen säästötili mutta sieltä ei voinut maksaa kortilla joten kävi vähän turhaksi (kun sitä säästettävää ei oikein kertynyt ja korkokin oli mitätön loppuvaiheessa :lol: ). Jos reissataan niin minä tankkaan oman tai emännän auton joten menee mun tililtä. Emäntä useimmiten maksaa syömiset ABC:lla, hotellit ja ravintolat joten menee hänen tililtään. Taloon, mökkiin, autoon ja veneeseen liittyvät maksut kuten tonttivuokra, kiinteistöverot, vakuutukset, katsastukset, polttoaineet (emäntä tankkaa omansa), sähköt, vedet ja muksujen sekä emännän puhelinlaskut maksan verkkopankissa yleensä omalta tililtäni. Jos saldoa ei satu olemaan maksan sen emännän tililtä. Emäntä hoitaa omat aiheuttamansa laskut, nuoremman muksun säbäharrastukseen liittyvät maksut ja vanhemman lukiokustannukset sekä kummankin muksun vaatehuollon.

Toisin sanoen meillä ei lasketa minkä osan menoista kukin on maksanut koska loppupeleissä ne ovat meidän perheen rahoja ja niillä me kaikki elämme.
 
No asuntolaina (lainanhoitotili Aktiassa) on tietty eri asia koska laina veloitetaan automaagisesti ko. tililtä (jos ollaan siirretty sinne rahaa). Mutta muuten en kyllä jaksaisi siirrellä mitään ylimääräistä. Mutta miksi ne ruokaostokset pitäisi jakaa? Jos minä käyn kaupassa maksan omalla kortilla omalta tililtä ja jos emäntä käy kaupassa niin hän maksaa omalta tililtään. Jos toisella ei ole tarpeeksi rahaa niin toinen maksaa ja päinvastoin (jos ollaan yhtäaikaa kaupassa).

Olihan meillä aluksi yhteinen säästötili mutta sieltä ei voinut maksaa kortilla joten kävi vähän turhaksi (kun sitä säästettävää ei oikein kertynyt ja korkokin oli mitätön loppuvaiheessa :lol: ). Jos reissataan niin minä tankkaan oman tai emännän auton joten menee mun tililtä. Emäntä useimmiten maksaa syömiset ABC:lla, hotellit ja ravintolat joten menee hänen tililtään. Taloon, mökkiin, autoon ja veneeseen liittyvät maksut kuten tonttivuokra, kiinteistöverot, vakuutukset, katsastukset, polttoaineet (emäntä tankkaa omansa), sähköt, vedet ja muksujen sekä emännän puhelinlaskut maksan verkkopankissa yleensä omalta tililtäni. Jos saldoa ei satu olemaan maksan sen emännän tililtä. Emäntä hoitaa omat aiheuttamansa laskut, nuoremman muksun säbäharrastukseen liittyvät maksut ja vanhemman lukiokustannukset sekä kummankin muksun vaatehuollon.

Toisin sanoen meillä ei lasketa minkä osan menoista kukin on maksanut koska loppupeleissä ne ovat meidän perheen rahoja ja niillä me kaikki elämme.
Ei siinä mitään ongelmaa olekkaan niin kauan kuin sitä rahaa piisaa eikä tarvitse budjetoida.
 
Itse taas koen, että on helppo kun kaikki rahat ovat samalla tilillä, näkee heti yhdellä vilkaisulla paljonko on rahaa :) Ja helpompihan se on siltä samalta tililtä kaikki laskutkin maksaa.
Jaa. No mulle ainakin tuottaa hankaluuksia hahmottaa esmes paljonko meillä on ens kesänä lomabudjetti jos ne on siellä muitten rahojen seassa.
Toki kaikki juoksevat kulut mitkä on budjetoitu menee samalta tililtä ja sitten vuosittain vähän tsekataan menikö suunnitelmien mukaan vai onko syytä lisätä sinne rahaa vai voisiko siitä riittää vaikkapa remonttiin.

Edelleen: ei siinä yhdessä tilissä ole mitään vikaa niin kauan kuin rahaa piisaa eikä ole tarvetta mistään säästää tai budjetoida. Mutta siinä vaiheessa kun sitä rahaa ei tule ovista ja ikkunoista niin pitää budjetoida.
 
Edelleen: ei siinä yhdessä tilissä ole mitään vikaa niin kauan kuin rahaa piisaa eikä ole tarvetta mistään säästää tai budjetoida. Mutta siinä vaiheessa kun sitä rahaa ei tule ovista ja ikkunoista niin pitää budjetoida.
Joo, budjetoinnissa ei ole mitään vikaa. Sehän on vain järkevää, vaikka olisi enemmänkin pätäkkää, kun se auttaa hahmottamaan, että mihin sitä rahaa oikein menee. Meillä ei ole liiemmin jaksettu sitä pohdiskella, eli mitään ei käytänössä ole paperilla, eikä erityisemmin etukäteen suunniteltuna, mutta pankki sentään luokittelee ostokset eri kategorioihin kohtuullisella tarkkuudella, jos niitä on tarvetta tutkia.
 
Jaa. No mulle ainakin tuottaa hankaluuksia hahmottaa esmes paljonko meillä on ens kesänä lomabudjetti jos ne on siellä muitten rahojen seassa.
Toki kaikki juoksevat kulut mitkä on budjetoitu menee samalta tililtä ja sitten vuosittain vähän tsekataan menikö suunnitelmien mukaan vai onko syytä lisätä sinne rahaa vai voisiko siitä riittää vaikkapa remonttiin.

Edelleen: ei siinä yhdessä tilissä ole mitään vikaa niin kauan kuin rahaa piisaa eikä ole tarvetta mistään säästää tai budjetoida. Mutta siinä vaiheessa kun sitä rahaa ei tule ovista ja ikkunoista niin pitää budjetoida.
Teillä on akuutti kassanhallintaongelma, siinä ei budjetin vääntö exceliin auta (ja tilien tasaukset) kun budjetti ei pidä. Jos teidän menot on X eur vuodessa niin sun pitäisi pystyä hoitamaan homma sillä että viskaat X:n sinne vuoden alussa ja sillä hyvä. Kaikesta selityksestä ja excelin pyörittelystä päätellen tuo tili olisi 0 jo reilusti ennen joulua.
 
Yhteinen tili löytyy johon kumpikin pistää kuukausittain sovitun summan X. Siitä summasta maksetaan ensisijaisesti kauppareissut ja laskut. Tilanteen mukaan voidaan sieltä käyttää rahaa muihin yhteisiin menoihin (esim. elektroniikka, sisustus, matkustaminen). Se että meillä tuo systeemi on toiminut hyvin, ei tarkoita että joka pariskunnalla tuo sama järjestely olisi se oikea valinta taloudenhallintaan.
 
Teillä on akuutti kassanhallintaongelma, siinä ei budjetin vääntö exceliin auta (ja tilien tasaukset) kun budjetti ei pidä. Jos teidän menot on X eur vuodessa niin sun pitäisi pystyä hoitamaan homma sillä että viskaat X:n sinne vuoden alussa ja sillä hyvä. Kaikesta selityksestä ja excelin pyörittelystä päätellen tuo tili olisi 0 jo reilusti ennen joulua.
Mikä helvetin akuutti kassanhallintaonglema? Päinvastoin, meillä on kassa helvetin hyvin hallinnassa ja osataan budjetoida menot ja tulot niin että pystytään pitämään elintaso vaikka tulot on pienet.
Kuka on sanonut että budjetti ei pitä? Totta helvetissä se pitää ja on pitänyt tähänkin saakka eikä ole kertakaan miinukselle menty eikä velkaa ole kuin talosta.
On nimittäin myös menoja joita nyt yksinkertaisesti ei voi budjetoida, kuten esimerkiksi hajonnut auto tai yllättävät lääkärikulut tai joku suurempi äkillenen remontti (esmes putkivuoto). Hyvällä suunnittelulla ja budjetoinnilla kaikki kyllä onnistuu maksamaan, mutta vaatii suunnittelua kun meillä ei raha puussa kasva ja velkaa ei haluta ottaa.

Vuoden lopussa katotaan paljonko on edellisenä vuonna mennyt, tarkistetaan onko budjetti pitänyt ja jos näyttää että kulut on kasvanut niin seuraavalle vuodelle budjetoidaan lisää ja jaetaan se 12 kuukaudella (ja toki myös puskuria muihin yllätyksiin). Helppoa kuin mikä.
 
Kaikki yhteistä. Käytännöllisyyden vuoksi toki omat tilit yhteisen osake- ja säästötilin lisäksi, mutta molemmilla niihinkin oikeudet mm. sairastapauksia/onnettomuuksia varten. Laskut lähtevät automaattisesti sen tililtä kuka ne nyt onkin ehtinyt hyväksymään. En ymmärrä rahojen alkuunkaan samassa taloudessa ja pysyvästi yhdessä elävien kustannusten laskemisia. Sellaisesta seuraa helposti vain tarpeetonta vaivaa ja kyräilyä. Yksi talous, yhdet rahat.
Aika vähemmistössä näköjään ollaan :)

Tosin mä taidan maksaa aina kaikki laskut (=hyväksyä). Molemmilla tosiaan omat tilit, mutta täydet käyttöoikeudet molemmilla toisen tiliin. Mitään salaisia tilejä tms. ei ole.
 
Aika vähemmistössä näköjään ollaan :)

Tosin mä taidan maksaa aina kaikki laskut (=hyväksyä). Molemmilla tosiaan omat tilit, mutta täydet käyttöoikeudet molemmilla toisen tiliin. Mitään salaisia tilejä tms. ei ole.
Sama myös meillä. Tosiaan asumismenot 50/50 mutta käytännössä minä maksan muut isommat ostokset. Itse laitan kuitenkin 1/3 palkasta sivuun ja jos yllättäviä menoja tulee niin ovat sitten minun vastuulla.
Eikä kumpikaan murise toisen hankinnoille koska omalla rahalla ostettu.
 
Mutta jos yhteisessä taloudessa eletään, eikä kyse ole mistään alkutaipaleen kuherteluajasta, niin se toisen "omilla rahoilla" tekemä ostos on silti pois yhteisistä rahoista, joilla voidaan edistää sitä yhteistä elämää.

Jossakin sanoin aiemmin, että tämä mun ja sun rahat -setti kuulostaa enemänkin joltakin kimppakämpässä elämiseltä. Friends with benefits saman katon alla.
Ei se ole pois yhteisestä kassasta, ellei sovita kaiken olevan yhteistä.

Se säästää rahasta tappelulta. Aiemmin mainitsemani tv:n ostokin olisi vaikeaa yhteisillä rahoilla.
 
Sama myös meillä. Tosiaan asumismenot 50/50 mutta käytännössä minä maksan muut isommat ostokset. Itse laitan kuitenkin 1/3 palkasta sivuun ja jos yllättäviä menoja tulee niin ovat sitten minun vastuulla.
Eikä kumpikaan murise toisen hankinnoille koska omalla rahalla ostettu.
No mä siirtelen ihan vapaasti rahoja (lähinnä vaimon tililtä mun tilille, kun kaikki laskut menee 100% mun tililtä). Mitään ei ole "omalla rahalla" ostettu, vaan yhteisillä rahoilla. Ja tottakai molemmat tietävät toistensa palkat. Vähän ihmetyttää täällä kirjoittelevat, jotka eivät naimisissa ollessaan tiedä puolison palkkaa...
 
Ei se ole pois yhteisestä kassasta, ellei sovita kaiken olevan yhteistä.

Se säästää rahasta tappelulta. Aiemmin mainitsemani tv:n ostokin olisi vaikeaa yhteisillä rahoilla.
No ei meillä ole ainakaan mitään ongelmaa ollut ostaa yhteisillä rahoilla. Esim. 2020 hommattuja isompia juttuja:

-4k tykki 2500e (vanha hajosi)
-Sänky 9000e
-Pihaa laitettu 4000e
-Pyörä vaimolle 4000e
-Etätyökamoja 2000e
-Levytanko+painoja sun muuta 500e

Kaikki noi meni lyhyellä mietinnällä, se kumpaa enempi kiinnosti / asiasta ymmärsi hoiti valinnan. Miksi pitäisi tapella?

Niin ja pojalle ostettiin auto (tai no mun nimissä, mutta pojan käyttöön). Vaimoa kiinnosti lähinnä väri :)
 
Omassa ystäväpiirissä on muutama "kaikki yhteistä" mies.
Eipä ole heitä tarvinnut paljoa mukaan kysellä kun ollaan suunniteltu alpeilla käyntejä tai muita kalliimpia reissuja ukkojen kesken.
Saunailloissa saa sitten aina kuunnella avautumista rahoista.
 
Kuinkahan moni oikeasti mitoittaa asumiskulut niin, että asumiseen pistetään kaikki mitä vaan pystyy? Itselle vieras ajatus. Meillä asumiskulut ovat noin 15 % käytettävisssä olevista nettotuloista. Tällöin asumiskulut eivät hallitse taloutta, eikä koskaan tule tilanteita että joutuisi rahankäyttöä miettimään siltä pohjalta, että miten pärjätään. Selvitään hyvin, vaikka toinen jäisi työttömäksikin. Itse asiassa selvittäisiin asumiskuluista, vaikka molemmat jäisivät työttömäksi :)
En tiedä miten isot nettotulot teillä on mutta asumiskulut (laina/vastike/vuokra/vesi/sähkö/jätteet) ja 15% nettotuloista kuulostaa ainakin "perustuloisella" =2.5-5k brutto aika vähältä.

Toki ihmisillä on erilaisia standardeja asumiselle, mutta ainakaa pk-seudun hintatasolla ei saa kovin kummoista kämppää/asumista tuolla rahalla.

Toki jos lainat maksettu ja tuo 15% menee esimerkiksi vastikkeeseen niin sitten ymmärrän prosentin.
 
No ei meillä ole ainakaan mitään ongelmaa ollut ostaa yhteisillä rahoilla. Esim. 2020 hommattuja isompia juttuja:

-4k tykki 2500e (vanha hajosi)
-Sänky 9000e
-Pihaa laitettu 4000e
-Pyörä vaimolle 4000e
-Etätyökamoja 2000e
-Levytanko+painoja sun muuta 500e

Kaikki noi meni lyhyellä mietinnällä, se kumpaa enempi kiinnosti / asiasta ymmärsi hoiti valinnan. Miksi pitäisi tapella?

Niin ja pojalle ostettiin auto (tai no mun nimissä, mutta pojan käyttöön). Vaimoa kiinnosti lähinnä väri :)
Vittu sä elät kyllä ihan omassa kuplassa :D
Nois sun rahamääräs on jotain ihan käsittämättömiä. Ei ihme että ei tule rahasta tappelua.
 
No ei meillä ole ainakaan mitään ongelmaa ollut ostaa yhteisillä rahoilla. Esim. 2020 hommattuja isompia juttuja:

-4k tykki 2500e (vanha hajosi)
-Sänky 9000e
-Pihaa laitettu 4000e
-Pyörä vaimolle 4000e
-Etätyökamoja 2000e
-Levytanko+painoja sun muuta 500e

Kaikki noi meni lyhyellä mietinnällä, se kumpaa enempi kiinnosti / asiasta ymmärsi hoiti valinnan. Miksi pitäisi tapella?

Niin ja pojalle ostettiin auto (tai no mun nimissä, mutta pojan käyttöön). Vaimoa kiinnosti lähinnä väri :)
Eikai sitä tarvitse rahasta tapella kun sitä on reilusti? Siinä on laitettu sänkyyn puolet jonkun toisen vuosipalkasta.
Vähän huono vertailla.
 
Eikai sitä tarvitse rahasta tapella kun sitä on reilusti? Siinä on laitettu sänkyyn puolet jonkun toisen vuosipalkasta.
Vähän huono vertailla.
Mä uskallan väittää, että ne jotka rahasta tappelee, tappelee siitä vaikka sitä olis kuinka.

Ei me tapeltu opiskeluaikaan >20v sitten pienistä rahoista, eikä tapella nyt suuremmista.
 
Mikä helvetin akuutti kassanhallintaonglema? Päinvastoin, meillä on kassa helvetin hyvin hallinnassa ja osataan budjetoida menot ja tulot niin että pystytään pitämään elintaso vaikka tulot on pienet.
Kuka on sanonut että budjetti ei pitä?
Jos et tiedä lomabudjettia ilman että raha on tilillä nimeltä "loma" niin jotainhan tuossa sun kirjanpidossa on perustavanlaatuisesti vialla tai sitten termit on väärät? Mutta ei tästä enempää, hienoa että pienillä tuloilla saa homman pyörimään eikä tartte pikavippeihin turvautua vaikka jotain odottamatonta tapahtuu, tuntuu vain tarpeettoman monimutkaiselta ja silti "data hukassa".
 
No ei meillä ole ainakaan mitään ongelmaa ollut ostaa yhteisillä rahoilla. Esim. 2020 hommattuja isompia juttuja:

-4k tykki 2500e (vanha hajosi)
-Sänky 9000e
-Pihaa laitettu 4000e
-Pyörä vaimolle 4000e
-Etätyökamoja 2000e
-Levytanko+painoja sun muuta 500e

Kaikki noi meni lyhyellä mietinnällä, se kumpaa enempi kiinnosti / asiasta ymmärsi hoiti valinnan. Miksi pitäisi tapella?

Niin ja pojalle ostettiin auto (tai no mun nimissä, mutta pojan käyttöön). Vaimoa kiinnosti lähinnä väri :)
Ongelma syntyy siitä kun ostos on jostain muusta pois. Aivan varmasti tulisi tappelu jos puolison pitäisi valita tv:n ja lomareissun väliltä.
 
Jos et tiedä lomabudjettia ilman että raha on tilillä nimeltä "loma" niin jotainhan tuossa sun kirjanpidossa on perustavanlaatuisesti vialla tai sitten termit on väärät? Mutta ei tästä enempää, hienoa että pienillä tuloilla saa homman pyörimään eikä tartte pikavippeihin turvautua vaikka jotain odottamatonta tapahtuu, tuntuu vain tarpeettoman monimutkaiselta ja silti "data hukassa".
Niin koska lomabudjetti määräytyy vuoden mittaan muusta säästetystä "extrasta", kuten e-possusta bonuksista, pullorahoista, torimyynneistä sun muista mitä ei rahoiteta palkkatuloista kuin osittain. Ja koska rahat menee omalle tilillensä niin ollaan kokoajan kärryillä paljonko meillä on milläkin hetkellä rahaa lomabudjetissa.
Siinä mielessä joo että lomabudjettia meillä ei lasketa normaalimenoiksi, vaan se kertyy ns. "extra" tuloista. Tarvittaessa sitten siirretään sinne lisää jos näyttää että ei rahat riitä.
 
Omassa ystäväpiirissä on muutama "kaikki yhteistä" mies.
Eipä ole heitä tarvinnut paljoa mukaan kysellä kun ollaan suunniteltu alpeilla käyntejä tai muita kalliimpia reissuja ukkojen kesken.
Saunailloissa saa sitten aina kuunnella avautumista rahoista.
Siellä on jotain ihan muuta perseellään kuin yhteinen talous, jos tilanne on tuollainen.
 
En tiedä miten isot nettotulot teillä on mutta asumiskulut (laina/vastike/vuokra/vesi/sähkö/jätteet) ja 15% nettotuloista kuulostaa ainakin "perustuloisella" =2.5-5k brutto aika vähältä.

Toki ihmisillä on erilaisia standardeja asumiselle, mutta ainakaa pk-seudun hintatasolla ei saa kovin kummoista kämppää/asumista tuolla rahalla.

Toki jos lainat maksettu ja tuo 15% menee esimerkiksi vastikkeeseen niin sitten ymmärrän prosentin.

Lainanlyhennys ei ole tuossa mukana, koska se ei ole asumiskulu. Lainanlyhennyshän menee ns. omaan taskuun, eli jokainen lyhennyserä kartuttaa omaa varallisuutta.
 
Ongelma syntyy siitä kun ostos on jostain muusta pois. Aivan varmasti tulisi tappelu jos puolison pitäisi valita tv:n ja lomareissun väliltä.
Ainahan se raha on jostain pois. Tän vuoden hankintoja selittää osaltaan se, että kaikki ulkomaanmatkat on seis. Nyt vuoden normilomabudjetti vapautui muuhun käyttöön.
Meidän normaali 4-6 ulkomaanmatkaa vuodessa tarkoittaa aika paljon rahaa muuhun.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 493
Viestejä
4 554 185
Jäsenet
74 993
Uusin jäsen
hollow

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom