Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Kvarkki]

Ehkäpä meillä on ollut erilaiset mahdollisuudet nähdä erilaisia vaihtoehtoja? Kuten jo sanoin uusien materiaalien osalta kestävyys jää sitten nähtäväksi.

Mitä hemmetin vaihtoehtoja Väitätkö ettei leikattuja pintoja ole joka rännissä? Mun mielestä ainakin on aivan yhdentekevää missä se ruoste rännissä on, jos se siitä kärsii.

 

[tietokonerikki]

Mitä hemmetin vaihtoehtoja Väitätkö ettei leikattuja pintoja ole joka rännissä? Mun mielestä ainakin on aivan yhdentekevää missä se ruoste rännissä on, jos se siitä kärsii.

Ymmärsin, että sinun kokemus perustui "70-luvun rännit revin rempassa alas " , mulla saattaa olla useammastakin.

Noita rännejä on tehty niin monesta erilaisesta materiaalista, vaikka ne uutena ostaessa näyttävät samanlaisilta. Toiset ruostuivat ja toiset ei.

 

[Kvarkki]

Ymmärsin, että sinun kokemus perustui "70-luvun rännit revin rempassa alas " , mulla saattaa olla useammastakin.

Noita rännejä on tehty niin monesta erilaisesta materiaalista, vaikka ne uutena ostaessa näyttävät samanlaisilta. Toiset ruostuivat ja toiset ei.

Kuules nyt, sinä se tässä väitit, että saumallisten rännien ongelma on ruostuminen. Koita nyt päättää syytätkö materiaalia vai sauumoja. Ainoa mitä totesin, että jos se ruostuu, niin se ruostuu sitten muualtakin kuin siitä jatkosaumasta. Ts . aivan yhdentekevää onko jatkosaumaa vai ei. Vai yritätkö nyt oikeasti kattavan kokemuksesi perusteella selittää, että kannattaa (nyt) ottaa yhdestä pätkästä, kun 60-80 -luvun pätkällisissä ränneissä oli osassa huono materiaali

 

[tietokonerikki]

Kuules nyt, sinä se tässä väitit, että saumallisten rännien ongelma on ruostuminen. Koita nyt päättää syytätkö materiaalia vai sauumoja.

Muistelen, että en olisi väittänyt, että kaikki saumat ruostuu. Se on selvää, että jos materiaali ruostuu se yleensä alkaa niistä saumoista, joten siltä osin yhdestä tehty aiheuttaa vähemmän ongelmia.

Ainoa mitä totesin, että jos se ruostuu, niin se ruostuu sitten muualtakin kuin siitä jatkosaumasta. Ts . aivan yhdentekevää onko jatkosaumaa vai ei.

Ei se saman tekevää ole jos tiedät, että vain saumat ruostuvat. Ränni toimii saumattomassa koko matkallaan, syöksyjen toimiessa sinne päähän jää todella vähän vettä.

Vai yritätkö nyt oikeasti kattavan kokemuksesi perusteella selittää, että kannattaa (nyt) ottaa yhdestä pätkästä, kun 60-80 -luvun pätkällisissä ränneissä oli osassa huono materiaali

Jokainen tekee omat ratkaisunsa, tulevaisuus vasta näyttää teimmekö oikein. Olen valittevasti pessimisti sen suhteen, että tästä epeenpäin ei mitään materiaalivirheitä syntyisi/ tehtäisi.

 

[Kvarkki]

Muistelen, että en olisi väittänyt, että kaikki saumat ruostuu. Se on selvää, että jos materiaali ruostuu se yleensä alkaa niistä saumoista, joten siltä osin yhdestä tehty aiheuttaa vähemmän ongelmia.

Ei se saman tekevää ole jos tiedät, että vain saumat ruostuvat. Ränni toimii saumattomassa koko matkallaan, syöksyjen toimiessa sinne päähän jää todella vähän vettä.

Jokainen tekee omat ratkaisunsa, tulevaisuus vasta näyttää teimmekö oikein. Olen valittevasti pessimisti sen suhteen, että tästä epeenpäin ei mitään materiaalivirheitä syntyisi/ tehtäisi.

Eli ihan oikeasti suosittelet siis menneiden kokemusten perusteella toimimaan Nykyisissähän ne liitoskohdat ovat piilossa ja vanhuuteen taitaa ennen kuolla kuin puhki ruostuu. Edelleenkin olen sitä mieltä, että aivan väkisin keksitty ongelma. Eikä se ruoste noissa vanhoissakaan ole ollut kuin ulkonäkökysymys. Voidaanko edes puhua materiaalivirheestä, jos rännit kestävät kuitenkin aina kauemmin kuin räystäspuut, joissa ne on kiinni

 

[tietokonerikki]

Eli ihan oikeasti suosittelet siis menneiden kokemusten perusteella toimimaan Nykyisissähän ne liitoskohdat ovat piilossa ja vanhuuteen taitaa ennen kuolla kuin puhki ruostuu. Edelleenkin olen sitä mieltä, että aivan väkisin keksitty ongelma. Eikä se ruoste noissa vanhoissakaan ole ollut kuin ulkonäkökysymys. Voidaanko edes puhua materiaalivirheestä, jos rännit kestävät kuitenkin aina kauemmin kuin räystäspuut, joissa ne on kiinni

Meillä on tuosta kestosta niin erilaiset kokemukset ja vaikuttaisi, että mietimme tuota tarvittavaa kestoaikaakin erilailla.
Minä suosittelen miettimään mihin uskoo, mistä on valmis maksamaan ja toimimaan oman harkintansa mukaan.

 

[Kvarkki]

Meillä on tuosta kestosta niin erilaiset kokemukset ja vaikuttaisi, että mietimme tuota tarvittavaa kestoaikaakin erilailla.
Minä suosittelen miettimään mihin uskoo, mistä on valmis maksamaan ja toimimaan oman harkintansa mukaan.

Nyt sä kyllä kuulostat kaverilta, joka myy tai asentaa työkseen muovisia tai alumiinisia rännejä Kauanko niiden sitten pitäisi kestää?

 

[tietokonerikki]

Nyt sä kyllä kuulostat kaverilta, joka myy tai asentaa työkseen muovisia tai alumiinisia rännejä Kauanko niiden sitten pitäisi kestää?

Vastaan näin: Kun rakentaa OK-talon 25 vuotiaana asuu siinä 80-vuoden ikäiseksi. Olisi mukavaa, jos talon voisi myydä uusille sukupolville lähes uuden veroisena. Tekemällä siinä välissä mahdollisimman vähän korjaus-/ kunnostustöitä.

Ja en ole rännikauppias

 

[TheMeII]

Vastaan näin: Kun rakentaa OK-talon 25 vuotiaana asuu siinä 80-vuoden ikäiseksi. Olisi mukavaa, jos talon voisi myydä uusille sukupolville lähes uuden veroisena. Tekemällä siinä välissä mahdollisimman vähän korjaus-/ kunnostustöitä.

Ja en ole rännikauppias

Talot suunnitellaan noin 50v kestolle, sinä aikana jokainen osa pitäisi vähintään kertaalleen peruskorjata.

 

[tietokonerikki]

Talot suunnitellaan noin 50v kestolle, sinä aikana jokainen osa pitäisi vähintään kertaalleen peruskorjata.

Kaikki eivät kestä kunnolla edes tuota, mutta tuo on vain suunnitteluohje. Miksi pitäisi valita materiaaleja joiden käyttöikä loppuu tuolloin? Meillä on yli 200-vuotta vanhoja hirsirakennuksia, joita osin siirretään edelleen käytettäväksi.

 

[Kvarkki]

Kaikki eivät kestä kunnolla edes tuota, mutta tuo on vain suunnitteluohje. Miksi pitäisi valita materiaaleja joiden käyttöikä loppuu tuolloin? Meillä on yli 200-vuotta vanhoja hirsirakennuksia, joita osin siirretään edelleen käytettäväksi.

Kaikissa rakennuksissa ml. hirsitalot joutuu tekemään korjaustöitä 10-20 vuoden aikajänteellä varmasti. On täysin utopiaa kuvitella, että saisit rakennettua sellaisen talon järkevän hinnan puitteissa, että se kestäisi esim. tuon 55 vuotta mahdollisimman vähällä huollolla ja jää jälkipolvillekin uuden veroisena. Tuollaisella laiminlyönnillä ei saa kuin purkukuntoisen tönön. Esim. hittoako hienoilla ränneillä tekee, kun ne 30 vuoden kohdalla viimeistään tulee alas mätien räystäslautojen kera?

 

[maustevoi]

Kestääkö kivitalot "ikuisesti"? Samaiseen keskusteluun viitaten. Jotenkin "tuntuu", että perus puutalo rupeaa 50v päästä menemään palasiksi mutta kivitalo porskuttaa. Voin olla vääräsäkin.

 

[Kvarkki]

Samat tekniset järjestelmät, ovet, ikkunat, katto jne. kivitaloissakin on. Julkisivu voi kestää vähän paremmin aikaa, mutta kyllä sekin vähintään likastuu. Saumat voi pettää/murentua jne. Ei puutalossakaan runko miksikään mene vaikka ikää tulee, jos rakenne on toimiva.

 

[Taneli-]

Kestääkö kivitalot "ikuisesti"? Samaiseen keskusteluun viitaten. Jotenkin "tuntuu", että perus puutalo rupeaa 50v päästä menemään palasiksi mutta kivitalo porskuttaa. Voin olla vääräsäkin.

Eihän mikään kestä "ikuisesti" mutta en kyllä yhtyisi siihenkään väitteeseen että 50v sisällä jokaista osaa pitäisi korjata vähintään kerran koska se tarkoittaisi että 50v välein pitäisi perustukset kaivaa esille ja niitäkin korjata. Tosin vanhoissa rakennuksissa törmätään sitten muihin ongelmiin. Esim. sähkö, juokseva vesi, (sisä ja mielellään myös vesi)vessat, muu kuin puulämmitys jne. olisi hyvä saada sellaiseen. Esim. Suomenlinna on asuntona hieman erilainen (ja sitä on huomattavasti muokattu tässä 260+v aikana) kuin juuri nyt pykätty uusi talo.

 

[Kvarkki]

Kyllähän sokkeli ja salaojat monesti kaipaavat huoltoa. Hyvin on, jos 50 vuodessa ei mitään täydy tehdä.

 

[TheMeII]

Eihän mikään kestä "ikuisesti" mutta en kyllä yhtyisi siihenkään väitteeseen että 50v sisällä jokaista osaa pitäisi korjata vähintään kerran koska se tarkoittaisi että 50v välein pitäisi perustukset kaivaa esille ja niitäkin korjata.

EI perustuksia eikä runkoa koska niitä aktiivisesti suojataan esimerkiksi huolletuilla salaojilla, ulkoverhoiluilla, höyrysuluilla ja katolla. On myös ihan eri asia jos talo on rakennettu korkealle hiekkaharjulle sen sijaan että se olis montussa savimaassa.

Meilläkin talo on perustettu hyvin mutta muutamaa vuotta myöhemmin lisätty kuisti lähtee täyteen purkuun kohta koska sitä ei perustettu kunnolla joten routa nostaa sen perustuksia ja ne alkaa hajoamaan. kuisti on puoltoistametrinen ja 5cm taitaa olla jo ulkoreuna sisäreunaa ylempänä.

 

[tietokonerikki]

Kaikissa rakennuksissa ml. hirsitalot joutuu tekemään korjaustöitä 10-20 vuoden aikajänteellä varmasti. On täysin utopiaa kuvitella, että saisit rakennettua sellaisen talon järkevän hinnan puitteissa, että se kestäisi esim. tuon 55 vuotta mahdollisimman vähällä huollolla ja jää jälkipolvillekin uuden veroisena. Tuollaisella laiminlyönnillä ei saa kuin purkukuntoisen tönön. Esim. hittoako hienoilla ränneillä tekee, kun ne 30 vuoden kohdalla viimeistään tulee alas mätien räystäslautojen kera?

Valitettavasti korjaamaan joutuu, mutta huolellisella työllä/ materiaalivalinoilla voidaan paljon vaikuttaa siihen kuinka paljon ja kuinka usein korjauksia pitää tehdä. Esim. tiiliseinä voi tuntua kalliilta, mutta kun sitä tarkastellaan 50-100 vuoden ajanjaksolla se onkin jo asiallisesti tehtynä kokonaistaloudellisesti kiinnostava ratkaisu.

Sulla on kyllä huonot kokemukset räystäslautojen kestosta. Kestämiseen vaikuttaa myös miten lauta suojataan, mihin/miten se asennetaan ja kourutkin voivat niiden kestävyyteen vaikuttaa. Toki olen minäkin lahonneita räystäslautoja nähnyt, mutta silloin jossain kohtaa on ns. "tyritty".

 

[tietokonerikki]

Kestääkö kivitalot "ikuisesti"? Samaiseen keskusteluun viitaten. Jotenkin "tuntuu", että perus puutalo rupeaa 50v päästä menemään palasiksi mutta kivitalo porskuttaa. Voin olla vääräsäkin.

Kestävyyteen vaikuttaa niin moni asia, mutta keskimäärin kivitalo on pitkäikäisempi. Betoni kestää jopa tuhansia vuosia.

 

[tietokonerikki]

Eihän mikään kestä "ikuisesti" mutta en kyllä yhtyisi siihenkään väitteeseen että 50v sisällä jokaista osaa pitäisi korjata vähintään kerran koska se tarkoittaisi että 50v välein pitäisi perustukset kaivaa esille ja niitäkin korjata. Tosin vanhoissa rakennuksissa törmätään sitten muihin ongelmiin. Esim. sähkö, juokseva vesi, (sisä ja mielellään myös vesi)vessat, muu kuin puulämmitys jne. olisi hyvä saada sellaiseen. Esim. Suomenlinna on asuntona hieman erilainen (ja sitä on huomattavasti muokattu tässä 260+v aikana) kuin juuri nyt pykätty uusi talo.

Noiden uusittavien asioidenkin uusimista helpottaa, jos jo rakentaessaan ottaa niiden uusimistarpeen huomioon.

Valittavan usein vaan ei haluta laittaa aikaa, koska ajatellaan että "se on sen uuden haltijan ongelma". Nyt vaan eletään niin pitkään, että se uusimistarve saattaa tulla omallekin kohdalle ja silloin mukavaa, kun ei uusimisen takia tarvitse turhaan paikkoja purkaa. Täysinhän siltä ei voi tuolloin välttyä, mutta sen määrrää voi vähentää...

 

[Taneli-]

Noiden uusittavien asioidenkin uusimista helpottaa, jos jo rakentaessaan ottaa niiden uusimistarpeen huomioon.

Valittavan usein vaan ei haluta laittaa aikaa, koska ajatellaan että "se on sen uuden haltijan ongelma". Nyt vaan eletään niin pitkään, että se uusimistarve saattaa tulla omallekin kohdalle ja silloin mukavaa, kun ei uusimisen takia tarvitse turhaan paikkoja purkaa. Täysinhän siltä ei voi tuolloin välttyä, mutta sen määrrää voi vähentää...

Toisaalta vanhoissa nyt asuttavissa "asunnoissa" (esim. tuo Suomenlinna) ei varmasti osattu miettiä että joskus tulee sähkö, vesivessa, puhelimet, jokin muu kuin puulämmitys jne. Mutta toki, olisi järkevää jos esim. 60-luvun betonilähiöitä luotaessa olisi jo mietitty miten niitä voidaan peruskorjata ettei (lähes) ainoa ratkaisu ole purkaa koko roska ja rakentaa uutta tilalle (miettien lähinnä kerrostaloja mitä silloin pykättiin).

 

[Kvarkki]

Ei ne 60-luvulla miettinyt, että joku olisi niin saatanan tyhmä, että alkaisi noita tilapäisiä hökötyksiä korjaamaan.

 

[Tilipitappitippitappi]

Valitettavasti korjaamaan joutuu, mutta huolellisella työllä/ materiaalivalinoilla voidaan paljon vaikuttaa siihen kuinka paljon ja kuinka usein korjauksia pitää tehdä. Esim. tiiliseinä voi tuntua kalliilta, mutta kun sitä tarkastellaan 50-100 vuoden ajanjaksolla se onkin jo asiallisesti tehtynä kokonaistaloudellisesti kiinnostava ratkaisu.

Sulla on kyllä huonot kokemukset räystäslautojen kestosta. Kestämiseen vaikuttaa myös miten lauta suojataan, mihin/miten se asennetaan ja kourutkin voivat niiden kestävyyteen vaikuttaa. Toki olen minäkin lahonneita räystäslautoja nähnyt, mutta silloin jossain kohtaa on ns. "tyritty".

Mä kanssa ihmettelin kvarkki -nimimerkin kommenttia lahoista räystäslaudoista. Itse asun ~20vuotta vanhassa hirsitalossa ja räystäslaudat uutta vastaavassa kunnossa. Myös rännit alkuperäiset ja uuttavastaavat. Menee varmasti seuraavat 10-20 vuotta helposti ja uusitaan sitten kun kattomateriaalia pitää uusia. Jos nyt kumpaakaan tarvii edes sitten uusia

Mutta totta se, että taloa joutuu huoltamaan. Tähän mökkiin ei nyt juuri muuta ole tarvinnut tehdä kuin sisältä vähän pintoja päivittää uudempaan. Keittiöremppa lienee seuraavana edessä ja sekin vain ulkonäkösyistä. Ja jossain vaiheessa varmaan alkuperäinen maalämpöpumppu täytyy uusia. Toki parin vuodentakaisessa ennakoivassa huollossa siitä mitään vikaa löytynyt, kunhan nyt tarkistettiin ja vaihdettiin viinakset kiertoon.

 

[Kvarkki]

Mä kanssa ihmettelin kvarkki -nimimerkin kommenttia lahoista räystäslaudoista. Itse asun ~20vuotta vanhassa hirsitalossa ja räystäslaudat uutta vastaavassa kunnossa. Myös rännit alkuperäiset ja uuttavastaavat. Menee varmasti seuraavat 10-20 vuotta helposti ja uusitaan sitten kun kattomateriaalia pitää uusia. Jos nyt kumpaakaan tarvii edes sitten uusia

Mä kanssa ihmettelen sun kommenttiasi. 20 vuotta ei ole 30 tai 40 vuotta. Katselkaas huviksenne vanhempia rintamamiestaloja, jossa on vanhat rännit ja jotain peruskatosts poikkeavaa muotoa siinä seassa. Jos siitä ei löydy lahoa kohtaa räystäästä, niin ihmettelen. Sinällään kyllä sama mitä mietitte, tuo on kuitenkin yksi ylivoimaisesti suurimmalle kosteusrasitukselle osuva osuus laudoista. Ja siten tarkkailtava säännöllisesti. Ja uusittava, jos on ”väärät” olosuhteet.

 

[mittari]

Onko kellään tietoa plaanon hinnasta, jos pumppuauto tuo ja ulkopuoliset levittää

 

[Tilipitappitippitappi]

Mä kanssa ihmettelen sun kommenttiasi. 20 vuotta ei ole 30 tai 40 vuotta. Katselkaas huviksenne vanhempia rintamamiestaloja, jossa on vanhat rännit ja jotain peruskatosts poikkeavaa muotoa siinä seassa. Jos siitä ei löydy lahoa kohtaa räystäästä, niin ihmettelen. Sinällään kyllä sama mitä mietitte, tuo on kuitenkin yksi ylivoimaisesti suurimmalle kosteusrasitukselle osuva osuus laudoista. Ja siten tarkkailtava säännöllisesti. Ja uusittava, jos on ”väärät” olosuhteet.

Vanhempia rintamamiestaloja? hmm, kuinkas vanhoja ne sitten onkaan? Kohta sata vuotta. Melkoinen vertaus. Ja rintamamiestaloissa nyt ei yleensä ole mitään poikkeavia muotoja. Maalitolpat sulla siirtyilee jatkuvasti.

Esim. hittoako hienoilla ränneillä tekee, kun ne 30 vuoden kohdalla viimeistään tulee alas mätien räystäslautojen kera?

Melkoisen päin persettä on suunniteltu ja rakennettu jos rännit tulee alas lahojen räystälautojen vuoksi viimeistään 30 vuoden kohdalla

Itse sanon että suurin osa ränneistä ja räystälaudoista uusitaan kattoremontin yhteydessä. Ei siksi, että ne olisi elinkaarensa lopussa, vaan siksi että se käy kätevästi siinä samalla.

 

[Kvarkki]

Vanhempia rintamamiestaloja? hmm, kuinkas vanhoja ne sitten onkaan? Kohta sata vuotta. Melkoinen vertaus. Ja rintamamiestaloissa nyt ei yleensä ole mitään poikkeavia muotoja. Maalitolpat sulla siirtyilee jatkuvasti.

Höpö höpö, tunge maalitolpat kellariisi. Yleisesti ottaen rintamamiestaloja tarkoitin (vs. uudet ei-rintsikat) ja on niissä lähes aina kuisti. Jos se kuisti on tehty samalla katolla päätalon kanssa, niin se kuistin katon nurkka on hyvin suurella varmuudella ottanut siipeensä, jos katon uusimisesta on aikaa. Toisin päin tehtynä kuistin sisäreuna on voinut uittaa räystäslaudat vaihtokuntoon 30-40 vuodessa. Ihan tyypillisiä vauriopaikkoja nämä (kulmat yms.) ovat uudemmissakin taloissa.

Melkoisen päin persettä on suunniteltu ja rakennettu jos rännit tulee alas lahojen räystälautojen vuoksi viimeistään 30 vuoden kohdalla

Ei se vaadi kuin sopivat olosuhteet, niin 10 vuottakin jo riittää... Ideaalimaailmassa toki kaikki olisi täydellistä, mutta milläs esim. muutat noita kattorakenteita rempan yhteydessä. Teet niiin hyvän kuin pystyt ja toivot parasta.

Itse sanon että suurin osa ränneistä ja räystälaudoista uusitaan kattoremontin yhteydessä. Ei siksi, että ne olisi elinkaarensa lopussa, vaan siksi että se käy kätevästi siinä samalla.

Tämä oli se minun alkuperäinen viestini ennen räystäslautoihin eksymistä. Keskusteluhan lähti siitä, että valitettiin ettei rännit kestä tarpeeksi kauan. Ei niiden tarvitsekaan kestää, kun remppa tulee ”ensin”.

 

[tietokonerikki]

Ei se vaadi kuin sopivat olosuhteet, niin 10 vuottakin jo riittää... Ideaalimaailmassa toki kaikki olisi täydellistä, mutta milläs esim. muutat noita kattorakenteita rempan yhteydessä. Teet niiin hyvän kuin pystyt ja toivot parasta.

Jos havaitaan suunnittelu-/rakennusvirhe miksi sitä ei korjattaisi remontin yhteydessä?

Tämä oli se minun alkuperäinen viestini ennen räystäslautoihin eksymistä. Keskusteluhan lähti siitä, että valitettiin ettei rännit kestä tarpeeksi kauan. Ei niiden tarvitsekaan kestää, kun remppa tulee ”ensin”.

Tässä ollaan kyllä lähes täysin eri mieltä. Eihän esim. kattopeltien uusiminen tarkoita, että rännitkin pitäisi uusia niiden ollessa kunnossa. Minusta on eurojen tuhlausta jättää hyvät materiaalit käyttämättä sen takia, että "kun tuo kate uusitaan noi kourut ovat sävyltää vähän erilaiset" kuin tuo (hetken) uudelta näyttävä katto.

 

[Kvarkki]

Jos havaitaan suunnittelu-/rakennusvirhe miksi sitä ei korjattaisi remontin yhteydessä?

Uuden talonko siihen meinaat pistää? Ei sitä suunnittelua ihan tuosta vaan muuteta. Riskipaikka säilyy riskipaikkana vaikka miten sen rakentaa uusiksi parhaan tietämyksen ja materiaalien mukaan. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää tuhansia euroja siihen, että saa estettyä satasten vaurioit, jotka ei uhkaa talon yleistä terveyttä.

Tässä ollaan kyllä lähes täysin eri mieltä. Eihän esim. kattopeltien uusiminen tarkoita, että rännitkin pitäisi uusia niiden ollessa kunnossa. Minusta on eurojen tuhlausta jättää hyvät materiaalit käyttämättä sen takia, että "kun tuo kate uusitaan noi kourut ovat sävyltää vähän erilaiset" kuin tuo (hetken) uudelta näyttävä katto.

Katon ulkomitat muuttuu, jos materiaali vaihtuu, samallakin materiaalilla voi tulla pieniä eroja, jotka tekee ränneille ongelmia. Hyväkuntoiset kourut eivät välttämättä ole hyvät siinä vaiheessa, kun ne on kertaalleen irrotettu, varsinkin jos ovat pitkät ja työntekijät mallia ”urakka”. Kaikki maalaustyöt yms. korjaustyöt maksavat suhteettoman paljon uusiin nähden. Ulkonäkö on makukysymys, mutta aikalailla hullulta tuntuu pilata kymppitonnien remontti satasten säästöllä. Sit uusit ne rännit jonkun vuoden myöhemmin ja kaikki kuvitteellinen säästö menee siinä. Aika hiljaista tulee olemaan sen uudenveroisen talon perinnöksi jättämisen kanssa, jos joka paikassa venytetään penniä maksimit.

 

[Ryderio]

Meillä tehtiin kattoremontti vaihtamatta uusia kouruja. Kourut oli laitettu joskus tuntemattomaan aikaan, olivat ehkä 15 vuotta vanhat (?) ja kun katto vaihtui samanlaiseen ja samanväriseen peltikattoon, olisi ollut typerää vaihtaa ehjiä kouruja. Katto nousi muutaman sentin kun piti myös lisätä aluskate, mutta vanhat kourut otettiin nätisti pois ja laitettiin takaisin samoille paikoilleen.

Hyvä siitä tuli eikä noita mitenkään erota uusista kouruista, kun ovat säilyneet niin hyvin. Pieni miinus näissä kouruissa on, että niissä on sisäpuolella kiinnikkeet vaikeuttamassa putsausta. En kuitenkaan halunnut pelkästään sen takia laittaa kokonaan uusia kouruja, viitsin kyllä siivota noinkin. Sävyeroakin on varmasti, mutta sitä ei oikeasti näe ollenkaan.

 

[Rozor]

[

Oja on tontin rajalla, eli pinta-alaa ei salaojittaminen juurikaan toisi. Kapasiteetti mua tosiaan mietitytti. Mun järjellä on avo-ojassa myös enemmän pintaa mistä pihan kerroksissa oleva vesi pääsee ojaan ja sitä kautta pois. Olkoonkin että nyt pitää tolla pumpulla se itse hoitaa. Jos olen poissa vesi seisoo ojassa ja ei varmastikkaan vähene pihastakaan.

Ihan yhtälailla vesi salaojaan kerkeää.
Harvoin okt tontit ova niin isoja, että sadevesiä keräävät samaan kohtaan yli hehtaarin alueelta.
Salaojiin laitetaan soraa putken päälle, joten veden ei tarvitse mennä saven läpi.

 

[micko]

Lupa-asiasta kyselen täällä, jos jollakin olisi tietoa. Laitoin rakennusvalvontaankin jo meiliä, mutta nettisivuillaan varoittelevat, että kaikki kestää kauan...

Tarvitseeko pihan pintamateriaalin muuttamisesta tehdä ilmoitus vai tarvitseeko jopa luvan? Nyt pihalla on soraa ja haluan sen asfaltiksi. Täytyykö pihapiirustus päivittää ajantasaiseksi? Ei se sitä kyllä tälläkään hetkellä ole vaan osa sora-alueesta on merkitty nurmikoksi. Jostain luin, että oli kielletty asfalttipiha kaavan varjolla, mutta tässä on melkein kaikilla naapureillakin sellainen, niin eiköhän sen tähänkin saa.

 

[Kvarkki]

Kunnan sivuilla on yleensä lista mitä saa tehdä milläkin luvalla. Tai tarvitseeko lupaa ollenkaan. Kunnan karttapalvelusta löytyy varmaan myös ajantasakaava tms. sähköinen versio kaavasta, joka kertoo mitä ko. alueella saa tehdä. Harvemmin kukaan tuollaiseen pikkumuutokseen reagoi, jos kerran naapureillakin on asfalttipiha. Toki jos olet hankkinut naapurista vihamiehen, niin tällainen mulkku voi kiusata. Vanhoilla alueilla on monesti voimassa tasapaino sen suhteen, että jokaisella on jotain huomauttamista/luvatonta, jos tiukalla seulalla katsoo.

 

[micko]

Kunnan sivuilla on yleensä lista mitä saa tehdä milläkin luvalla. Tai tarvitseeko lupaa ollenkaan. Kunnan karttapalvelusta löytyy varmaan myös ajantasakaava tms. sähköinen versio kaavasta, joka kertoo mitä ko. alueella saa tehdä. Harvemmin kukaan tuollaiseen pikkumuutokseen reagoi, jos kerran naapureillakin on asfalttipiha. Toki jos olet hankkinut naapurista vihamiehen, niin tällainen mulkku voi kiusata. Vanhoilla alueilla on monesti voimassa tasapaino sen suhteen, että jokaisella on jotain huomauttamista/luvatonta, jos tiukalla seulalla katsoo.

Löytyi kaavat, mutta en nähnyt mitään mainintaa pihamateriaaleista. Niin monella täällä kuitenkin on asfalttia ja vieläpä rakennusvalvonnan siunaamana (esim siis lopputarkastuksessa jo laitettuna), niin ei luvan saamisessa se ongelma varmastikaan ole.

En tiedä mikä kunta mutta itse olen aina ihan vaan soittanut rakennusvalvontaan monissa asioissa ja sieltä on tullut vastaus. Jos ei niin sähköpostilla, ja myös toi lupapisteen neuvontasysteemi toimii aina välillä. Noin kymmenessä kunnassa tehnyt sitä sun tätä.

Sihteeri sieltä laittoi viestin jo eteenpäin rakennustarkastajalle ja näillä on kuulemma 6-8 viikon jonot. En sitten tiedä, miten pitkä jono ihan kyselyssä, että mitä byrokratiaa tarvitsee. Ajattelin, jos täältä saisi odotellessa vastausta, että mihin varautua.

 

[tietokonerikki]

Uuden talonko siihen meinaat pistää? Ei sitä suunnittelua ihan tuosta vaan muuteta. Riskipaikka säilyy riskipaikkana vaikka miten sen rakentaa uusiksi parhaan tietämyksen ja materiaalien mukaan. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää tuhansia euroja siihen, että saa estettyä satasten vaurioit, jotka ei uhkaa talon yleistä terveyttä.

Suunnittelun voi lähes aina muuttaa, paitsi jos sattuu olemaan Alwar Aalto/Finlandiatalo. Harvoin tulee lahoamisongelmia, joita ei suunnittelulla voitaisi korjata, varsinkin jos ne ovat näkyvissä kuten räystäslaudat.

Katon ulkomitat muuttuu, jos materiaali vaihtuu, samallakin materiaalilla voi tulla pieniä eroja, jotka tekee ränneille ongelmia.

Jos tulee ongelmia ränneille, niin se katto on väärin tehty rännien liitoskohdan kohdalta ja syytäkin pysähtyä miettimään mitä ollaan tekemässä.

Hyväkuntoiset kourut eivät välttämättä ole hyvät siinä vaiheessa, kun ne on kertaalleen irrotettu, varsinkin jos ovat pitkät ja työntekijät mallia ”urakka”. Kaikki maalaustyöt yms. korjaustyöt maksavat suhteettoman paljon uusiin nähden. Ulkonäkö on makukysymys, mutta aikalailla hullulta tuntuu pilata kymppitonnien remontti satasten säästöllä. Sit uusit ne rännit jonkun vuoden myöhemmin ja kaikki kuvitteellinen säästö menee siinä. Aika hiljaista tulee olemaan sen uudenveroisen talon perinnöksi jättämisen kanssa, jos joka paikassa venytetään penniä maksimit.

Miksi asiallisesti asennetut rännit pitäisi kattopeltien uusimisen takia irrottaa? Jos on sattunut laittamaan valkoiset rännit, niin voi esteetikko joutua uusimaan kärsittyään vuosikymmeniä niiden likaisuuden näkymisestä. Kunnossa olevien tummien rännien uusintaan en näe kyllä mitään tarvetta, ellei turhat eurot taskuja satu polttamaan. Todella harva niitä 20cm päästä katselee. Jos rännit on esim. 30 vuoden jälkeen uuden veroisessa kunnossa, niin eiköhän ne seuraavatkin 30-vuotta kestäne.

 

[Kvarkki]

Suunnittelun voi lähes aina muuttaa, paitsi jos sattuu olemaan Alwar Aalto/Finlandiatalo. Harvoin tulee lahoamisongelmia, joita ei suunnittelulla voitaisi korjata, varsinkin jos ne ovat näkyvissä kuten räystäslaudat.

Jos tulee ongelmia ränneille, niin se katto on väärin tehty rännien liitoskohdan kohdalta ja syytäkin pysähtyä miettimään mitä ollaan tekemässä.

Miksi asiallisesti asennetut rännit pitäisi kattopeltien uusimisen takia irrottaa? Jos on sattunut laittamaan valkoiset rännit, niin voi esteetikko joutua uusimaan kärsittyään vuosikymmeniä niiden likaisuuden näkymisestä. Kunnossa olevien tummien rännien uusintaan en näe kyllä mitään tarvetta, ellei turhat eurot taskuja satu polttamaan. Todella harva niitä 20cm päästä katselee. Jos rännit on esim. 30 vuoden jälkeen uuden veroisessa kunnossa, niin eiköhän ne seuraavatkin 30-vuotta kestäne.

Jos sulla on kulma väärässä paikassa, niin millä helvetillä sä sen suunnittelun muutat rakentamatta kokonaan uusiksi? Parannuksia vedenohjaukseen voi ja pitää tehdä, mutta se sama kulma siinä edelleen on (ongelma). Kattopeltien vaihdosta en tiedä mitä räystään reunassa tehdään, mutta ainakin tiilien kanssa saa olla helvetin hyvä tuuri, jos vanhat ruoteet ja alin rima passaavat uuteen profiiliin - Jos nyt ylipäätään haluaa ottaa riskin, että jättää aluskatteen samalla vaihtamatta. Ei kyllä tulis mieleenkään alkaa kattoa räpeltämään rännit paikallaan

 

[tietokonerikki]

Jos sulla on kulma väärässä paikassa, niin millä helvetillä sä sen suunnittelun muutat rakentamatta kokonaan uusiksi?
Parannuksia vedenohjaukseen voi ja pitää tehdä, mutta se sama kulma siinä edelleen on (ongelma)

Noita pitää katsella tapauskohtaisesti, mutta jos paikkaa muuttaa niin onhan ne rännit irroittettava, yleensä tuollaisissa kohdin ne ovat lyhyitä ja siten helpommin käsiteltäviä. Useinhan rännit laitetaan ruuvein, joten irrotus onnistunee ehjänä,
jos ei ole tuostuneet muodottomiksi.

Kattopeltien vaihdosta en tiedä mitä räystään reunassa tehdään, mutta ainakin tiilien kanssa saa olla helvetin hyvä tuuri, jos vanhat ruoteet ja alin rima passaavat uuteen profiiliin - Jos nyt ylipäätään haluaa ottaa riskin, että jättää aluskatteen samalla vaihtamatta. Ei kyllä tulis mieleenkään alkaa kattoa räpeltämään rännit paikallaan

Eikös kaikki tiilikatteet pyritä tekemään niin, että alareunaan räystäälle tulee ehjä tiili? Rimoja voi lisäillä/ poistaa tarvittaessa.
Aluskatte loppuu ennen ränniä, siitä näkee räystäällä vuotaako kattopinnoite. (kaikki kertarakentajat eivät tota tiedosta/muista)
Oikeastaan ainut "ongelma" tulee, jos räystäslautoja kiinnittäessä ei ole huomioitu niiden irrotusmahdollisuutta ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa.

 

[tietokonerikki]

Löytyi kaavat, mutta en nähnyt mitään mainintaa pihamateriaaleista. Niin monella täällä kuitenkin on asfalttia ja vieläpä rakennusvalvonnan siunaamana (esim siis lopputarkastuksessa jo laitettuna), niin ei luvan saamisessa se ongelma varmastikaan ole.


Sihteeri sieltä laittoi viestin jo eteenpäin rakennustarkastajalle ja näillä on kuulemma 6-8 viikon jonot. En sitten tiedä, miten pitkä jono ihan kyselyssä, että mitä byrokratiaa tarvitsee. Ajattelin, jos täältä saisi odotellessa vastausta, että mihin varautua.

Jos naapureillasikin on luulen, että voit tehdä. Muistanet, ettei vesiä saa ohjata naapuria haittaavasti. Kaatosateella vettä kertyy todella paljon ja se saattaa yllättää vesien imeytymiseen maahan tottuneen.

 

[Kvarkki]

Noita pitää katsella tapauskohtaisesti, mutta jos paikkaa muuttaa niin onhan ne rännit irroittettava, yleensä tuollaisissa kohdin ne ovat lyhyitä ja siten helpommin käsiteltäviä. Useinhan rännit laitetaan ruuvein, joten irrotus onnistunee ehjänä,
jos ei ole tuostuneet muodottomiksi.

Itsellä kyllä lähti ränni ja sen raudat todella helposti irti räystäslaudoista sattuneista syistä. Rännit ja rännirautojen poisto olikin sitten toinen juttu. Ja nimenomaan tapauskohtaisesti pakko mennä, turha jeesustella "muuta suunnittelua". Jos siis tarkoitat suunnittelua ihan aidolla muutoksella, ei pientä näpertelyä, jolla ongelman toistuminen yritetään estää.

Eikös kaikki tiilikatteet pyritä tekemään niin, että alareunaan räystäälle tulee ehjä tiili? Rimoja voi lisäillä/ poistaa tarvittaessa.
Aluskatte loppuu ennen ränniä, siitä näkee räystäällä vuotaako kattopinnoite. (kaikki kertarakentajat eivät tota tiedosta/muista)
Oikeastaan ainut "ongelma" tulee, jos räystäslautoja kiinnittäessä ei ole huomioitu niiden irrotusmahdollisuutta ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa.

No totta helvetissä räystäälle se ehjä tiili tulee. Jos tiilen koko on vanhasta eroava, niin sen alimman riman korkeus ja muoto voivat vaihtua. Ylin räystäslauta ja ränniraudat ovat kiinni tuossa rakenteessa. Uusissa rakenteissa pitäisi olla tippapelti ko. puiden suojana, mutta jos ei ole, niin varmasti on vaihtokamaa katteen myötä. Aluskate loppuu ennen ränniä, mutta ne puut, jotka tulee aluskatteen päälle jatkuvat räystäälle asti. Mikä ongelma tämä räystäslautojen irrotusongelma nyt on, juurihan sä olit jättämässä rännitkin paikalleen

 

[tietokonerikki]

Itsellä kyllä lähti ränni ja sen raudat todella helposti irti räystäslaudoista sattuneista syistä. Rännit ja rännirautojen poisto olikin sitten toinen juttu.

Nyt on kyllä pakko myöntää, että putosin kärryiltä... lähti helposti ja sitten oli ongelmia?

Ja nimenomaan tapauskohtaisesti pakko mennä, turha jeesustella "muuta suunnittelua". Jos siis tarkoitat suunnittelua ihan aidolla muutoksella, ei pientä näpertelyä, jolla ongelman toistuminen yritetään estää.

Se on vaan tyhmää korjata ja jättää ongelman todellinen syy korjaamatta.

No totta helvetissä räystäälle se ehjä tiili tulee. Jos tiilen koko on vanhasta eroava, niin sen alimman riman korkeus ja muoto voivat vaihtua.

Jos se tiili on pakko profiililtaan muuttaa, niin eikös sitä rimaakin voi tapauskohtaisesti muokata?

Ylin räystäslauta ja ränniraudat ovat kiinni tuossa rakenteessa. Uusissa rakenteissa pitäisi olla tippapelti ko. puiden suojana, mutta jos ei ole, niin varmasti on vaihtokamaa katteen myötä. Aluskate loppuu ennen ränniä, mutta ne puut, jotka tulee aluskatteen päälle jatkuvat räystäälle asti. Mikä ongelma tämä räystäslautojen irrotusongelma nyt on, juurihan sä olit jättämässä rännitkin paikalleen

Tuossahan sen kerroit, jos rännilauta on kiinni purettavan katon osassa => joutuu purkamaan enemmän/ katkomaan aluskatteen päällä olevia puita.

Mulla ei olisi mitään ongelmia, koska olen tehnyt räystäsrakenteen niin, ettei räystäslaudat ole kiinni noissa aluskatteen päällä kulkevissa puissa. Eli voin uusia pelkän katteen tai (jos olisi tarvetta) räystäslaudat ja kiinnittää ne edelleen hyväkuntoiset ruuveillä kiinnitetyt peltikourut takaisin.

 

[Kvarkki]

Nyt on kyllä pakko myöntää, että putosin kärryiltä... lähti helposti ja sitten oli ongelmia?

Se on vaan tyhmää korjata ja jättää ongelman todellinen syy korjaamatta.

No ne laudat oli tietysti mädät. Käsivoimin lähti "paketti" irti. Jos se rakenteen perusmuoto on se ongelma, niin sitä ei voi vaan "suunnitella" tai "korjata" pois. Täytyy elää kompromissin kanssa, jossa on aina riski, että ongelma uusii.

Jos se tiili on pakko profiililtaan muuttaa, niin eikös sitä rimaakin voi tapauskohtaisesti muokata?

No jos katot miten erilaisia tyylejä on asentaa tiilikatto, niin eipä se aina ole mahdollista. Ja alimman puun vaihtamatta jättäminen on tasan yhtä typerä veto kuin rännien säästäminen siinä vaiheessa, kun uusii katon (ja rännit ovat samanikäisiä vanhemman katon kanssa).

Tuossahan sen kerroit, jos rännilauta on kiinni purettavan katon osassa => joutuu purkamaan enemmän/ katkomaan aluskatteen päällä olevia puita.

Mulla ei olisi mitään ongelmia, koska olen tehnyt räystäsrakenteen niin, ettei räystäslaudat ole kiinni noissa aluskatteen päällä kulkevissa puissa. Eli voin uusia pelkän katteen tai (jos olisi tarvetta) räystäslaudat ja kiinnittää ne edelleen hyväkuntoiset ruuveillä kiinnitetyt peltikourut takaisin.

Mä en ole toistaiseksi keksinyt antigravitaatiolaitetta, jolla ne laudat pysyisi kiinni ilmassa, niin ne on pakko pultata tuohon alimpaan "ruoteeseen". Toki ne ihan alareunasta olisi voinut pultata pelkästään alempaan räystäslautaan, joka on tukevasti kattotuolien päässä kiinni, mutta siinäpä vasta patentti olisi ollut. Oliskohan rännit ja ylemmän räystäslaidat kestänyt paikallaan edes ensimmäiseen talveen saakka.

Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä, pelkkää turhaa paskanlänkytystä jo pitkän matkaa.

 

[sirace]

Mikäli kaava ei määritä pihan pintamateriaalia ( harvemmmin asfalttia määritellään, yleensä kaavassa maininta että betonikivi) muutokseen ei tarvita lupaa, senkun tilaat asfalttimiehet paikalle.

 

[tietokonerikki]

No ne laudat oli tietysti mädät. Käsivoimin lähti "paketti" irti

joo tuon toki arvsinkin, mutta tätä
"Rännit ja rännirautojen poisto olikin sitten toinen juttu." en ymmärtänyt mitä ongelmaa tuossa oli?

Jos se rakenteen perusmuoto on se ongelma, niin sitä ei voi vaan "suunnitella" tai "korjata" pois. Täytyy elää kompromissin kanssa, jossa on aina riski, että ongelma uusii.

Hyöty-hinta suhdetta kannattaa toki miettiä

No jos katot miten erilaisia tyylejä on asentaa tiilikatto, niin eipä se aina ole mahdollista. Ja alimman puun vaihtamatta jättäminen on tasan yhtä typerä veto kuin rännien säästäminen siinä vaiheessa, kun uusii katon (ja rännit ovat samanikäisiä vanhemman katon kanssa).

Kaikki lahovaurioituneet toki pitää vaihtaa, sulla kun oli lahot räystäslaudat niin voihan se reunakin olla vaihtokunnossa. Liekkö ruoteetkin?
Kaikissa tapaukissa näin ei ole. Peltikatteita on jouduttu uusimaan Rannilan suden takia eikä niissä välttämättä tarvitse uusia kuin ne pellit. Ellei ole "hölmöyttään" päästänyt ruodelautajakin lohoamaan.

Mä en ole toistaiseksi keksinyt antigravitaatiolaitetta, jolla ne laudat pysyisi kiinni ilmassa, niin ne on pakko pultata tuohon alimpaan "ruoteeseen". Toki ne ihan alareunasta olisi voinut pultata pelkästään alempaan räystäslautaan, joka on tukevasti kattotuolien päässä kiinni, mutta siinäpä vasta patentti olisi ollut. Oliskohan rännit ja ylemmän räystäslaidat kestänyt paikallaan edes ensimmäiseen talveen saakka.

Sulla on ruoteena luultavasti 50x50 joten siihenhän räystäslauta usein myös kiinnitetään yläosastaan. Minä laittaisin sen kohdan ruuvilla, vaikka alemmalla osalla naulaisinkin.

Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä, pelkkää turhaa paskanlänkytystä jo pitkän matkaa.

Eikös me täällä olla korona-aikaa kuluttamassa

Kerro nyt kuitenkin mistä syystä räystäslaudat ko. kohteessasi lahosivat.? Tuossa naapurissa on n. 33 vuotias betonitiilikatto ja sen räystäät näyttävän olevan vielä hyvässä kunnossa ainakin kauempaa katsottuna

 

[Kvarkki]

Vettä väärässä paikassa, olen jo paikat kertonut. Roiskevettä, puuttuvat tai huonot listat, tiilet tuli liian vähän ulos,... mistä sen tarkalleen tietää. Tyyppivikoja rintsikoissa. Ränni ja k.rauta oli niin tiukka sovite, että eivät ehjänä lähteneet toisistaan. Kiinnikkeestä lähti maalit, rännistä pinnoite ja osin muoto. Ruuveilla uudet tietysti. Ei ollut kärsinyt kuin räystäät. Piharakennuksessa joutui jatkamaan yhtä 6" puuta, kärki oli pehmeä.

 

[TheMeII]

Ihan yhtälailla vesi salaojaan kerkeää.
Harvoin okt tontit ova niin isoja, että sadevesiä keräävät samaan kohtaan yli hehtaarin alueelta.
Salaojiin laitetaan soraa putken päälle, joten veden ei tarvitse mennä saven läpi.

Mutta on yleistä että siinä soran päällä on tiivistynyt nurmikko joka kyllä pitää vettä paremmin kuin avo-oja.

 

[rodder]

Pitäisi lukitusta uusia taloon. Tunnistaako joku techiläinen tämän lukkorungon ja saako tuohon asennettua esim. Abloy kopion habo dorma lukon? Kyseessä siis tosi vanha lukkorunko missä on se nappi alhaalla mikä vapauttaa lukitus kielen.

 

[OD.]

Onkohan kellään haisua mistä voisi olla kyse? Kylpyhuone on uusittu 2005 kieppeillä ja siellä on kaksi suihkua ja rättipatteri. Patterin pitäisi olla lämmitysvedessä kiinni. Kuitenkin kun laittaa molemmat suihkut päälle, niin rättipatterissa alkaa kiertämään välittömästi kylmä vesi ja siitä tulee jääkylmä. Lisäksi lämmintä vettä ei riitä molempiin suihkuihin, vaan toisesta (vasemmanpuoleisesta) alkaa tulla haaleaa vettä.

Suihkun käyttäytymisen vielä voin ymmärtää, ettei lämpimän veden paine riitä molempiin yhtä aikaa tjs., mutta eikö lämmitysveteen kytketyn rättipatterin pitäisi olla täysin käyttövedestä riippumaton? Talossa kaukolämpö.

Tilaan tarvittaessa putkarin paikalle tekemään temput, mutta kuulen mieluusti arvailuja mistä tällainen voi johtua.

 

[puik]

Oudolta kuullostaa, ja omakotitalossa oudommalta. AIkoinaan ainakin taloyhtiöissä on käytetty "käyttövesipattereita" kylppärissä. Omalla kohdalla niissä ei ollut termaria vaan vain "venttiili" ja lämpesi samalla tavalla kesällä ja talvella, eli joutu laittaa venttiilin kiinni kesäksi. Vaatisi siis kuumalle vedelle "kierron" toimiakseen. LVI-ketjussa voisi olla parempaa haisua asiasta. Kysy LVI:stä

 

[ZZRX]

Oudolta kuullostaa, ja omakotitalossa oudommalta. AIkoinaan ainakin taloyhtiöissä on käytetty "käyttövesipattereita" kylppärissä. Omalla kohdalla niissä ei ollut termaria vaan vain "venttiili" ja lämpesi samalla tavalla kesällä ja talvella, eli joutu laittaa venttiilin kiinni kesäksi. Vaatisi siis kuumalle vedelle "kierron" toimiakseen. LVI-ketjussa voisi olla parempaa haisua asiasta. Kysy LVI:stä

kylpyhuoneen pattereissa pidetään tarkoituksella lämpö myös kesällä jotta kylpyhuone kuivaa tehokkaasti. Ei niitä saisi sulkea kokonaan. Uusissa taloissa lattialämmitys ajaa saman asian, mutta sitäkään ei saa laittaa kokonaan kiinni edes kesällä.

 

[tietokonerikki]

Onkohan kellään haisua mistä voisi olla kyse? Kylpyhuone on uusittu 2005 kieppeillä ja siellä on kaksi suihkua ja rättipatteri. Patterin pitäisi olla lämmitysvedessä kiinni. Kuitenkin kun laittaa molemmat suihkut päälle, niin rättipatterissa alkaa kiertämään välittömästi kylmä vesi ja siitä tulee jääkylmä. Lisäksi lämmintä vettä ei riitä molempiin suihkuihin, vaan toisesta (vasemmanpuoleisesta) alkaa tulla haaleaa vettä.

Suihkun käyttäytymisen vielä voin ymmärtää, ettei lämpimän veden paine riitä molempiin yhtä aikaa tjs., mutta eikö lämmitysveteen kytketyn rättipatterin pitäisi olla täysin käyttövedestä riippumaton? Talossa kaukolämpö.

Tilaan tarvittaessa putkarin paikalle tekemään temput, mutta kuulen mieluusti arvailuja mistä tällainen voi johtua.

Arvaus: Patteri on kytketty käyttöveteen (ei siis patteriverkostoon), ja/ tai kiertovesipummpu ei toimi, syöttösekoitusventtiili rikki, lämmönvaihdin tukossa...

 

[mittari]

Aattelin ulkoporealtaan laittaa? Suosituksia? Kokemuksia? Hinta luokkaa 10000