Omat vai yhteiset rahat?

[juupeliskuupelis]

Yhteinen tili jonne kumpikin tallettaa saman summan joka kuukausi, tästä maksetaan ruoka, asuminen, huvittelu sekä muut talouden menot. Henkilökohtaiset lainat ja muut hankinnat menee omilta tileiltä. Toiminut jo 12 vuotta, rahasta ei ole tarvinnut tapella.

Tämä on mielestäni se paras ratkaisu kyllä.

 

[DädiFinn]

Omat tilit ja omat rahat. Asumiskulut ja ruuat ~ puoliksi ja minä maksan auton vakuutukset, bensat(useimmiten) jne. Isot ostokset, kuten huonekalut puoliksi. Muutoin rahoilla saa tehdä mitä lystää kunhan ei tiliä tyhjäksi vedä. Pienituloisia ollaan molemmat. Avoliitto.

Ruokatiliä ollaan harkittu.

 

[Optimist]

Aika yhteisillä rahoilla täällä pelataan. Just eilen maksoin mutsille 300 € velkoja.

 

[juupeliskuupelis]

Aika yhteisillä rahoilla täällä pelataan. Just eilen maksoin mutsille 300 € velkoja.

Ootko parisuhteessa mutsis kanssa?

 

[Optimist]

Ootko parisuhteessa mutsis kanssa?

Ei kun asun vanhemmilla.

 

[juupeliskuupelis]

Ei kun asun vanhemmilla.

Ajattelin vaan kun aloituksessa puhuttiin puolisoista ja täällä on yleisesti puhuttu ihan parisuhteista.

 

[Optimist]

Ajattelin vaan kun aloituksessa puhuttiin puolisoista ja täällä on yleisesti puhuttu ihan parisuhteista.

Luin vaan että yhteiset rahat ja perhe.

 

[Teräsmiäs]

Avovaimo netto käteen sen 30% enemmän kuin minä ja hän itse ehdotti, että kun tienaa enemmän niin hän voi talon sekä lapsen kuluja maksaa myös enemmän suhteessa minuun.

Talolaina, autolaina sekä talonkulut toistaiseksi menee kyllä ihan 50/50 eikä lapsi vielä harrasta mitään, kun on vasta 2vuotias.
Isot hankinnat ostetaan yhdessä, mutta elektroniikka enemmän lankeaa minun kukkarolle, koska haluan siihen enemmän panostaa.

Täytyy sanoa, että olen siinä onnellisessa asemassa, ettei rahasta ole juurikaan tapeltu, mielummin "tappelen" enemmin vaikka villakoirista kuin rahasta.

 

[Takaisku]

Omat vuositulot bruttona yli 200 000 euroa ja vaimolla alle 50 000 joten on luonnollista että perheen isommat kulut menevät minun kukkarostani.

 

[pulatunnus]

hauskalta kuulostaa tää että exceliin kuun lopussa näpyttelee

Otsikon aihe on rahat, joten talouden pidosta puhutaan.

Se pitääkö parempana paperista tilikirjaa tai ruutuvihkoa, vai jotain ohjelmaa, vai ihan Excelia, niin ei se ole se juttu.

Vaan se että pitää kirjaa, se on osalla ihan luonostaan lapsesta saakka, jotkut oppineet myöhemmin, jotkut vetää keski-ikäisenäkin kuitit sun muut muovipussiin ja pusiin roskiin.

Parisuhteessa on varsin tärkeää että jokaisella on omaa rahaa, jos kyse ei ole avioliitosta, niin se on sitten parin asia miten yhteiset menot hoidetaan. Suhteita on moneen lähtöön, mutta asiallinen taloudenpito helpottaa suhteen ylläpitoa.

Jos suhteen osapuolet on kovasti erilaisia rahankäytön suhteen, niin tuskin asiallinen krijanpito on haitaksi, päinvastoin.

Yhteinen "exceli" sen takia että ollaan kärryille yhteisesti menoista, jos kumpikin pitää kirjaa vain omista menoista niin herkemmin syntyy väärinkäsityksiä.

 

[Zigh]

Tavallaan kyllä, mutta ainakin meillä se mitoitetaan niin että ne asumiskulut/pakolliset menot jäävät alle 50% yhteisistä tuloista.

Ei mikään tavallaan kyllä, vaan niinhän te juuri olette tehneet kuten kuvasin: asumismenot mitoitettu yhteistulojen mukaan.

Meillä on sama malli kuin monella muullakin tällä. Eli omien tilien lisäksi yksi yhteinen tili, jonne laitetaan kuukausittain tulojen suhteessa suunnilleen sen verran rahaa, että sillä hoitaa asumiseen, ruokaan yms. pakolliseen liittyvät kulut sekä yhteisen asuntolainan lyhennykset (yhteisen lainan lisäksi molemmilla edellisen kämpän jäljiltä vielä omia lainoja, joiden lyhennykset erikseen).

Isommat hankinnat ja lomareissut hoidetaan sitten niin, että toinen maksaa ja kysyy sitten toiselta haluaisitko maksaa tästä osan. Ja jotkut "yhteiset" hankinnat menee niin, että toinen yleensä maksaa kokonaan. Esim. itse ostelen kodinelektroniikkaa usein vaimolta pahemmin kyselemättä, niin myös maksan ne kokonaan itse. Vaimo taas hoitaa aika pitkälti lasten vaatteiden hankinnat. Autohankinnat ja auton kulut olen jo ~10 vuotta maksanut kokonaan itse kun vaimo ei käytännössä omia ajoja aja.

Tällä metodilla on pärjätty riitelemättä sieltä opiskelija-ajoista asti vaikka tulot oli joskus alle 1000e kuussa.

 

[pulatunnus]

Mitä se tuloero tähän kuuluu? Asuminen suhteutetaan niin että molemmilla on varmaa maksaa siitä 50/50 ja loppu on omaa rahaa vaikka toinen tienaisi miljoonan kuussa ja toinen tonnin.

Häh? Yleensä kai asuminen mitoitetaan niin, että lasketaan tulot yhteen ja katsotaan mihin se riittää.

Totta että varmaan aika monet pistää asumiseen "kaiken", minkä pystyy, mutta onko se prosenttuaalisesti yli puolia.

Enkä tarkoitit sitä että monet alkuvuosiikymmeninä hankkii kalliimpia asuntoja kuin sinänsä tarvitsisivat, toki ei välttämättä verotusyistä tyhmää jos siitä saa sitä lisäarvoa enemmän kuin jostain muusta.

Mutta noista 50/50 jutuista, se tasa osallsituminen toki yksivaihtoehto. Jos se kumppani omistaa asunnon ja se ei ole sen arvoinen mistä itse on valmis maksamaan ylimääräistä, niin varmaan ihan oikeudenmukaista että maksaa sen osuuden minkä kokee sopivaksi, jos toinen taasen toivoisi osallistumista isommalla osuudella, niin sitten neuvotellaan.

Jos neuvottelu tuntuu jotekin karulta, niin sovittava se joka tapauksessa on, parisuhteella on hintansa.

Ennenkuin alkaa vuokraa maksamaan tilisiirroin kumpanille, niin miettiä veroturvallisempia ratkaisuja.

Jos taasen suhteen aikana mietitään muuttamista, niin neuvottelu kysymys, tuskin se 50/50 kustannusten jako on mikään optimi.

Toinen mikä kiinittänyt huomioon, monessa viestissä oli yhteiset asuntolainat, joka tuo mieleen että omistetaan asunto yhdessä, esim puoliksi. Joo, usein varmaan ihan käytännön syistä järkevää, mutta että noin usein.

Mutta jos nuorena pariutunut, niin eikö olisi ollut osalla järkevämpää hankkia ensiasunto toisen nimiin, ajan sitä takaa että ensiasunnon hankintaa on veroteuttu.

Kommenteissa on usein jäänyt mainitsematta millainen suhde, on kovasti eriasia jos on naimissa (tai vastaava), vs avoliitto.

Avioliitossa on itsestään selvää että kumpikin osallistuu perheen "elättämiseen" kykyjensä mukaan ja jos toisella ei ole varoja/tuloja ja toisella on, niin jälkimmäinen pitää huolen että sillä toisella on myös omaa rahaa käytettävissä. Omalla rahalla en tarkoita yhteisiä rahoja, vaan ihan omaa rahaa.

Jos avoliitolla tarkoitetaan tilannetta että asutaan yhdessä, niin se niin kirjava kuvio jossa varmaan oletetaan että kirjanpito tarkempaa , mikä ei tarkoita etteikö kumppani voisi avoliitossakin elättä toisen. Yhteiskuntakin olettaa että vapaaehtoisesti niin myös jollain tasolla tehdään.

En tarkoita etteikö voisi olla ihan win/win tilanne jos toisen kämppä jossa toinen punkkaa, suoranaisesti osallitumatta asunnon kustannuksiin.

 

[Honzo]

Tää on jännä asia tää taloudenpito eri ihmisillä/pariskunnilla. Itse en ole koskaan pitänyt kirjaa ostoksista tai muutenkaan mitää kirjanpitoa omasta tai perheen taloudesta.
Koskaan ei ole ollleet rahat loppu tai rahasta tiukkaa. Aina olen osannut suhteuttaa tulot menoihin. Ei ole koskaan ollut sellaista "nyt on tilillä rahaa, pakko ostaa jotain" -mentaliteettiä.
Toisilla kun tuntuu olevan aina rahat loppu, riippumatta tuloista. Varmaan se sitten lähtee jostain kotoa, lapsuudesta tms.

Opiskeluaikaan eleltiin mielestäni tulevan vaimon kanssa ihan kivasti opintotuilla + kesätyörahoilla. Olin kyllä opiskelujen ohessa koko ajan jonkin verran töissä. Asuttiin kivassa opiskelijakolmiossa, tehtiin 2-3 ulkomaanmatkaa vuodessa jne. (talvisin alpeille ja 90-luvulla jo ekaa kertaa esim. käytiin Thaimaassa). Ei ole mitään muistikuvaa, että rahasta olisi ollut tiukkaa. Menot olivat suhteessa tuloihin. Kulutus oli aika vähäistä ja esim. noihihin matkoihin priorisoitiin ja säästettiin. Autoa ei ollut, koska siihen ei ollut varaa. Ruokaan nyt kai rahat pääosin meni, ei silloin mihinkään suurempiin hankintoihin ollut varaa. Muistan kuinka kuukausikaupalla mietin ekan kotietatterivahvarin ostoa ja sen jälkeen pikkuhiljaa säästettiin ja ostettiin kaiuttimia (tai stereokajarit jo oli, mutta keski- ja takakajarit + subbari).

Valmistuttiin samoihin aikoihin ja työuran alussa palkat eivät mitään huimia olleet. Toki DI ja AMK inssi kun on taloudessa, niin ihan ok liksat kuitenkin. Pikkuhiljaa tulot nousivat ja talouteen tuli auto ja melko pian toinenkin. Sitten ostettiin asunto ja toinen ja kymmenisen vuotta sitten rakennettiin oma. Tasaisesti on tulot nousseet molemmilla ja viimeiseen reiluun viiteen vuoteen ei kyllä ole kulutus noussut yhtään, tulot vain kasvaneet, eli säästöjä on kertynyt ja kertyy aikalailla. Vaikka rahaa olisi ostella "kaikkea kivaa", niin eipä olla koettu tarvetta mihinkään ihmeelliseen. Tarpeeseen ostetaan, toki laadukasta ja kestävää, mutta mitään "turhaa" ei kuluteta. Autot ei ole mitään erikoisia, eivätkä ne vaihdu muutaman vuoden välein, viihde-elektronikkaa ei päivitetä huvin vuoksi jne. Säästöön menee 30-50te vuodessa. Saisihan tosta lohkaistua vaikka 10-20te vuodessa "kaikkeen kivaan", mutta miksi? Rahoilla saa tulevaisuudenturvaa ja ehkäpä omille lapsille voi tarjota apua, jos tarve tulee. Yksi asia, johon selvästi nykyään menee aika paljon enemmän rahaa kuin takavuosina on ruoka. Hyvään ja terveelliseen ruokaan on kiva panostaa. Tosin ei siihenkään nyt mene mitään mahdottomia. Ja matkustettu on aina. Käytännössä kaikki lomat jossain ulkomailla. Eli 3-5x vuoteen. Tosin nyt matkustuskin on sattuneesta syystä ollu jäissä viime maaliskuusta lähtien...

Kyllä avainasemassa on se, että ei pidä elää yli varojen. Ymmärrän kyllä, että todella pienituloisilla ei paljoa vaihtoehtoja ole, mutta todella paljon on ihan hyvätuloisiakin, jotka elävät täysin kädestä suuhun. Mielestäni se on pääosin vain itse aiheutettua ja typerästä taloudenpidosta johtuvaa.

Ja tosiaan täysin yhteisten rahojen tapauksessa, kuten meillä tulee kyllä vähän enemmän mietittyä, mihin rahoja käyttää. Kun kaikki hankinnat keskustellaan yhdessä. Ehkä pahimmat ylilyönnit jäävät.

 

[Tapio_75]

Meillä yhteinen tili jonne molemmat laittaa 1500€/kk. Sieltä menee sitten asuntolaina + yhteiset laskut.

Sitten isommat ostokset kuten lomareissut, remontit yms saatetaan sumplia että maksa sä lennot ja mä maksan hotellit, ja lopuksi saatetaan verrata paljonko hänen ja paljonko mun luottokorttilasku siltä reissulta oli.

Ihan mielenkiinnosta kysyn. Jos teillä kerran on jo se yhteinen tili, niin eikö se olisis paljon helpompaa, että lomareissua varten molemmat siirtää vaikka tonnin extraa yhteiselle ja sitten maksetaan ne lennot ja hotellit sieltä?

Näin se ainakin meillä menee kaikkein helpoiten. Seurustelukumppani on lääkäri ja ei mulla ole mitään hajua, että paljonko hän mahtaa tienata kuukaudessa, kun tekee vielä lisäksi privaa yksityisellä. Mun vastuulla on yhteisten raha-asioiden hoito. Tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yhteillä tilillä alkaa saldo vähentymään riittävästi, niin molemmat siirtää sinne saman summan.

Tosin ollaan oltu yhdessä vasta vuoden verran, kummallakaan ei ole lapsia ja molemmilla on vielä omat asunnot, niin tässä kohtaa yhteinen tili ja molemmilla omat raha-asiat on ainoa oikea vaihtoehto. Yhteisellä maksetaan lomareissut, leffat, ulkonasyömiset, jne selkeästi yhteiset menot. Splitwiseä yritettiin käyttää, mutta kyllä tämä on paljon parempi vaihtoehto.

 

[tpu]

Totta että varmaan aika monet pistää asumiseen "kaiken", minkä pystyy, mutta onko se prosenttuaalisesti yli puolia.

Kuinkahan moni oikeasti mitoittaa asumiskulut niin, että asumiseen pistetään kaikki mitä vaan pystyy? Itselle vieras ajatus. Meillä asumiskulut ovat noin 15 % käytettävisssä olevista nettotuloista. Tällöin asumiskulut eivät hallitse taloutta, eikä koskaan tule tilanteita että joutuisi rahankäyttöä miettimään siltä pohjalta, että miten pärjätään. Selvitään hyvin, vaikka toinen jäisi työttömäksikin. Itse asiassa selvittäisiin asumiskuluista, vaikka molemmat jäisivät työttömäksi

 

[pokkus]

Mitä hauskaa siinä on?

Ainakin tuo excelin näpyttely on ihan turhaa työtä, kun sen saman voisi hoitaa yhteisen tilin kautta maksamalla nuo samat ostokset.

 

[pulatunnus]

niin eikö se olisis paljon helpompaa, että lomareissua varten molemmat siirtää vaikka tonnin extraa yhteiselle ja sitten maksetaan ne lennot ja hotellit sieltä?

Tuohon tapaukseen kantaa ottamatta.

Jos suinkin mahdollista, niin lomamatkat, varsinkin omatoimimatkat kannattaa maksaa luottokortilla. Kumppani voi sitten siirtää etukäteen tai jäkikäteen omanosuutensa maksajan tilille, sopivalla kuvauksella.

Yhteisen tilin etu on siinä että kumpikin voi seurata että yhteiset maksut hoidetaan ja halutessa voi helpottaa yhteistenasioiden budjetointai/säästämistä jne. Ja iso etu on se että jää jälki että yhteiset asiat on tosiasillisesti maksettu yhdessä, eikä vain toinen.

Ainakin tuo excelin näpyttely on ihan turhaa työtä, kun sen saman voisi hoitaa yhteisen tilin kautta maksamalla nuo samat ostokset.

Riippuu tilipalveluista,mutta vielä tänäpäivänä käytännössä sen kirjanpidon joutuu hoitaa erikseen.Yhteinen tili EI KORVAA "exceliä."



Excelin pitämistä yhteinen tili helpottaa ja jos siis sitä ei pidä, niin onhan ne pankin printit parempia kuin ei mitään, sillä Kaikki ei halua pitää "kirjanpitoa", ja jos kumpikaan ei sitä vaivaudu tekemään niin ei sitä sitten ole.


Yhteisessä tilissä muistettava että jos osaa menoista ei jaeta samoin osuuksi, niin yhteinen tili ei siinä ole hyvä, vaan ne kananttaa suorittaa omilta tileiltä.

 

[psymbiote]

Me taidetaan olla vähemmistössä, kun ei paljon rahoista stressata. Yleensä kun tilitietoja katsotaan, niin katsotaan sitä tilien yhteenlaskettua summaa, että "tän verran meillä on". Tilejä on monenlaisia, on yhteinen tili, "omat" tilit ja mulla vielä maatalous tili. Nuo omat tilitkin on jäänne menneisyydestä, joille ei oikeastaan olis nykyään tarvetta. Kaikki nämä kuitenkin mielletään yhteiseksi.
Kaikki isot hankinnat toki keskustellaan etukäteen, ettei pihaan ilmesty esim uutta autoa ilmoittamatta, poislukien maatalouteen liittyvät, johin vaimon hyväksyntää ei vaadita. Vaimoa ei kauheasti muutenkaan kiinnosta taoudenhoito, ei ole tainnut yhtäkään laskua maksaa sen jälkeen kun naimisiin mentiin. Tällä epämääräisellä systeemillä menty jo 15v, ja kertaakaan ei ole rahasta ollut riitaa.

 

[Mikkos]

Tää on jännä asia tää taloudenpito eri ihmisillä/pariskunnilla. Itse en ole koskaan pitänyt kirjaa ostoksista tai muutenkaan mitää kirjanpitoa omasta tai perheen taloudesta.
Koskaan ei ole ollleet rahat loppu tai rahasta tiukkaa. Aina olen osannut suhteuttaa tulot menoihin. Ei ole koskaan ollut sellaista "nyt on tilillä rahaa, pakko ostaa jotain" -mentaliteettiä.
Toisilla kun tuntuu olevan aina rahat loppu, riippumatta tuloista. Varmaan se sitten lähtee jostain kotoa, lapsuudesta tms.

Opiskeluaikaan eleltiin mielestäni tulevan vaimon kanssa ihan kivasti opintotuilla + kesätyörahoilla. Olin kyllä opiskelujen ohessa koko ajan jonkin verran töissä. Asuttiin kivassa opiskelijakolmiossa, tehtiin 2-3 ulkomaanmatkaa vuodessa jne. (talvisin alpeille ja 90-luvulla jo ekaa kertaa esim. käytiin Thaimaassa). Ei ole mitään muistikuvaa, että rahasta olisi ollut tiukkaa. Menot olivat suhteessa tuloihin. Kulutus oli aika vähäistä ja esim. noihihin matkoihin priorisoitiin ja säästettiin. Autoa ei ollut, koska siihen ei ollut varaa. Ruokaan nyt kai rahat pääosin meni, ei silloin mihinkään suurempiin hankintoihin ollut varaa. Muistan kuinka kuukausikaupalla mietin ekan kotietatterivahvarin ostoa ja sen jälkeen pikkuhiljaa säästettiin ja ostettiin kaiuttimia (tai stereokajarit jo oli, mutta keski- ja takakajarit + subbari).

Valmistuttiin samoihin aikoihin ja työuran alussa palkat eivät mitään huimia olleet. Toki DI ja AMK inssi kun on taloudessa, niin ihan ok liksat kuitenkin. Pikkuhiljaa tulot nousivat ja talouteen tuli auto ja melko pian toinenkin. Sitten ostettiin asunto ja toinen ja kymmenisen vuotta sitten rakennettiin oma. Tasaisesti on tulot nousseet molemmilla ja viimeiseen reiluun viiteen vuoteen ei kyllä ole kulutus noussut yhtään, tulot vain kasvaneet, eli säästöjä on kertynyt ja kertyy aikalailla. Vaikka rahaa olisi ostella "kaikkea kivaa", niin eipä olla koettu tarvetta mihinkään ihmeelliseen. Tarpeeseen ostetaan, toki laadukasta ja kestävää, mutta mitään "turhaa" ei kuluteta. Autot ei ole mitään erikoisia, eivätkä ne vaihdu muutaman vuoden välein, viihde-elektronikkaa ei päivitetä huvin vuoksi jne. Säästöön menee 30-50te vuodessa. Saisihan tosta lohkaistua vaikka 10-20te vuodessa "kaikkeen kivaan", mutta miksi? Rahoilla saa tulevaisuudenturvaa ja ehkäpä omille lapsille voi tarjota apua, jos tarve tulee. Yksi asia, johon selvästi nykyään menee aika paljon enemmän rahaa kuin takavuosina on ruoka. Hyvään ja terveelliseen ruokaan on kiva panostaa. Tosin ei siihenkään nyt mene mitään mahdottomia. Ja matkustettu on aina. Käytännössä kaikki lomat jossain ulkomailla. Eli 3-5x vuoteen. Tosin nyt matkustuskin on sattuneesta syystä ollu jäissä viime maaliskuusta lähtien...

Kyllä avainasemassa on se, että ei pidä elää yli varojen. Ymmärrän kyllä, että todella pienituloisilla ei paljoa vaihtoehtoja ole, mutta todella paljon on ihan hyvätuloisiakin, jotka elävät täysin kädestä suuhun. Mielestäni se on pääosin vain itse aiheutettua ja typerästä taloudenpidosta johtuvaa.

Ja tosiaan täysin yhteisten rahojen tapauksessa, kuten meillä tulee kyllä vähän enemmän mietittyä, mihin rahoja käyttää. Kun kaikki hankinnat keskustellaan yhdessä. Ehkä pahimmat ylilyönnit jäävät.

Niin, edelleen veikkaan että ne teidän kesätyörahatkin oli enemmän kuin täällä monella on nykyiset tulot kuukaudessa. Ilman opiskelemista.

Mutta siinä toki samaa mieltä että pitää elään niillä tuloilla mitä on. Ja meidän pienituloisten on pakko pitää rahoista tarkkaa kirjaa että on varaa elää ja asua ja että on varaa ostaa se pesukone kun vanha hajoaa.

Voit vaikka miettiä siltä kannalta että meillä pidetään neuvottelut ja mietitään mistä säästetään että saadaan hommattua 350e pesukone.
Teillä varmaan järjestetään vastaavia neuvotteluita kun halutaan ostaa 100ke Tesla.
Teidän ei tarvitse kalkuloida ja miettiä menoja koska teille normaali eläminen on halpaa tuloihin nähden. Kaikilla ei ole ja siksi täytyy hyvin pitää kirjaa. Se pesukone kun nyt kuitenkin on pakko hankkia. Pienituloisten pitää tehdä valintoja.

 

[elmo]

Ihan mielenkiinnosta kysyn. Jos teillä kerran on jo se yhteinen tili, niin eikö se olisis paljon helpompaa, että lomareissua varten molemmat siirtää vaikka tonnin extraa yhteiselle ja sitten maksetaan ne lennot ja hotellit sieltä?

Näin se ainakin meillä menee kaikkein helpoiten. Seurustelukumppani on lääkäri ja ei mulla ole mitään hajua, että paljonko hän mahtaa tienata kuukaudessa, kun tekee vielä lisäksi privaa yksityisellä. Mun vastuulla on yhteisten raha-asioiden hoito. Tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yhteillä tilillä alkaa saldo vähentymään riittävästi, niin molemmat siirtää sinne saman summan.

Tosin ollaan oltu yhdessä vasta vuoden verran, kummallakaan ei ole lapsia ja molemmilla on vielä omat asunnot, niin tässä kohtaa yhteinen tili ja molemmilla omat raha-asiat on ainoa oikea vaihtoehto. Yhteisellä maksetaan lomareissut, leffat, ulkonasyömiset, jne selkeästi yhteiset menot. Splitwiseä yritettiin käyttää, mutta kyllä tämä on paljon parempi vaihtoehto.

Missä vaiheessa otitte yhteisen tilin käyttöön? Kuulostaa ihan fiksulta idealta seurustelu vaiheessakin. Jotenkin mieltänyt tämän aina vasta siihen yhteiseen talouteen. Mutta ihan hyvin homma voisi toimia kyllä tässä vaiheessakin kun molemmilla omat asunnot ja taloudet, mutta kuitenkin paljon yhteisiä menoja. Ei tartte miettiä sitä kumpi maksanut viimeksi jne. Mistä nyt sitten aina välillä on kassalla vääntöä siinä muodossa, että kumpi saa maksaa . Onko teillä tuplakortit siihen vai sulla vaan kun kirjotit, että vastaat yhteisten raha-asoiden hoidosta?


Yleisesti ottaen ei näihin ole yhtä ja oikeaa ratkaisua. Jotta siinä mielessä vähän turha pöyristyä jos jossain on tarkempia käytäntöjä menossa. Tosiaan kuten mainittu niin jos on pienet tulot niin silloin on oikeasti pakko katsoa mihin ne eurot menee. Samoten jos on ollut nuoresta asti vuosikymmenet yhdessä, yhteiset lapset jne. niin aivan eria asia kun aikuisiällä pariskunta jolla on omat omaisuudet, velat ja lapset edellisestä liitosta. Pää-asia, että raha-asiat on sovittu ja homma on molempien puolesta ok. Ettei jää mitään hampaankoloon mikä sitten purkautuu joskus riidellessä kun kokee, että raha-asiat on olleet vituillaan... Tai pahimmillaan sitten jos lusikat menee jakoon niin alkaakin mieltä hiertämään ettei kaikki mennytkään rahojenkaan puolesta ok vaikka ennen kiinnostus oli pyöreät 0.

 

[Jebaus]

Ihan mielenkiinnosta kysyn. Jos teillä kerran on jo se yhteinen tili, niin eikö se olisis paljon helpompaa, että lomareissua varten molemmat siirtää vaikka tonnin extraa yhteiselle ja sitten maksetaan ne lennot ja hotellit sieltä?

Periaatteessa kyllä, mutta tosiaan tuo luottokortti ja jälkijunassa tuleva lasku sitä yleensä hidastavat. Näin ollaan kyllä toimittu esim jossain pakettimatkatilanteessa kun summa kasvoi jo merkittäväksi.
Korttia tuolle yhteiselle tilille meillä ei ole, vaan molemmilla omat pankki/luottokortit omille tililleen ja liuta muita kortteja. Jos yhteiselle tilille olisi kortti (varsinkin luotto sellainen), toki sillä maksaminen olisi se helpoin ratkaisu.

Ja kyllä itsellä on myös tapana vuoden lopuksi ottaa yhteiseltä tililtä se tiliote, kääntää exeliin ja laskea mitä mihinkin on mennyt. Vie aikaa sen vartin ja saa suht tarkan otannan niin lainojen lyhennyksistä, asumiskuluista, yms vuoden aikana.

 

[MIndye]

En oikeen ymmärrä miten toi pienituloisuus liittyy mitenkään siihen miten parisuhteen rahoja käytetään. Meillä avattiin yhteenmuutettaessa myös yhteistili, jonne laitetaan asumiskulut + vähän reilu kuukauden average ruokakulut ja laskut. Loput on omaa rahaa jonka voi käyttää miten haluaa mutta toki isommista ostoksista puhutaan ennakkoon eikä vaan tulla uudella autolla kotiin. Sama tapa on ollut alusta asti jolloin molemmat oli juurivalmistuneita ja palkat ei todellakaan mitään isoja. Nyt kun itsellä noussut niin laitan yhteiselle vähän enemmän.

Lomamatkat yms. laitetaan about puoliksi mutta ei niitäkään sen tarkemmin lasketa. Jos esim. lomamatkan takia pitää alkaa senttejä laskemaan, kannattaa mielummin säästää vähän pidempään.

 

[petepeluri]

Tää on jännä asia tää taloudenpito eri ihmisillä/pariskunnilla. Itse en ole koskaan pitänyt kirjaa ostoksista tai muutenkaan mitää kirjanpitoa omasta tai perheen taloudesta.
Koskaan ei ole ollleet rahat loppu tai rahasta tiukkaa. Aina olen osannut suhteuttaa tulot menoihin. Ei ole koskaan ollut sellaista "nyt on tilillä rahaa, pakko ostaa jotain" -mentaliteettiä.
Toisilla kun tuntuu olevan aina rahat loppu, riippumatta tuloista. Varmaan se sitten lähtee jostain kotoa, lapsuudesta tms.

Opiskeluaikaan eleltiin mielestäni tulevan vaimon kanssa ihan kivasti opintotuilla + kesätyörahoilla. Olin kyllä opiskelujen ohessa koko ajan jonkin verran töissä. Asuttiin kivassa opiskelijakolmiossa, tehtiin 2-3 ulkomaanmatkaa vuodessa jne. (talvisin alpeille ja 90-luvulla jo ekaa kertaa esim. käytiin Thaimaassa). Ei ole mitään muistikuvaa, että rahasta olisi ollut tiukkaa. Menot olivat suhteessa tuloihin. Kulutus oli aika vähäistä ja esim. noihihin matkoihin priorisoitiin ja säästettiin. Autoa ei ollut, koska siihen ei ollut varaa. Ruokaan nyt kai rahat pääosin meni, ei silloin mihinkään suurempiin hankintoihin ollut varaa. Muistan kuinka kuukausikaupalla mietin ekan kotietatterivahvarin ostoa ja sen jälkeen pikkuhiljaa säästettiin ja ostettiin kaiuttimia (tai stereokajarit jo oli, mutta keski- ja takakajarit + subbari).

Valmistuttiin samoihin aikoihin ja työuran alussa palkat eivät mitään huimia olleet. Toki DI ja AMK inssi kun on taloudessa, niin ihan ok liksat kuitenkin. Pikkuhiljaa tulot nousivat ja talouteen tuli auto ja melko pian toinenkin. Sitten ostettiin asunto ja toinen ja kymmenisen vuotta sitten rakennettiin oma. Tasaisesti on tulot nousseet molemmilla ja viimeiseen reiluun viiteen vuoteen ei kyllä ole kulutus noussut yhtään, tulot vain kasvaneet, eli säästöjä on kertynyt ja kertyy aikalailla. Vaikka rahaa olisi ostella "kaikkea kivaa", niin eipä olla koettu tarvetta mihinkään ihmeelliseen. Tarpeeseen ostetaan, toki laadukasta ja kestävää, mutta mitään "turhaa" ei kuluteta. Autot ei ole mitään erikoisia, eivätkä ne vaihdu muutaman vuoden välein, viihde-elektronikkaa ei päivitetä huvin vuoksi jne. Säästöön menee 30-50te vuodessa. Saisihan tosta lohkaistua vaikka 10-20te vuodessa "kaikkeen kivaan", mutta miksi? Rahoilla saa tulevaisuudenturvaa ja ehkäpä omille lapsille voi tarjota apua, jos tarve tulee. Yksi asia, johon selvästi nykyään menee aika paljon enemmän rahaa kuin takavuosina on ruoka. Hyvään ja terveelliseen ruokaan on kiva panostaa. Tosin ei siihenkään nyt mene mitään mahdottomia. Ja matkustettu on aina. Käytännössä kaikki lomat jossain ulkomailla. Eli 3-5x vuoteen. Tosin nyt matkustuskin on sattuneesta syystä ollu jäissä viime maaliskuusta lähtien...

Kyllä avainasemassa on se, että ei pidä elää yli varojen. Ymmärrän kyllä, että todella pienituloisilla ei paljoa vaihtoehtoja ole, mutta todella paljon on ihan hyvätuloisiakin, jotka elävät täysin kädestä suuhun. Mielestäni se on pääosin vain itse aiheutettua ja typerästä taloudenpidosta johtuvaa.

Ja tosiaan täysin yhteisten rahojen tapauksessa, kuten meillä tulee kyllä vähän enemmän mietittyä, mihin rahoja käyttää. Kun kaikki hankinnat keskustellaan yhdessä. Ehkä pahimmat ylilyönnit jäävät.

Tarkkaa kirjanpitoa ei varmaan tarvitsekkaan jos rahasta ei ole pulaa. Myös menojen suhteuttaminen tuloihin on vaikeampaa jos tuloja on vähän.

 

[Kvarkki]

Niin, edelleen veikkaan että ne teidän kesätyörahatkin oli enemmän kuin täällä monella on nykyiset tulot kuukaudessa. Ilman opiskelemista.

Mutta siinä toki samaa mieltä että pitää elään niillä tuloilla mitä on. Ja meidän pienituloisten on pakko pitää rahoista tarkkaa kirjaa että on varaa elää ja asua ja että on varaa ostaa se pesukone kun vanha hajoaa.

Voit vaikka miettiä siltä kannalta että meillä pidetään neuvottelut ja mietitään mistä säästetään että saadaan hommattua 350e pesukone.
Teillä varmaan järjestetään vastaavia neuvotteluita kun halutaan ostaa 100ke Tesla.
Teidän ei tarvitse kalkuloida ja miettiä menoja koska teille normaali eläminen on halpaa tuloihin nähden. Kaikilla ei ole ja siksi täytyy hyvin pitää kirjaa. Se pesukone kun nyt kuitenkin on pakko hankkia. Pienituloisten pitää tehdä valintoja.

Pienituloisuus ja menojen seuranta on eri asia kuin menojen tasaaminen perheen kesken. Ymmärrän oikein hyvin, että excelillä selvittää paljonko kuussa menee mihinkin rahaa. Laskin näin karkealla tasolla itsekin, kun määrittelin paljonko yhteistilille pitää saldoa kuukaudessa pistää, että riittää. Muutenkin toki oli kulurakenne kiva tietää. Nykyään tiliä ollaan säädetty vähemmän vaivan kautta niin, että jos ei riitäkään, niin kertakulujen osalta pistää ko. summan lisää tai jos näyttää vakionakin jäävän vajaaksi, niin 50 e/nuppi/kk lisää. Sen sijaan excelin käyttö myös siihen, että kuun lopussa tasaa tilin puolison kanssa menee mielestäni hieman, noh, omituisen tarkaksi. Varsinkin, kun se yhteistili on hemmetin helppo vaihtoehto kuten Pokkuskin totesi. Johan teillä on muutenkin yhteisiä tilejä, käyttörahat sinne ja kortit molemmille. Yksi excelöitävä asia vähemmän

 

[elmo]

En oikeen ymmärrä miten toi pienituloisuus liittyy mitenkään siihen miten parisuhteen rahoja käytetään.

Kait se liittyy ihan yleiseen rahankäyttöön eikä pelkästään parisuhteen rahankäyttöön. Mutta heijastuu myös siihen luonnollisesti.

Kyllä mulla on hyvässä muistissa vielä ajat kun oli pienet tulot ja exä opiskeli niin käytiin keskustelua onko ne mun lelu hankinnat niin tarpeelisia kun kaikki oli periaatteessa pois yhteisetä kassasta. Sitten kun molemmat töissä ja kummallakin ok tulot. Normi arkeen riitti rahaa ja jotkut extempore hankinnat ei vaikuttaneet arkeen mitenkään eikä niistä keskusteltu sen enempää ellei hankinta koskettanut kaikkia.

 

[Honzo]

Tarkkaa kirjanpitoa ei varmaan tarvitsekkaan jos rahasta ei ole pulaa. Myös menojen suhteuttaminen tuloihin on vaikeampaa jos tuloja on vähän.

Tätä mä en just ihan ymmärrä. Ei meillä edes opiskeluaikana mitään kirjaa pidetty, vaikka rahaa ei liikaa ollutkaan. Ja eikös normaalisti ihmisillä kuukausittain tule aikalailla sama summa rahaa tilille? Ja peruskulut (Asuminen, ruoka, liikkuminen, harrastukset) ole liki muuttumattomat? Noiden jälkeen jää aina ~xxe ylimääräistä ja sen tietäminen se kai on tärkeää? Ei tohon mitään exceleitä tartte? Ja palkasta voi aina laittaa jonkun summan vaikka toiselle tilille puskuriksi ja isompia hankinoja varten. Käyttötilin saldo sitten saa mennä lähelle nollaa aina ennen palkkapäivää.

 

[Mikkos]

Tätä mä en just ihan ymmärrä. Ei meillä edes opiskeluaikana mitään kirjaa pidetty, vaikka rahaa ei liikaa ollutkaan. Ja eikös normaalisti ihmisillä kuukausittain tule aikalailla sama summa rahaa tilille? Ja peruskulut (Asuminen, ruoka, liikkuminen, harrastukset) ole liki muuttumattomat? Noiden jälkeen jää aina ~xxe ylimääräistä ja sen tietäminen se kai on tärkeää? Ei tohon mitään exceleitä tartte? Ja palkasta voi aina laittaa jonkun summan vaikka toiselle tilille puskuriksi ja isompia hankinoja varten. Käyttötilin saldo sitten saa mennä lähelle nollaa aina ennen palkkapäivää.

Tulot varmasti, mutta menot eivät. Sähkölasku muuttuu ilmojen mukaan, sähkösiirto kallistuu jatkuvasti, vesilasku on aina erilainen, bensaa menee eri määrä, puhelinlaskut heittää, ruokaan menee eri määrä (varsinkin juhlapyhäkuukausina) jne. Excelillä sitten seurataan kulurakennetta ja tehdään tarvittaessa muutoksia kuukausibudjettiin erityisesti vuositasolla.

 

[demo69]

Minulla ja vaimollani on ehkä hieman outo systeemi. Kumpikin maksaa omalta tililtään omat menot ja satunnaisen määrän yhteisiä menoja. Loput eli 1-2 k€ siirretään sitten minun arvo-osuustilille ja sijoitan ne parhaaksi näkemälläni tavalla. Yhteinenkin tili on, mutta se on jäänyt aika vähälle käytölle.
Tulot on kyllä kummallakin hyvin samaa tasoa, mutta keskiarvoa vähemmän ainakin vielä. Kulutuskin on kummallakin hyvin samanlaista eikä raha-asioista tarvitse riidellä. Sijoituskohteista keskustellaan ehkä jopa enemmän kuin hankinnoista.

 

[Kvarkki]

Tuohan on verotusteknisesti äärimmäisen hasardi ratkaisu, jos vaimo jatkuvasti iskee rahoja henkilökohtaisen sijoitussalkkusi suuntaan.

 

[petepeluri]

Tätä mä en just ihan ymmärrä. Ei meillä edes opiskeluaikana mitään kirjaa pidetty, vaikka rahaa ei liikaa ollutkaan. Ja eikös normaalisti ihmisillä kuukausittain tule aikalailla sama summa rahaa tilille? Ja peruskulut (Asuminen, ruoka, liikkuminen, harrastukset) ole liki muuttumattomat? Noiden jälkeen jää aina ~xxe ylimääräistä ja sen tietäminen se kai on tärkeää? Ei tohon mitään exceleitä tartte? Ja palkasta voi aina laittaa jonkun summan vaikka toiselle tilille puskuriksi ja isompia hankinoja varten. Käyttötilin saldo sitten saa mennä lähelle nollaa aina ennen palkkapäivää.

Lämmityksen ja liikkumisen hinta ei ole vakio joka kk.

 

[zepi]

Lämmityksen ja liikkumisen hinta ei ole vakio joka kk.

Kyllä ne opiskelijoille ovat - lämmitys kuuluu vuokraan ja julkisen liikenteen kk-lippu maksaa aina samat.

Tässä kohtaa joskus myös huomaa sen hyvätuloisuuden. Kun tienaa tarpeeksi, niin sähkölämmittäjänä ei välttämättä edes huomaa muutosta sähkölaskussa heinäkuun 30€/kk->300€/kk poikkeuksellisen kylmässä helmikuussa.

 

[Tapio_75]

Missä vaiheessa otitte yhteisen tilin käyttöön? Kuulostaa ihan fiksulta idealta seurustelu vaiheessakin. Jotenkin mieltänyt tämän aina vasta siihen yhteiseen talouteen. Mutta ihan hyvin homma voisi toimia kyllä tässä vaiheessakin kun molemmilla omat asunnot ja taloudet, mutta kuitenkin paljon yhteisiä menoja. Onko teillä tuplakortit siihen vai sulla vaan kun kirjotit, että vastaat yhteisten raha-asoiden hoidosta?

Kyllä me otettiin tuo yhteinen tili käyttöön jo muutaman kuukauden seurustelun jälkeen. Alkuun herrasmiehenä maksoin ulkona käymiset, mutta koska puoliso on lääkäri ja tienaa varmasti enemmän kuin IT-nörtti, niin kumpikaan ei pitänyt tätä ratkaisua kovin kestävänä pitkässä juoksussa Splitwiseä tosiaan yritettiin ensin, mutta en mä jaksa enää kirjata mitään menoja mihinkään ylös, kun sen kerran voi tehdä paljon helpommin.

Kun erosin eksästä, niin mulle jäi ylinmääräinen tili ja siihen liitetty luottokortti (eksän rinnakkaiskortti tietenkin poistettu). Ehdotin nyksälle, että koska kaikki meidän yhteiset menot tapahtuu käytännössä niin, että ollaan molemmat paikalla, sopiiko jos mä hoidan aina kaikki maksamiseen liittyvät asiat tällä "yhteisellä" kortilla, johon vaan molemmat siirtää 500 euroa kerralla huvittelurahaa.

Tämä systeemi on toiminut meillä todella hyvin, koska tuossa kortissa on lisäksi luotto-ominaisuus, niin ollaan maksettu koronan(kin) takia kaikki lennot, hotellit ja keikkaliput luotolla ja se sitten menee automaattisesti maksuun sieltä yhteiseltä.

Nyksää ei raha-asiat voisi vähempää kiinnostaa. Olen kyllä välillä yrittänyt lähettää hänelle tiliotteen yhteisen tilin osalta, mutta koska se menee kuulemma suoraan roskapostiin, niin lopetin sen ihan suosiolla jossain vaiheessa.

Ja jos nyt vielä avaudutaan samasta aiheesta, niin eksän kanssa meillä oli yhteinen tili, johon molemmilla oli tietenkin kortit, koska saman katon alla asuttiin ja molemmat kävivät ruokakaupassa, yms. Tavallaan toimi hienosti, mutta tavallaan ei. Jälkimmäinen sen takia, että eksä tienasi vähemmän ja mä sitten laitoin yhteiselle toisinaan vähän extraa, että päästään Thaimaan-reissuille, yms.

Yli 10 vuotta oltiin yhdessä ja ajatuksena tietenkin oli, että loppuelämä tässä ollaan yhdessä ja eikä tuohon velkaan ikinä tarvitse puuttua. Toisaalta tuota minun maksamaa extraa ei siis ollut tarkoitettu mihinkään hyväntekeväisyyteen, vaan lähtökohta oli, että jossain vaiheessa eksä alkaa laittamaan yhteiselle enemmän, jolloin tilanne tasoittuu niin, että molemmat ollaan laitettu sinne yhtä paljon.

No sitä päivää ei sitten ikinä tapahtunut, että yhteisen tili olisi ollut ns. balanssissa ja eron yhteydessä kun alettiin summailemaan lukuja yhteen, niin eksä olisi minulle n. 16.000 euroa velkaa (toki tämä on ollut tiedossa koko ajan, eikä siis tullut yllätyksenä). Eikä asia nyt todellakaan ollut sillä kuitattu, että eksä vaan siirtää kyseisen summan minulle seuraavana päivänä, koska ei hänellä (tietenkään) tuollaista summaa ole. Tavallaan pidän kohtuuttomana alkaa tuollaista häneltä edes perimään takaisin, koska osittain se on johtunut siitä, että mä halusin suhteen aikana reissata, asua, syödä ja harrastaa kalliisti - ei eksällä siihen olisi ollut varaa, eikä välttämättä edes haluja.

Mutta nyt kun ollaan jälkeenpäin juteltu asiasta, niin olen vasta itse ymmärtänyt, miten iso vaikutus tuolla oli lopulta meidän eroon. Ja ironisinta tässä on vielä se, että olen koko ajan itse suhtautunut tuohon eksän velkaa sillä ajatuksella, että en mä niitä rahoja ikinä tule näkemään, koska yhteisiin reissuihin, yms. ne on käytetty. Mutta kuitenkin joka kuukausi laitoin Exceliin joka ikisen kauppakuitin ja lähetin eksälle yhteenvedon, että paljonko enemmän minä olen laittanut yhteiselle rahaa.

Kaunis ajatus minulla tässä taustalla on varmaankin ollut se, että olen vain yrittänyt - huonolla menestyksellä - konkretisoida sitä tosiasiaa, ettei sitä rahaa kasva puussa. Mutta kyllä mä nyt myös ymmärrän eksän ahdistuksen siitä, että joka kuukausi tuo hänen velkamäärä vaan kasvaa ja kasvaa. Ja korostetaan nyt vielä sitäkin, että ei hän todellakaan ollut sellainen ihminen, että olisi käyttänyt rahat heti palkkapäivänä, vaan piti myös itse Excelissä kirjaa omista menoista.

Pitää siis nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi ja reilusti tunnustaa, että kyllä mä olen onnistunut tuhoamaan yhden pitkän parisuhteen rahan takia, koska meidän tulotaso oli niin eri. Ja kyllä - jälkeenpäin ajateltuna vituttaa oma toiminta.

Nykyisessä parisuhteessa tuskin tulee vastaavaa tilannetta eteen, kun lääkäripuoliso tienaa yhdestä viikonlopusta privassa enemmän kuin normi duunari kuukaudessa. Eli varmasti niitä ongelmia rahasta tulee vähemmän, jos molemmat tienaa ns. riittävästi, mutta kun ei sitä puolisoa nyt vaan voi valita pelkän verokortin perusteella.

 

[pelittäjä]

Jotenkin ei vaan omaan päähäni mene tuo omien ja toisen tulojen erittely ja laskeminen. Mitä sillä laskelmalla sitten tehdään että mä olen maksanut viimeisen 5 vuoden aikana yhteisiä menoja 5000€ enemmän. Maksaako se puoliso sen sulle takaisin vai onko tuo tarkoitus olla joku vapaudut vankilasta -kortti kun sattuu tiukempi tilanne. Samaten huomaan että aika moni erittelee esim. että itse käytän omat rahani SERiin ja vaimo ostaa lapsille vaatteet. Ei tuo minusta kovin reilulta kuulosta? Olen itse tienannut karkeasti 2-6x enemmän kuin puoliso tässä viime vuodet mutta ei olisi tullut mieleenkään että noita rahoja ei olisi käytetty perheen yhteiseen hyvään ja ostettu mitä on tarvittu/haluttu.

 

[Pretor]

Tulot varmasti, mutta menot eivät. Sähkölasku muuttuu ilmojen mukaan, sähkösiirto kallistuu jatkuvasti, vesilasku on aina erilainen, bensaa menee eri määrä, puhelinlaskut heittää, ruokaan menee eri määrä (varsinkin juhlapyhäkuukausina) jne. Excelillä sitten seurataan kulurakennetta ja tehdään tarvittaessa muutoksia kuukausibudjettiin erityisesti vuositasolla.

En tätäkään ymmärrä. Nää on ihme selityksiä omasta mielestäni. Pitkässä juoksussa noi kaikki tasoittuu. Ne samat pyhät tulee joka vuosi, vuodessa on yhtä paljon päiviä suihkussa käymiseen, lämmittämiseen ja syömiseen. Työmatkat+kustannukset on _pääsääntöisesti_ työssä käyvillä vakiot.
Nuo kaikki vuoden otannalla ja keskimääräisesti jyvitettynä kuukautta kohden pysyy kohtuu vakiona.

Ihan parin esimerkin kautta:
Tiedän tasan tarkkaan mihin väliin vuoden sähkönkulutus suunnilleen osuu. Sillä et jonain kuukautena maksetaan siitä 40€ ja toisena 250€ ei muuta vuosikustannusta juuri mihinkään suuntaan.
Tiedän tasan tarkkaan mihin väliin vuoden vesikulutus menee ja sekin maksetaan arviona, joten kustannus on tasainen pitkin vuotta.

Näihin jos exceliä tarvitsee, niin talouden hallinnan kanssa on pakko olla jotain muutakin ongelmaa.

 

[Mikkos]

Jotenkin ei vaan omaan päähäni mene tuo omien ja toisen tulojen erittely ja laskeminen. Mitä sillä laskelmalla sitten tehdään että mä olen maksanut viimeisen 5 vuoden aikana yhteisiä menoja 5000€ enemmän. Maksaako se puoliso sen sulle takaisin vai onko tuo tarkoitus olla joku vapaudut vankilasta -kortti kun sattuu tiukempi tilanne. Samaten huomaan että aika moni erittelee esim. että itse käytän omat rahani SERiin ja vaimo ostaa lapsille vaatteet. Ei tuo minusta kovin reilulta kuulosta? Olen itse tienannut karkeasti 2-6x enemmän kuin puoliso tässä viime vuodet mutta ei olisi tullut mieleenkään että noita rahoja ei olisi käytetty perheen yhteiseen hyvään ja ostettu mitä on tarvittu/haluttu.

Tarkoitus on vain yksinkertaisesti että yhteisistä kiinteistä menoista maksetaan 50/50 ja siitä pidetään kirjaa. Jos jompi kumpi maksaa yhtenä kuukautena ruuista enemmän kuin toinen niin seuraavana kuuna sitten toinen maksaa vähän enemmän jne.
Auto, lapset, lomat ruuat ja asuminen maksetaan yhdessä, kaikki omat sitten itse. Ei ole mitään rakettitiedettä. Eikä se myöskään tarkoita että tilanne pitää olla aina absoluuttisesti 50/50 vaan lähinnä suuntaa-antava.

 

[zepi]

Pitää siis nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi ja reilusti tunnustaa, että kyllä mä olen onnistunut tuhoamaan yhden pitkän parisuhteen rahan takia, koska meidän tulotaso oli niin eri. Ja kyllä - jälkeenpäin ajateltuna vituttaa oma toiminta.

(Itselleenkin) Rehellisen aikuisen puhetta.

 

[Mikkos]

En tätäkään ymmärrä. Nää on ihme selityksiä omasta mielestäni. Pitkässä juoksussa noi kaikki tasoittuu. Ne samat pyhät tulee joka vuosi, vuodessa on yhtä paljon päiviä suihkussa käymiseen, lämmittämiseen ja syömiseen. Työmatkat+kustannukset on _pääsääntöisesti_ työssä käyvillä vakiot.
Nuo kaikki vuoden otannalla ja keskimääräisesti jyvitettynä kuukautta kohden pysyy kohtuu vakiona.

Ihan parin esimerkin kautta:
Tiedän tasan tarkkaan mihin väliin vuoden sähkönkulutus suunnilleen osuu. Sillä et jonain kuukautena maksetaan siitä 40€ ja toisena 250€ ei muuta vuosikustannusta juuri mihinkään suuntaan.
Tiedän tasan tarkkaan mihin väliin vuoden vesikulutus menee ja sekin maksetaan arviona, joten kustannus on tasainen pitkin vuotta.

Näihin jos exceliä tarvitsee, niin talouden hallinnan kanssa on pakko olla jotain muutakin ongelmaa.

Paitsi että kun ne hinnat ja maksut jatkuvasti nousee. Ei tommnonen excel välttämättä kuukausitasolla ole kovin informatiivinen, mutta vuositasolla kyllä ja siitä on taas hyvä laskea budjettia seuraavalle vuodelle. Kaikki hinnat nousee niin jostain pitää vastaavasti tinkaa että vuosikulut pysyy tulohin nähden balanssissa.

Jaa että excel on merkki siitä että on rahan kanssa ongelmia? Eiköhän se oo juuri päinvastoin. Osaa pitää huolta rahoista ja budjetoida niin että rahat riittää kaikkeen ja pystyy elämään hyvin pienistä tulosta riippumatta.
Ilman exelöintiä eläminen taas kertoo mulle vaan sen että rahaa tulee riittävästi eikä ole niin väliä mihin sitä käyttää joten sitä voi panna haisemaan ilman laskelmia.

 

[ttm]

Tarkoitus on vain yksinkertaisesti että yhteisistä kiinteistä menoista maksetaan 50/50 ja siitä pidetään kirjaa. Jos jompi kumpi maksaa yhtenä kuukautena ruuista enemmän kuin toinen niin seuraavana kuuna sitten toinen maksaa vähän enemmän jne.
Auto, lapset, lomat ruuat ja asuminen maksetaan yhdessä, kaikki omat sitten itse. Ei ole mitään rakettitiedettä. Eikä se myöskään tarkoita että tilanne pitää olla aina absoluuttisesti 50/50 vaan lähinnä suuntaa-antava.

Jännä kuitenkin että haluatte miettiä tuota että onko jompikumpi maksanut enemmän kuin toinen. Ja haluatte erityisesti, että tilanne ei saa olla absoluuttisesti 50/50 vaan aina korkeintaan suuntaa-antava.

 

[juupeliskuupelis]

Kyllä ne excelit vois auttaa myös tyhmiä ihmisiä hahmottelemaan omaa talouttaan. Eihän siinäkään ole mitään järkeä että pariskunta jotka ovat molemmat olleet työelämässä vuosikausia, niin kun pesukone pamahtaa paskaksi pitää vippejä ottaa. Jos talous kaatuu heti kun joku asia menee rikki, niin ehkä siitä excelistä olisi apua. Tosin tyhmäthän nyt eivät edes ymmärrä olevansa tyhmiä, niin eivät edes ajattele että excelistä voisi olla apua.

 

[Eletrix]

Tapoja on monenlaisia ja niin myös ihmisiä. Mikä toimii joillakin ei välttämättä toimi toisilla.
Meille näin pienituloisina yhteinen ruoka/laskutili oli suhteen ja talouden pelastus.

Alkuun hoidettiin ruuat niin että se kävi kaupassa kumpi vain ehti. Tämä johti siihen että saattoi mennä kuukausi ilman oivariinia, koska kumpikaan ei sitä halunnut maksaa.
(Toki oltiin alle 20v ja kaikki rahat meni juhlimiseen) mutta silti.
Molemmilla rahat jatkuvasti loppu eikä senttiäkään mennyt säästöön.

Onneksi siirryttiin nykyiseen malliin jonka ansiosta ollaan saatu okt ostettua, eikä tarvitse syödä leipää enää ilman levitettä.

Rahaa jää säästöön ja molemmat voi käyttää "ylimääräiset" rahansa mihin haluaa.
Toki parisuhteessa kuitenkin ollaan niin toista autetaan ja ei meillä lainoja muistella jos toisella on mennyt huonosti.

 

[Mikkos]

Jännä kuitenkin että haluatte miettiä tuota että onko jompikumpi maksanut enemmän kuin toinen. Ja haluatte erityisesti, että tilanne ei saa olla absoluuttisesti 50/50 vaan aina korkeintaan suuntaa-antava.

Niin koska meillä molemmilla on omatunto ja kumpikaan ei halua elää toisen siivellä vaan että kaikki laitetaan puoliksi.
Ei kaiken tarvitse olla aina 50/50. Kirjanpito vaan näyttää mikä on tilanne jolloin kumpikaan ei elä toisen siivellä.

 

[ttm]

Niin koska meillä molemmilla on omatunto ja kumpikaan ei halua elää toisen siivellä vaan että kaikki laitetaan puoliksi.
Ei kaiken tarvitse olla aina 50/50. Kirjanpito vaan näyttää mikä on tilanne jolloin kumpikaan ei elä toisen siivellä.

Ei se automaattisesti tasan puoliksi laittaminen vaadi omatunnottomuutta tai halua elää toisen siivellä, se olisi nimenomaan sitä että kaikki laitetaan puoliksi. Siinä ei mitään ihmeellistä jos haluaa laittaa puoliksi, mutta se on jännä, että siihen haluaa lisätä sen, että asiaa joutuu miettiä ja tarkkailla ja senkin vaivannäön jälkeen kaikki ei mene puoliksi, vaan sinne päin.

 

[Honzo]

Niin koska meillä molemmilla on omatunto ja kumpikaan ei halua elää toisen siivellä vaan että kaikki laitetaan puoliksi.
Ei kaiken tarvitse olla aina 50/50. Kirjanpito vaan näyttää mikä on tilanne jolloin kumpikaan ei elä toisen siivellä.

Elääkö vaimo "siivellä", kun jää lasta hoitamaan kotiin vaikka 3v ajaksi syntymän jälkeen? Tossahan tule pahimmassa tapauksessa myös "uhrattua" urakehitystäkin. Pari lasta ja 4-6vuotta pois työelämästä näkyy varmasti palkkakehityksessäkin (jos on alalla, jossa eteneminen mahdollista). Helposti voi jäädä vaikka1000-2000e/kk palkka jälkeen vs. ois ollut koko ajan töissä. Rinnalla mies ollut koko ajan töissä ja palkka oli ennen lapsia 1:1 ja lopputilanteessa siis vaikka 2te mies edellä... +menetetyt tulot kotonaoloaikana... Edelleenkö mennään 50/50?

 

[Liquidboa]

Meidän systeemi on omat rahat, joista siirretään tietty osuus yhteiselle tilille johon on molemmilla oma korttinsa. Aina välillä lasketaan excelillä päivitetty kuluarvio mitä kuukaudessa on menoja -> tästä päätellään paljonko tarvitaan rahaa ja se sitten jyvitetään tulojen mukaan. Enemmän tienaavana maksan enemmän ja olen sen hyväksynyt.

Loput rahat jotka jää omalle tilille on sitten tietenkin vapaassa käytössä. Tietenkin normaalin järjen mukaan kannattaa ensin pallotella isoja hankintoja sen toisen kanssa. Tarvitaanko auton ostoon emännän lupaa? Ei. Helpottaako se elämää kun ei järjestä ylläreitä, jotka voi heijastua yhteiseen talouteen? Kyllä.

 

[Kvarkki]

Kyllä me otettiin tuo yhteinen tili käyttöön jo muutaman kuukauden seurustelun jälkeen. Alkuun herrasmiehenä maksoin ulkona käymiset, mutta koska puoliso on lääkäri ja tienaa varmasti enemmän kuin IT-nörtti, niin kumpikaan ei pitänyt tätä ratkaisua kovin kestävänä pitkässä juoksussa Splitwiseä tosiaan yritettiin ensin, mutta en mä jaksa enää kirjata mitään menoja mihinkään ylös, kun sen kerran voi tehdä paljon helpommin.

Kun erosin eksästä, niin mulle jäi ylinmääräinen tili ja siihen liitetty luottokortti (eksän rinnakkaiskortti tietenkin poistettu). Ehdotin nyksälle, että koska kaikki meidän yhteiset menot tapahtuu käytännössä niin, että ollaan molemmat paikalla, sopiiko jos mä hoidan aina kaikki maksamiseen liittyvät asiat tällä "yhteisellä" kortilla, johon vaan molemmat siirtää 500 euroa kerralla huvittelurahaa.

Tämä systeemi on toiminut meillä todella hyvin, koska tuossa kortissa on lisäksi luotto-ominaisuus, niin ollaan maksettu koronan(kin) takia kaikki lennot, hotellit ja keikkaliput luotolla ja se sitten menee automaattisesti maksuun sieltä yhteiseltä.

Nyksää ei raha-asiat voisi vähempää kiinnostaa. Olen kyllä välillä yrittänyt lähettää hänelle tiliotteen yhteisen tilin osalta, mutta koska se menee kuulemma suoraan roskapostiin, niin lopetin sen ihan suosiolla jossain vaiheessa.

Ja jos nyt vielä avaudutaan samasta aiheesta, niin eksän kanssa meillä oli yhteinen tili, johon molemmilla oli tietenkin kortit, koska saman katon alla asuttiin ja molemmat kävivät ruokakaupassa, yms. Tavallaan toimi hienosti, mutta tavallaan ei. Jälkimmäinen sen takia, että eksä tienasi vähemmän ja mä sitten laitoin yhteiselle toisinaan vähän extraa, että päästään Thaimaan-reissuille, yms.

Yli 10 vuotta oltiin yhdessä ja ajatuksena tietenkin oli, että loppuelämä tässä ollaan yhdessä ja eikä tuohon velkaan ikinä tarvitse puuttua. Toisaalta tuota minun maksamaa extraa ei siis ollut tarkoitettu mihinkään hyväntekeväisyyteen, vaan lähtökohta oli, että jossain vaiheessa eksä alkaa laittamaan yhteiselle enemmän, jolloin tilanne tasoittuu niin, että molemmat ollaan laitettu sinne yhtä paljon.

No sitä päivää ei sitten ikinä tapahtunut, että yhteisen tili olisi ollut ns. balanssissa ja eron yhteydessä kun alettiin summailemaan lukuja yhteen, niin eksä olisi minulle n. 16.000 euroa velkaa (toki tämä on ollut tiedossa koko ajan, eikä siis tullut yllätyksenä). Eikä asia nyt todellakaan ollut sillä kuitattu, että eksä vaan siirtää kyseisen summan minulle seuraavana päivänä, koska ei hänellä (tietenkään) tuollaista summaa ole. Tavallaan pidän kohtuuttomana alkaa tuollaista häneltä edes perimään takaisin, koska osittain se on johtunut siitä, että mä halusin suhteen aikana reissata, asua, syödä ja harrastaa kalliisti - ei eksällä siihen olisi ollut varaa, eikä välttämättä edes haluja.

Mutta nyt kun ollaan jälkeenpäin juteltu asiasta, niin olen vasta itse ymmärtänyt, miten iso vaikutus tuolla oli lopulta meidän eroon. Ja ironisinta tässä on vielä se, että olen koko ajan itse suhtautunut tuohon eksän velkaa sillä ajatuksella, että en mä niitä rahoja ikinä tule näkemään, koska yhteisiin reissuihin, yms. ne on käytetty. Mutta kuitenkin joka kuukausi laitoin Exceliin joka ikisen kauppakuitin ja lähetin eksälle yhteenvedon, että paljonko enemmän minä olen laittanut yhteiselle rahaa.

Kaunis ajatus minulla tässä taustalla on varmaankin ollut se, että olen vain yrittänyt - huonolla menestyksellä - konkretisoida sitä tosiasiaa, ettei sitä rahaa kasva puussa. Mutta kyllä mä nyt myös ymmärrän eksän ahdistuksen siitä, että joka kuukausi tuo hänen velkamäärä vaan kasvaa ja kasvaa. Ja korostetaan nyt vielä sitäkin, että ei hän todellakaan ollut sellainen ihminen, että olisi käyttänyt rahat heti palkkapäivänä, vaan piti myös itse Excelissä kirjaa omista menoista.

Pitää siis nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi ja reilusti tunnustaa, että kyllä mä olen onnistunut tuhoamaan yhden pitkän parisuhteen rahan takia, koska meidän tulotaso oli niin eri. Ja kyllä - jälkeenpäin ajateltuna vituttaa oma toiminta.

Nykyisessä parisuhteessa tuskin tulee vastaavaa tilannetta eteen, kun lääkäripuoliso tienaa yhdestä viikonlopusta privassa enemmän kuin normi duunari kuukaudessa. Eli varmasti niitä ongelmia rahasta tulee vähemmän, jos molemmat tienaa ns. riittävästi, mutta kun ei sitä puolisoa nyt vaan voi valita pelkän verokortin perusteella.

Melkein sun tekstin perusteella toivoisi, että eläisitte pari vuotta lääkärin budjeteilla ja sit se lätkäisis sulle 16 k€ laskun perään Ihan käsittämätön konsepti "pyyteettömästi" maksaa toinen thaimaaseen yms. ja sit joka kuukausi laskea noista sun tulotason mukaan elämisistä velkaa toiselle ja hieroa se toisen naamaan. Hyi helvetti. Samalla kaavalla laskien vaimo lienee mulle pystyssä rapiat 100 ke ja lapset 50 ke. Mut hyvä että järki on sentään nyttemmin voittanut. Olihan sitä itselläkin ennen lapsia vähän tuota sinun ja minun rahat ilmassa, mutta esikoisen jälkeen ei oo tarvinnut miettiä pätkääkään.

 

[ramram]

Kaikki rahat on meillä yhteisiä enemmän tai vähemmän. Omat palkkatilit kummallakin joihin käyttöoikeus kummallakin. Mobiiliverkkopankin kautta sitten siirrellään rahaa jos toisella rahat loppuu ennen tilipäivää. Lainanhoitotilille kumpikin siirtää sopivan summan tai sitten toinen siirtää kummaltakin tililtä jos toinen unohtanut. Jos pitää ostaa jotain salassa niin sitten luottokortilla. Toiminut 25 vuotta...

 

[Pretor]

Tarkoitus on vain yksinkertaisesti että yhteisistä kiinteistä menoista maksetaan 50/50 ja siitä pidetään kirjaa. Jos jompi kumpi maksaa yhtenä kuukautena ruuista enemmän kuin toinen niin seuraavana kuuna sitten toinen maksaa vähän enemmän jne.
Auto, lapset, lomat ruuat ja asuminen maksetaan yhdessä, kaikki omat sitten itse. Ei ole mitään rakettitiedettä. Eikä se myöskään tarkoita että tilanne pitää olla aina absoluuttisesti 50/50 vaan lähinnä suuntaa-antava.

Jos molemmat laittaa yhteiselle tilille saman X summan rahaa kuukaudessa ja siltä tililtä maksetaan noi sun mainitsemat yhteiset kiinteät menot, niin mihin helvettiin tarvitaan kuitti-showta ja exceliä osoittamaan kumpi maksaa milloinkin euron-kaksi liikaa, jotta voidaan tasata seuraavalla kauppareissulla? Kirjanpito löytyy suoraan verkkopankin sivuilta.

Eli ei tämä tosiaankaan ole rakettitiedettä, mutta siitä halutaan väkisin tehdä rakettitedettä.

 

[Mikkos]

Elääkö vaimo "siivellä", kun jää lasta hoitamaan kotiin vaikka 3v ajaksi syntymän jälkeen? Tossahan tule pahimmassa tapauksessa myös "uhrattua" urakehitystäkin. Pari lasta ja 4-6vuotta pois työelämästä näkyy varmasti palkkakehityksessäkin (jos on alalla, jossa eteneminen mahdollista). Helposti voi jäädä vaikka1000-2000e/kk palkka jälkeen vs. ois ollut koko ajan töissä. Rinnalla mies ollut koko ajan töissä ja palkka oli ennen lapsia 1:1 ja lopputilanteessa siis vaikka 2te mies edellä... +menetetyt tulot kotonaoloaikana... Edelleenkö mennään 50/50?

Taas sä vedät näitä skenaarioita mistä mä en oo puhunu mitään.
Onko se lapsi yhteinen? On. Silloin siitä koituvat kulut laitetaan puoliksi. Jos toisella on mahdollisuus (jota harvemmin meillä pienituloisilla on) jäädä kotiin, niin totta helvetissä silloin käytetään rahoja niin että ne riittää eikä silloin viritellä mitään velkakirjoja. Tai jos toinen jää työttömäksi. Tai sairaslomalle. Tai lomautetuksi.
Mä nyt kuitenkin puhun NORMAALISTA TILANTEESTA jolloin molemmat käyvät töissä ja saavat siitä x-määrän rahaa niin yhteinen eläminen pannaan puoliksi. Jos on lapsi niin siitä tulevat kustannukset puoliksi.
Meillä tosin on laskettu eläminen niin että vaikka molemmat lomautettaisiin tai jäisivät työttömäksi niin pystyisimme hoitamaan lainat ja asumisen siitä huolimatta.

 

[Mikkos]

Jos molemmat laittaa yhteiselle tilille saman X summan rahaa kuukaudessa ja siltä tililtä maksetaan noi sun mainitsemat yhteiset kiinteät menot, niin mihin helvettiin tarvitaan kuitti-showta ja exceliä osoittamaan kumpi maksaa milloinkin euron-kaksi liikaa, jotta voidaan tasata seuraavalla kauppareissulla? Kirjanpito löytyy suoraan verkkopankin sivuilta.

Eli ei tämä tosiaankaan ole rakettitiedettä, mutta siitä halutaan väkisin tehdä rakettitedettä.

Joo siis nyt huomasin pienen ajatubugin mitä en ole maininnut, mutta siis tuolle yhteiselle tilille menee asumiseen ja remontointiin käytettävä raha. Ruuat ja muut härpäkkeet maksellaan kuka milloinkin ja kuiteilla tasataan. Toki voisi laittaa myös ruokarahan verran yhteiskassaan ja maksaa myös ruuat mutta helpommin pysyy budjetissa kun siihen käytettävä raha tulee omilta tileiltä. Ja helpompi vähän seurailla paljonko milloinkin on mennyt rahaa ruokaan. Kaikki näin ei tee mutta näin meillä tehdään.

 

[ttm]

Jos molemmat laittaa yhteiselle tilille saman X summan rahaa kuukaudessa ja siltä tililtä maksetaan noi sun mainitsemat yhteiset kiinteät menot, niin mihin helvettiin tarvitaan kuitti-showta ja exceliä osoittamaan kumpi maksaa milloinkin euron-kaksi liikaa, jotta voidaan tasata seuraavalla kauppareissulla? Kirjanpito löytyy suoraan verkkopankin sivuilta.

Eli ei tämä tosiaankaan ole rakettitiedettä, mutta siitä halutaan väkisin tehdä rakettitedettä.

Tätä olen monesti yrittänyt kysyä.

Ruuat ja muut härpäkkeet maksellaan kuka milloinkin ja kuiteilla tasataan. Toki voisi laittaa myös ruokarahan verran yhteiskassaan ja maksaa myös ruuat mutta helpommin pysyy budjetissa kun siihen käytettävä raha tulee omilta tileiltä. Ja helpompi vähän seurailla paljonko milloinkin on mennyt rahaa ruokaan. Kaikki näin ei tee mutta näin meillä tehdään.

Kuulostaa oudolta, että helpommin pysyy budjetissa jos ei ole yhteiskäyttötiliä. Omituista psykologiaa tässä, jos kuitenkin tiedossa, että puoliksi menee. Ellei sitten ole jonkinlaista alitajuista pelaamista sillä tiedolla, että ei se oikeasti puoliksi mene. No, joka tapauksessa, väite siitä että olisi helpompi seurata paljonko on mennyt rahaa ruokaan, on täysin naurettava.

Edit: siis minkälaista ostoskäyttäytymistä tuo yhteiseltä tililtä maksaminen aiheuttaa? Sellaiseen tuhlaamisen, mihin ei olisi vara? Kuulostaa niin omituiselta, että haluatko hieman avata?