Nettitreffit + Tinder

Minkä ikäisistä tässä puhutaan kun näitä uusperhevirityksiä suunnitellaan? Itse olen 32 ja ei kyllä ole vielä tullut koskaan vastaan rouvaa jolla olisi ollut muksuja. Taidan sitten katsella sen verran nuoria. Nykyinenkin on 26v eikä sillä mitään kersoja ole. Harmittais kyllä melkosesti jos muijalla olis valmiiks muksut repiny ensin lompakon ja sitten vitunkin vielä pilalle.
 
Onko tärkeää että miehellä on kuva mistä näkee että se on jonkun toisen ottama? Joskus luin että tämä olisi tärkeää jotta se antaa käsityksen että mies on sosiaalinen ja sillä on kavereita :D

Itsellä ei sellaista kuvaa ole vaan pelkkiä selfieitä.
En tiedä. Ehkä parhaiten tuon osoittaisi joku ryhmäkuva, jossa itse ei ole kuvan ottaja. Mulla oli jossain välissä pari systerin ottamaa kuvaa (ei ryhmäkuvaa tosin) ja en mätsien määrässä tai laadussa huomannut eroa hyvin onnistuneisiin selfieihin.

Yks mitä ehkä kannattaa tässä pohtia on, että haluaako antaa hirveän sosiaalisen kuvan itsestään mikäli sitä ei ole. Mitä tekisi mätseillä, jotka eivät ehkä halua miestä, jollainen oikeasti olet. Yhden yön juttuihin hetken mielikuva ehkä saattaisi riittääkin.

@taski etkö ole huomannut tinderissä kuinka paljon jopa alle 25v yh äippiä on? (Ite siinä karsastan lähinnä tapailuun liittyviä ajallisia haasteita) Oman mututilaston perusteella ehkä 1/10 jopa siinä ikäluokassa (ja monesti sieltä nätimmästä päästäkin). Mulla kun on tuo ja isojen tatuointien (tai maininta, että tatuoinnit on se juttu), jotka nakkaan melko suoraan vasempaan, niin tuntuu sulkevan 3/4 muutoin omaa silmää mielyttävistä naisista pois.
 
Viimeksi muokattu:
Jos itsellä on lapsia niin helpointa on etsiä uusi puoliso jolla on myös lapsia.
Lapsettomilla nuo lapset nostaa karvat pystyyn potenssiin kaksi. Ei ole kivaa kummalekaan osapuolelle että seurustellaan pari kuukautta ja huomataan että lapset ovat vain liikaa. Itse olen tästä syystä jättänyt YH:t yhden illan säädöiksi, en vaan osaa hypätä siihen rooliin johon lapsien kanssa pakosti joutuu
 
@taski Laitoin ikärajan niinkin alas kuin 23, ihan vaan mielenkiinnosta minkälaisia nuoret ovat verrattuna muutaman vuoden vanhempaan. Aika paljon on alle 25-vuotiaita yksinhuoltajia, heillä tietysti sitten lapsen ikä 6kk-muutama vuosi. Kun sinällään nelikymppisen kanssa voi päästä helpommalla kun lapset pärjää jo omillaan, eräänkin YH:n lapsi osasi mennä yöksi kaverille ja toi pitsaa aamupalaksi. (Yli) 16-vuotias lapsi on jo paljon helpommin hyväksyttävissä.

Eikä kaikki mitenkään mainosta että on lapsi kotona, monet treffit voi onnistua ja olla onnellisen tietämätön
 
Minkä ikäisistä tässä puhutaan kun näitä uusperhevirityksiä suunnitellaan? Itse olen 32 ja ei kyllä ole vielä tullut koskaan vastaan rouvaa jolla olisi ollut muksuja. Taidan sitten katsella sen verran nuoria. Nykyinenkin on 26v eikä sillä mitään kersoja ole. Harmittais kyllä melkosesti jos muijalla olis valmiiks muksut repiny ensin lompakon ja sitten vitunkin vielä pilalle.

32 on kyllä sellainen ikä, että lapset monesti on tai sitten ne halutaan tehdä heti, ainakin naisten osalta. Ja jos on näitä "vittu revitty pilalle" psykooseja niin se on ehkä ihan hyväkin että pysyttelee erossa lapsia edes haluavista naisista.
 
@taski etkö ole huomannut tinderissä kuinka paljon jopa alle 25v yh äippiä on? (Ite siinä karsastan lähinnä tapailuun liittyviä ajallisia haasteita) Oman mututilaston perusteella ehkä 1/10 jopa siinä ikäluokassa (ja monesti sieltä nätimmästä päästäkin). Mulla kun on tuo ja isojen tatuointien (tai maininta, että tatuoinnit on se juttu), jotka nakkaan melko suoraan vasempaan, niin tuntuu sulkevan 3/4 muutoin omaa silmää mielyttävistä naisista pois.

@taski Laitoin ikärajan niinkin alas kuin 23, ihan vaan mielenkiinnosta minkälaisia nuoret ovat verrattuna muutaman vuoden vanhempaan. Aika paljon on alle 25-vuotiaita yksinhuoltajia, heillä tietysti sitten lapsen ikä 6kk-muutama vuosi. Kun sinällään nelikymppisen kanssa voi päästä helpommalla kun lapset pärjää jo omillaan, eräänkin YH:n lapsi osasi mennä yöksi kaverille ja toi pitsaa aamupalaksi. (Yli) 16-vuotias lapsi on jo paljon helpommin hyväksyttävissä.

Eikä kaikki mitenkään mainosta että on lapsi kotona, monet treffit voi onnistua ja olla onnellisen tietämätön

32 on kyllä sellainen ikä, että lapset monesti on tai sitten ne halutaan tehdä heti, ainakin naisten osalta. Ja jos on näitä "vittu revitty pilalle" psykooseja niin se on ehkä ihan hyväkin että pysyttelee erossa lapsia edes haluavista naisista.

En ole nyt reiluun vuoteen tinderöinyt, mutta en muista että mitenkään kovin paljon olisi tullut vastaan YH äippiä. Muutama viesti taisi tulla about suoraan näillä sanoilla "saat tehdä mulle mitä tahansa jos alat isäpuoleks mun pikku joosef ibrahimille". Ne nyt luonnollisesti hylkäsin saman tien jos lähtökohta on tuollainen. Joskus about 8-9v sitten itseasiassa sekaannuin yhteen joka sitten jälkeenpäin kertoi että lapsi ja mieskin on kotona. Jonkun verran kuitenkin tullut treffailtua tähänkin ikään mennessä niin mielestäni omituisen vähän on itselle ainakin tullut vastaan yh mammoja.

ja @Jurppii :lle tiedoksi että tuo lause nyt oli lähinnä vitsi, varmasti jos tulisi vastaan joku aivan täydellinen nainen kaikin puolin niin ehkäpä sen yhden kersan jotenkin sulattaisi mutta kyllä sitä aika varovaisesti lähtisi kokeilemaan. En oikein jaksa lapsia ja niiden härväystä. Tiedostan että lapset ovat lapsia mutta en mahda sille mitään että vaatisin varmasti liikoja käytöksen ja ulosannin suhteen koska odotan että jälkikasvu osaa olla hiljaa ja käyttäytyä kuten vähän aikuisemmatkin. Nyt onneksi ei ole tarvinnut tuollaisia kauheasti pohtiakaan kun parisuhteessa ollut jo hyvän aikaa.

Mikähän siinä on että monet naiset haluaa ne lapset tehdä 25v:nä tai jo nuorempanakin? Itsellä tulisi ainakin mieleen että kasvattajan rooli on heikoimmissa kantimissa tuolloin. Monilla opiskelua yms. kesken, työura aivan alkutekijöissään, rahapussi ammottaa tyhjyyttään kun ei ole vielä ehditty varallisuutta kerätä ja ainakin itsellä menojalka on vipattanut vielä tähän mennessä sen verran että muksut olisivat olleet aivan järkyttävä rasite. Itse ajattelen asian niin että jos niitä kersoja haluaan niin niitä voi tehdä vaikka nelikymppisenä. Silloin on itsekin vähän aikuisempi ja varmaan kaikki kokeilut kokeiltu ja suurimmat menohalut lieventyneet niin voi keskittyä siihen perheen perustamiseenkin.
 
Mikähän siinä on että monet naiset haluaa ne lapset tehdä 25v:nä tai jo nuorempanakin? Itsellä tulisi ainakin mieleen että kasvattajan rooli on heikoimmissa kantimissa tuolloin. Monilla opiskelua yms. kesken, työura aivan alkutekijöissään, rahapussi ammottaa tyhjyyttään kun ei ole vielä ehditty varallisuutta kerätä ja ainakin itsellä menojalka on vipattanut vielä tähän mennessä sen verran että muksut olisivat olleet aivan järkyttävä rasite. Itse ajattelen asian niin että jos niitä kersoja haluaan niin niitä voi tehdä vaikka nelikymppisenä. Silloin on itsekin vähän aikuisempi ja varmaan kaikki kokeilut kokeiltu ja suurimmat menohalut lieventyneet niin voi keskittyä siihen perheen perustamiseenkin.

Naisilla se hedelmällisyys vaan tuppaa laskemaan jyrkästi jostain sieltä 34 vuodesta ylöspäin ja nelikymppisenä homma ei todellakaan ole enää varmasti toimivaa. 32-vuotiaalla on helposti kiire jos haluaa yhtään katella elämää sen äijän kanssa ennen porsimista.

Kaikessa on puolensa. Jos sulla on ne lapset joskus 25-vuotiaana niin parhaassa tapauksessa olet hieman 40-vuoden jälkeen jo ne omilleen saattanut ja silloin rahaakin on reissaamiseen sun muuhun ihan eri malliin kuin vastavalmistuneena.
 
Naisilla se hedelmällisyys vaan tuppaa laskemaan jyrkästi jostain sieltä 34 vuodesta ylöspäin ja nelikymppisenä homma ei todellakaan ole enää varmasti toimivaa. 32-vuotiaalla on helposti kiire jos haluaa yhtään katella elämää sen äijän kanssa ennen porsimista.

Kaikessa on puolensa. Jos sulla on ne lapset joskus 25-vuotiaana niin parhaassa tapauksessa olet hieman 40-vuoden jälkeen jo ne omilleen saattanut ja silloin rahaakin on reissaamiseen sun muuhun ihan eri malliin kuin vastavalmistuneena.
Jo 40v jälkeen on ehkä hieman optimismia, mutta ainakin 50v mennessä, todennäköisesti. Silloinhan se äippälomakaan ei uraa juuri haittaa, jos on alalla, jossa on melko täystyöllisyys ja ei ole mitään johtajapaikkoja vailla. Vielä, jos on työssäkäyvä ja kutakuinkin vastuullinen äijä, nii melko turvallisella pohjalla (siis ei vanhempaa heikommassa) jo alta 25v nainen on lapsiasiassa.
 
Viimeksi muokattu:
Just tuossa yks päivä kyselin miten Jodelista voi saada mitään seuraa. Jotain treenailuun liittyvää mä sinne postailin ja yhden naikkosen kanssa nyt tässä tullut juttuun kikissä :D En siis todellakaan odota mitään, etsin vain uusia tuttavuuksia ja treeniseuraa. Mutta näköjään se on aika helppoa kunhan edes vähän jaksaa nähdä vaivaa.

Saa nähdä milloin kokeilen Tinderiä - vai ovatko nämä muut kanavat järkevämpi ratkaisu.

Ja mun mielestä on ihan kiva keskustella ja tapaa uusia ihmisiä. Oli se mies tai nainen ja päättyi seksiseuraksi tai vain lenkkikaveriksi.
 
Viimeksi muokattu:
Omat statsit 8.8. alkaen. 196 oikealle, 452 vasemmalle ja 74 matchiä. M43 Helsingissä
Minkälainen profiili ja kuinka hyvännäköinen koet olevasi? Minkä ikäisiä ja sukupuolisia ihmisiä matchaat? Kuulostaa aika kovalta tollanen lähes 40% matchprosentti.
 
Minkälainen profiili ja kuinka hyvännäköinen koet olevasi? Minkä ikäisiä ja sukupuolisia ihmisiä matchaat? Kuulostaa aika kovalta tollanen lähes 40% matchprosentti.

Helsinki, miesten markkinat, miehille edullinen ikä, maltillinen pyyhkiminen oikealle. Onhan tuossa noita etuja.
 
En mä koe olevani mitenkään erityisen komea vaan hyvä tulos johtunee suurelta osin markkinasta kuten @Jurppii sanoikin. Profiilissa on perushöpinät ja kuvat pelkkiä selfieitä viime kesältä.
 
Mikähän siinä on että monet naiset haluaa ne lapset tehdä 25v:nä tai jo nuorempanakin?
Koska se on maailman luonnollisin asia? :smoke:

Se, että ensisynnyttäjien ikä alkaa nykyään olla keskimäärin 30v ei ole normaalia vaan se on melkein sairasta suorastaan ja epätoivottavaa, mutta tämähän on erittäin monitahoinen asia ja ihan suomalaisen yhteiskunnan jatkon kulminaatiokysymyksiä, josta on omissa ketjuissaan keskusteltu runsaasti.
 
Viimeksi muokattu:
Ekaan kommenttiin, kyllä se on paras strategia jos se vaan sulla toimii. Ajan säästö on huomattava ja paljon vähemmän kuluttavaa kun ei tartte juurikaan ottaa pakkeja ennen ensimmäisiä treffejä.

Uusperhekuvio on sulla joka tapauksessa edessä joten sillä varmaan parhaiten menee että sen ottaa heti hyväksyttynä juttuna myös naisen puolelta.

Tinder on armottomampi kuin todellisuus joten et saa siellä naamaasi testattua mitenkään objektiivisesti, ainoastaan itsetuntosi romutettua jos naama ei ole mallillaan ja kuvat hyviä sekä tietty paikkakunnalla kiinnostuneita naisia.

Juuh kyllä se näyttää näinkin toimivan. Ainakin alkuun... Vähän olin skeptinen, mutta ilmeisesti naisetkin ottaa yhteyttä vaikka näitä foorumeja lukeneena en oikein asiaan uskonut :). Täytyy sanoa, että boostaa kyllä itsetuntoa aika hyvin. Kun se oli sillä tasolla, että paskat viitsi edes profiilia tehdä kun siitä tule mitään. Lähetät ensin kymemniä viestejä naisille joiden profiilit huutaa tyhjyyttään arvaten vähän, että mahtaako meillä olla mitään yhteistä. Nyt odottaa, että joku ottaa yhteyttä kun on jo kattonut, että on samoja kiinnostuksen kohteita profiilissa ja siellä on oletettavsti joku kipinä jo taustalla ilman, että pitää yrittää itse sitä sytytellä tyhjästä.

On noi uusperhekuviot kyllä sellasia aika jäätäviä. Kyllä siinä hemmetisti kelaa jos toisella 2v muksu ja haluaisi vielä lisää, että ei tässä varmaan ole mitään järkeä :O. Kuitenkin haluaisi olla avoimin mielin liikenteessä eikä sulkea paperilla ketään pois. Ylipaino on mulla vähän sellanen ainut mikä on etukäteen selkeä no go. Toki se laitettu profiiliin.

Näillänäkymin viikonloppuna läskipyörät auton taakse ja treffeille :|. Tällä naikkosella sentään omien lapsien ikäsiä joten ei mitään vauva touhuja, mutta pakosti noita kelaa jos homma muuten toimii niin mitä helkkaria tuosta kokonaisuudesta tulee.

En muista luinko täältä vai jostain muualta, että kannatttaa sopia suht nopealla aikataululla treffit niin näkee heti paremmin tuleeko siitä mitään. Jotta sillä mennään. Eikä jäädä pitempi aikaiseksi kirjekaveriksi. Jos ei tunnu kontaktia löytyvän niin ainakin yhtä kokemusta rikkaampi :).
 
Sattui silmään äsken tällainen uutinen:
Matemaatikko laski, montako potentiaalista kumppania hänelle olisi Lontoossa, ja tulos ällistyttää: Miljoonakaupungissa sopivia ihmisiä vain 26 – voiko algoritmi auttaa rakkauden löytämisessä?

Oikein matemaatikko on laskenut, monta potentiaalista kunppania olisi hänelle Lontoossa ja tuloksena alle 30.

Vähän kun graafeja kurkkaa, niin ymmärtää miksi. Miehen mielestä 5% sopivan ikäisistä naisista on hällen riittävän kauniita ja niistä10% osaa vaan keskustella. Että eipä ole ihme, jos vähän pieneksi kutistuu sopivat ehdokkaat, jos tuollaisia määrittelyjä käyttää.
 
Sattui silmään äsken tällainen uutinen:
Matemaatikko laski, montako potentiaalista kumppania hänelle olisi Lontoossa, ja tulos ällistyttää: Miljoonakaupungissa sopivia ihmisiä vain 26 – voiko algoritmi auttaa rakkauden löytämisessä?

Oikein matemaatikko on laskenut, monta potentiaalista kunppania olisi hänelle Lontoossa ja tuloksena alle 30.

Vähän kun graafeja kurkkaa, niin ymmärtää miksi. Miehen mielestä 5% sopivan ikäisistä naisista on hällen riittävän kauniita ja niistä10% osaa vaan keskustella. Että eipä ole ihme, jos vähän pieneksi kutistuu sopivat ehdokkaat, jos tuollaisia määrittelyjä käyttää.

Olis nyt laittanut vielä vaikka 1% "olen itse matemaatikko"-kertoimen loppuun niin olisi päässyt toteamaan, että "nyt se on todistettu, ettei kunnon mies naista saa"! Tarvittiin kyllä matemaatikko kertomaan luku toisella muutaman kerran peräkkäin :think:
 
Suomen kaupungeissakin pääse yllättävän vähillä kriteereillä todella pieniin lukuihin kun laskeskelee. Olen todennut että ahdistaa vähemmän jos ei laske... En muista kriteerejä mutta joskus sain lopputuloksena joku 200-300 naista.
 
No tuolle matemaatikoille kelpasi sopivan ikäisistä ja tarpeeksi koulutetuista lähellä asuvista sinkkunaisista oman arvion mukaan vain 2,5 promillen kerma että siitä mallia. Arveli kuitenkin, että 10% tuosta kermasta olisi hänen kanssaan halukas parisuhteeseen ;)

Että jos jokainen miettii vaikka, että omalla luokalla on ollut joku tyttö tai kaksi, jonka kanssa olisi halunnut suhteeseen niin tuo äijä asetti tason suunnilleen sille tasolle, että koulupiiristä löytyy yksi.
 
No tuolle matemaatikoille kelpasi sopivan ikäisistä ja tarpeeksi koulutetuista lähellä asuvista sinkkunaisista oman arvion mukaan vain 2,5 promillen kerma että siitä mallia. Arveli kuitenkin, että 10% tuosta kermasta olisi hänen kanssaan halukas parisuhteeseen ;)

Että jos jokainen miettii vaikka, että omalla luokalla on ollut joku tyttö tai kaksi, jonka kanssa olisi halunnut suhteeseen niin tuo äijä asetti tason suunnilleen sille tasolle, että koulupiiristä löytyy yksi.
Oma rima on hänellä todella korkealla. Itellä sanoisin, että ikähaarukasta 20-35 noin 40% täyttää riittävästi ulkonäöllisiä kriteerejä mulle ja siitä joukosta luonne ja äly karsii varmaan 70%. Eli joku reilu 10% ois mun kannalta potentiaalisia. Ehkä hyvällä tuurilla heistä minusta voisi tykätä 20%. Näin mun arvio olisi 2% mahikset päätyä suhteeseen. Ois siinäkin seulominen.
Onneksi näyttäisi, ettei sitä tarvitse murehtia nyt ainakaan:happy:
 
Joo, kyllä matemaatikkoa on tulkittu ihan väärin. Hänhän kertoo, että lähiseudulla on lähes 30 top 0,25% tason naista, joiden kanssa hän pääsisi halutessaan suhteeseen ;)
 
Ei siinä mitään vikaa ole, jos on kranttu. Tai toisin sanoen, tietää mitä hakee ja haluaa. On turha vain tyytyä johonkin puolivillaiseen ja todennäköisesti täten jo etukäteen epäonnistumaan tuomittuun parisuhdeviritykseen.

Itse sinkkuillessani käytin tinderiä ja eri nettideittiserviisejä, rima varsin korkealla. Treffeillä tuli käytyä varmaan lähemmäs 200 kertaa neljän vuoden aikana, kunnes osui. Välillä tuli jo sellainen olo, että parempi olisi luovuttaa, mutta onneksi en niin tehnyt. Nyt reilu pari vuotta takana parisuhdetta, jolla molemmin puolin on oikeasti merkitystä.
 
Laskennallisesti?

Laskennallisesti vajaat 300 kappaletta riittävän tasokkaita naisia Lontoossa mutta siellähän on viimeisenä kertoimena estimaatti pariutumisen todennäköisyydelle 10% ;)

Ei siinä mitään vikaa ole, jos on kranttu. Tai toisin sanoen, tietää mitä hakee ja haluaa. On turha vain tyytyä johonkin puolivillaiseen ja todennäköisesti täten jo etukäteen epäonnistumaan tuomittuun parisuhdeviritykseen.

Itse sinkkuillessani käytin tinderiä ja eri nettideittiserviisejä, rima varsin korkealla. Treffeillä tuli käytyä varmaan lähemmäs 200 kertaa neljän vuoden aikana, kunnes osui. Välillä tuli jo sellainen olo, että parempi olisi luovuttaa, mutta onneksi en niin tehnyt. Nyt reilu pari vuotta takana parisuhdetta, jolla molemmin puolin on oikeasti merkitystä.

200 treffit ei kuulosta kranttuilulta paitsi jos tarkoitat, että sen jälkeen suodatit rajusti, et ennen niitä.
 
Laskennallisesti vajaat 300 kappaletta riittävän tasokkaita naisia Lontoossa mutta siellähän on viimeisenä kertoimena estimaatti pariutumisen todennäköisyydelle 10% ;)



200 treffit ei kuulosta kranttuilulta paitsi jos tarkoitat, että sen jälkeen suodatit rajusti, et ennen niitä.
Niin ajattelin juuri sitä, ettei hän käytännössä ole tavannut yhtään näistä "varmoista" kumppaneistaan:D
 
200 treffit ei kuulosta kranttuilulta paitsi jos tarkoitat, että sen jälkeen suodatit rajusti, et ennen niitä.
Aika lailla tarkkana olin kenen kanssa treffeille lähdin. Ei tuosta muutenkaan tule kuin treffit viikossa. Joskus tuli käytyä useammin ja toisaalta taas oli kausia, jolloin koko homma ei huvittanut. Iso ongelma oli, että niin moni nainen fuulasi laittamalla epärealistisia kuvia itsestään. Sinänsä fiksuja ja kivoja naisia, mutta osa sen näköisiä livenä, että yhtymäkohtia profiilin kuviin oli vaikea löytää. Paljon oli myös tapauksia, joissa itsestään kirjoittamalla fiksun kuvan antaneista oli oikeassa elämässä enemmän tai vähemmän outoja. Kaikkea uskomatonta tuolla tuli vastaan.
 
Aika lailla tarkkana olin kenen kanssa treffeille lähdin. Ei tuosta muutenkaan tule kuin treffit viikossa.

Se tässä aika paljon hämää että neljä vuotta treffit about kerran viikossa ja pelkkiä huteja niin ei se oma filtteröinti järin tiukka yksinkertaisesti voi olla. Lähinnä se että neljän vuoden aikana itsellä kävisi jo useamman kerran mielessä että "Miksi kaikki akat on outoja tai kusettaa Tinderissä?" Tiukemmalla filtterillä olisit säästänyt ihan rutosti aikaa eikä olisi tarvinnut turhautua! :D
 
Ite ajatellut aina hommaa niin, että ne parisuhteetkin on elämää eikä kaikkien tarvitse olla lopullisia. Jos vaikka treffailisi neljä vuotta aktiivisesti että löytää mahdollisimman täydellisen järjestysnumerolla 200 ja sitten se suhde kariutuisi muutamien vuosien jälkeen niin saattaisihan se vähän turhalta tuntua. "Täydellistenkin" kanssa on päädytty nimittäin eri teille...
 
Se tässä aika paljon hämää että neljä vuotta treffit about kerran viikossa ja pelkkiä huteja niin ei se oma filtteröinti järin tiukka yksinkertaisesti voi olla. Lähinnä se että neljän vuoden aikana itsellä kävisi jo useamman kerran mielessä että "Miksi kaikki akat on outoja tai kusettaa Tinderissä?" Tiukemmalla filtterillä olisit säästänyt ihan rutosti aikaa eikä olisi tarvinnut turhautua! :D
Mitä tuossa on ihmettelemistä? Sain paljon osumia hyvän näköisiltä koulutetuilta naisilta. Eli juuri siitä ryhmästä, jota hain.
 
Mitä tuossa on ihmettelemistä? Sain paljon osumia hyvän näköisiltä koulutetuilta naisilta. Eli juuri siitä ryhmästä, jota hain.

No lähinnä nyt se että eipä sitä järin paljoa ole tullut filtteröityä jos ensin tuhlaa aikaansa monta vuotta pelkkiin huteihin - etenkin olettaen että he olisivatkin osuneet omaan preferenssiin. Ehkä olisi pitänyt jollain tavalla vielä tiukentaa seulaa. Näin sen itse siis näen että tuossa on ollut aivan liian väljät kriteerit.

Itselle ehkä sellainen 1/10 osumaprosentti olisi vielä jotakuinkin siedettävä treffatuista mimmeistä.
 
No lähinnä nyt se että eipä sitä järin paljoa ole tullut filtteröityä jos ensin tuhlaa aikaansa monta vuotta pelkkiin huteihin - etenkin olettaen että he olisivatkin osuneet omaan preferenssiin. Ehkä olisi pitänyt jollain tavalla vielä tiukentaa seulaa. Näin sen itse siis näen että tuossa on ollut aivan liian väljät kriteerit.
Ei taida olla sinulla kovinkaan paljon kokemusta deittailusta? Se nyt vaan on niin, että toisen kanssa voi viestitellä ummet ja lammet, mutta todellisuus valkenee vasta tavatessa. Jos nyt vaikka lopettaisit kummastelusi ja uskoisit, kun sanon, että olen tiukoilla kriteereillä valinnut, kenet tapaan ja kenet en. Ihme vänkkääjä.
 
Ei taida olla sinulla kovinkaan paljon kokemusta deittailusta? Se nyt vaan on niin, että toisen kanssa voi viestitellä ummet ja lammet, mutta todellisuus valkenee vasta tavatessa. Jos nyt vaikka lopettaisit kummastelusi ja uskoisit, kun sanon, että olen tiukoilla kriteereillä valinnut, kenet tapaan ja kenet en. Ihme vänkkääjä.

Älä nyt hyvä miekkonen itseesi ota. :D Ja olen kyllä deittaillut aivan tarpeeksi mutta siitä on syntynyt haluttua tulosta paljon vähemmillä hudeilla. Siksi ylipäätään ihmettelin tuota hämmentävää jakaumaa 1/200 ja siihen liitettyä väitettä tiukoista kriteereistä. Jos lukuja pitää pyöritellä niin sanoisin että tiukat kriteerit on tyyliin 1/5.

Toki eri asia on jos jahtaa vain persettä mutta tässä tapauksessa kyse kuitenkin on "pariutumisesta".
 
Ei taida olla sinulla kovinkaan paljon kokemusta deittailusta? Se nyt vaan on niin, että toisen kanssa voi viestitellä ummet ja lammet, mutta todellisuus valkenee vasta tavatessa. Jos nyt vaikka lopettaisit kummastelusi ja uskoisit, kun sanon, että olen tiukoilla kriteereillä valinnut, kenet tapaan ja kenet en. Ihme vänkkääjä.

Oliko omakuvassa delfiini? :D
 
Älä nyt hyvä miekkonen itseesi ota. :D Ja olen kyllä deittaillut aivan tarpeeksi mutta siitä on syntynyt haluttua tulosta paljon vähemmillä hudeilla. Siksi ylipäätään ihmettelin tuota hämmentävää jakaumaa 1/200 ja siihen liitettyä väitettä tiukoista kriteereistä. Jos lukuja pitää pyöritellä niin sanoisin että tiukat kriteerit on tyyliin 1/5.

Toki eri asia on jos jahtaa vain persettä mutta tässä tapauksessa kyse kuitenkin on "pariutumisesta".
Ai kahdessa vuodessa viidet treffit? Tuo ei ole enää mallia tiukat kriteerit, vaan enemmän saivartelua ja absoluuttisen täydellisyyden tavoittelua, kun haetaan jotain utopistista päiväunta.
 
Ai kahdessa vuodessa viidet treffit? Tuo ei ole enää mallia tiukat kriteerit, vaan enemmän saivartelua ja absoluuttisen täydellisyyden tavoittelua, kun haetaan jotain utopistista päiväunta.

Ei, vaan yleinen osumatarkkuus 1/5 siihen että löytyy helmi - ilman että siihen tarvii edes paria vuotta tuhlata kaiken maailman kuvamanipuloijien kanssa kahvittelemassa. :)

Eli suomeksi viidet treffit joista yksi osuu huolella ja kaikki ylipäätään kriteereiden puitteissa.
 
Ei, vaan yleinen osumatarkkuus 1/5 siihen että löytyy helmi - ilman että siihen tarvii edes paria vuotta tuhlata kaiken maailman kuvamanipuloijien kanssa kahvittelemassa. :)

Eli suomeksi viidet treffit joista yksi osuu huolella ja kaikki ylipäätään kriteereiden puitteissa.
Tuo on kaikkea muuta kuin realismia. Tuollaisella osumatarkkuudella kannattaa todellakin laittaa lotto vetämään.
 
Tuo on kaikkea muuta kuin realismia. Tuollaisella osumatarkkuudella kannattaa todellakin laittaa lotto vetämään.

Tämä. Itsellä osumatarkkuus on 1:20 - 1:25 välillä ja mitä nyt kavereiden kanssa aiheesta ollaan keskusteltu, niin tuokin on jo hyvin. Kertaakaan en ole awkwardeilla tai muutenkaan epäonnistuneilla tinder-treffeillä ole käynyt. Alkupuitteet ovat joka kerta olleet siis kunnossa, mutta aika harvan kanssa sitä oikeasti natsaa kasvotustenkin.
 
Itelläni taisi olla tavatuista 1/3 "jatkoille" ja ehkä 1/4 jonkinlaiseen suhteeseen, viimeinen pitkään ja yhä jatkuvaan.
 
Itelläni taisi olla tavatuista 1/3 "jatkoille" ja ehkä 1/4 jonkinlaiseen suhteeseen, viimeinen pitkään ja yhä jatkuvaan.

Tackar! Ajattelinkin jo että eikö oikeasti muilla mene about samankaltaisella jakaumalla kuin itselläni nuo hommat. En nimittäin yksinkertaisesti jaksaisi juosta treffeillä jos osumaprosentti olisi edes tuo aiemmin mainittu 1/25. Tai vaikka jaksaisinkin niin oikeasti aikataululliset ongelmat tulisi jo vastaan kun muutakin pitäisi tehdä kuin "kahvitella" vapaa-aikana.
 
Tackar! Ajattelinkin jo että eikö oikeasti muilla mene about samankaltaisella jakaumalla kuin itselläni nuo hommat. En nimittäin yksinkertaisesti jaksaisi juosta treffeillä jos osumaprosentti olisi edes tuo aiemmin mainittu 1/25. Tai vaikka jaksaisinkin niin oikeasti aikataululliset ongelmat tulisi jo vastaan kun muutakin pitäisi tehdä kuin "kahvitella" vapaa-aikana.

Olen aika ekstrovertti ja tykkään tavata uusia ihmisiä mutta onhan se totta, että turhat treffit turhauttaa ja vie aikaa ja voimia. Yksi syy matalaan treffihutien määrään oli varmaan, etten tehnyt itse ensimmäisen tapaamani jälkeen yhtään aloitetta siellä deittisivuston puolella. Treffeille kyllä saatoin pyytää mutta kaikki olivat jo lähtökohtaisesti aktiivisia löytämään jonkun. Kävin myös sen verran keskustelua ennakkoon, että kaikki heti lapsia haluavat, työttömät, epämääräisen oloiset muuten jne. karsiutui jo etukäteen.

Mitään kovin ikäviä naamaylläreitä ei ollut. Auttaa kun tietää, että profiilikuva on yleensä paras naama, jonka pystyy esittämään ja että naiset on selkeästi miehiä paremmin myös kartalla siitä, mikä kuva itsestä on hyvä ja mikä ei.
 
Ehkä pitäisi tuota maksullista Tinderiä vielä kokeilla, tai joitain maksullisia deittisaitteja.

Nyt olen ollut vielä sen verran nuuka että vain ilmaisia jaksanut jauhaa, todella huonolla menestyksellä.

Yhteydenottoja on tullut vain satakiloisilta siiderivalailta joilla jokaisessa sumeassa selfie-kuvassa joko tupakki tai viinapullo kädessä jossain hämärässä kapakassa tai yökerhossa. Ei kiitos.

Muutamilla treffeillä käynyt ja ei ole kyllä mitään kipinää löytynyt. Yksi ihan järkevän oloinen ja kokoinen nainen löytyi kerran, mutta hän ihan rehellisesti kertoi ettei voi saada ikinä lapsia.

Happy Pancakesin jne. etu on että voi filtteröidä sieltä pahimmat rumilukset pois hauista, mutta näissä on hyvin vähän tarjontaa esim Tinderiin verrattuna, ja aivan 100% varmuudella ne muutama järkevänoloinen Pancake nainen ei minulle vastaa mitään takaisin. Tinderi ei valitettavasti edes ehdota minulla normaalin näköisiä naisia, vai noita rajusti ylipainoisia ryyppääviä baaribimuja.

Pariutuminen on sitten aivan helvetin vaikeaa. Onneksi olen mies niin ainakin periaatteessa lisääntyminen on mahdollista vielä pitkään, mutta vaikka spermaa riittäisikin, niin mitä enemmän tästä vanhenee niin sitä pienempi on todennäköisyys löytää jokin lisääntymisikäinen nainen rinnalle.

Ja te komistukset, pliis, älkää tulko ilkkumaan kuinka löydätte baareista ja tindereistä naisia vaikka joka illalle. Se menee oikeasti tuollainen tunteisiin. En ole itse läskäri. Yritän pitää kropan kiinteenä urheilemalla, mutta naamavärkki ei jotenkaan ole naisten mieleen.

Kropasta harvemmin niinkään väliä, mutta jos naamavärkki ei ole naisten mieleen niin kannattaa ottaa selvää mistä naiset tykkää yleisesti. Toki eri naiset tykkää eri asioista, mutta yleismallisesti. Esim. en tiedä sinun tapauksessa, mutta naiset on tarkkoja onko millaiset silmälasit/tukka/parta/iho jne. Että yleisesti siisti habitus auttaa pitkälle kun lähdetään tekemään treffi profiili kuvaa.

Itse treffit on sitten toinen asia.
 
Ei taida olla sinulla kovinkaan paljon kokemusta deittailusta? Se nyt vaan on niin, että toisen kanssa voi viestitellä ummet ja lammet, mutta todellisuus valkenee vasta tavatessa. Jos nyt vaikka lopettaisit kummastelusi ja uskoisit, kun sanon, että olen tiukoilla kriteereillä valinnut, kenet tapaan ja kenet en. Ihme vänkkääjä.
Ei kyllä kovinkaan tiukat kriteerit ole jos 200 treffeillä käy ilman tulosta.

Tuo on kaikkea muuta kuin realismia. Tuollaisella osumatarkkuudella kannattaa todellakin laittaa lotto vetämään.
Täysin mahdollista tuo 1/5.
 
Mites muuten jos on naisesta kiinnostunut (joko peti -tai perisuhdeseurana), niin alkuun viestittelyvaiheessa:

1. Ulkonäön kehuminen, jos nainen laittaa vaikka kuvia itsestään? Itse olen saattanut vaa kommentoida "hyvältä näyttää", tms, mutta en sen enempää oikeastaan. Mun mielestä pitäisi vasta kehua livenä, silloinkin maltillisesti ja tottakai huomioiden.
2. Viestittely. Niin kauan kun se on vuorovaikutteista niin ok. Yksipuolisuus kertoo jo ettei toinen ole kiinnostunut. Ja itse ainakin pidän välillä vähän taukoa viestien laittelusta. Eli jos tulee viestiä, niin ei ole heti siinä luuri kourassa vastaamassa takaisin. Eli on se oma elämä kuitenkin.
3. Itsevarmoja viestejä. Tavallaan jokaisella ihmisellä on oma tyyli viestitellä, joten tähän en osaa sen paremmin puuttua.
4. ... Keksikää jotain :D

Livenä sitten ei oikein oo mitään muuta kuin on laittautunut ja itsevarma omana itsenään, joko natsaa tai ei.

Itseasiassa olen täysin uusi nettideittailussa, jos ei lasketa vuoden 2013 suomi24 profiilia, joka ehti olemaan vajaan kuukauden.
 
Olen aika ekstrovertti ja tykkään tavata uusia ihmisiä...

Mä olen aina miettinyt, että kuinka paljon meikäläisessä on introverttiä ja ekstroverttiä.

Minussa on introverttiä: Viihdyn itsekseni. Analysoin asioita aika helposti. Olen myös aika varautunut ja hiljainen. Teen harkittuja päätöksiä.

Minussa on ekstroverttiä: Tykkään tavata uusia ihmisiä ja tarvitsen myös sosialisoitumista. Ystävyys -ja kaverisuhteet ovat minulle tärkeitä. Vaikka olen hiljainen niin tarpeen tullen hyvinkin sosiaalinen.
 
Eikö ne nimenomaan ole sitä, kun ei ole pähkinöinä joka viidennestä deitistä?

Se että ravaa neljä vuotta huteja ei todellakaan ole osoitus tiukoista kriteereistä - päinvastoin.

Se että olisit skipannut vaikka puolet noista deiteistä olisi osoittanut edes pientä karsintaa jo alkuvaiheessa. Tinderin kutta olen jutellut todella monen mimmin kanssa ja nähnyt vajaa 10, se on karsintaa.
 
Se että ravaa neljä vuotta huteja ei todellakaan ole osoitus tiukoista kriteereistä - päinvastoin.

Se että olisit skipannut vaikka puolet noista deiteistä olisi osoittanut edes pientä karsintaa jo alkuvaiheessa. Tinderin kutta olen jutellut todella monen mimmin kanssa ja nähnyt vajaa 10, se on karsintaa.
Minä en usko, että kemioita selvitetään kirjoittamalla, vaan oikeasti tapaamalla reaalimaailmassa. Onko sitä niin vaikea käsittää? Suurinpiirtein viidesosan kanssa osumista olen käynyt nopeilla kahveilla, lounaalla ja vastaavaa. Lyhyelläkin matikalla tuosta on karsittu aika lailla reilusti kandidaatteja.
 
Minä en usko, että kemioita selvitetään kirjoittamalla, vaan oikeasti tapaamalla reaalimaailmassa. Onko sitä niin vaikea käsittää? Suurinpiirtein viidesosan kanssa osumista olen käynyt nopeilla kahveilla, lounaalla ja vastaavaa. Lyhyelläkin matikalla tuosta on karsittu aika lailla reilusti kandidaatteja.

Edelleen, karsiminen on jäänyt todella vähälle - sitä vaan nyt ei mikään muuta. :) Mutta jos sulla on aikaa, kiinnostusta ja viitseliäisyyttä ravata toteamassa että "ei se sittenkään ollut tuo" niin aivan kaikin mokomin.
 
Eikö ne nimenomaan ole sitä, kun ei ole pähkinöinä joka viidennestä deitistä?
No ei ole jos 200 kertaa pitää treffata että jotain löytää.

Minä en usko, että kemioita selvitetään kirjoittamalla, vaan oikeasti tapaamalla reaalimaailmassa. Onko sitä niin vaikea käsittää? Suurinpiirtein viidesosan kanssa osumista olen käynyt nopeilla kahveilla, lounaalla ja vastaavaa. Lyhyelläkin matikalla tuosta on karsittu aika lailla reilusti kandidaatteja.

Ainakaan itsellä suurin osa ei kirjoittamisen perusteella herättänyt halua tavata.
 
Ai kahdessa vuodessa viidet treffit? Tuo ei ole enää mallia tiukat kriteerit, vaan enemmän saivartelua ja absoluuttisen täydellisyyden tavoittelua, kun haetaan jotain utopistista päiväunta.

Viidet treffit kahdessa vuodessa on silti enemmän kun minulla, laskeskelin että neljillä on tullut käytyä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 093
Viestejä
4 894 193
Jäsenet
78 932
Uusin jäsen
Zudoh

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom