Oluen paneminen itse

Joop. Kloorikin haihtuu keittovaiheessa. Keravan johtovesi on ihan laadukasta. Tosiaan ainahan parempi jos on lähempänä naturellia.

Itseasiassa, jos vesilaitos käyttää klooriamiinia, niin se ei juurikaan poistu keittämällä, vaan tarvitaan aktiivihiilisuodatus.
 
Itseasiassa, jos vesilaitos käyttää klooriamiinia, niin se ei juurikaan poistu keittämällä, vaan tarvitaan aktiivihiilisuodatus.
Höpsis. Nyt oot sekottanut jotain. Kaasut haihtuu kyllä keittämällä.

HSY:n vedenpuhdistuslaitoksilta verkostoon pumpattavaan veteen lisätään pieni määrä (0,35–0,40 mg/l) klooria sidottuna kloorina eli klooriamiinina. Kloori suojaa veden mikrobiologista laatua jakeluverkostossa. Kloori kuluu (hapettuu) vähitellen verkostossa, josta otetuissa näytteissä sitä on keskimäärin 0,03–0,3 mg/l.

Pitoisuuteen vaikuttaa veden lämpötila ja viipymä verkostossa. Raakavesi on verkostossa talvella kylmimmillään ja kloori säilyy jakeluverkostossa paremmin kuin lämpimän veden aikana. Useimmat ihmiset eivät haista tai maista pieniä klooripitoisuuksia, mutta osa havaitsee jo pienetkin muutokset. Mikäli haju tai maku tuntuu häiritsevältä, vettä voi seisottaa avoimessa astiassa jääkaapissa tai pöydällä ennen käyttämistä. Toinen vaihtoehto on kiehauttaa vesi, jolloin kloori haihtuu nopeammin.
 
Höpsis. Nyt oot sekottanut jotain. Kaasut haihtuu kyllä keittämällä.

Voi olla, mutta otetaan tähän kaikkitietävä Wiki avuksi:

Other methods[edit]
Chloramine, like chlorine, can be removed by boiling and aging. However, time required to remove chloramine is much longer than that of chlorine. The time required to remove half of the chloramine (half-life) from 10 US gallons (38 l; 8.3 imp gal) of water by boiling is 26.6 hours, whereas the half-life of free chlorine in boiling 10 gallons of water is only 1.8 hours.[27]
 
Niin, tai ehkä kyse on siitä, että kiehauttamisen jälkeen pitoisuus laskee niin pieneksi, että sillä ei ole merkitystä juuri mihinkään.

Tietysti jos suuren mittakaavan panimoteollisuutta harkitsee, niin ehkä sitten mutta kotipanijalle tuskin muodostuu ongelmaksi suomessa.
 
Niin, tai ehkä kyse on siitä, että kiehauttamisen jälkeen pitoisuus laskee niin pieneksi, että sillä ei ole merkitystä juuri mihinkään.

Tietysti jos suuren mittakaavan panimoteollisuutta harkitsee, niin ehkä sitten mutta kotipanijalle tuskin muodostuu ongelmaksi suomessa.

Täytyy sanoa, että ihan täysin itsekään usko tuota kirjoittamaani lainausta.
Mahdollista on toki että sitoutununeen kloorin molekyylirakenne vaatii enemmmän energiaa (keittoaikaa) irrotakseen.
Tästä en siis itse tiedä mitään. :btooth:
Pitääpä kysellä vesilaitoksen kaverilta tarkempaa tietämystä, kun ensikerran tapaan. :tup:
--------------

Lähdevettä on monenlaista, mutta kannattaa tutkia omat lähemmät.
Löydä lähde

Täytyy sanoa, että omassa oluessa tapahtui merkittävä muutos vaihtaessa siihen hanavedestä
(tosin samaan aikaan aloin säätämäänkin vettä, eli ei ihan reilu vertailu)
 
Tein uuden mittauksen portterille kun kalibroin mittarit. Nyt näytti 4,6 pH. Ei kai tuo nyt niin huono vissiin ole kun portterit varmaan aika alhasia pH:n suhteen? Katsotaan millasta portteria tulee ensi kerralla :)
 
Tein uuden mittauksen portterille kun kalibroin mittarit. Nyt näytti 4,6 pH. Ei kai tuo nyt niin huono vissiin ole kun portterit varmaan aika alhasia pH:n suhteen? Katsotaan millasta portteria tulee ensi kerralla :)

4,6 on aika korkea.
Sanoisin, että hakisit mielummin tasoa 4,0 ympäristössä.
Voi toimia, mutta mausta tulee paljon "criskimpi" ja sanoisiko "tarkempi" kun PH saadaan alemmas.
Tämä on taas yksi niitä askelia, jolla hyvästäkin oluesta voi tehdä vielä parempaa. Vaikkapa maitohappoa lisäämällä voi kevyesti säätää.

4,6 on siellä rajoilla muutenkin, jossa ei enää ole happamuuden tuomaa riittävää suojaa -> monen bakteeri/hiivatartunnan sattuessa sotku on todennäköisempi.
Tosin, käytössä on oltava kunnollinen kalibroitu mittari, muuten ei kannata liikaa miettiä.


Aiheesta on mielenkiintoisia kokeita, mm tässä yksi.
The effect of pH on hop character – The ResultsHoptomology
 
4,6 on aika korkea.
Sanoisin, että hakisit mielummin tasoa 4,0 ympäristössä.
Voi toimia, mutta mausta tulee paljon "criskimpi" ja sanoisiko "tarkempi" kun PH saadaan alemmas.
Tämä on taas yksi niitä askelia, jolla hyvästäkin oluesta voi tehdä vielä parempaa. Vaikkapa maitohappoa lisäämällä voi kevyesti säätää.

4,6 on siellä rajoilla muutenkin, jossa ei enää ole happamuuden tuomaa riittävää suojaa -> monen bakteeri/hiivatartunnan sattuessa sotku on todennäköisempi.
Tosin, käytössä on oltava kunnollinen kalibroitu mittari, muuten ei kannata liikaa miettiä.


Aiheesta on mielenkiintoisia kokeita, mm tässä yksi.
The effect of pH on hop character – The ResultsHoptomology
Mielenkiintoista tosiaan. En nyt odottanut että kirkkauteen vaikuttaa. Täytyy pitää mielessä kun seuraavaa satsia tekemässä.
 
Nyt tuli itellekin tuommonen Klarsteinin keittokattila. Ihan pätevältä vehkeeltä vaikuttaa. Hyvä valepohja. Siinä vielä tuli mukana hienosuodatin"bazooka". Ostin kyllä varmuudeksi sellaisen kun en tiennyt että siinä tuli sellainenkin mukana. Vaikuttaa nyt siltä että ilman pussia tulee mäskättyä. Munakello oli kyllä meh. En tuu käyttämään kun ei vaikuttanut kovin tarkalta. Käytän ihan digitaalista ajastinta tuttuun tapaan.
 
Nyt tuli itellekin tuommonen Klarsteinin keittokattila. Ihan pätevältä vehkeeltä vaikuttaa. Hyvä valepohja. Siinä vielä tuli mukana hienosuodatin"bazooka". Ostin kyllä varmuudeksi sellaisen kun en tiennyt että siinä tuli sellainenkin mukana. Vaikuttaa nyt siltä että ilman pussia tulee mäskättyä. Munakello oli kyllä meh. En tuu käyttämään kun ei vaikuttanut kovin tarkalta. Käytän ihan digitaalista ajastinta tuttuun tapaan.

Ainakin tuo bazookascreen meni ensimmäisellä kerralla humalista tukkoon. Eli ainakin ne kannattaa laittaa palloon, tämän toki varmaan itsekin tiesit. Munakello ihan toimiva, suuntaahan se antaa ja joudut kuitenkin sitä käyttämään edes on/off tyyppisesti mikäli keitintä haluat käynnissä pitää (ellet ohita).

Itse mietin että voisi tehdä tuonne pohjaan rengasmaisen bazookascreenin. Täytyy katsoa saako joskus aikaiseksi.
 
Ainakin tuo bazookascreen meni ensimmäisellä kerralla humalista tukkoon. Eli ainakin ne kannattaa laittaa palloon, tämän toki varmaan itsekin tiesit. Munakello ihan toimiva, suuntaahan se antaa ja joudut kuitenkin sitä käyttämään edes on/off tyyppisesti mikäli keitintä haluat käynnissä pitää (ellet ohita).

Itse mietin että voisi tehdä tuonne pohjaan rengasmaisen bazookascreenin. Täytyy katsoa saako joskus aikaiseksi.
Palloja käytänkin. Mutta lisänä aijon käyttää tuota suodatinta. Hyvä tietää. Kävikin mielessä että aika kömpelöstä tehty laite kun joutuu käyttää ajastinta mutta eiköhän se kun laittaa jotain vähän extraa ja tarkkailee digitaalista ajastinta.
 
Klarsteinilla pystyy lämmittää vettä noin 0,5 astetta sekunnissa. Eli hieman yli kaksi sekuntia menee saavuttaa yhden calsiusasteen lämmittämiseen ja tämän testin tein 4,5 litralla vettä. Hyötysuhde tieteskin tuosta huononee isommalla vesimäärällä.
 
Ei kellään sattuisi olemaan Koffin Porterin reseptiä aukimietittynä?

Jotain tuon tapaista pitäisi lähteä tekemään.
Jokin seuraavista pitäisi ujuttaa myös mukaan: Espresso, Kaakaonibsit, Vadelmaa.
 
Ei kellään sattuisi olemaan Koffin Porterin reseptiä aukimietittynä?

Jotain tuon tapaista pitäisi lähteä tekemään.
Jokin seuraavista pitäisi ujuttaa myös mukaan: Espresso, Kaakaonibsit, Vadelmaa.
BYO
Tuossa ohjeessa on kyllä käytetty pohjahiivaa, kun Porter on tehty pintahiivalla. Muuten varmaan sinne päin. Itsellä pöntössä tuosta ohjeesta mukailtu savuportteri. Nottinghamilla käytän.
 
Nyt on siirretty liemi secondaryyn. Näytti käyneen kahdessa viikossa likimain täysin sille tasolle mitä oletinkin (OG 1.045 FG ~1.013) hiivana US-05 eikä sameus näytä aiheuttavan ongelmaa. Mitä tuota siirrettäessä maistoin niin ihan ok maku vaikutti olevan kun kuvittelee tuohon hiilihappoja ja kylmänä nautittuna mitä nyt alkoholitilavuuteen jäi toivomisen varaa mutta tämähän toki tiedettiinkin jo käymisen alkaessa.

Olikos tuo nyt niin että hiilihapotus pullossa lisää kuinka paljon ABV? Taisi olla niin että jälkikäymissokereita oli 6g/litra vai oliko jopa 9g? (IPA kyseessä). Sokerit tietysti sekoitan pariin desiin kiehutettua kylmää vettä.
 
Nyt on siirretty liemi secondaryyn. Näytti käyneen kahdessa viikossa likimain täysin sille tasolle mitä oletinkin (OG 1.045 FG ~1.013) hiivana US-05 eikä sameus näytä aiheuttavan ongelmaa. Mitä tuota siirrettäessä maistoin niin ihan ok maku vaikutti olevan kun kuvittelee tuohon hiilihappoja ja kylmänä nautittuna mitä nyt alkoholitilavuuteen jäi toivomisen varaa mutta tämähän toki tiedettiinkin jo käymisen alkaessa.

Olikos tuo nyt niin että hiilihapotus pullossa lisää kuinka paljon ABV? Taisi olla niin että jälkikäymissokereita oli 6g/litra vai oliko jopa 9g? (IPA kyseessä). Sokerit tietysti sekoitan pariin desiin kiehutettua kylmää vettä.

Tuolla on ainakin hyvä laskeskella pullotussokerin määrää: Beer Priming Calculator - Brewer's Friend
 
Tuolla on ainakin hyvä laskeskella pullotussokerin määrää: Beer Priming Calculator - Brewer's Friend

Kiitoksia tästä. Tuon ohjeen mukaan tuleekin ongelmia jos meinaan cold crashata tuota mahdollisuuksien mukaan Pe/La yönä ja lapoon toiseen käymisastiaan missä sokerit valmiina sekoitettuna. Taidan jättää cold crashin välistä ja laskea että oluen lämpötila on noin 18 astetta pullotettaessa.
 
Kiitoksia tästä. Tuon ohjeen mukaan tuleekin ongelmia jos meinaan cold crashata tuota mahdollisuuksien mukaan Pe/La yönä ja lapoon toiseen käymisastiaan missä sokerit valmiina sekoitettuna. Taidan jättää cold crashin välistä ja laskea että oluen lämpötila on noin 18 astetta pullotettaessa.

Ei minulla koskaan ole ollut ongelmaa ylihapotuksen kanssa.

Vähennä mielummin ripaus sokeria, kuin jätät välistä crashin.
Ellet sitten välttämättä halua välttämättä sakeaa hiivalitkua pulloon...
 
Kiitoksia tästä. Tuon ohjeen mukaan tuleekin ongelmia jos meinaan cold crashata tuota mahdollisuuksien mukaan Pe/La yönä ja lapoon toiseen käymisastiaan missä sokerit valmiina sekoitettuna. Taidan jättää cold crashin välistä ja laskea että oluen lämpötila on noin 18 astetta pullotettaessa.

En itse kyllä skippaisi cold crashia. Sen verran radikaali vaikutus oluen kirkkauteen kuitenkin.

Jos lämpötilan vaikutus co2-pitoisuuteen huolettaa niin mikäänhän ei estä tekemästä cold crashia, lappoamalla sen jälkeen toiseen pönttöön jonka antaa lämmetä lähemmäs huoneenlämpöä ja sen jälkeen sokerin lisäys ja pullotus.
 
Jos lämpötilan vaikutus co2-pitoisuuteen huolettaa niin mikäänhän ei estä tekemästä cold crashia, lappoamalla sen jälkeen toiseen pönttöön jonka antaa lämmetä lähemmäs huoneenlämpöä ja sen jälkeen sokerin lisäys ja pullotus.

Eikö tuossa ylimääräisessä siirtelyssä riskeerata turhaan oluen ilmaamista? Olkoonkin käytössä autolappo, jolla nyt aika hyvin saa rauhallisesti laskettua oluen käymisastian pohjan tasolle.

Viikonlopun projekti on siis seuraava: Cold (?) Crash pe/la yönä ulos, aamulla olut sisälle lämpenemään toiseen astiaan -> lämmettyä taas toiseen käymisastiaan sokerilitkun päälle -> pullotus.

Vai voiko luottaa että sokeriliemen lisääminen oluen päälle tuo sekottuisi tasaisesti?
 
Kiitoksia tästä. Tuon ohjeen mukaan tuleekin ongelmia jos meinaan cold crashata tuota mahdollisuuksien mukaan Pe/La yönä ja lapoon toiseen käymisastiaan missä sokerit valmiina sekoitettuna. Taidan jättää cold crashin välistä ja laskea että oluen lämpötila on noin 18 astetta pullotettaessa.
Useampi päivä cold crashausta ja noin 2,3 voluumia c2o:ta. Siitä sitten hyvä hioo omien mieltymysten mukaan. Itse hän pullotan oluen kylmänä.
 
Useampi päivä cold crashausta ja noin 2,3 voluumia c2o:ta. Siitä sitten hyvä hioo omien mieltymysten mukaan.

Ei onnistu. En omista sopivan kokoista pakastinta ja joudun cold crashauksen hoitamaan ulkona.

Mitä itse katsoin tuota olutta niin ei se kauhean sameaa kuitenkaan ollut kun secondaryyn siirtelin eilen.
 
Eikö tuossa ylimääräisessä siirtelyssä riskeerata turhaan oluen ilmaamista? Olkoonkin käytössä autolappo, jolla nyt aika hyvin saa rauhallisesti laskettua oluen käymisastian pohjan tasolle.

Viikonlopun projekti on siis seuraava: Cold (?) Crash pe/la yönä ulos, aamulla olut sisälle lämpenemään toiseen astiaan -> lämmettyä taas toiseen käymisastiaan sokerilitkun päälle -> pullotus.

Vai voiko luottaa että sokeriliemen lisääminen oluen päälle tuo sekottuisi tasaisesti?

Itse lisään pullotussokerin niin, että lappoan sokeriliemen päälle oluen cold crashista.

Useampi päivä cold crashausta ja noin 2,3 voluumia c2o:ta. Siitä sitten hyvä hioo omien mieltymysten mukaan. Itse hän pullotan oluen kylmänä.

Aika samalla tapaa teen itse jos mahdollista, pullotus kylmänä ja 2-2.5 volumea co2:ta riippuen tyylistä.
 
Ei onnistu. En omista sopivan kokoista pakastinta ja joudun cold crashauksen hoitamaan ulkona.

Mitä itse katsoin tuota olutta niin ei se kauhean sameaa kuitenkaan ollut kun secondaryyn siirtelin eilen.
Ulkona toimii tehokkaammin kunhan lämpötilat on sopivat. Voit sielläkin pitää useamman päivän suojaat vaan valolta.
 
Ulkona toimii tehokkaammin kunhan lämpötilat on sopivat. Voit sielläkin pitää useamman päivän suojaat vaan valolta.

Tällä hetkellä nuo lämpötilat vain tuppaa pumppaamaan aika reilusti päivän ja yön välillä riippumatta siitä paistaako aurinko vai ei. Siksi mietin että ulos jäähtymään hyvissä ajoin ja aamulla herättyä siirto toiseen astiaan.

@ossid eli kun cold crashista olut on tietysti viileämpää niin leikkaan tuon panimosokerin määrää sanotaan vaikka 4g/litra tasolle niin pitäisi saada tarpeeksi hiilihappoja pulloon. Tietysti riippuu oluen lämpötilasta mutta noin niin kuin sinnepäin.

edit: Karkeasti 3g/litra näyttäisi laskuri jos kuvittelee oluen olevan noin 7 asteista cold crashin jälkeen.
 
3g/l kuulostaa aika vähältä ellei sitten real alea ole tarkoitus tehdä. 4-5g/l on itse tullut laitettua lämpötilasta riippuen, yleensä tullut aika hyvä tulos. On tosin ollut joskus myös pahoja liikahappoisuusongelmia, mutta noissa on varmaan syynä ollut muu kontaminaatio.
 
Tällä hetkellä nuo lämpötilat vain tuppaa pumppaamaan aika reilusti päivän ja yön välillä riippumatta siitä paistaako aurinko vai ei. Siksi mietin että ulos jäähtymään hyvissä ajoin ja aamulla herättyä siirto toiseen astiaan.

@ossid eli kun cold crashista olut on tietysti viileämpää niin leikkaan tuon panimosokerin määrää sanotaan vaikka 4g/litra tasolle niin pitäisi saada tarpeeksi hiilihappoja pulloon. Tietysti riippuu oluen lämpötilasta mutta noin niin kuin sinnepäin.

edit: Karkeasti 3g/litra näyttäisi laskuri jos kuvittelee oluen olevan noin 7 asteista cold crashin jälkeen.
Ota huomioon virhemarginaali. Lämpenee samalla kun pullotat. Ota jokin yläraja sille. 10-12 astetta? Jos nyt oikeesti saat sen 7 asteiseksi tai alle.
 
Lämpötila tuossa laskurissa tarkoittaa muuten lämpötilaa jossa käyminen on tapahtunut, ei oluen lämpötilaa pullotushetkellä. Selitys siinä näköjään onkin alla, mutta isoin tekijä on juurikin tuo että miten paljon hiilihappoa on vapautunut oluesta ennen kuin pullotussokerit lisätään. BYO:lta voi luntata, että miten paljon käymislämpötila ainakin teoriassa vaikuttaa volsseihin: Carbonation Priming Chart. Toki tuossakin on monta tekijää ja jos coldcrashaa kauan, niin oluen lämpötila saattaa olla jokseenkin paikkaansapitävämpi jäännöshiilihapon arvioinnissa kuin aiempi käymislämpö, mutta noin lyhyessä ajassa ei taida hirveästi olla sillä vaikutusta.

Itsekin tulee tehtyä niin, että lappoaa vaan pullotusastiaan cold crashin jälkeen ja jättää secondaryn kokonaan käyttämättä, niin eipä tuossa tule sen enempää siirtokertoja ja kun siirrot eivät tapahdu lämpimän vierteen/oluen kanssa, niin aika pieni riski tuolle oksidaatiollekaan.
 
Viimeksi muokattu:
Lämpötila tuossa laskurissa tarkoittaa muuten lämpötilaa jossa käyminen on tapahtunut, ei oluen lämpötilaa pullotushetkellä. Selitys siinä näköjään onkin alla, mutta isoin tekijä on juurikin tuo että miten paljon hiilihappoa on vapautunut oluesta ennen kuin pullotussokerit lisätään. BYO:lta voi luntata, että miten paljon käymislämpötila ainakin teoriassa vaikuttaa volsseihin: Carbonation Priming Chart. Toki tuossakin on monta tekijää ja jos coldcrashaa kauan, niin oluen lämpötila saattaa olla jokseenkin paikkaansapitävämpi jäännöshiilihapon arvioinnissa kuin aiempi käymislämpö, mutta noin lyhyessä ajassa ei taida hirveästi olla sillä vaikutusta.

Taidan ottaa varman päälle ja käyttää jälkikäymissokereina arvoa 5g/l.
 
Tilasin juuri humalatäydennystä 10kg.
2017 satoa kun tulee niin 10-20kg lisää.... :vihellys:
Hiivaakin saapui juuri taas kilo.


Kaveriporukalla keittelyn kokoluokka alkaa olla jo kohtuullinen. :beye:
 
10kg humalaa on jo aika pro menoa :psmoke:

Arvostan.

Taloudellista se vain on.

Ostat suomalaiselta jälleenmyyjältä humalaa esim 100g pussin, se maksaa keskimäärin ~5€-10€.
-> 50-100€ kilo, isommissa hieman halvempaa.
Itse ostat 5kg säkin 75-200€, jonka vakumoit sopiviin pusseihin
-> 15-40€ kilo.

Jos keskivertosatsini syö vaikka 500g humalaa, tarkoittaa 10kg 20 keittoa.
Enemmänkin tuota siis saadaan tuhottua.
Voisin arvioida että 35*50-60l keittoa tulee meillä tehtyä vuodessa. :cigar:
Note, jaetaan tosiaan useampiin suihin....:think:
 
@Kojashi Kuulostaa aika hyvältä. Millaista laitteistoa käytätte?

Braumeister 50 Plus, jonka kaveriksi tulee vielä pienemmille erille 30l kattila.
Itsellä oli aiemmin Grainfather, jonka typeryyksissäni möin pois...

Näiden kaverina ~180l käymiskapasitettia teräsastioissa. Metoksen suurtalouspakastin käymiskaappina.
~15kegiä yms yleistä härpäkettä.
Tuotantonopeus on 14-21pv keitosta lasiin.

Semidedikoidut tilat toki myös a'la varastotalli.

"Perussettiä" vielä, mutta vähitellen kasvamassa nanopanimon mittoihin.... :cigar:
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti mitään plug in tyyppistä ratkaisua ei tuosta vaan ole saatavilla ~50 litran satseille?

Sen kummempia en nyt hae takaa kuin lämpötilaan nosto ja vastukselle jotain asetettavia steppejä.
 
Ilmeisesti mitään plug in tyyppistä ratkaisua ei tuosta vaan ole saatavilla ~50 litran satseille?

Sen kummempia en nyt hae takaa kuin lämpötilaan nosto ja vastukselle jotain asetettavia steppejä.

Mulla oli sellainen käsitys että brewmonkista tulisi pian 50l versio.
 
Mulla oli sellainen käsitys että brewmonkista tulisi pian 50l versio.

Olette oikeassa...

Micro Brewery 50l/ Beer Brewing Equipment/guten Equip 50/ Electric Mash Tun/ Bm-s500m-1 - Buy Grainfather,Ace Micro Brew,Klarstein Product on Alibaba.com

Klarstein Mundschenk XXL Maischekessel Bierbrauanlage 3000W 50l 304 Edelstahl günstig kaufen

E. parempi linkki.

Samaa kapistustahan myydään n*erinimellä.


Kokonaistilavuus on 50l.
ts. Saa maks ~40l eriä tehtyä.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on ekat panot käynnissä Klarsteinilla. Aika tarkkaan tuo tuntu pitävän lämpötilan tuolla karulla mittarillakin mutta pikkuhiljaa kuitenkinkin lämpötila kirii yli sen arvon mitä säädetty. Digitaalisella mittarilla pystyy tarkkaan seuraa tilannetta niin voi tehdä muutoksia sen mukaan.

Edit. Vikingin pale alea neljä kiloa, kilo cara palea, kilo colorado honingia ja en pysty haistamaan tuoksussa yhtään karvasta. Kevyt mallaspohja. Odotukset korkealla :) Katsotaan mitä kivaa tästä saa. Honigin pystyy haistamaan. Tuoksu on maltainen, hieman leipäinen, makeutta ja hunajaa.

Edit2. Kohta tunti odoteltu valumista ja huuhtelua. Ei tää nyt mikään maailman nopein operaatioa ole mutta siistiä hommaa. Ei ole pisaraakaan menny hukkaan uudella systeemillä :)
 
Viimeksi muokattu:
Uusia tuttavuuksia. Zeus ja Equanox. Zeus pippurinen ja hieman hedelmäinen. Equanox vihrepippurinen, currua, sitrusta. Melko öljyinen tuo equanox ja viipyvä katkero. Tuntu mun mielestä öljysemmältä kuin Zeus. Varmaa laadukkaampaa erää. Spalttia en päässy vielä maistamaan kun tulee kuiva humalointiin. Mutta katsotaan mitä tulee. Pitää välttää tuota mustapippurisuutta. Yllättynyt olin että odotin Zeusin olevan todella ärkäkkä mutta olikin samaa tasoa Summitin kanssa mutta yksinkertaistettuna. Molemmissa hyvät ja huonot puolensa.
 
Viimeksi muokattu:
Olin tänään vähän pyöräilemässä ja huomasin, että ainakin täällä Länsi-Suomessa on aivan helvetisti pihlajanmarjoja. Onko kukaan kokeillut sekoittaa niitä esim omenoiden kanssa siideriin?
 
Olin tänään vähän pyöräilemässä ja huomasin, että ainakin täällä Länsi-Suomessa on aivan helvetisti pihlajanmarjoja. Onko kukaan kokeillut sekoittaa niitä esim omenoiden kanssa siideriin?
Miksei toimis oikeissa määrissä mutta väärä ketju :)
 
Pyöräytän humalat keitossani seuraavasti: 30 grammaa Zeusia 30 minuuttia, 15 grammaa Equanoxia 15 minuuttia ja 7 minuuttia 30 grammaa equanoxia. Katsotaan mitä tulee :) Omien kokemusten mukaa 45 minuuttia alkaa olla maksimi pippurisille humalille. Jopa 10 minuuttiakin voi olla aika reilusti.

Edit. Oli aika yrttiset aromit. Harmi kun unohdin maistaa mikä katkero taso. Vähän liian hätäseen mäskäsin ja huuhtelin kun jäi ominaispaino vaan 1,054. Olis pitänyt olla lähelle 1,079. Kaks pikkusatsia tulee tehtyä. Toinen Fermentis BE-256 ja toinen Mangroven M47. Katotaan mitä tulee kun käymisaste on noilla ihan eri tasoa. Voiko nyt järkevää vertailua tehdä mutta katotaan :)
 
Viimeksi muokattu:
Pidemmän aikaa ollut jo kiinnostusta oman oluen panemiseen ja viime viikolla sitten tätä lankaa lukiessani sorruin pahemman kerran ja tilasin aloitussetin.

Eilen tuli tehtyä Reittausblogin APA -reseptillä(Resepti: Reittausblogin APA | Reittausblogi) ensimmäiset mehut käymiseen(8 litraa). OG tuli odotettua korkeammaksi (1.064) kun höyrystymistä tapahtuikin oletettua enemmän ja sain laimennettua 1.050 tienoille. Toivottavasti käyminenkin onnistuu hyvin, vaikka jostain syystä vierre lämpeni 27 asteiseksi kun lisäsin hiivan. Sain tosin laskettua sen tuonne 22 asteeseen.
 
Brewing Equipment - Fermentation - Fermentasaurus 35L Starter Kit - The Malt Miller



Mielenkiintoinen uutuus.
Muovinen "Unitank" ~160€.

Ainakin teoriassa siis carbonointi suoraan käymisastiassa, josta pulloon tai kegiin.
Hapettumisen riski käytännössä nolla.

Hiivatkin saa talteen.
Sanoisin että FastFerment^2


Katselin samaa mutta sitten huomasin jotain mikä vei mielenkiinnon: Muovinen astia, siitä löytyy viim. käyttöpäivä.
Olkoonkin sitten vain omaa mielipidettä mutta en oikein tykkää jos odotan tiettyä päivämäärää jonka jälkeen pöntön räjähtäminen paineistettuna on vain feature.
 
Katselin samaa mutta sitten huomasin jotain mikä vei mielenkiinnon: Muovinen astia, siitä löytyy viim. käyttöpäivä.
Olkoonkin sitten vain omaa mielipidettä mutta en oikein tykkää jos odotan tiettyä päivämäärää jonka jälkeen pöntön räjähtäminen paineistettuna on vain feature.


Toki näinkin
Tuo olisi vain helppo tapa demota, aionko investoida SS Bretechin Unitankkeihin sitten myöhemmin, nekun on luokkaa 1500€-2000€/kpl arviolta. Käyttö ja prosessi olisi kuitenkin lähellä.

Mutta ehkäpä se on parempi ostaa paineenkestävä (odotusarvoisesti) RST Conical ja lisätä siihen kaasupuoli itse.
 
Ekat havainnot Safalen BE-256 ja Mangroven M47:sta. Fermentiksen hiiva vaahtoo ihan älyttömästi hieman vesilukon ylikin. Täytyy ensi kerralla jättää isompi ilmavara. Mangroven hiivalla vielä on ilmaa välissä hieman. Mittasin nyt aloitus pH:n ja katotaan mihin valmiit tuotokset jää :)

M47 tuoksuu enemmän yrteiltä ja hieman banaania. BE-256 enemmän mausteisempaan suuntaan. Ei banaania. Ei yrttejä kauheasti. No mutta katotaan mitä tulee. Vaikee vielä sanoa tuoksusta kun vaihdoin juuri vesilukon nesteen ja hajotin vaahtoa niin pitää oottaa tuoksun kehittymistä vielä hetken.

IMG_20171003_173424.png
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 291
Viestejä
4 508 117
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom