Oluen paneminen itse

Minulla on tämä:

Se on kyllä enemmän "paljon eri tyylilajien reseptejä", vaikka siinä 60 sivua onkin yleistä asiaa. On myös "Brewing Classic Styles", jonka sain lahjana, mutta pidän Gregin kirjasta enemmän.

--

Reseptin luontiin pitäisi käytännössä olla joku softa tai laskuri, itse käytän Brewfatheria. Lisäksi pitää ymmärtää käsitteet IBU ja EBC. EBC:llä ei kyllä minulle ole väliä, täällä ei tuomita värin perusteella :)
Tuo voisi olla ihan hyvä, eikä ole pahan hintainenkaan. Mallas- ja humalamääräthän täytyy käytännössä laskea jollain ohjelmalla, itsekkin käytin Brewfatheria viimeksi. Mutta kirja voisi esimerkiksi antaa tietoa siitä, mitä maltaita tai humalia yhdistellä ym. ja sitä kautta voisi pohtia mahdollisita reseptejä.

John J Palmerilta on myös "How to Brew" kirja joka on aika kattava "raamattu" oluen tekoon.
Ehkä tämä on 500 sivuisena vähän liian yksityiskohtainen ja hevi opus. Kirja voisi olla enemmän sellainen resepti ja raaka-aine tietopankki.
 
Kuinkas moni täällä hoitaa oluensa käymisen paineen alla?

Tuli tilattua lisäkegi ja paineenvapautusventtiili ja olisi tarkoitus lähiaikoina kokeilla laagerin tekoa paineessa. Käsittääkseni nopeuttaa prosessia jonkin verran, olisiko kokeneemmilla jotain vinkkejä antaa hommaan?

Esimerkiksi missä paineessa, laitatteko paineenvapautusventtiilin heti kiinni käymisastiaan ja annatte paineen heti alusta alkaen kasvaa?

Jonkin verran intternetistä lueskellut aiheesta, mutta vähän epävarma ns. best practiceistä tuohon hommaan.
 
Kuinkas moni täällä hoitaa oluensa käymisen paineen alla?

Tuli tilattua lisäkegi ja paineenvapautusventtiili ja olisi tarkoitus lähiaikoina kokeilla laagerin tekoa paineessa. Käsittääkseni nopeuttaa prosessia jonkin verran, olisiko kokeneemmilla jotain vinkkejä antaa hommaan?

Esimerkiksi missä paineessa, laitatteko paineenvapautusventtiilin heti kiinni käymisastiaan ja annatte paineen heti alusta alkaen kasvaa?

Jonkin verran intternetistä lueskellut aiheesta, mutta vähän epävarma ns. best practiceistä tuohon hommaan.
Jo toista vuotta pannu kaikki oluet paineen alla Fermzilla allrounderissa. Hetkeäkään en ole katunut. Muutaman lagerin tehny ja helvetin hyvää tulee ihan huoneenlämmössä. Vahva suositus W-34/70 hiivalle sillä oon kaikki lagerit tehny. Paine jossain 15-20 psi. Kyllä mä laitan paineventtiilin kiinni pönttöön heti hiivauksen jälkeen. Ruuvaan sitä kohtuullisen kireelle silleen, et paine oikeesti menis yli tuon mainitsemani alueen. Yleensä seuraavana päivänä sitten painetta alkaa kehittymään ja haen hieman venttiiliä löysäämällä sen15-20 psi tason. Kyllä se painekäyminen vähän käymistä nopeuttaa. Nopeimmillaan käynyt varmaan 2 päivässä. Riippuu paljon hiivasta. Nyt en heti muista miten nopea tuo W-34/70 on, mut muistaakseni yllättävän nopea.
 
Jo toista vuotta pannu kaikki oluet paineen alla Fermzilla allrounderissa. Hetkeäkään en ole katunut. Muutaman lagerin tehny ja helvetin hyvää tulee ihan huoneenlämmössä. Vahva suositus W-34/70 hiivalle sillä oon kaikki lagerit tehny. Paine jossain 15-20 psi. Kyllä mä laitan paineventtiilin kiinni pönttöön heti hiivauksen jälkeen. Ruuvaan sitä kohtuullisen kireelle silleen, et paine oikeesti menis yli tuon mainitsemani alueen. Yleensä seuraavana päivänä sitten painetta alkaa kehittymään ja haen hieman venttiiliä löysäämällä sen15-20 psi tason. Kyllä se painekäyminen vähän käymistä nopeuttaa. Nopeimmillaan käynyt varmaan 2 päivässä. Riippuu paljon hiivasta. Nyt en heti muista miten nopea tuo W-34/70 on, mut muistaakseni yllättävän nopea.

Tuo hidastuu, kun käyttää 12C ja tästä on kokemusta.. Lisäksi sitä matalemmat lämmöt, sitä enemmän hiivaa pitää olla, niin pitää tehdä startteri tai käyttää kaksi pussia. Koetin kesällä varmaan viittä eri lager-hiivaa ja ainoastaan Mangrove Jack's jätti vähän liian makeaksi (maultaan ja ominaispainostaan). Fermentis S-23 ei mennyt laskurin lukuihin, mutta se oli ehkä oman mäskäyksen tulosta. Kaikki nuo maistuivat about samalta, kun piti diasetyylilevon, jota olin vähän puolivillaisesti pitänyt aiemmin. Eli neutraali maku, jossa humala ja katkerot pääsevät esille.

Niin ja Cooper'sin hiivat on aina olleet pettymys, niin en ole käyttänyt niitä vuoteen. Taidan heittää roskiin Laposta ostamani uutteen hiivan ja käyttää tuota W-34/70. Tietenkin, S-23 ja Diamond Lager on euron halvempia, niin saatan ostaa myös niitä ;)

--

Mielestäni edelleen Fermzillan/vastaavan paras etu on se, että siitä saa hapettoman siirron kegiin ja ei se poista sivumakuja niin tehokkaasti, kun ihmiset antavat ymmärtää. Puhdas käyminen vaan ja synergiaetuja kegityksen kanssa.
Itse käytän Fermzillaa/tms. kegityksen kanssa ja en muutoin, niin teen luokkaa 4 erää vuodessa enää. Tämä voi muuttua, jos ostelen vastapainepullottimen.
 
Jo toista vuotta pannu kaikki oluet paineen alla Fermzilla allrounderissa. Hetkeäkään en ole katunut. Muutaman lagerin tehny ja helvetin hyvää tulee ihan huoneenlämmössä. Vahva suositus W-34/70 hiivalle sillä oon kaikki lagerit tehny. Paine jossain 15-20 psi. Kyllä mä laitan paineventtiilin kiinni pönttöön heti hiivauksen jälkeen. Ruuvaan sitä kohtuullisen kireelle silleen, et paine oikeesti menis yli tuon mainitsemani alueen. Yleensä seuraavana päivänä sitten painetta alkaa kehittymään ja haen hieman venttiiliä löysäämällä sen15-20 psi tason. Kyllä se painekäyminen vähän käymistä nopeuttaa. Nopeimmillaan käynyt varmaan 2 päivässä. Riippuu paljon hiivasta. Nyt en heti muista miten nopea tuo W-34/70 on, mut muistaakseni yllättävän nopea.
Kiitos infosta! Kyllä, just tuota 34/70 tarkotus käyttää saksalaistyylisen pilsnerin tekoon. Sitä ennen aikeissa jonkunlainen pseudo-helles-lager tehdä lutra kveikillä paineessa testinä että ei noviisina tuota pilsneriä jollain epähuomiossa pilaa. Oliko sulla sattumoisin Fermzillalle sitä floating dip tubea ja oletko siitä sillä suoraan tarjoillut vai oletko aina siirtänyt kegiin tarjoilua varten?
 
Tuo hidastuu, kun käyttää 12C ja tästä on kokemusta.. Lisäksi sitä matalemmat lämmöt, sitä enemmän hiivaa pitää olla, niin pitää tehdä startteri tai käyttää kaksi pussia. Koetin kesällä varmaan viittä eri lager-hiivaa ja ainoastaan Mangrove Jack's jätti vähän liian makeaksi (maultaan ja ominaispainostaan). Fermentis S-23 ei mennyt laskurin lukuihin, mutta se oli ehkä oman mäskäyksen tulosta. Kaikki nuo maistuivat about samalta, kun piti diasetyylilevon, jota olin vähän puolivillaisesti pitänyt aiemmin. Eli neutraali maku, jossa humala ja katkerot pääsevät esille.

Niin ja Cooper'sin hiivat on aina olleet pettymys, niin en ole käyttänyt niitä vuoteen. Taidan heittää roskiin Laposta ostamani uutteen hiivan ja käyttää tuota W-34/70. Tietenkin, S-23 ja Diamond Lager on euron halvempia, niin saatan ostaa myös niitä ;)

--

Mielestäni edelleen Fermzillan/vastaavan paras etu on se, että siitä saa hapettoman siirron kegiin ja ei se poista sivumakuja niin tehokkaasti, kun ihmiset antavat ymmärtää. Puhdas käyminen vaan ja synergiaetuja kegityksen kanssa.
Itse käytän Fermzillaa/tms. kegityksen kanssa ja en muutoin, niin teen luokkaa 4 erää vuodessa enää. Tämä voi muuttua, jos ostelen vastapainepullottimen.
Joo itse lähes kaiken oluen aina nimenomaan kegitän niin tuo hapeton siirto myös eräs tekijä jonka takia asia kiinnostaa. Neipa-tyylisiä oluita en ole viitsinyt edes koettaa tehdä kun hapeton siirto perus käymisastioista on vaikuttanut käytännössä mahdottomalta sen työläyden takia.
 
Fermzilla all rounder myös käytössä ja onhan tuo paineessa käyttäminen ja hapeton siirto ihan loistava mahdollisuus.

Ja yksi pointti tuohon paineessa käymiseen vielä sekin, että sillä saa kätevästi hapotettua oluen valmiiksi eikä tarvitse käyttää hapottamiseen niin paljoa co2:sta pullosta.

Tuo n. 100e mitä noihin painerojuihin meni(all rounder + paineistussarja, blowtie v2) on varmaan parhaita euroja mitä tullut käytettyä. Melkein lopetin jo koko harrastuksen hapettumisongelmien takia.

Toki tuossa samassa yhteydessä siirryin myös pullohommista kegeihin. Nyt tosin on tuohon pullotukseenkin tullut apuvälineitä joilla hapettumisongelmaa saa minimoitua, esim iTAP
 
Kiitos infosta! Kyllä, just tuota 34/70 tarkotus käyttää saksalaistyylisen pilsnerin tekoon. Sitä ennen aikeissa jonkunlainen pseudo-helles-lager tehdä lutra kveikillä paineessa testinä että ei noviisina tuota pilsneriä jollain epähuomiossa pilaa. Oliko sulla sattumoisin Fermzillalle sitä floating dip tubea ja oletko siitä sillä suoraan tarjoillut vai oletko aina siirtänyt kegiin tarjoilua varten?
Juu on tämä floating dip tube. On osa paineistussarjaa, jonka tähän ostin lisävarusteena. Todella kätevä, kun saa imuroitua oluen hiivan päältä siististi. Lisäksi suosittelen suodatinta imuletkun päähän.
Todella kätevä niin ei tule humalamuhjua imuroitua. Aina siirrän kegiin tarjoilua varten. En oikein pidä siitä, että olut makaa käytetyn hiivan ja mahdollisten kuivahumaloiden päällä viikkokausia. Lisäksi tulee tehtyä uutta erää ennen kuin vanha loppuu, joten tarviin käymispöntön siihen.
Komppaan kyllä ossidia siinä, että hienoa, kun saa hiilaria bisseen luonnollisesti täysin ilmaiseksi. Lisäksi itse asiassa "huuhtelen" kegin hapesta tällä käymistuotehiilarilla (tästä kuva alla)
1636235675520.png
 
Viimeksi muokattu:
Mutta saathan myöskin ilmaiseksi siihen rikkia yms "virhe-maku-haju"aineita?
No siis tämä hiilarihan tulee painekäymisessä täysin luonnollisesti eikä sitä voi estää. Ihan pelkällä vesilukkoratkaisullakin ilman painetta olueen sitoutuu hieman hiilaria. Eiköhän hiiva siivoile näitä ei-toivottuja käymistuotteita käymisen loppuvaiheessa ja ehdottomasti suurin osa käymishiilarista purkaantuu silti ilmaan eikä sitoudu olueen. Jos tässä painekäymisessä olisi jonkinlainen riski virhemauille, tuskin tätä niin paljon olisi hypetetty ja laajasti käytetty. Youtuben puolella esim. Dr.Hansilta löytyy paljon videoita painekäymisestä ja myös analysointia lopputuloksesta.
Tässä on ihan hyvä video David Heathilta painekäymiseen liittyen.

Käytännössä siinähän ei ole ollenkaan huonoja puolia; pelkästään hyviä.
 
No siis tämä hiilarihan tulee painekäymisessä täysin luonnollisesti eikä sitä voi estää. Ihan pelkällä vesilukkoratkaisullakin ilman painetta olueen sitoutuu hieman hiilaria. Eiköhän hiiva siivoile näitä ei-toivottuja käymistuotteita käymisen loppuvaiheessa ja ehdottomasti suurin osa käymishiilarista purkaantuu silti ilmaan eikä sitoudu olueen. Jos tässä painekäymisessä olisi jonkinlainen riski virhemauille, tuskin tätä niin paljon olisi hypetetty ja laajasti käytetty. Youtuben puolella esim. Dr.Hansilta löytyy paljon videoita painekäymisestä ja myös analysointia lopputuloksesta.
Tässä on ihan hyvä video David Heathilta painekäymiseen liittyen.

Käytännössä siinähän ei ole ollenkaan huonoja puolia; pelkästään hyviä.


Ja kuka on tuo David Heath? Enssilmäyksellä tyyppi kyllä näyttää "another yet wannabe youtube-guru":lta, tai olenko väärässä?
 
Ja kuka on tuo David Heath? Enssilmäyksellä tyyppi kyllä näyttää "another yet wannabe youtube-guru":lta, tai olenko väärässä?

Eiköhän David ole pannut enemmän kuin sinä ja minä yhteensä.. Lisäksi hänellä on 46 reseptiä BrewFatherissa, niin tykkää jakaa harrastustaan. Vähän positiivisempaa asennetta nyt! Vaikka olisi täysi aloittelija, tuo video painekäymisestä oli hyvä.
 
Eiköhän David ole pannut enemmän kuin sinä ja minä yhteensä.. Lisäksi hänellä on 46 reseptiä BrewFatherissa, niin tykkää jakaa harrastustaan. Vähän positiivisempaa asennetta nyt! Vaikka olisi täysi aloittelija, tuo video painekäymisestä oli hyvä.

No tommoisia "tohtori hanseja" on yutubessa kyllä aika riittää.
Minä kuitenkin mieluummin kuulisin John Palmerin tulkinnan aiheesta.
 
Mutta saathan myöskin ilmaiseksi siihen rikkia yms "virhe-maku-haju"aineita?

Prosessissa on lähtökohtaisesti jotain pielessä jos olutta käytettäessä syntyy rikkiä.

Hiiva toki tuottaa joitakin pitkäketjuisempia käymistuotteita, mutta ei sieltä mitään mädäntynyttä kananmunaa pidä tulla.

Käymishiilidioksidin käyttö hapotukseen ja kegin "huuhteluun" hapesta on ollut käytössä aivan riittävän pitkään ja monilla, että voidaan sanoa ettei siitä ole haittaa lopputuotteen makuun. Siihen ei tarvita Palmerin sanaa laiksi.
 
No tommoisia "tohtori hanseja" on yutubessa kyllä aika riittää.
Minä kuitenkin mieluummin kuulisin John Palmerin tulkinnan aiheesta.
Lähdekriittisyys on hyvästä. Netti on kuitenkin pullollaan erilaisia sivustoja tähän liittyen ja varmaan tuhannet alan harrastajat ovat todenneet painekäymisen täysin toimivaksi metodiksi. Loppujen lopuksi nyt keskustellaan kotipanemisesta eikä näitä juttuja kannata ottaa niin äärimmäisen vakavasti. Mulle on aivan se ja sama miten ja missä ite panet tai panetko ollenkaan. Mä käytän paineessa, kun olen todennut sillä saavan erittäin hyvää olutta aikaiseksi.
Prosessissa on lähtökohtaisesti jotain pielessä jos olutta käytettäessä syntyy rikkiä.
Itse asiassa kyllä sitä rikkiä syntyy hiivan käymistuotteena varsinkin lagereita käytettäessä perinteisesti. Se vaan haihtuu pois käymisen edetessä.
--
Jos mennään karvan verran tieteellisempään suuntaan, löysin mielenkiintoisen podcastin

Kattokaapas siitä alkaen noin 18 min kohdalta.
Lyhyesti referoituna muutamia pointteja:
- Tehtiin testi, jossa käytettävä vierre jaettiin 4 eri erään; ainoastaan lämpötilaa ja painetta vaihdeltiin. Erä 1 käytettiin perinteisellä lager-metodilla, erä 2 huoneenlämmössä (20 C) ilman painetta. Erä 3 huoneenlämmössä (20 C) 1 bar paineessa ja erä 4 huoneenlämmössä (20 C) 2 bar paineessa. Näytteet näistä eristä lähetettiin White labsin labraan analysoitavaksi.
- Tuloksena etyyliasetaattia oli eniten ilman painetta huoneen lämmössä käytetyssä, mutta lagerissa vain hieman vähemmän. Selkeästi vähiten paineessa käytetyissä. Diasetyylia oli eniten lagerissa, vähiten paineettomassa, mutta paineversiot ei tästä paineettomasta juuri eronneet. Kuitenkin diasetyyli oli yleisesti matalalla hyväksyttävällä tasolla kaikissa. Isoamyyliasetaatti (esterit) selkeästi korkeampi paineettomassa erässä. Lager vs. paineversioissa aika samalla tasolla.
- Näytteet maisteltiin White labsilla ja näytteet vietiin maisteltavaksi sokkona myös ammattimaisista oluttuomareista koostuvan raadin eteen. Tuloksena nämä kaikki pystyi erottamaan toisistaan. Lagerissa oli tiettyä lagermaisuutta ilmeisesti hyvällä tavalla rikkiyhdisteitä, jotka sopi siihen. Käymisvaiheessa lagerista lähti mätämunan tuoksua, joka johtuu rikistä. Lämpöisemmässä käyvistä tätä ei erottanut. Rikkitasoja ei pystytty määrittämään labrassa niiden erittäin pienten pitoisuuksien vuoksi.
- Paineettomana huoneenlämmössä käynyt oli selkeästi esterisin (kuten odotettuakin) eli siinä oli eniten hedelmäisiä piirteitä.
- Paineessa käyneet puhtaita, vähäesterisiä, mutta kuitenkin maku oli erilainen verrattuna lagereihin.
- Suosikkierä jakoi mielipiteitä eli asia oli hyvin subjektiivinen.
- Painekäymisellä saa aikaan lagermaisia puhtaita oluita, mutta maku kuitenkin eroaa perinteisellä lager-menetelmällä käytetystä oluesta.
 
Melkein lopetin jo koko harrastuksen hapettumisongelmien takia.

Aloittelijan kysymys tuosta hapettumisongelmasta. Ymmärrän sen siis johtuvan siitä, että olueeseen sekoittuu happea käymisastiassa tai pullotuksen yhteydessä. Mutta missä vaiheessa olette huomanneet ongelman? Onko se ollut havaittavissa heti ensimmäisessä avatussa pullossa vai onko olut mennyt juomakelvottomaksi sitä jonkin aikaa säilyttäessä? Jos jälkimmäinen niin minkälainen se vaikutus on ollut oluen säilymiseen? Vai vaihteliko ongelmien ilmeneminen erästä toiseen?

Itse olen pari batchiä tähän mennessä tehnyt ilman ongelmia, mutta noi on tehty ilman kuivahumalointia ja reseptitkin ovat olleet varsin kevyesti humaloituja oluttyyppejä (käymisastiana ihan perus 30L muoviastia ja pullotus toisen astian kautta pullotustikkua käyttäen). Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä vahvasti humaloitua Verdant IPA:aa, jossa tehdään myös kuivahumalointi. Siksi tuo hapettumisen vaikutukset kiinnostaa.
 
Aloittelijan kysymys tuosta hapettumisongelmasta. Ymmärrän sen siis johtuvan siitä, että olueeseen sekoittuu happea käymisastiassa tai pullotuksen yhteydessä. Mutta missä vaiheessa olette huomanneet ongelman? Onko se ollut havaittavissa heti ensimmäisessä avatussa pullossa vai onko olut mennyt juomakelvottomaksi sitä jonkin aikaa säilyttäessä? Jos jälkimmäinen niin minkälainen se vaikutus on ollut oluen säilymiseen? Vai vaihteliko ongelmien ilmeneminen erästä toiseen?

Itse olen pari batchiä tähän mennessä tehnyt ilman ongelmia, mutta noi on tehty ilman kuivahumalointia ja reseptitkin ovat olleet varsin kevyesti humaloituja oluttyyppejä (käymisastiana ihan perus 30L muoviastia ja pullotus toisen astian kautta pullotustikkua käyttäen). Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä vahvasti humaloitua Verdant IPA:aa, jossa tehdään myös kuivahumalointi. Siksi tuo hapettumisen vaikutukset kiinnostaa.

Suurin helposti havaittava ero hapettumisessa tulee väristä. Hapettumaton olut on väriltään yleisesti vaaleampaa kuin hapettunut, joka alkaa tummua ja samentua. Ja toinen on sitten se maku. Aika nopeasti harjaantui huomaaman, että hapettunut olut alkaa maistua pahviselta ja tunkkaiselta.

Hapettumisen vaikutushan on vahvimmillaan isosti humaloduissa oluissa. Normaali miedosti humaloitu ale voi hyvinkin onnistua kohtuullisesti normi käymispöntöillä jne. Toki siitäkin tulee parempaa jos hapen vaikutusta pääsee minimoimaan.

Skippaisin itse tuon toiseen astiaan lappoamisen jos mahdollista. Oluen siirtely astiasta toiseen on iso hapettumisriski. Pullotuksessa en sinänsä näe valtavan suurta ongelmaa, kunhan pullot täyttää aika lähelle piripintaan. Yksi kikka hapettumisen vaikutusten pienentämiseksi on lisätä olueeseen pullotettaessa metabisulfaattua a.ka campdenia.
Semi epätieteellinen testi aiheesta: exBEERiment | Cold-Side Oxidation: Impact Of Dosing American IPA With Sodium Metabisulfite At Packaging

1636573979153.png
 
Jos juo sen oluen 1kk sisään pullottamisesta, niin ei mitään vaikutusta hapettumisella.

Sen sijaan itsellä on aivan liian usein käynyt niin, että PET-pullossa ei säily 3kk pidempään humaloidut oluet - kun taas viime viikonloppuna join 10L erästä , joka oli ottanut 100g paketin Centennialia ja ollut lasipulloissa kesäkuusta ja se oli vielä raikkaan sitruunaista.

Hapettuminen nopeuttaa oluen vanhenemista ja se tummentaa olutta - efekti on suurempi ajan kanssa. Sitten oluesta tulee pahanmakuista ja se maistuu märälle paperille ja raikkaan hedelmäiset maut NZ-humalista karkaavat. Lisäksi se ei päivässä muutu huonoksi, vaan asteittain, niin sitä voi vielä juoda kunnes se alkaa maistua liian pahalta.

1636699741473.png


edit: tuossa vielä jonkun toisen kuva, jonka otin vanhasta facebook-postauksesta ja ei ole tallella sitä viestiä, mutta omassa somessa pistin tämän eteenpäin. Ylärivissä käytetty hapensyöjäkorkkeja, tjsp., mutta silti nämä kovasti humaloidut oluet hapettuu. Kaikissa kuvissa sama olut, eri hapettumisasteilla. Enkä muista, mikä säilyi parhaiten, mutta itse todennäköisesti voisin juoda näistä 4/6..

--

Itsellä hapettumisenvastainen taistelu on mennyt siihen, että siirryn pikkuhiljaa pois PET-pulloista, mutta se tarkoittaa käytännössä, että viime erästä tuli 3 PET-pulloa ja sinne meni ensimmäinen litra ja kaksi viimeistä - eli ei parhaat palat.

Pullot on edelleen sydäntä lähellä, kun niitä voi jakaa kavereille, tutuille ja työtovereille. Kegistä juodaan vaan paikanpäällä. Tosin.. olen ostamassa vastapainepullotinta Aliexpressin aleista, mutta katsotaan.. Voi olla , että pitää jossain vaiheessa ensi vuonna sijoittaa iTapiin..

--

Lisäksi en lappoa toissijaiseen käymisastiaan, kun kaikki täällä ovat sitä vastaan, mutta WLP013 (startterista) + S-04 (pussista) voimakas kookos-mustikka-stouttini sakkautui pohjalle pahoin jo ennen mustikkasoseen lisäämistä. Voi olla, että hanasta tulee pelkkää sakkaa ensimmäinen 0.5 litraa ja kannattaa valuttaa se ilman pullotustikkua, tai sekin menee taas tukkoon.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään tein hieman mukailtua Reittausblogin Kataja ruis alea. Maltaina oli 85% sahtimallas ja 15% CaraRye. Ihan mahtava ruislimpun tuoksu tuli kun lisäsi noita ruismaltaita, en ole aiemmin ruista käyttänytkään.

Humalaksi laitoin Chinook pussin jämät pakastimesta, 0,6g/l 60min, 1,4g/l 10 min ja 2,7g/l keiton lopussa. Lisäksi vielä katajanoksia ja -marjoja mäskäykseen sekä 10min ennen keiton loppua.

Lähimetsässä katajanmarjat oli pääasiassa raakoja ja siitä syystä marjoja ei ollut kovin paljoa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä pitänyt murskata niitä vähän, että makua olisi irronnut enemmän. En kuitenkaan uskaltanu alkaa murskaamaan, ettei se maku ala dominoimaan liikaa. Mieto katajan aromi oli kyllä vierteessä. Saa nähdä miten se kehittyy kun olut käy.

Tällä kertaa oli myös Protafloc testissä. Annostus oli ehkä vähän sinne päin, kun oma vaaka kykeni vain kymmenesosa gramman tarkkuuteen. No ei ainakaan mitään epämääräistä kukkakaalimuodostelmaa tullut, mitä jossain oli varoiteltu liika-annostuksesta.
 
Laitetaan nyt tänne: Mikäli joku bongaa tarjouksesta all-in-one panosetin (Brewmonkia tms.) niin sopii hihkaista vaikka ketjuun tai YV:llä.

Harrastus on hieman jäissä tällä hetkellä sopivan tilan puuttuessa, mutta ajattelin että kun tilat taas löytyy ja mikäli kunnon kattilaan satsaa niin saa tuo aiemmin käyttämäni Klarstein epätarkkoine lämpötiloineen jäädä huuhteluveden lämmittämiseen. Blackfridaysta jos tarjousta tulisi niin avot.
 
Kieltämättä Brewmonk hieman houkuttelisi. Toisaalta onhan tossa pussimäskäämisessä sellainen mukava kotikutoisen turaamisen meininki.
 
Onko teillä kokemuksia Campdenin käytöstä? Muistelen, että joku olisi täälläkin maininnut kokeilleensa ja tulokset oli ihan hyviä.

Seuraavana panolistalla voisi olla IPA ja kegivehkeiden puuttuessa Campden voisi olla kokeilun arvoinen juttu. Ilmeisesti lisätään vaan sopiva määrä oluen sekaan ennen pullotusta ja siinä se?

Pullotustapaa voisi ehkä myös miettiä. Miten täällä porukka suorittaa pullotuksen? Itse olen tähän mennessä laponnut oluen toiseen käymisastiaan sokeriliemen kanssa ja siitä hanalla ja pullotustikulla. Tämä sen takia, että pullotussokerin saa helposti lisättyä, ei tarvitse varoa hiivasakkaa pullottaessa ja kaikkiin pulloihin pitäisi päätyä tasalaatuista tavaraa. Kovemmin humaloiduilla oluilla tuota ylimääräistä lappoamista pitäisi varmaan kuitenkin välttää. Pullottaako joku hanalla suoraan käymisastiasta? Pullotustikku on hanan kanssa niin kätevä, että lapolla en ala käymisastiasta pullottamaan.

Hapettuminen olisi tällä tavalla varmaan aika minimaalista. Vielä vaikka niin, että annostelisi pullotussokerin pulloihin, ettei tarvitse poistaa käymisastian kantta. Poistaisi vain vesilukon kannesta, jolloin hiilidioksipatja suojaisi olutta mahdollisimman pitkään pullotuksen aikana.
 
Onko teillä kokemuksia Campdenin käytöstä? Muistelen, että joku olisi täälläkin maininnut kokeilleensa ja tulokset oli ihan hyviä.

Seuraavana panolistalla voisi olla IPA ja kegivehkeiden puuttuessa Campden voisi olla kokeilun arvoinen juttu. Ilmeisesti lisätään vaan sopiva määrä oluen sekaan ennen pullotusta ja siinä se?

Pullotustapaa voisi ehkä myös miettiä. Miten täällä porukka suorittaa pullotuksen? Itse olen tähän mennessä laponnut oluen toiseen käymisastiaan sokeriliemen kanssa ja siitä hanalla ja pullotustikulla. Tämä sen takia, että pullotussokerin saa helposti lisättyä, ei tarvitse varoa hiivasakkaa pullottaessa ja kaikkiin pulloihin pitäisi päätyä tasalaatuista tavaraa. Kovemmin humaloiduilla oluilla tuota ylimääräistä lappoamista pitäisi varmaan kuitenkin välttää. Pullottaako joku hanalla suoraan käymisastiasta? Pullotustikku on hanan kanssa niin kätevä, että lapolla en ala käymisastiasta pullottamaan.

Hapettuminen olisi tällä tavalla varmaan aika minimaalista. Vielä vaikka niin, että annostelisi pullotussokerin pulloihin, ettei tarvitse poistaa käymisastian kantta. Poistaisi vain vesilukon kannesta, jolloin hiilidioksipatja suojaisi olutta mahdollisimman pitkään pullotuksen aikana.

Eikö Campden tapa myös sen oluthiivan, jonka pitäisi tehdä pullokäymistä?

Itse pullotan hanalla suoraan käymisastiasta. Kun tekee cold crashin, se sakka on siellä pohjalla ja ei tule pulloihin. Ennen cold crashaamistäkin tein näin, ja vikat pullot oli "b-erää". Niitä annoin sitten aina iloisesti pois ja sain palautetta, että olivat tosiaan b-laatua. Eikä edes olleet, vähän enemmän vaan hiivaa mukana.

Ja aina olen pullottanut niin, että poistan vaan vesilukon ja en tärisytä astiaa. Kansi on aina kiinni.

--

..mutta sain ostettua sen vastapainepullottimen nyt ja se tulee tottakai testiin, kun saapuu.
 
Eikö Campden tapa myös sen oluthiivan, jonka pitäisi tehdä pullokäymistä?
Tämä muakin mietityttää, mutta muistelen että täälläkin joku olisi sitä kokeillut.
Mitä pikaisesti netistä lueskelin, niin ymmärsin että estää ennemminkin hiivan lisääntymistä. Hiivan tappamiseen määrät pitäisi olla ilmeisesti aika isoja, käytännössä niin isoja että olut olisi juomakelvotonta.

Itse pullotan hanalla suoraan käymisastiasta. Kun tekee cold crashin, se sakka on siellä pohjalla ja ei tule pulloihin. Ennen cold crashaamistäkin tein näin, ja vikat pullot oli "b-erää". Niitä annoin sitten aina iloisesti pois ja sain palautetta, että olivat tosiaan b-laatua. Eikä edes olleet, vähän enemmän vaan hiivaa mukana.
Tästä syystä tykkään siirtää pullotusta varten toiseen astiaan, tulee joka pulloon samaa tavaraa. Mun laitteistolla (lue 20l kattila) eräkoko on aika pieni, ehkä maksimi pullotettava määrä sellanen 13 litraa. Pienen eräkoon takia ei haluaisi tehdä niitä b-luokan pulloja. Toisaalta parempi sekin kuin hapettumisen johdosta kaikki b-luokkaa. Cold crash ei mulla onnistu muuta kun ulkona, sopivaan vuodenaikaan. Toisaalta ainakin us-05 tuntuu istuvan aika tiukkaan käymisastian pohjalle muutenkin.

Hanasta pullottaessa kuivahumalat olisi varmaan hyvä olla sukassa, ettei päädy pulloon?

No täytyy nyt ehkä kokeilla vielä seuraava erä totutulla tyylillä ja katsoa mitä tapahtuu, ihan vaikka tutkimusmielessä. On sitten ainakin joku vertailukohta mistä lähteä parantamaan.

Yksi harkitsemisen arvoinen juttu voisi tietysti olla sodastream pullo ja regulaattori, millä suihkisi hiilidioksilla pullotusastian täyteen. Saisihan sillä tarvittaessa huuhdottua pullojenkin ilmatilan.
Onko hinnan/vaivan arvoista hyötyä?
 
Yksi harkitsemisen arvoinen juttu voisi tietysti olla sodastream pullo ja regulaattori, millä suihkisi hiilidioksilla pullotusastian täyteen. Saisihan sillä tarvittaessa huuhdottua pullojenkin ilmatilan.
Onko hinnan/vaivan arvoista hyötyä?

Osta semmoinen halvin sodastream jostain BF-diilistä, esim.

Laita tuohon letku päähän ja suihki sillä. Et tarvitse regua tai muuta. Dr. Hansilla on samanlainen käytössä ainakin ollut.

 
Löytyikin perhepiiristä ylimääräisenä tollanen Sodastreamin korvike, niin pääsee kokeilemaan ihan ilmaiseksi.

Edelleen kuitenkin kiinnostaa, jos jollakin on kokemusta Campdenin käytöstä pullotuksen yhteydessä.
 
No niin arvon herrat/rouvat, tarvisin hieman kokemuksia ja kommentteja. Olen oluen panemista aloitteleva olutharrastaja, tarvikkeita keräilen, kokemusta lajista ei ole. Tarkoitus tehdä simppeleitä ipoja/apoja/aleja ilman suurta kikkailua. Nyt hankittuna Grainfather, Fermzilla paineistuskamoilla, sodastreamregu + letkut sekä vastapainepullotin. Ajatus olisi ainakin alkuun pullottaa suoraan tuosta Fermzillasta. Tällä hetkellä en saa käymisastiaa kylmään joten kysymys kuuluu onnistuuko tuo pullottaminen sekä hiilihapotus huoneenlämpöisellä oluella suoraan Fermzillasta vai onko hankittava kegi/kegejä? Kegit voisin saada jääkaappiin. Olen kyllä pohtinut että jättäisi pullot kokonaan pois mutta joku niissä kuitenkin viehättää.

Toinen ajatus olisi hankkia jääkaappi käytettynä johon voisin yrittää rakennella kompuranohjausta sellaisella ohjelmoitavalla digitaaliboksilla jossa on muutama lämpötila-anturi, saisi vähän normaalia laajemman lämpötilan säädön. Vai onko tähän "käymiskaappiin" muuta ideaa?

Ajatuksena kerralla hankkia sellaiset itselle sopivat kamppeet joten kaikki ajatukset ja vinkit otetaan huomioon.
 
No niin arvon herrat/rouvat, tarvisin hieman kokemuksia ja kommentteja. Olen oluen panemista aloitteleva olutharrastaja, tarvikkeita keräilen, kokemusta lajista ei ole. Tarkoitus tehdä simppeleitä ipoja/apoja/aleja ilman suurta kikkailua. Nyt hankittuna Grainfather, Fermzilla paineistuskamoilla, sodastreamregu + letkut sekä vastapainepullotin. Ajatus olisi ainakin alkuun pullottaa suoraan tuosta Fermzillasta. Tällä hetkellä en saa käymisastiaa kylmään joten kysymys kuuluu onnistuuko tuo pullottaminen sekä hiilihapotus huoneenlämpöisellä oluella suoraan Fermzillasta vai onko hankittava kegi/kegejä? Kegit voisin saada jääkaappiin. Olen kyllä pohtinut että jättäisi pullot kokonaan pois mutta joku niissä kuitenkin viehättää.

Toinen ajatus olisi hankkia jääkaappi käytettynä johon voisin yrittää rakennella kompuranohjausta sellaisella ohjelmoitavalla digitaaliboksilla jossa on muutama lämpötila-anturi, saisi vähän normaalia laajemman lämpötilan säädön. Vai onko tähän "käymiskaappiin" muuta ideaa?

Ajatuksena kerralla hankkia sellaiset itselle sopivat kamppeet joten kaikki ajatukset ja vinkit otetaan huomioon.
Tervetuloa kerhoon!
Jotta saat mukavat hapot bisseen, tarkoittaa se huoneenlämmössä noin 2 bar/30 psi painetta. Aika kovasta paineesta siis puhutaan. Jääkaappilämpötilassa riittäisi noin 1 bar. Nyt en tiedä millainen vastapainepullotin sulla on, mutta ainakin käsin kiinnipidettävä saattaa olla haasteellisempi pitää pullon suulla. Kyllä mä melkein kegit hankkisin. Tai saattaisit pärjätä jopa yhdellä kegillä, jos eräkoko täsmää kegin tilavuuden kanssa. Siirrät oluen Fermzillasta siihen ja hapotat tarvittaessa sitten jääkaapissa. Pullotat tavaran, kun on hapottunut.
Itse juuri tänään hain käytetyn arkkupakastimen käymis- ja cold crash kaapiksi. Tähän mahtuu mun Fermzilla all rounder juuri sopivasti. Siihen sitten Inkbird ITC-308 wifi ohjaamaan lämpötilaa. Lämmitintä mulla ei ole, mutta tuskin sitä edes tarvii. Eiköhän tuo lämpene sitten itekseen, kun ei jäähdytä. Jos sulla on tämä Fermzillan hiivakuppiversio, se tuskin arkkupakastimeen menee. Lienee parempi olla ihan jääkaappi, mut toiminta sama eli voi ohjata Inkbirdillä.
Ite käytän paineessa niin ei käymiskaapille oo ollu tarvetta. Nyt harrastus edennyt siihen vaiheeseen, että täytyy sitä lämpötilakontrolliakin testata. Cold crashin oon tehnyt aiemmin ihan meidän ruokapuolen jääkaapissa. Vaimo vaan ei oikeen tykkää, ku pönttö vie puolet jääkaapin tilasta :D Kegeille on oma täyskorkea jääkaappi, jossa sitten pari hanaa. Siellä myös tilaa säilyttää pullotettuja oluita.
Tässä vielä linkki, jos haluat tämän Inkbirdin wifi-version edullisesti.
 
Vastapainepullotin on tuolta Lapolta tilattu, eli käsissä pidettävä malli. Fermzilla on tuo versio jossa alhaalla on hiivakuppi, tämä vaikutti kätevältä dryhoppausta ajatellen. Kieltämättä aika korkea kapistus. Mullakin oli ajatuksena käyttää bisse paineenalaisena, tarvii vielä tilata tuo ylipaineventtiili tuohon.
Mulla tuskin irtoaa vaimolta lupaa tuohon meidän arkijääkaappiin joten tarvii sellainen jossakin vaiheessa hankkia, torissa noita näyttää kohtuu hinnalla olevan tarjolla. Siellähän bissekin säilyy sit samalla.
Aika paljon tässäkin lajissa on opeteltavaa mutta aika koukuttavaa.
 
Laitetaan nyt tänne: Mikäli joku bongaa tarjouksesta all-in-one panosetin (Brewmonkia tms.) niin sopii hihkaista vaikka ketjuun tai YV:llä.

Harrastus on hieman jäissä tällä hetkellä sopivan tilan puuttuessa, mutta ajattelin että kun tilat taas löytyy ja mikäli kunnon kattilaan satsaa niin saa tuo aiemmin käyttämäni Klarstein epätarkkoine lämpötiloineen jäädä huuhteluveden lämmittämiseen. Blackfridaysta jos tarjousta tulisi niin avot.
Mallaspuodissa olisi pienessä alessa Brewzilla. David Heathia seuranneena lienee laadukkain budjettiluokan laite. Itse varmaan tämän ostaisin, jos edullisemman pään laadukas laite olis hakusessa. Tai osta sä mun vähän käytetty Easybrew ni mä ostan Brewzillan? :D
Myös Brewster Beacon pienessä alessa Mallaspuodissa, mutta tästä ei mitään kokemuksia. Lienee täysin sama kuin Brewmonk. Toisaalta hinnan ero Brewzillaan on aika pieni ja siinä tulee kuitenkin immersiojäähdytin mukana.
Lapossa olisi Grainfather G30 vähän paremmassa tarjouksessa, mutta hintaahan tuolle vielä jää reippaasti. Muutenkaan en ole mikään GF-fani, kun onhan tuossa vähän kökköjä ominaisuuksia, kun kahvojen puuttuminen. G40 onkin sitten hieman eri laite, mut puhutaankin aivan eri hintaluokan laitteesta.
Black Friday 2021 - Lappo.fi - For Premium Beverages
 
@Nitrolite

Vähän kallis aloituspaketti. Mutta ehdottomasti tarvitset sen ylipaineventtiilin/paineistussarjan siihen fermzillaan. Amazonilta saa noita lämpötilakontrollereita luotettavasti ja kohtuuhintaan:
1637874142251.png

(keskimmäinen on vain lämpömittari)

Ilman kylmää on hankala saada kunnon hiilihapot tuohon olueen ja itse kyllä olen laittanut kylmäänkin olueen jopa 2 bar. Lämpimässä hiilihapot imeytyy huonommin..

--

Itse lähestyisin ongelmaa toisesta suunnasta hybridiratkaisulla. Laittaa fermzillassa sen verran hiilareita kun tuntuu oikealta. Sitten pulloihin pullotussokereita vaikka ½ normaalimäärästä, huuhtelee sillä vastapainepullottimen co2:lla ja pullottaa sillä sokerin päälle. Huonona puolena tulee sitä sakkaa, mutta vain puolet normaalista. Ja itsellähän on sitä tällä hetkellä kaikissa pulloissa.

--

Tuo sama Fermzilla oli minullakin - vaihdoin All rounderiiin. Dry Hoppaus on paljon helpompi tehdä päältä, tosin haittapuolena on se, että co2 joutuu päästämään tyhjäksi ja täyttämään dry hoppauksen välissä.

Tuossa sitten haittapuolena on se, että jos dry hopsit on humalapussissa, se suurella todennäköisyydellä jää siihen väliin jumiin ja ei voi sulkea hiivankeräysastiaa. Ja se astia on hiivankeräykseen tarkoitettu, enkä sitä siihen ikinä käyttänyt. Idea on ostaa kympin erikoishiiva ja ottaa se talteen myöhempiä panoja varten. Mukana tulevalla setillä voit vaan laittaa kannen siihen päälle, pistää jääkaappiin ja seuraavaan olueen vaan ruuvaat sen takaisin kiinni ja ei tarvitse hiivaa erikseen lisätä. Ehkä jopa vähentää, ettei tule ylihiivausta. Sitten yksi paketti WLP001/Wyeast 1056 kestää puoli vuotta, tai niin kauan kuin sitä kehtaa käyttää. Itsellä on kahdet hefeweizenit tulleet yhdestä hiivasta ja kolmas tulee vielä.

edit: tuolta saisi Inkbirdin Suomesta tarjoushintaan:
Samaan tilaukseen:
ja voi siinä samalla tilata jonkun oluenkin, mistä tykkäät? Ale on helpoin:
SafAle US-05 | Mallaspuoti (1-2 pussia, riippuen kuinka vahvaa haluat)
Pehkolan Mallastamo Pale Ale | Mallaspuoti (tuetaan suomalaista, 4-5kg on hyvä määrä)
ja joku 100g humala, riippuen mausta. Nelson Sauvin on erilaista kokemusta hakevalle, sitten Amarillo tai Cascade, jos jenkki-IPA:t iskee.

edit2: äh.. se oli blowtie, joka puuttui:
edit: tässä pitäisi olla blowtie, katso @ossid linkki..
 
Viimeksi muokattu:
edit2: äh.. se oli blowtie, joka puuttui:

Tuo linkki johtaa inline regulaattoriin, joka on eri asia. Tämä on oikea:
 
Kiitti hyvistä kommenteista. Tosiaan tuo blowtie on se joka vielä tuosta puuttuu, paineistussarja on jo. Kieltämättä kallis aloitussetti mutta ajattelin että kerran se vaan kirpaisee, ja kyllä noita käytettyjä olen katsellut mutta aika harvoin tarjolla.
Jos tänään saisi loput tarvikkeet sekä ensimmäisen kokeilun raaka-aineet tilaukseen. Tarvii sit tulla kyselemään lisää ja kertomaan miten homma lähtee rullaamaan.
Kippis!!
 
Tuo linkki johtaa inline regulaattoriin, joka on eri asia. Tämä on oikea:

Kyllä.. sori.. Minun virhe. Laposta löytyisi varastossa..

@Nitrolite kannattaa tsekata niiden muut tarjoukset samalla, jos tänään tilaa:

Itse ostin niiden 15€ Golden Ale-setin, mitä sieltä paljastuukaan.. Sitten uutteita, mutta sanoin itselleni, että "vain yksi uute" ja arvoin vadelmalimuviinan ja "köyhän miehen Guinessin välillä" ja valitsin jälkimmäisen.

Sitten ruokahalu kasvoi ja ostin Olutpostin ja maltaat + humalat vielä kahteen erään olutta. Nice.
1637904031846.png
 
Eilen illalla tuli kärkyttyä josko löytyisi joku kattila tarjouksesta. Grainfather g30 löytyi 20% alessa niin kuin tuossa edellä mainittiinkin. Pistin tilaukseen niin saa jatkossa tuolla pregolla millä nyt tehnyt niin lämmitellä huuhteluvedet.
 
Eilen illalla tuli kärkyttyä josko löytyisi joku kattila tarjouksesta. Grainfather g30 löytyi 20% alessa niin kuin tuossa edellä mainittiinkin. Pistin tilaukseen niin saa jatkossa tuolla pregolla millä nyt tehnyt niin lämmitellä huuhteluvedet.

Tuo on yksi tapa. Itse missasin tuon mallaspuodin brewzillan 6% alen, mutta tilasin silti. Täytyy kierrättää eteenpäin vanha keittokattila ja pussimäskäysvehkeet, kunhan ehtii. Lähinnä tilan takia en jemmaa tuota vanhaa keitintä huuhteluvedelle, kun ne saa tehtyä induktioliedellä aika nopeasti muutenkin.
 
Tuo on yksi tapa. Itse missasin tuon mallaspuodin brewzillan 6% alen, mutta tilasin silti. Täytyy kierrättää eteenpäin vanha keittokattila ja pussimäskäysvehkeet, kunhan ehtii. Lähinnä tilan takia en jemmaa tuota vanhaa keitintä huuhteluvedelle, kun ne saa tehtyä induktioliedellä aika nopeasti muutenkin.

Jussi on sanonut ryhmissä, että Brewzillasta tulee uusi, parempi versio ihan kohta.. Mutta kyllä tuokin voittaa Pregon varmasti. Sen mallaspiippu on jopa vaarallinen, eikä siinä ole kunnon kierrätystä mäskäyksen aikana. Pregossa kyllä taisi tulla immersiojäähdytin mukana, mikä on ihan hyvä.
 
Jussi on sanonut ryhmissä, että Brewzillasta tulee uusi, parempi versio ihan kohta.. Mutta kyllä tuokin voittaa Pregon varmasti. Sen mallaspiippu on jopa vaarallinen, eikä siinä ole kunnon kierrätystä mäskäyksen aikana. Pregossa kyllä taisi tulla immersiojäähdytin mukana, mikä on ihan hyvä.

Brewzilla uudemmasta on ollut kyllä aika pitkään huhuja, mutta kyllä se lopulta tulee. Nyt vain oli jo oikeasti ihan 2021 loppu, 2022 muu maailma. En vain jaksanut enää odotella. Ynnä wifi ja muut lisät päälle voi nopeasti olla satanen lisää hintaa tjsp.
Vertasin Brewzillaa vähän myös Grainfatherin S40:aan, sen saisi vähän yli 500€ alesta brouwlandista. Toisaalta siinä lämpö seilaa 3c sisällä ja kannessa ei ole reikää pumpulle.

Btw. Amazonista löytyi ihmelaite jos joku haluaa säästää rajusti. (OneConcept, 30l, 2500W ja pumppu mukana.) 249€
 
Brewzilla uudemmasta on ollut kyllä aika pitkään huhuja, mutta kyllä se lopulta tulee. Nyt vain oli jo oikeasti ihan 2021 loppu, 2022 muu maailma. En vain jaksanut enää odotella. Ynnä wifi ja muut lisät päälle voi nopeasti olla satanen lisää hintaa tjsp.
Vertasin Brewzillaa vähän myös Grainfatherin S40:aan, sen saisi vähän yli 500€ alesta brouwlandista. Toisaalta siinä lämpö seilaa 3c sisällä ja kannessa ei ole reikää pumpulle.

Btw. Amazonista löytyi ihmelaite jos joku haluaa säästää rajusti. (OneConcept, 30l, 2500W ja pumppu mukana.) 249€
Kyllä mä luulen, että täällä pitkälti ruoho vihertää ennen kuin uutta Gen 4 Brewzillaa näkyy. Tätä ei ole vielä edes ausseissa myynnissä. Hinta nousee kyllä varmasti, kun wifiä ym. hienouksia tulee lisää. Materiaalipula ja korkeat logistiikkakustannukset nostavat myös hintaa. Toisaalta taas tämä korvaa vanhan 3.1.1 version, joten paineita pitää hinta kohtuullisena varmasti on. Grainfatherin tapauksessa käsittääkseni G40 tuli uutena tuotteena ja G30 jatkaa vielä elämäänsä hieman edullisempana laitteena. Kieltämättä polttelee uus Brewzilla aika pahasti, jos hinta kohtuullinen :D
Tässä hieman juttua aiheesta
 
Kyllä mä luulen, että täällä pitkälti ruoho vihertää ennen kuin uutta Gen 4 Brewzillaa näkyy. Tätä ei ole vielä edes ausseissa myynnissä. Hinta nousee kyllä varmasti, kun wifiä ym. hienouksia tulee lisää. Materiaalipula ja korkeat logistiikkakustannukset nostavat myös hintaa.

Viimeinen oma havainto on aussifoorumilta keglandin postaamana:

"I would definitely agree that we will not have steady supply for the BrewZilla Gen 4 in the beginning. We already have standing orders from other countries for these and they have not even seen the finish product. I can say that we will sell out as soon as they come in. With that said, we will continue to keep selling the BrewZilla Gen 3.1.1 in the meantime so if customrs are really in a hurry they can just go with the current model.

We have a shiment that is due to leave China at the start of December. So unless this container gets bumped and/or something goes wron with this shipment this is likely to arrive only a few days before Christmas at best. The second shipment will probably arrive at the end of Jan. I am going to assume both shipments sell out in hours. "
 
Tervehdys jälleen.
Lapolta piti ostaa brewmonk 45 bundle.
Oli sen verran kutkuttava tarjous ja sitten palkintorahat Kotiviinistä whirlpool armiin ja bruuli keskuksesta takkia niskaan.
Ite olin alkuun että, en hommaa hiilarivehkeitä, no ostin ne kesällä ja on ollu todella helppo kegittää 18-19 litraa ja loput pikkupulloihi
Olin myös että, en hommaa mäskäintä, ostin sen nyt ja on helppo tehä kaikki samassa pöntössä ja pesuhuoneessa, saa pestyä kamat sitä mukaa kun vaihe loppuu.
Oli hyvä vekotin todellakin. Kannattaa panostaa laitteistoon jos tälleen ruuhkavuosina saa jostain työvaiheesta pois yhen tunnin. Paljon vähemmän sotkua, säätöä ja tiskiä.
Saison maltaista tein hiivalla ja humalilla lageria. Melkein vuoden oli maltaat varastossa. Hyvä hyötysuhde oli kyllä silti, katotaan makua myöhemmin.
 

Liitteet

  • 20211118_163808.jpg
    20211118_163808.jpg
    1,7 MB · Luettu: 65
  • 20211126_230700.jpg
    20211126_230700.jpg
    1,3 MB · Luettu: 65
1638200153315.png


Tuolta näyttää sakka oluesta, jossa on vadelmaa, lakua, salmiakkia, limeä ja jalapanoa. Jälkimmäiset näkyykin selvästi.
Lähes valmis tuote lasissa samplehanasta.

Philly sour hiivalla, eli hapanta toki.
 
Ostin noin 400ml AMG:tä. (450-500ml luki tuotekuvauksessa, mutta sitä on vähemmän)

Sanomattakin selvää, että on yli oman tarpeen. Mutta nyt tuli ruiskuja+pipettipulloja Amazonista, niin jos kiinnostaa tehdä Brut IPA tai muuten vaan kuivaa olutta, täältä saisi.. 5€ / 10ml ruisku tai 10€ / 30ml pipettipullo tai 3 x 10ml ruisku yht. 10€.

Kyseessä siis entsyymi, joka pilkkoo sokereita, niin FG on lähempänä 1.000 kuin normaalisti. Tarkoitus ei ole tehdä voittoa, näitä ei vaan saa mistään tuossa koossa, niin tarjoan palvelua... Vain nouto 00700 Helsinki.

--

Tyypillinen annostus: 1-2ml / 25L erä. Eli ostamallani määrällä tekisi 10 000 litraa :)
 
Refraktometrin osto olisi harkintalistalla. Suomalaisissa kaupoissa ei näytä olevan kovinkaan paljoa valinnan varaa. Kannattaako tilata jostain ulkomailta vai tilaanko vaan Laposta samalla raaka-aineiden kanssa?

Edit. Hetkonen, tuossa mainitaan ettei humaloitua olutta voisi enää mitata. Eli käytännössä keiton jälkeen ei anna enää oikeaa arvoa? Täytyy ehkä sitten vielä miettiä, onko tuo niin tarpeellinen. Ajatuksena nimenomaan oli, että voisi kätevästi mitata og:n mäskäyksen ja keiton jälkeen ilman hävikkiä. Jäähdytyksen jälkeen kun ei enää viitsi kaataa mittalasissa ollutta vierrettä takaisin.
 
Viimeksi muokattu:
Refraktometrin osto olisi harkintalistalla. Suomalaisissa kaupoissa ei näytä olevan kovinkaan paljoa valinnan varaa. Kannattaako tilata jostain ulkomailta vai tilaanko vaan Laposta samalla raaka-aineiden kanssa?

Edit. Hetkonen, tuossa mainitaan ettei humaloitua olutta voisi enää mitata. Eli käytännössä keiton jälkeen ei anna enää oikeaa arvoa? Täytyy ehkä sitten vielä miettiä, onko tuo niin tarpeellinen. Ajatuksena nimenomaan oli, että voisi kätevästi mitata og:n mäskäyksen ja keiton jälkeen ilman hävikkiä. Jäähdytyksen jälkeen kun ei enää viitsi kaataa mittalasissa ollutta vierrettä takaisin.
No jos säästää haluat, tämä kannattaa tilata vaikkapa Aliexpressistä. Kyseessä aivan täysin sama laite murto-osalla Suomi-hinnoista. Löysin vielä linkin kauppaan, josta omani tilasin. Kannattaa sitten ehdottomasti valita aliexpress standard shipping, jotta saat sen ennen kesää. 10.27€ 31% OFF|Beer Wort Refractometer Sugar Wine Concentration Meter 1.000 1.130 and Brix 0 32% Replaces Homebrew Hydrometer Sugar Meter ATC|Refractometers| - AliExpress
En nyt kyllä ihan ymmärrä Lapon ajatusta miksi ei toimisi humaloidussa oluessa. Ei tietenkään suoraan humalaöljyjä kannata mittalasille imuroida. Hyvin sekoitetusta humaloidusta oluesta pystyy kyllä hyvin mittaamaan. Ja muutenkin tulos on aika suuntaa-antava, joten pienet vääristymät tuskin haittaa.
Sen sijaan korostaisin, että FG:n mittaamiseen tämä ei suoraan sovellu vaan tarvitaan korjauslaskureita. Alkoholi nimittäin vääristää tulosta. Alkuaikoina menin parikin kertaa siihen lankaan, että ihmettelin miten helvetissä FG voi olla 1.026. (tämä siis oikeasti noin 1.012)
Ite oon käyttänyt yleensä tätä laskuria ihan karkealla yleisellä 1,04 kertoimella. Refractometer Calculator - Brewer's Friend
Tosiaan tulos suuntaa-antava, mutta ainakaan mulle ei oo juuri merkitystä onko oluessa 5,0% vai 5,1% abv alkoholia.
 
Saksan amazonista löytyy refraktometrejä puoleen hintaan verrattuna kotimaisiin kauppoihin ja posti tuo viikossa kunhan tarkistat että ne tulevat amazonin omasta varastosta. Ja elektroniikkaliike bebekistä löytyy hintaan 25e, jos pelkkä brix-asteikko ei pelota.
 
Kiitokset vastauksista. Aliexpressin hinta houkutteli, mutta tilasin nyt amazonin kautta, niin saa jo joululomalla käyttöön.
 
Refraktometrin osto olisi harkintalistalla. Suomalaisissa kaupoissa ei näytä olevan kovinkaan paljoa valinnan varaa. Kannattaako tilata jostain ulkomailta vai tilaanko vaan Laposta samalla raaka-aineiden kanssa?

Edit. Hetkonen, tuossa mainitaan ettei humaloitua olutta voisi enää mitata. Eli käytännössä keiton jälkeen ei anna enää oikeaa arvoa? Täytyy ehkä sitten vielä miettiä, onko tuo niin tarpeellinen. Ajatuksena nimenomaan oli, että voisi kätevästi mitata og:n mäskäyksen ja keiton jälkeen ilman hävikkiä. Jäähdytyksen jälkeen kun ei enää viitsi kaataa mittalasissa ollutta vierrettä takaisin.
Tilaus taisi lähteä jo, mutta sanon silti, että kannattaa ottaa SG-asteikolla, jota yleisimmin kotiresepteissä käytetään. Brix on toki helppo muuttaa, mutta kyllä siinä aina oma vaivansa on alkaa kaivelemaan muunnosohjelmaa ja näpytellä lukuja.

Minä olen ainakin humaloidusta oluesta mittaillut ja luvut ovat osuneet yhteen ominaispainomittarin kanssa. Käyneestä oluesta joutuu kuitenkin ominaispainomittarin kanssa mittaamaan. Kesken panohommien on silti paljon helpompi tarkistaa tilanne refraktometrillä, että jos luvut kiinnostavat, niin on hintansa arvoinen hankinta.
 
Jees, tilaus tosiaan lähti jo ja tilasin juurikin tuollaisen brix ja sg asteikolla olevan. Olisikohan täysin sama mikä Lapolla myynnissä.
 
Kyselläänpä viisaimmilta hiivan talteenotosta kun alkaa olla ajankohtainen aihe.

Tuli aloitettua tämäkin harrastus jälleen 5 vuoden tauon jälkeen ja muistikuvat stepeistä on päässyt pahasti hämärtymään. Käymisastiana rosterinen 40l conicali jossa 1" palloventtiili pohjassa.
Ajatuksena olisi laskea palloventiilistä hyödynnettävä hiiva muutamaan hillotuskäyttöön soveltuvaan ilmatiiviiseen lasipurkkiin. Nyt kun en tiirailulasia omista koska nykyiseen käymiskaappiin tällaista ei mahdu asentamaan jäi vaivaamaan että mistä kohdin tätä kannattaisi alkaa keräämään talteen.

- Pohjimmainen jäykkä sedimentti lienee paras nakata menemään?
- Muistelen että aikoinaan sain lähdön jollakin tavalla hetkellisesti tukkoon. Voikohan venttiilin liiallinen avautuminen tehdä tuota?
- Onko jotain erityistä hyötyä tehdä talteenottto useampana päivänä?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 200
Viestejä
4 489 369
Jäsenet
74 168
Uusin jäsen
bopson

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom