Perjantaina tein oman ensimmäisen kosketuksen parinhakusovellusten maailman Tinderissä. Pidempään jo miettinyt jostain aloittaa ja vihdoin sain aikaiseksi. Piti ihan kuva ottaa tuota varten, enkä mitään huippuotosta saanut aikaan. Profiilitekstikentän käytin käytännössä kokonaan ja ihan ok kokonaisuuden siihen sain. Tekstistä piti tulla selväksi, että yhdenyön suhteet ei kiinnosta, vaikka en sitä suoraan maininnut.
Lauantai aamusta aloin pyyhkiä noita profiileja, joista suurimman osan kohdelle sai pistää raksia jo profiilitekstin puuttumisen takia. Ennenkuin ehdin antaa edes kymmentä tykkäystä tuli ensimmäinen match. Pistin mielestäni ihan sopivan aloitusviestin meidän profiilit huomioiden ja yllätykseksi matchi vastasi viestiin ihan pitkällä viestillä. Olin jo tässä vaiheessa

. Tässä nyt sitten jonkin verran viestitelty ja ensi sunnuntaina olisi tarkoitus tavata

. Treffikokemukset tasan nolla, mutta onneksi tarkoitus yhteisen harrastuksen parissa aluksi viettää aikaa.
Olen kuvitellut itseni rumilukseksi, joka ei kelpaa oikein kenellekkään. Liekkö syy ollut enemmän huonossa itsetunnossa kun käytännön kokemuksia ei aikuisiältä ole. Sentään nykyinen työ on helpottanut paljon uusien ihmisten kanssa keskustelua ja yleisellä tasolla parantanut myös itsetuntoa.