Entäs perinteiset itsevarmat herrasmiehet?
Mäpä veikkaan, että se on tää nyky-yhteiskunta (toki on osuutensa myös ihmisten erilaisuudessa, kasvatuksessa, traumoissa, menneisyyden kokemuksissa ja muissakin asioissa). Eli meidät on kyllästetty viihteellä ja nonstopping huomiolla. Ihmiset ovat saatavilla 24/7 ja mikään ei tunnu enää uniikilta.
Mä edelleen puollan sitä, että parhaan kumppanin saa jostain keskeltä ei mitään, joka ei ole kyllästetty vielä viihteellä, sosiaalisella medialla ja ikuisella huomiolla. En väittäisi ettenkö itseänikin olisi lievästi rikkonut näin nykynuorison "bodycount" termein tässä parin vuoden aikana. On semmonen fiilis, että ihan oikeasti pakko resetoida tätä tilannetta ja aivoja, että jaksaa enää kiinnostuu ihmisistä syvemmin.
Joten kyllä olen tavallaan itsekin aiheuttanut tilanteen mikä on, vielä sillä "self improvement" elämän asenteella, että koen olevani parempaa markkina-arvoa vuosien päästä, vaikka todellisuudessa saatan olla jo haudassa silloin.
@Jusa101 Hyvät pointit