Aika tekemällä haettu ongelma, jos kuitenkin kaikissa ränneissä on syöksyt ja päät, jotka asennetaan leikattuun pintaan. 70-luvun rännit revin rempassa alas ja ei niissä ollut muuta vikaa kuin käsittämätön väri, paskasti leikelty ja jäivät muutaman sentin lyhyeksi kattorempassa. Tai oikeastaan olivat alkujaan jo liian lyhyet. Olihan tuo aikakin tietysti sitä väriä kohdellut jo kaltoin eli olemuksenkin takia oli syytä vaihtaa.
Ehkäpä meillä on ollut erilaiset mahdollisuudet nähdä erilaisia vaihtoehtoja? Kuten jo sanoin uusien materiaalien osalta kestävyys jää sitten nähtäväksi.
Mitä hemmetin vaihtoehtoja
Väitätkö ettei leikattuja pintoja ole joka rännissä? Mun mielestä ainakin on aivan yhdentekevää missä se ruoste rännissä on, jos se siitä kärsii.Ymmärsin, että sinun kokemus perustui "70-luvun rännit revin rempassa alas " , mulla saattaa olla useammastakin.Mitä hemmetin vaihtoehtoja
Kuules nyt, sinä se tässä väitit, että saumallisten rännien ongelma on ruostuminen. Koita nyt päättää syytätkö materiaalia vai sauumoja. Ainoa mitä totesin, että jos se ruostuu, niin se ruostuu sitten muualtakin kuin siitä jatkosaumasta. Ts . aivan yhdentekevää onko jatkosaumaa vai ei. Vai yritätkö nyt oikeasti kattavan kokemuksesi perusteella selittää, että kannattaa (nyt) ottaa yhdestä pätkästä, kun 60-80 -luvun pätkällisissä ränneissä oli osassa huono materiaali
Muistelen, että en olisi väittänyt, että kaikki saumat ruostuu. Se on selvää, että jos materiaali ruostuu se yleensä alkaa niistä saumoista, joten siltä osin yhdestä tehty aiheuttaa vähemmän ongelmia.
Ei se saman tekevää ole jos tiedät, että vain saumat ruostuvat. Ränni toimii saumattomassa koko matkallaan, syöksyjen toimiessa sinne päähän jää todella vähän vettä.
Jokainen tekee omat ratkaisunsa, tulevaisuus vasta näyttää teimmekö oikein. Olen valittevasti pessimisti sen suhteen, että tästä epeenpäin ei mitään materiaalivirheitä syntyisi/ tehtäisi.Vai yritätkö nyt oikeasti kattavan kokemuksesi perusteella selittää, että kannattaa (nyt) ottaa yhdestä pätkästä, kun 60-80 -luvun pätkällisissä ränneissä oli osassa huono materiaali
Eli ihan oikeasti suosittelet siis menneiden kokemusten perusteella toimimaan
Nykyisissähän ne liitoskohdat ovat piilossa ja vanhuuteen taitaa ennen kuolla kuin puhki ruostuu. Edelleenkin olen sitä mieltä, että aivan väkisin keksitty ongelma. Eikä se ruoste noissa vanhoissakaan ole ollut kuin ulkonäkökysymys. Voidaanko edes puhua materiaalivirheestä, jos rännit kestävät kuitenkin aina kauemmin kuin räystäspuut, joissa ne on kiinni 
Meillä on tuosta kestosta niin erilaiset kokemukset ja vaikuttaisi, että mietimme tuota tarvittavaa kestoaikaakin erilailla.Eli ihan oikeasti suosittelet siis menneiden kokemusten perusteella toimimaan
Nyt sä kyllä kuulostat kaverilta, joka myy tai asentaa työkseen muovisia tai alumiinisia rännejä
Kauanko niiden sitten pitäisi kestää?Vastaan näin: Kun rakentaa OK-talon 25 vuotiaana asuu siinä 80-vuoden ikäiseksi. Olisi mukavaa, jos talon voisi myydä uusille sukupolville lähes uuden veroisena. Tekemällä siinä välissä mahdollisimman vähän korjaus-/ kunnostustöitä.Nyt sä kyllä kuulostat kaverilta, joka myy tai asentaa työkseen muovisia tai alumiinisia rännejä
Talot suunnitellaan noin 50v kestolle, sinä aikana jokainen osa pitäisi vähintään kertaalleen peruskorjata.Vastaan näin: Kun rakentaa OK-talon 25 vuotiaana asuu siinä 80-vuoden ikäiseksi. Olisi mukavaa, jos talon voisi myydä uusille sukupolville lähes uuden veroisena. Tekemällä siinä välissä mahdollisimman vähän korjaus-/ kunnostustöitä.
Ja en ole rännikauppias
Kaikki eivät kestä kunnolla edes tuota, mutta tuo on vain suunnitteluohje. Miksi pitäisi valita materiaaleja joiden käyttöikä loppuu tuolloin? Meillä on yli 200-vuotta vanhoja hirsirakennuksia, joita osin siirretään edelleen käytettäväksi.
Kaikissa rakennuksissa ml. hirsitalot joutuu tekemään korjaustöitä 10-20 vuoden aikajänteellä varmasti. On täysin utopiaa kuvitella, että saisit rakennettua sellaisen talon järkevän hinnan puitteissa, että se kestäisi esim. tuon 55 vuotta mahdollisimman vähällä huollolla ja jää jälkipolvillekin uuden veroisena. Tuollaisella laiminlyönnillä ei saa kuin purkukuntoisen tönön. Esim. hittoako hienoilla ränneillä tekee, kun ne 30 vuoden kohdalla viimeistään tulee alas mätien räystäslautojen kera?
EI perustuksia eikä runkoa koska niitä aktiivisesti suojataan esimerkiksi huolletuilla salaojilla, ulkoverhoiluilla, höyrysuluilla ja katolla. On myös ihan eri asia jos talo on rakennettu korkealle hiekkaharjulle sen sijaan että se olis montussa savimaassa.
Valitettavasti korjaamaan joutuu, mutta huolellisella työllä/ materiaalivalinoilla voidaan paljon vaikuttaa siihen kuinka paljon ja kuinka usein korjauksia pitää tehdä. Esim. tiiliseinä voi tuntua kalliilta, mutta kun sitä tarkastellaan 50-100 vuoden ajanjaksolla se onkin jo asiallisesti tehtynä kokonaistaloudellisesti kiinnostava ratkaisu.
Kestävyyteen vaikuttaa niin moni asia, mutta keskimäärin kivitalo on pitkäikäisempi. Betoni kestää jopa tuhansia vuosia.
Noiden uusittavien asioidenkin uusimista helpottaa, jos jo rakentaessaan ottaa niiden uusimistarpeen huomioon.
Mä kanssa ihmettelin kvarkki -nimimerkin kommenttia lahoista räystäslaudoista. Itse asun ~20vuotta vanhassa hirsitalossa ja räystäslaudat uutta vastaavassa kunnossa. Myös rännit alkuperäiset ja uuttavastaavat. Menee varmasti seuraavat 10-20 vuotta helposti ja uusitaan sitten kun kattomateriaalia pitää uusia. Jos nyt kumpaakaan tarvii edes sitten uusia
Mä kanssa ihmettelen sun kommenttiasi. 20 vuotta ei ole 30 tai 40 vuotta. Katselkaas huviksenne vanhempia rintamamiestaloja, jossa on vanhat rännit ja jotain peruskatosts poikkeavaa muotoa siinä seassa. Jos siitä ei löydy lahoa kohtaa räystäästä, niin ihmettelen. Sinällään kyllä sama mitä mietitte, tuo on kuitenkin yksi ylivoimaisesti suurimmalle kosteusrasitukselle osuva osuus laudoista. Ja siten tarkkailtava säännöllisesti. Ja uusittava, jos on ”väärät” olosuhteet.Mä kanssa ihmettelin kvarkki -nimimerkin kommenttia lahoista räystäslaudoista. Itse asun ~20vuotta vanhassa hirsitalossa ja räystäslaudat uutta vastaavassa kunnossa. Myös rännit alkuperäiset ja uuttavastaavat. Menee varmasti seuraavat 10-20 vuotta helposti ja uusitaan sitten kun kattomateriaalia pitää uusia. Jos nyt kumpaakaan tarvii edes sitten uusia
Höpö höpö, tunge maalitolpat kellariisi. Yleisesti ottaen rintamamiestaloja tarkoitin (vs. uudet ei-rintsikat) ja on niissä lähes aina kuisti. Jos se kuisti on tehty samalla katolla päätalon kanssa, niin se kuistin katon nurkka on hyvin suurella varmuudella ottanut siipeensä, jos katon uusimisesta on aikaa. Toisin päin tehtynä kuistin sisäreuna on voinut uittaa räystäslaudat vaihtokuntoon 30-40 vuodessa. Ihan tyypillisiä vauriopaikkoja nämä (kulmat yms.) ovat uudemmissakin taloissa.
Ei se vaadi kuin sopivat olosuhteet, niin 10 vuottakin jo riittää... Ideaalimaailmassa toki kaikki olisi täydellistä, mutta milläs esim. muutat noita kattorakenteita rempan yhteydessä. Teet niiin hyvän kuin pystyt ja toivot parasta.Melkoisen päin persettä on suunniteltu ja rakennettu jos rännit tulee alas lahojen räystälautojen vuoksi viimeistään 30 vuoden kohdalla
Tämä oli se minun alkuperäinen viestini ennen räystäslautoihin eksymistä. Keskusteluhan lähti siitä, että valitettiin ettei rännit kestä tarpeeksi kauan. Ei niiden tarvitsekaan kestää, kun remppa tulee ”ensin”.
Jos havaitaan suunnittelu-/rakennusvirhe miksi sitä ei korjattaisi remontin yhteydessä?
Tässä ollaan kyllä lähes täysin eri mieltä. Eihän esim. kattopeltien uusiminen tarkoita, että rännitkin pitäisi uusia niiden ollessa kunnossa. Minusta on eurojen tuhlausta jättää hyvät materiaalit käyttämättä sen takia, että "kun tuo kate uusitaan noi kourut ovat sävyltää vähän erilaiset" kuin tuo (hetken) uudelta näyttävä katto.
Uuden talonko siihen meinaat pistää? Ei sitä suunnittelua ihan tuosta vaan muuteta. Riskipaikka säilyy riskipaikkana vaikka miten sen rakentaa uusiksi parhaan tietämyksen ja materiaalien mukaan. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää tuhansia euroja siihen, että saa estettyä satasten vaurioit, jotka ei uhkaa talon yleistä terveyttä.
Katon ulkomitat muuttuu, jos materiaali vaihtuu, samallakin materiaalilla voi tulla pieniä eroja, jotka tekee ränneille ongelmia. Hyväkuntoiset kourut eivät välttämättä ole hyvät siinä vaiheessa, kun ne on kertaalleen irrotettu, varsinkin jos ovat pitkät ja työntekijät mallia ”urakka”. Kaikki maalaustyöt yms. korjaustyöt maksavat suhteettoman paljon uusiin nähden. Ulkonäkö on makukysymys, mutta aikalailla hullulta tuntuu pilata kymppitonnien remontti satasten säästöllä. Sit uusit ne rännit jonkun vuoden myöhemmin ja kaikki kuvitteellinen säästö menee siinä. Aika hiljaista tulee olemaan sen uudenveroisen talon perinnöksi jättämisen kanssa, jos joka paikassa venytetään penniä maksimit.
Löytyi kaavat, mutta en nähnyt mitään mainintaa pihamateriaaleista. Niin monella täällä kuitenkin on asfalttia ja vieläpä rakennusvalvonnan siunaamana (esim siis lopputarkastuksessa jo laitettuna), niin ei luvan saamisessa se ongelma varmastikaan ole.
Sihteeri sieltä laittoi viestin jo eteenpäin rakennustarkastajalle ja näillä on kuulemma 6-8 viikon jonot. En sitten tiedä, miten pitkä jono ihan kyselyssä, että mitä byrokratiaa tarvitsee. Ajattelin, jos täältä saisi odotellessa vastausta, että mihin varautua.
Suunnittelun voi lähes aina muuttaa, paitsi jos sattuu olemaan Alwar Aalto/Finlandiatalo. Harvoin tulee lahoamisongelmia, joita ei suunnittelulla voitaisi korjata, varsinkin jos ne ovat näkyvissä kuten räystäslaudat.
Jos tulee ongelmia ränneille, niin se katto on väärin tehty rännien liitoskohdan kohdalta ja syytäkin pysähtyä miettimään mitä ollaan tekemässä.
Miksi asiallisesti asennetut rännit pitäisi kattopeltien uusimisen takia irrottaa? Jos on sattunut laittamaan valkoiset rännit, niin voi esteetikko joutua uusimaan kärsittyään vuosikymmeniä niiden likaisuuden näkymisestä. Kunnossa olevien tummien rännien uusintaan en näe kyllä mitään tarvetta, ellei turhat eurot taskuja satu polttamaan. Todella harva niitä 20cm päästä katselee. Jos rännit on esim. 30 vuoden jälkeen uuden veroisessa kunnossa, niin eiköhän ne seuraavatkin 30-vuotta kestäne.
Jos sulla on kulma väärässä paikassa, niin millä helvetillä sä sen suunnittelun muutat rakentamatta kokonaan uusiksi? Parannuksia vedenohjaukseen voi ja pitää tehdä, mutta se sama kulma siinä edelleen on (ongelma). Kattopeltien vaihdosta en tiedä mitä räystään reunassa tehdään, mutta ainakin tiilien kanssa saa olla helvetin hyvä tuuri, jos vanhat ruoteet ja alin rima passaavat uuteen profiiliin - Jos nyt ylipäätään haluaa ottaa riskin, että jättää aluskatteen samalla vaihtamatta. Ei kyllä tulis mieleenkään alkaa kattoa räpeltämään rännit paikallaan
Noita pitää katsella tapauskohtaisesti, mutta jos paikkaa muuttaa niin onhan ne rännit irroittettava, yleensä tuollaisissa kohdin ne ovat lyhyitä ja siten helpommin käsiteltäviä. Useinhan rännit laitetaan ruuvein, joten irrotus onnistunee ehjänä,
Eikös kaikki tiilikatteet pyritä tekemään niin, että alareunaan räystäälle tulee ehjä tiili? Rimoja voi lisäillä/ poistaa tarvittaessa.Kattopeltien vaihdosta en tiedä mitä räystään reunassa tehdään, mutta ainakin tiilien kanssa saa olla helvetin hyvä tuuri, jos vanhat ruoteet ja alin rima passaavat uuteen profiiliin - Jos nyt ylipäätään haluaa ottaa riskin, että jättää aluskatteen samalla vaihtamatta. Ei kyllä tulis mieleenkään alkaa kattoa räpeltämään rännit paikallaan
Jos naapureillasikin on luulen, että voit tehdä. Muistanet, ettei vesiä saa ohjata naapuria haittaavasti. Kaatosateella vettä kertyy todella paljon ja se saattaa yllättää vesien imeytymiseen maahan tottuneen.
Itsellä kyllä lähti ränni ja sen raudat todella helposti irti räystäslaudoista sattuneista syistä. Rännit ja rännirautojen poisto olikin sitten toinen juttu. Ja nimenomaan tapauskohtaisesti pakko mennä, turha jeesustella "muuta suunnittelua". Jos siis tarkoitat suunnittelua ihan aidolla muutoksella, ei pientä näpertelyä, jolla ongelman toistuminen yritetään estää.
No totta helvetissä räystäälle se ehjä tiili tulee. Jos tiilen koko on vanhasta eroava, niin sen alimman riman korkeus ja muoto voivat vaihtua. Ylin räystäslauta ja ränniraudat ovat kiinni tuossa rakenteessa. Uusissa rakenteissa pitäisi olla tippapelti ko. puiden suojana, mutta jos ei ole, niin varmasti on vaihtokamaa katteen myötä. Aluskate loppuu ennen ränniä, mutta ne puut, jotka tulee aluskatteen päälle jatkuvat räystäälle asti. Mikä ongelma tämä räystäslautojen irrotusongelma nyt on, juurihan sä olit jättämässä rännitkin paikalleen
Nyt on kyllä pakko myöntää, että putosin kärryiltä... lähti helposti ja sitten oli ongelmia?
Se on vaan tyhmää korjata ja jättää ongelman todellinen syy korjaamatta.
Jos se tiili on pakko profiililtaan muuttaa, niin eikös sitä rimaakin voi tapauskohtaisesti muokata?
Tuossahan sen kerroit, jos rännilauta on kiinni purettavan katon osassa => joutuu purkamaan enemmän/ katkomaan aluskatteen päällä olevia puita.Ylin räystäslauta ja ränniraudat ovat kiinni tuossa rakenteessa. Uusissa rakenteissa pitäisi olla tippapelti ko. puiden suojana, mutta jos ei ole, niin varmasti on vaihtokamaa katteen myötä. Aluskate loppuu ennen ränniä, mutta ne puut, jotka tulee aluskatteen päälle jatkuvat räystäälle asti. Mikä ongelma tämä räystäslautojen irrotusongelma nyt on, juurihan sä olit jättämässä rännitkin paikalleen
No ne laudat oli tietysti mädät. Käsivoimin lähti "paketti" irti. Jos se rakenteen perusmuoto on se ongelma, niin sitä ei voi vaan "suunnitella" tai "korjata" pois. Täytyy elää kompromissin kanssa, jossa on aina riski, että ongelma uusii.
No jos katot miten erilaisia tyylejä on asentaa tiilikatto, niin eipä se aina ole mahdollista. Ja alimman puun vaihtamatta jättäminen on tasan yhtä typerä veto kuin rännien säästäminen siinä vaiheessa, kun uusii katon (ja rännit ovat samanikäisiä vanhemman katon kanssa).
Mä en ole toistaiseksi keksinyt antigravitaatiolaitetta, jolla ne laudat pysyisi kiinni ilmassa, niin ne on pakko pultata tuohon alimpaan "ruoteeseen". Toki ne ihan alareunasta olisi voinut pultata pelkästään alempaan räystäslautaan, joka on tukevasti kattotuolien päässä kiinni, mutta siinäpä vasta patentti olisi ollut. Oliskohan rännit ja ylemmän räystäslaidat kestänyt paikallaan edes ensimmäiseen talveen saakka.Tuossahan sen kerroit, jos rännilauta on kiinni purettavan katon osassa => joutuu purkamaan enemmän/ katkomaan aluskatteen päällä olevia puita.
Mulla ei olisi mitään ongelmia, koska olen tehnyt räystäsrakenteen niin, ettei räystäslaudat ole kiinni noissa aluskatteen päällä kulkevissa puissa. Eli voin uusia pelkän katteen tai (jos olisi tarvetta) räystäslaudat ja kiinnittää ne edelleen hyväkuntoiset ruuveillä kiinnitetyt peltikourut takaisin.
joo tuon toki arvsinkin, mutta tätä
Hyöty-hinta suhdetta kannattaa toki miettiä
Kaikki lahovaurioituneet toki pitää vaihtaa, sulla kun oli lahot räystäslaudat niin voihan se reunakin olla vaihtokunnossa. Liekkö ruoteetkin?
Sulla on ruoteena luultavasti 50x50 joten siihenhän räystäslauta usein myös kiinnitetään yläosastaan. Minä laittaisin sen kohdan ruuvilla, vaikka alemmalla osalla naulaisinkin.
Eikös me täällä olla korona-aikaa kuluttamassa
Mutta on yleistä että siinä soran päällä on tiivistynyt nurmikko joka kyllä pitää vettä paremmin kuin avo-oja.
