Ei sentään, riittävän ulkonäön lisäksi se, että onko esim. harrastukset, tausta ja mistä on kiinnostunut semmoisia että vaikuttaa siltä että olisi potentiaalisesti kiinnostava tutustua.
Kuvista ehkä se, ettei ne ole vedetty jonkin muovifiltterin läpi eikä kaikissa näytä silleen superpynttäytyneeltä.
Mutta miten sen sanoisi, se vaikutelma on kuitenkin paremminkin vaan arvio eikä tunne. Eli en silleen saa "viboja" tai fiiliksiä profiileja selatessa, eli en
itse tunne juuri mitään (tai jos tunteekin, se on niistä erillinen ja irrallaan oleva asia) eikä siten ole niin paljoa väliä onko kuvissa millä tavalla hymyä, kunhan just ei ole naama sillä "norsunvitulla". Eikä myöskään sillä, millä sanakäänteillä profiilissa olevat tiedot on ilmaistu, kun en silleen imaise niistä tunteita itseeni.
mutta hassua kyllä, yhtään parrakasta ja mahakasta kumppania ei mulla oo vielä ollut.
Ehkä se, että pitäisi muistaa ettei ne kuvatkaan aina kaikkea kerro, ja vaikka en niitä perunalla otettuja suttuisia salikuvia suosittelekaan niin ei se silti maailmanloppu ole jos ei kaikissa kuvissa ole erityisesti edukseen. Saapahan sitten treffikumppani yllättyä ensideiteillä positiivisesti eikä homma lähde heti negatiivisille jengoille. Huomio pitää tietysti Tinderissä jollain saada, ja taas nousee esille biotekstin tärkeys suurimmalle osalle naisista. Kun huomion saa ensisijaisesti sillä mitä on eikä sillä miltä näyttää, on homma mielestäni muutenkin terveemmällä pohjalla - siis jos hakusessa on parisuhde.
Vai onko sittenkin, jolloin PUA-porukka olisi itse asiassa oikeassa (siis, ole röyhkeä naisia kohtaan -> saa seuraa).
Huh huh.
