Must tuntuu et tässä 30v plus iässä ja ettii sitä kumppania niin pakko se on hyväksyä ettei sitä semmosta "superihastumisen" tunnetta ei varmaa enää ikinä tule. Ja jos mä jostai ihmisestä kiinnostun tosi vahvasti, se tuntuu nykyään menevän muutamassa päivässä ohi.
Sen sijaan oon alkanut nyt kiinnittää enemmän huomiota naiseen jolla on arvot ja pakka kunnossa vrt omaan elämään. Eli kuinka tästä ihmisestä tulisi loppuelämän tasavertaisen kumppanin, joka välittää, rakastaa ja reflektoi omia arvoja elämässä. Enemmän järkiperäisillä syillä.
Ja jos ikuisuuden aijon hakea vaimomatskulla olevaa sinisilmäistä fittiä blondia, voipi olla, että sitä juoksen sinkkuna loppuelämää.
Tuossa kävin reffeillä daamin kanssa joka oli ruskeasilmäinen
Mut muuten paljon green flagia, että kyl se on nyt pakko katsoa kortit, vaikka ei sellast ihastumista tullutkaan. High qualitya (itsensä kehittäminen, ei päihteitä, haluaa lapsia, perhekeskeinen, feminiininen, fitti, jne).