Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[tietokonerikki]

Onkohan kellään haisua mistä voisi olla kyse? Kylpyhuone on uusittu 2005 kieppeillä ja siellä on kaksi suihkua ja rättipatteri. Patterin pitäisi olla lämmitysvedessä kiinni. Kuitenkin kun laittaa molemmat suihkut päälle, niin rättipatterissa alkaa kiertämään välittömästi kylmä vesi ja siitä tulee jääkylmä. Lisäksi lämmintä vettä ei riitä molempiin suihkuihin, vaan toisesta (vasemmanpuoleisesta) alkaa tulla haaleaa vettä.

Suihkun käyttäytymisen vielä voin ymmärtää, ettei lämpimän veden paine riitä molempiin yhtä aikaa tjs., mutta eikö lämmitysveteen kytketyn rättipatterin pitäisi olla täysin käyttövedestä riippumaton? Talossa kaukolämpö.

Tilaan tarvittaessa putkarin paikalle tekemään temput, mutta kuulen mieluusti arvailuja mistä tällainen voi johtua.

Arvaus: Patteri on kytketty käyttöveteen (ei siis patteriverkostoon), ja/ tai kiertovesipummpu ei toimi, syöttösekoitusventtiili rikki, lämmönvaihdin tukossa...

 

[mittari]

Aattelin ulkoporealtaan laittaa? Suosituksia? Kokemuksia? Hinta luokkaa 10000

 

[kjns]

Aattelin ulkoporealtaan laittaa? Suosituksia? Kokemuksia? Hinta luokkaa 10000

Näille oli ihan omakin ketju olemassa, kannattaa kysellä siellä: Paljut, kylpytynnyrit, ulkouima-altaat -keskustelua

 

[mittari]

Näille oli ihan omakin ketju olemassa, kannattaa kysellä siellä: Paljut, kylpytynnyrit, ulkouima-altaat -keskustelua

No niin hyvä että vinkkasit, on jäänyt huomaamatta

 

[brainsurgery]

kylpyhuoneen pattereissa pidetään tarkoituksella lämpö myös kesällä jotta kylpyhuone kuivaa tehokkaasti. Ei niitä saisi sulkea kokonaan. Uusissa taloissa lattialämmitys ajaa saman asian, mutta sitäkään ei saa laittaa kokonaan kiinni edes kesällä.

Uusissa taloissa kuivatus hoidetaan ilmanvaihdolla. Maalämpötaloissa lämmitys tippuu käytännössä pois kesäisin.

 

[pipo]

Sanoisin että uusissa taloissa pesutilojen lattiat ovat kesät talvet lämpöisiä riippumatta lämmitysmuodosta, jotta siellä on mukava käydä. Ilmanvaihto toki nopeuttaa kuivumista.

 

[brainsurgery]

Sanoisin että uusissa taloissa pesutilojen lattiat ovat kesät talvet lämpöisiä riippumatta lämmitysmuodosta, jotta siellä on mukava käydä. Ilmanvaihto toki nopeuttaa kuivumista.

Meillä ei ole. Pitäisi olla invertteripumppu että saisi edes haaleaa vettä ajettua kylppäreihin kesällä. En tiedä olisiko silloinkaan miellyttävän lämpimät.

Vastuslämmityksellä toki saa kesälläkin lattiat lämpimiksi helposti.

 

[pipo]

Meillä ei ole. Pitäisi olla invertteripumppu että saisi edes haaleaa vettä ajettua kylppäreihin kesällä. En tiedä olisiko silloinkaan miellyttävän lämpimät.

Vastuslämmityksellä toki saa kesälläkin lattiat lämpimiksi helposti.

Menee jo ohi otsikon aiheen, mutta sen verran vielä kommentoin, että meillä järjestely perustuu perinteiseen on/off-maalämpöpumppuun ja kahteen lämmityspiiriin.

 

[brainsurgery]

Menee jo ohi otsikon aiheen, mutta sen verran vielä kommentoin, että meillä järjestely perustuu perinteiseen on/off-maalämpöpumppuun ja kahteen lämmityspiiriin.

Onko teillä säiliö sitä kylppäreissä kierrätettävää nestettä varten?

 

[Jebaus]

No keskustelun mukaisesti niin kyllä se nyt on ihan perus edellytys että kph/wc-tilojen lattiat jotka yleensä on laatalla pidetään siellä 22-23c tienoilla myös kesällä niin kuivumisen kuin ihan mukavuuden kannalta. Jos näin ei voida tehdä, on kyllä rakennettu päin peetä tai menty sieltä mistä aita on matalin ja halvimmalla pääsee.
Ihan sama onko se lattialämmitys sähköllä vai vesikierrolla ja mikä on lämmitysmuoto.

 

[pipo]

Onko teillä säiliö sitä kylppäreissä kierrätettävää nestettä varten?

Ei toki vaan pumppu lämmittää ulkoisesti kahta piiriä. Pesutilojen piiri on ns. pääpiiri, joka lämpenee koko ajan. Siitä otetaan (maalämpöpumpun ulkopuolisen, mutta sen ohjaaman) säätöventtiilin avulla lämpöä muuhun taloon ja tässä piirissä on oma kiertovesipumppunsa. Hyvin on toiminut.

 

[brainsurgery]

Ongelmahan noissa on että nestettä pelkästään kylppäreissä kiertää niin vähän, että on-off pumppu käy niin vähän aikaa, että neste ei käytännössä ehdi lämmittää betonia kunnes asteminuutit ovat täynnä ja lämmitys loppuu. Eli vaikka lämmitys on päällä niin ei se käytännössä pysty lämmittämään kunnolla.

 

[Phelpsin jänis]

Asun toista vuotta vuonna 2001 rakennetussa paritalossa. Rakennuskuviin ei ole piirretty sadevesijärjestelmän rännikaivoja tai viemäreitä. Yhdestä kulmasta vedet on ohjattu suoraan katualueen ojaan. Yritin paikantaa muiden kolmen viemärin päitä vetojousella, mutta en saanut tästä selkoa. Perusvesikaivoon näitä ei ole kuitenkaan johdettu, sillä sinne tulee vain yksi purkuputki ilmeisesti salaojakaivosta, jota en ole vielä löytänyt. Laskin myös rännikaivoihin vettä eikä perusvesikaivossa tapahtunut mitään.

Salaojien päätekaivoa ei ole tehty kuvien mukaisesti. Yksi kuviin piirretty tarkastusputki on vielä kateissa. Kyseisessä kohdassa on pihakivetys, jonka alla tämä mahdollisesti ja toivottavasti on, sillä muuten salaojasta ei ole tehty purkua ollenkaan. Myös yhdellä kulmalla putki oli peitetty kivetyksellä. Vielä on siis näiden kanssa selvitettävää.

Varsinainen kysymykseni koskee salaojien tarkastusputkia. Tyhjensin näitä hiekasta, mutta huomasin ettei näissä ole pohjia. Olen ollut aina siinä luulossa, että nämä pitäisi olla pohjallisia ettei putkista valuva vesi imeydy talon kulmiin. Onko tämä ollut joskus hyväksytty tapa tehdä nuo?

 

[tietokonerikki]

Asun toista vuotta vuonna 2001 rakennetussa paritalossa. Rakennuskuviin ei ole piirretty sadevesijärjestelmän rännikaivoja tai viemäreitä. Yhdestä kulmasta vedet on ohjattu suoraan katualueen ojaan. Yritin paikantaa muiden kolmen viemärin päitä vetojousella, mutta en saanut tästä selkoa. Perusvesikaivoon näitä ei ole kuitenkaan johdettu, sillä sinne tulee vain yksi purkuputki ilmeisesti salaojakaivosta, jota en ole vielä löytänyt. Laskin myös rännikaivoihin vettä eikä perusvesikaivossa tapahtunut mitään.

Salaojien päätekaivoa ei ole tehty kuvien mukaisesti. Yksi kuviin piirretty tarkastusputki on vielä kateissa. Kyseisessä kohdassa on pihakivetys, jonka alla tämä mahdollisesti ja toivottavasti on, sillä muuten salaojasta ei ole tehty purkua ollenkaan. Myös yhdellä kulmalla putki oli peitetty kivetyksellä. Vielä on siis näiden kanssa selvitettävää.

Se on voitu rakentaa niin, että vesi imeytyy suoraan maahan, vai onko sinulla talossasi ongelmia?

Varsinainen kysymykseni koskee salaojien tarkastusputkia. Tyhjensin näitä hiekasta, mutta huomasin ettei näissä ole pohjia. Olen ollut aina siinä luulossa, että nämä pitäisi olla pohjallisia ettei putkista valuva vesi imeydy talon kulmiin. Onko tämä ollut joskus hyväksytty tapa tehdä nuo?

Noissa on usein 600mm syvä "kaivo" salaojaputken alapuolella, kyllähän niihin yleensä pohjat on valettu. Jos siellä ei ole kippaa sinne betonia, jotta sinne tulee 50-100mm paksu pohja. Onko se oikeasti tarpeellista on sitten jo eri juttu. Eli jos putkessa on vettä siellä "kaivon" pohjallakin (sen ulkopuolella) on vettä. Jos salaojitus on tehty oikein se pääasiallinen vesi kulkee sen putken ympärillä olevassa salaojasorakerroksessa.

 

[NxTH]

edit; siirretäämpäs toiseen ketjuun

 

[elmo]

Millaisessa purkissa voi säilöä maalijämiä? Käykö joku Ikean pakasterasia vai kuivuuko?

Turhauttaa säilöä jotain 18l tynnyriä missä litra pari jäljellä. Poiskaan viite heittää kun välillä tarttee johonkin paikkaukseen niin on oikeaa sävyä heti saatavilla.

 

[1518964]

Millaisessa purkissa voi säilöä maalijämiä? Käykö joku Ikean pakasterasia vai kuivuuko?

Turhauttaa säilöä jotain 18l tynnyriä missä litra pari jäljellä. Poiskaan viite heittää kun välillä tarttee johonkin paikkaukseen niin on oikeaa sävyä heti saatavilla.

Lasisten säilykepurkkien (kurkku yms.) kannet ja tiivisteet voisivat kestää maaleja parhaiten. Kyse on pitkälti siitä että tiivisteet eivät pehmiä tai turpoa. Säilytä purkki ylösalaisin, niin maalin pintaan ei tule nahkaa. Silloin tosin pitää luottaa siihen tiivisteeseen.

 

[tigerman]

Nyt on rännit vaihdettu alumiinisiin. Perkeleellinen napse niissä käy. Asettuuko ne jotenki paikoillensa vai liittyykö lämpölaajenemisen? Ny vähän viileemmällä kelillä ei napsuntaa kuulu.

 

[mie]

Millaisessa purkissa voi säilöä maalijämiä? Käykö joku Ikean pakasterasia vai kuivuuko?

Turhauttaa säilöä jotain 18l tynnyriä missä litra pari jäljellä. Poiskaan viite heittää kun välillä tarttee johonkin paikkaukseen niin on oikeaa sävyä heti saatavilla.

Rautakaupoista löytyy tyhjiä maalipurkkeja. Ostat vaikka useamman tyhjän pienen purkin, niin voi paikkamaalaukseen avata aina sopivan pienen määrän.

 

[yyri]

Lasisten säilykepurkkien (kurkku yms.) kannet ja tiivisteet voisivat kestää maaleja parhaiten. Kyse on pitkälti siitä että tiivisteet eivät pehmiä tai turpoa. Säilytä purkki ylösalaisin, niin maalin pintaan ei tule nahkaa. Silloin tosin pitää luottaa siihen tiivisteeseen.

Tämä ja elmukelmu kannen väliin. Uistinlakka (CAB) säilynyt vuosikausia käyttökelpoisena kun aina laimennan pienen erän vaappujen tekemiseen.

 

[Awelonian]

Tämä ja elmukelmu kannen väliin. Uistinlakka (CAB) säilynyt vuosikausia käyttökelpoisena kun aina laimennan pienen erän vaappujen tekemiseen.

Jos kelmu loppu, niin maalarinteippi käy kanssa, kunhan on tiivistä. Itse käyttänyt tuota ja maalit pysyneet käyttökunnossa.

 

[Phelpsin jänis]

Se on voitu rakentaa niin, että vesi imeytyy suoraan maahan, vai onko sinulla talossasi ongelmia?

Noissa on usein 600mm syvä "kaivo" salaojaputken alapuolella, kyllähän niihin yleensä pohjat on valettu. Jos siellä ei ole kippaa sinne betonia, jotta sinne tulee 50-100mm paksu pohja. Onko se oikeasti tarpeellista on sitten jo eri juttu. Eli jos putkessa on vettä siellä "kaivon" pohjallakin (sen ulkopuolella) on vettä. Jos salaojitus on tehty oikein se pääasiallinen vesi kulkee sen putken ympärillä olevassa salaojasorakerroksessa.

Ei tosiaan ole minkäänlaisia pohjia näissä. Kahdessa tarkastusputkessa maa oli hieman kosteampaa kuin muissa, vettä ei ollut missään. Nyt on tosin ollut jo pidemmän aikaa kuivaa. Pitää seurailla tilannetta kevään/kesän mittaan sateiden jälkeen ja valaa tarvittaessa nuo pohjat. Kiitos vastauksesta!

 

[moelanen]

Lämminvesivaraaja oikuttelee. Vesi tuntuu loppuvan aiempaa nopeammin. Tähän asti on selvitty sillä, että muistaa käydä nappaamassa lämmityksen päälle automaattia aiemmin. Automaatti lämmittää yösähköllä ja sähkökaapissa on tarvittaessa ohituspainike. Ehkä se oikea kysymys tässä on se, että jos nyt vaihdan varaajan, niin mitä pitäisi ottaa huomioon, että pesuhuonerempan yhteydessä ei mene taas uusiksi? Pesuhuone/kodinhoitohuone on tehty 1999 ja alkaa jossain suhteissa ikä painaa. Tuo nykyinen varaaja köllöttelee saunan lauteiden alla ja sinne se uusikin tulisi, missään muualla ei tällä hetkellä ole tilaa.

 

[jinx1980]

Olisiko vastuksia sökönä? Jos on niin helpoin/halvin lienee vaihtaa vastuspakka ja käyttää kunnes muuten tulee remppaa ko. tiloihin.

 

[iltanen]

Onko kellään ideoita, jotta pihan kaksi soraväriä saataisiin sekoitettua? Päätin hieman korottaa pihan painuneita kohtia uudella soralla, kun halvalla satuin saamaan. Sora oli kuormassa kivituhkasta(?) tummanharmaaksi värjäytyneenä ja levittelin ne pihaan. Muutama sadepäivä paljasti kiven pinnan ja paljastui paljon vaaleammaksi (osittain valkoiseksi) kuin alkuperäinen sora. Nyt pihassa laikkuja sorassa.
Rautaharavallako tuota nyt lähtee työstämään?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Onko kellään ideoita, jotta pihan kaksi soraväriä saataisiin sekoitettua? Päätin hieman korottaa pihan painuneita kohtia uudella soralla, kun halvalla satuin saamaan. Sora oli kuormassa kivituhkasta(?) tummanharmaaksi värjäytyneenä ja levittelin ne pihaan. Muutama sadepäivä paljasti kiven pinnan ja paljastui paljon vaaleammaksi (osittain valkoiseksi) kuin alkuperäinen sora. Nyt pihassa laikkuja sorassa.
Rautaharavallako tuota nyt lähtee työstämään?

Näkyykö vain sateen jälkeen vai kuivallakin nuo sävyerot? Itsellä meni vati nurin kun oli laikkuja edellisen pihamateriaalin ja uuden kalliomurskeen välillä. En lähtenyt kikkailemaan kummempia vaan tilasin autollisen kalliomursketta pihaan ja levitin koko pihaan sopivan kerroksen samaa kamaa. Ei ehkä halvin, ei ehkä mieluisin tai järkevin tapa toimia, mutta sain ainakin sellaisen lopputuloksen mitä halusin.

 

[iltanen]

Näkyykö vain sateen jälkeen vai kuivallakin nuo sävyerot? Itsellä meni vati nurin kun oli laikkuja edellisen pihamateriaalin ja uuden kalliomurskeen välillä. En lähtenyt kikkailemaan kummempia vaan tilasin autollisen kalliomursketta pihaan ja levitin koko pihaan sopivan kerroksen samaa kamaa. Ei ehkä halvin, ei ehkä mieluisin tai järkevin tapa toimia, mutta sain ainakin sellaisen lopputuloksen mitä halusin.

Ensimmäiset sateet puhdistivat kivet siitä hienosta hiekasta ja ovat nyt kokoajan vaaleita.
Tuo uuden soran tilaaminenkin käynyt mielessä. Alkaa vaan soran pinta nousta korkeammalle kuin nurmikko. Asfalttikin vaihtoehto, mutta ei mielellään panosteta tonneja taloon, josta ollaan vuoden päästä muuttamassa pois.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Ymmärrän. Toi on kyllä paska esteettisesti, vaikka käytössä (ja käytännössä) ei mitään merkitystä ole. Meillä oli sopivasti piha vuosien saatossa vajonnut, niin tuli sitten samalla tehtyä se jossain vaiheessa pakosti tehtävä työ, eli täyttömurskeen levitys ja pihan nosto muutamilla senteillä ylöspäin. Kävitkö kokeilemassa niiden laikkujen sekoittamista haravalla. Sehän vois periaatteessa toimia jos sais ainakin ne rajat häivytettyä. Perseestähän sekin homma on

 

[iltanen]

Toinen kyssäri: Ulko-oven etupaneeli irtosi liimoistaan ja reklamoin tehtaalle tuosta. Oli ilmeisesti viallisesta erästä ja lähettivät uuden oven.
Ovi pitäisi nyt vaihtaa, mutta miten tuon lukon saan vaihdettua ovesta toiseen? Pitääkö ihan ammattilainen kutsua vaihtamaan lukko ovesta toiseen.

Kokeilin Sikaflexillä liimata alkuperäisen oven paneelia kiinni, mutta pystysuorassa tuo on hieman hankalaa ja en siinä syksyllä onnistunut. Kyseessä etuovi, joka on noin 5 metrin päässä autotiestä ja tuota ei montaa tuntia haluaisi pitää auki.

 

[Kvarkki]

Jos se on ihan peruslukkorunko, niin ammattilaisen kutsuminen on vahvaa liioittelua. Ruuveilla se taitaa vain olla kiinni ja tuon vanhan ovenhan voit tarvittaessa pistää ihan palasiksikin.

e: Tämä siis sillä oletuksella, että uudessa ovessa on jyrsittynä ja porattuna paikka lukolle. Olisi kyllä helvetin outoa jos ei olisi, kun kyse on reklamaatiosta. Mittaa ennen suurempaa vaihtotyötä, että lukon kieleke tulee vanhassa ja uudessa ovessa samalle korkeudelle.

 

[jinx1980]

Miksi et nostanut ovea saranoiltaan liimaamisen ajaksi? Liimaat paneelin kiinni ja myyt sen uuden oven torissa , win win ...? Jos sulla on ihan joku tavallisen valmistajan stanu ovi (ei mikään puusepän käsin tekemä) niin nehän on kaikki samanlaisia, otat kahvat ja lukon irti, sitten ruuvaat sen lukkorungon irti ja päin vastaisessa järjestyksessä uuteen oveen (älä kiristä sen lukkopesän ruuveja hampaat irvessä, todennäköisesti alkaa takeltelemaan).. Vanha ovi saranoiltaan pois ja uusi ovi tilalle - mutta tietysti voi olla että jos ihan sekulilaatua niin ei uusi ovi sovi kunnolla ilman saranoiden paikkojen hienosäätöä jolloin helpompaa saattaapi olla vaihtaa karmeineen koko läjä...

 

[iltanen]

Miksi et nostanut ovea saranoiltaan liimaamisen ajaksi? Liimaat paneelin kiinni ja myyt sen uuden oven torissa , win win ...? Jos sulla on ihan joku tavallisen valmistajan stanu ovi (ei mikään puusepän käsin tekemä) niin nehän on kaikki samanlaisia, otat kahvat ja lukon irti, sitten ruuvaat sen lukkorungon irti ja päin vastaisessa järjestyksessä uuteen oveen (älä kiristä sen lukkopesän ruuveja hampaat irvessä, todennäköisesti alkaa takeltelemaan).. Vanha ovi saranoiltaan pois ja uusi ovi tilalle - mutta tietysti voi olla että jos ihan sekulilaatua niin ei uusi ovi sovi kunnolla ilman saranoiden paikkojen hienosäätöä jolloin helpompaa saattaapi olla vaihtaa karmeineen koko läjä...

Sain uuden oven lokakuussa ja kovin ikävästi olisi kylmä ulkoilma levinnyt kotiin, jos ovea ei olisi ollut.
Mietin tässä nyt, että vaihdanko oven lukon vai koitanko vain liimata tuon kiinni. Paneelin liima on irronnut osittain eli en saa tuota kokonaan irti ja levitettyä liimaa koko oven laajuudelta. Tuonne väliin, keskelle ovea on hankala saada pursotettua Sikaa.

 

[Terevis4]

No meillä on 250m matkaa ja 50M on suurin mitä tarjotaan. Soitin asiakaspalveluun ja testasivat, että 55M on teoreettinen maksimi.

Kuparia ei vedä enää kukaan. Pelkkä johto maksaa kalliin kuparin vuoksi ja päälle vielä hitaus.

Meillä tulee noin 95/11 vdsl2 kautta nykyään kun elisa päivitti päätelaitteet. Ennen telia tarjosi vain 50/10. Hinta on 18€ kuukaudessa en tota vaihtaisi ikinä mihinkään 4g härpätykseen. Tosin noista hybridi yhteyksistä olisi mukava tietää enemmän. Minkähän lainen ping ja jitter niissä mahtaa olla.

 

[puik]

Kysytäämpä täältä, kun ilmanvaihtoketjussa ei löytynyt kommentteja. Onko kellään kokemuksia uusien ja vanhempien LTO-ilmanvaihtokoneiden eroista? Onko kosteus- ja kesäautomatiikasta iloa? Onko melutasoissa eroa? Mitä vuosihyötysuhteen kasvaminen 10-20% vaikuttaa lämmitysenergiaan?

Kannattaako vaihtaa laite 20 vuoden jälkeen? Vai kannattaisiko ennemmin vaihtaa puhaltimet mitkä maksaa n. 20% uusitun laitteen hinnasta? Kestääkö uudet laitteet yhtä hyvin kuin vanhat, vai tuleeko lisä-älystä lisää huoltotarvetta?

Puhaltimien lisäksi juuri muuta kuluvaa vanhassa ei taida olla, jossei lämmitysvastukset hajoa. Perinteisellä kennolla koneen ottaisin, en "pyörivällä". Vallox näyttäis nopeasti vahvimmalta kandidaatilta. Uuden melutasoista verrattuna vanhaan en nopsaan saanut tietolehdistä selvää.

 

[Illotus]

Villi veikkaus, että jos olet tyytyväinen nykyisen ominaisuuksiin, niin uudet puhaltimet on varmaan se järkevämpi vaihtoehto. Energiansäästöllä ei hintaansa haukkune ikinä. Kosteuden mukaan tms. tehostus taas ei liene tarpeellinen jos kylppäri kuivaa muutenkin.

Vanhemmat vaihto vaan puhaltimet omaan LTO-koneeseem, niissä ainakin siinä tilanteessa melutaso tipahti todella paljon. Toki siinä oli puhaltimien laakerit tiensä päässä, eli melu oli karsea.

 

[Mörtti Röppönen]

Jokunen vuosi sitten laskeskelin samaa, ja tulin tulokseen, ettei hauku hintaansa takaisin. Vaihdettiin sitten mekkalaa pitäneet laakerit uusiin, ja hyvin on toiminut useamman vuoden.

 

[jarp]

Kannattaako vaihtaa laite 20 vuoden jälkeen? Vai kannattaisiko ennemmin vaihtaa puhaltimet mitkä maksaa n. 20% uusitun laitteen hinnasta? Kestääkö uudet laitteet yhtä hyvin kuin vanhat, vai tuleeko lisä-älystä lisää huoltotarvetta?

Puhaltimien lisäksi juuri muuta kuluvaa vanhassa ei taida olla, jossei lämmitysvastukset hajoa. Perinteisellä kennolla koneen ottaisin, en "pyörivällä". Vallox näyttäis nopeasti vahvimmalta kandidaatilta. Uuden melutasoista verrattuna vanhaan en nopsaan saanut tietolehdistä selvää.

Mistä sait hinnan puhaltimien vaihdolle, kuulostaa aika rapsakalta? Omassa talossa oli myyjän jäljiltä 20 vuotta vaha ILTO 300 ja puhaltimien laakerit täysin lopussa. Selvittelin asiaa vähän ja laakerit olisi voinut vaihtaa (pari kymppiä tms.), mutta aattelin etten ota riskiä, että laakereiden vaihto epäonnistuu ja talo on ilman ilmanvaihtoa ja vaihdoin puhaltimet uusiin (200e) ja kaappin jäi varalle laakerivikaiset puhaltimet, jotka voisi joku päivä korjata ja jotain käyttöä niille keksiä.

Tutkiskelin muutenkin tuota masiinaaa ja tulin siihen lopputulokseen, että se on ikuinen, kuten itsekin huomasit. Puhaltimet vaihettu, sähköt on niin simppelit, etteivät hajoa ikinä tai jos hajoaavaat, niin varaosia saa markalla. En mistään hinnasta ottaisi tänne uutta konetta, joka on täynnä sensoria ja elektroniikka ja pyöriviä härpättimiä ja vielä mitä, ei mahda olla ihan niin halpaa lystiä kun salama täräyttää piirikortin paskaksi tai muuten vain happanee käsiin...

Eli vanha kone kuntoon vaan... Mikä kone se on, ILTO:on oli niin helppo vaihtaa puhaltimet, ettei mitään järkeä tilata ketään ilmastointiukkoa niitä vaihtamaan, kyllä normaali mies tai nainen ne vaihtaa.

Edit: Tilasin ilmastointikanavien nuohouksen ja turistiin IV-ukon kanssa näistä koneista ja se kanssa oli sitä mieltä, että noi vanhat koneet on ikuisia, hän on vaihdellut paljon laakereita ja puhaltimia niihin ja kovaa ajoa vaan.

 

[Lumimies]

Noita Ebm-papstin puhaltimia on aika monessa koneessa. Systerin Nibe F470:n puhaltimille parikin kertaa vaihtanut laakerit, melkein pitäisi hommata ylimääräset moottorit. Oli mahdollisuus saada ne ilmaiseksi mutta en tajunnut ottaa talteen :/
Aika helppo vaihtaa laakerit. Sanoisin että kannattaa opetella jos omistaa laitteen missä on nuo moottorit.
Seuraavaksi tekisi mieli kokeilla täyskeraamisia laakereita.

 

[tietokonerikki]

Noita Ebm-papstin puhaltimia on aika monessa koneessa. Systerin Nibe F470:n puhaltimille parikin kertaa vaihtanut laakerit, melkein pitäisi hommata ylimääräset moottorit. Oli mahdollisuus saada ne ilmaiseksi mutta en tajunnut ottaa talteen :/
Aika helppo vaihtaa laakerit. Sanoisin että kannattaa opetella jos omistaa laitteen missä on nuo moottorit.
Seuraavaksi tekisi mieli kokeilla täyskeraamisia laakereita.

Onkos noissa moottoreissa tapahtunut teho-kulutussuhteeseen parannuksia? Kuten vesipunpuissa on käynyt.

 

[Lumimies]

Tuohon en kyllä osaa sanoa. Jotain spekulointia netissä on laakereiden äänestä ja kitkasta. Jos oikein muistan niin nuo pienemmän kitkan laakerit on äänekkäämpiä mutta periaatteessa parantaa tehosuhdetta.
Nuo LTO-koneen moottorien laakerithan on altiina myös kosteudelle.

 

[Joel2101]

Onkos täällä omakotitalo asujilla minkälaisia kaivoja? Itse tässä ostin vanhan talon, joka ollut pari vuotta asumaton.(Lämmöt ollut kuitenkin koko ajan min.10c). Nyt ajateltiin tutkituttaa kaivon vesi, joten lähdettiin liikkeelle kaivon tyhjennyksestä ja pesusta. Saa 5v seisseet vedet vaihtumaan samalla.

Tässäpä talossa onkin erikoinen kaivo, ainakin tänpäivän mittapuulla. Kaivo on puoliksi hirsistä rakennettu. Eli pohjalla on ihan kallio, jonka päälle rakennettu n.3x2m hirsikehikko. Korkeus sellanen 1,5m. Sen päällä on sitten Samoilla mitoilla oleva betoni "rengas". Vähän siinä silmiä hieraisi kun vedenpinta laskeutui sen verran että hirret tuli näkyviin
Tilavuutta piisaa reilusti. Reilu 12 kuutiota pumpattiin vettä pois. Ei tuu edes ahtaanpaikan kammo kaivossa

Nyt oikein innolla odotan mitä kaikkea outoa löytyy, kun talon remontointi aloitetaan.

 

[puik]

Mistä sait hinnan puhaltimien vaihdolle, kuulostaa aika rapsakalta? Omassa talossa oli myyjän jäljiltä 20 vuotta vaha ILTO 300 ja puhaltimien laakerit täysin lopussa. Selvittelin asiaa vähän ja laakerit olisi voinut vaihtaa (pari kymppiä tms.), mutta aattelin etten ota riskiä, että laakereiden vaihto epäonnistuu ja talo on ilman ilmanvaihtoa ja vaihdoin puhaltimet uusiin (200e) ja kaappin jäi varalle laakerivikaiset puhaltimet, jotka voisi joku päivä korjata ja jotain käyttöä niille keksiä.

Tutkiskelin muutenkin tuota masiinaaa ja tulin siihen lopputulokseen, että se on ikuinen, kuten itsekin huomasit. Puhaltimet vaihettu, sähköt on niin simppelit, etteivät hajoa ikinä tai jos hajoaavaat, niin varaosia saa markalla. En mistään hinnasta ottaisi tänne uutta konetta, joka on täynnä sensoria ja elektroniikka ja pyöriviä härpättimiä ja vielä mitä, ei mahda olla ihan niin halpaa lystiä kun salama täräyttää piirikortin paskaksi tai muuten vain happanee käsiin...

Eli vanha kone kuntoon vaan... Mikä kone se on, ILTO:on oli niin helppo vaihtaa puhaltimet, ettei mitään järkeä tilata ketään ilmastointiukkoa niitä vaihtamaan, kyllä normaali mies tai nainen ne vaihtaa.

Edit: Tilasin ilmastointikanavien nuohouksen ja turistiin IV-ukon kanssa näistä koneista ja se kanssa oli sitä mieltä, että noi vanhat koneet on ikuisia, hän on vaihdellut paljon laakereita ja puhaltimia niihin ja kovaa ajoa vaan.

Äh tuo puhallinten vaihto maksaakin 10% (300e/3000e) eikä 20%. Uus Vallox reilu 2000e ja siihen vaihto päälle (yksi tarjous 700e kuullosti kyllä liian paljolta).

Varaosapuhaltimet löyty netistä n. 140e/kpl. Joo olen nuo jo ennen irroittanut ja putsannut, niin ei siinä ongelmaa ja itse vaihtaisin.

Omalla kohdalla alkaa tulla melua asuntoon jonkin verran kun laittaa tehot 3-4/4 tasoille, mistä syystä mietin olisko uus hiljaisempi. Mutta vaikea sanoa mistä tuo kanavistosta tuleva melu aiheutuu.

Kyllähän noissa uusissa LTO-koneissa mainostetaan sähköä säästäviä puhaltimia, mutta oikeasta säästöstä ei ole hajua.

 

[Kvarkki]

Äkkiä vilkaisin jonkun puhaltimen, (maksimi)teho 135 W. "Sähköä säästävä" voisi olla vaikka huimat 1/2 parempi. Yhden hehkulampun verran. Taitaa tulla takaisinmaksuaika uudelle laitteelle aika pitkäksi. Jos tuuletin ei kuulu 3-4/4 tehoilla, niin kyse on ilmavirran melusta ja tuskin se uusi kone merkittävästi parempi sen suhteen on. Voihan siinä jotain vaimentimia olla, mutta niitä luulisi saavan myös vanhaan järjestelmään.

 

[Lumimies]

Taitaa olla niin että kun näyttää kaikki olevan jo EC moottoreita niin pelkällä moottorin vaihdolla ei saada säästöhyötyä, varsinkin jos pitää saada sama ilmavirta, tämä mutuilua.

 

[tietokonerikki]

Taitaa olla niin että kun näyttää kaikki olevan jo EC moottoreita niin pelkällä moottorin vaihdolla ei saada säästöhyötyä, varsinkin jos pitää saada sama ilmavirta, tämä mutuilua.

Missäs vaiheessa vuosiluku noita vähävirtaisempia alettiin käyttää?

Tuolla Kvarkin oletuksella
Säästö 20-vuoden aikana, jos kulutus tippuu 65W.
24hx65wx365p*20v*0,12e/KWh=11388KWh*0,12= n.1367€

 

[puik]

Säästöä ajattelin erityisesti parantuneesta lämmönvaihtimen hyötysuhteesta.

 

[Lumimies]

Pientä googlausta tehtynä, Nibe F470 on ec-moottori ja tullut joskus vajaa 10v sitten. Nibe F410P on ilmeisesti ollut ac (185w) ja ec (170w) moottoreilla, ec-moottorilla isompi puhallusteho.

 

[Don Stupido]

Onko täällä kokemuksia Elisan/minkä muun tahansa operaattorin valokuituyhteyden päässä olemisesta? Alkuun tuo homma oli nimittäin täällä ihan ok, kun lankapuhelinverkon purkamisen yhteydessä saatiin 10/10 megan yhteys ja kaapeli-TV jollakin about 25 eurolla/ kk, mutta nyt tässä hiljalleen Elisa on nostanut hintoja niin, että perus kaapeli TV:stä joutuu maksamaan jo jonkun 7 euroa kuukaudessa ja netinkin hinta on joku about 32 euroa / kk vaikka nopeus tosin vähän nousikin sinne 50/10 tasolle. (Jota itse en esim. ole huomannut käytännössä kuitenkaan mitenkään.) Mutta joka tapauksessa ihanan kallista kyllä nykyisellään.

Mitä teillä muilla siis maksaa omilla operaattoreillanne valokuitu + perus kaapeli-TV liittymä per kuukausi omakotitalossa? Ja kuinkahan helposti tuon pystyisi vaihtamaan esim. jollekin toiselle palveluntarjoajalle, vaikka onko tuo taloon tuleva kuitu nyt vain Elisan käytettävissä? Näillä hinnoilla alan jo harkitsemaan sen TV-antennin takaisin laittoa katolle kohta, kun kaapeloinnitkin sille yhä löytyy.

 

[MedHot]

Tuo kaapeli-tv:n hinta vaikuttaa aika normaalilta. 32€ 50/10 vaikuttaa jo riistolta Meillä kerrostalo nii kaapelin maksu taitaa olla just ton 7€ kuussa ja 50/50 valokuitu mikä tulee kaikille taloyhtiössä nii 10€. Tuohan nyt ei mitenkään vertaudu omakotitaloon. Tuli vaan kuitenkin mieleen kun tämä meidän MPY on ihan vitun kallis normisti. Jostain 100/100 saa maksaa ton 40€. 900/500 90€

 

[Don Stupido]

Tuo kaapeli-tv:n hinta vaikuttaa aika normaalilta. 32€ 50/10 vaikuttaa jo riistolta Meillä kerrostalo nii kaapelin maksu taitaa olla just ton 7€ kuussa ja 50/50 valokuitu mikä tulee kaikille taloyhtiössä nii 10€. Tuohan nyt ei mitenkään vertaudu omakotitaloon. Tuli vaan kuitenkin mieleen kun tämä meidän MPY on ihan vitun kallis normisti. Jostain 100/100 saa maksaa ton 40€. 900/500 90€

Niin siinähän se juuri onkin, että esim. noihin kerrostalojen nettihintoihin verrattuna aika sikamaisia hintojahan nuo ovat, joskin en sitten ole tutkinut, että onko kerrostaloissa sitä hintaa kuinka paljon "piilotettu" esim. niin että osa hinnasta menee yhtiövastikkeen kautta ns. huomaamatta.

Ja tänne tosiaan tuo 10/10 netti olisi riittänyt ihan hyvin vieläkin, kun en tällä nykyiselläkään nopeudella mitään eroa tuohon edes huomannut, mutta ilmeisesti Elisa päätti poistaa koko nopeuden tarjonnastaan. Mutta lähinnä olisi nyt kiva kuulla myös muiden omakotiasujien osalta, että mitä he kyseisistä palveluista maksavat kuukaudessa ja onko joku esim. pistänyt tuon kaapeli-TV:n lihoiksi ja siirtynyt takaisin antenniin, mutta pitänyt netin?