Joo, voisin vaihtaa rumempaan, jos ei tarttis enää niin häiriintyneeseen suhteeseen palata kun mitä tuo pisin kesti. Kauniille naisille riittää aina ottajia ja kusi kerkee useaan otteeseen nousta hattuun eikä mieleen edes vuosien jälkeen mahtais juolahtaa, et joku toinen vois vain haluta kokeilla. Järestäin rumemmissa ja köyhemmissä ihastutaan persoonaan eikä ulkonäköön tai rahaan. Rikas, hyvännäköinen, hyvätuloinen, hyvin koulutettu, urheilullinen toki voi olla myös. Ei se mikään exclude tosiaan ole. Myös hollywood näyttelijät voivat olla jalat maassa eläviä perheenisiä, tai sitten koksubileissä ja parinvaihdossa juoksevia narkkareita.
Mun kysymys onkin, millä helvetti sellaisia reippaita, hyvätapaisia, elämänmyönteisiä normaali-ihmisiä tapaisi eikä niitä prinsessoivia teini-ikää jatkavia narsistinaisia jatkuvalla syötöllä. Kyllähän tuo kirjan daamikolmikkokin jollain tapaa oli kieroutuneen omakuvan omaavia naisia. Kait se sitten vain on niin, että naisilla kusi nousee päähän teini-iässä ja se suunnilleen kerkee läikkyä viimeistä pisaraa myöten yli suunnilleen sinne menopaussin kintereille saakka, kunnes jäljelle jää vain katkeruus ja yksinäisyys. Miehille jää rooli taistella naisista, kunnes se kusi kerkee nousta päähän tulojen, varallisuuden, statuksen tms saattelemana ja tavallaan jos ei kerkeä nuorena menettää elämänhaluja ja ruveta rappioalkoholistiksi tms, arvo vain nousee ajan kanssa.. Yhtä kaikki / vähemmän onnistuneita parisuhteita tarkoittaa, että sekä naiset, että miehet epäonnistuvat yhä useammin.
Tuonkaan opuksen jälkeen ei tullut enempää toivonkipinöitä deittailuun omalta osaltani kuin
1. Kivat daamit, jotka ovat joko ystäviäni tai ystäväpiiristäni jotka tiedän sinkuiksi ja fiksuiksi. Yksinkertaisesti tieto siitä, että sellaisia naisia joita voisi tapailla on olemassa, huojentaa jo kaikkien bimbojen keskellä fiilistä.
2. Se, että ex sanoo, että tarjontaa ihmetellessä ei tajua miksi halusi erota ja etten olekkaan niin huono, kuin kuvitteli nostaa kyllä mielialaa.
3. Tuttavapiirin ihan terveet pariskunnat, ketkä ovat löytäneet seuraa netistä. Netistä siksi, että osa on löytänyt eliittikumppanista ja osa ihan vain tinderistä.
Periaattees mulla pitäis olla ihan korkeet mahkut kun osaan käyttäytyä tarvittaessa, en lähettele dikpikkejä, en kanssa enää jaksa mitään catfish paskaa, eli jos deitit ei sovi, on luultavasti jotain muuta meneillään. Ei vaan jaksa jahkailla netissä, jos ei ole tavannut livenä.
Sitä en tosin ymmärrä miten niin monelle daamille on niin suuri kynnys lähteä johonkin ulos / lenkille / tms.
Surin ongelmani on ehkä siinä, että toisin kuin kirjan päähenkilö, en usko mihinkään "kemiaan" joka nyt vain on heti kun toisesta kuvan näkee ja ekan viestin lukee paskaan. Ihminen voi olla romanttinen, mutta ei todellakaan ennen ensitapaamista. Se tietty vähän rajaa, kun näilläkin daameilla tuntui olevan joku kopan sisäinen runkkaus menossa jo ekasta viestistä lähtien kunnes perille päästyä pilvilinna romahti ja se mahtavalla libidolla varustettu herra A ei sittenkään halunnut edes panna vaan sammui viereen.
Kait se pitää tinderi sitten bygätä, mutta strategiaa pohdin vielä hetken. Kuten myös kuvia, joita aijon käyttää ja mitä niillä haluan esiin tuoda. Meillä kun taitaa olla esim
@Jurppii kanssa täysin erilainen kohderyhmä.
Alustavasti ajattelin laittaa minä remppahommissa // Ruosteinen paku ja minä // Pari reissukuvaa luonnosta ja mökiltä. Passikuva. Sit joku rehellinen itsekriittinen teksti sen perusteella mitä nyt sit päätänkin tuoda esiin. Siinä jos esiintyisi persvakoukko / kaunistelematon / aito / naivin rehellinen.
Jos nyt tolla voisin jotenkin välttää noi oman elämänsä Sannat, ketkä kuvittelee olevansa 15v nuoremman miehen unelmakumppaneita ja superlikejä, niin kiitos! Sitä sillä sitten varmaan haetaankin...
e.. Jotenkin kyllä pidän helvetin outona, että eräillä tämän foorumin käyttäjistä on joku "ennakkokäsitys" IO käyttäjistä. Kumma juttu, kauppaakin tehneenä en ole tainnut kertaakaan tavata vielä "perus 150kg finninaamaista oman elämänsä wizardia vaan kaikki on jokseenkin normaaleja, ehkä perus peraa fiksumpia / paremmin koulutettuja / koulussa olevia. Varsinkin tässä threadissa tuntuu olevan käsitys, että kaikki ketkä tänne kirjoittaa ovat jotain säälittäviä elämänsä häviäjiä. Mut joo jatkakaa toki parjaamista, monologit on jotenkin tylsiä ja kiitos kaikille rehellisille avautujille!
Ja jotenkin edellytän että naisetkin joutuu näkemään aavistuksen vaivaa näissä hommissa - jos se ei tule kysymykseen niin prinsessasyndrooma on ilmeinen ja matka saa jatkua. 
Mainitsi vielä itse ettei ole oikein ollut aikaa eikä sen puoleen ole pyörittänyt useampaa samalla. Totta vai ei - ei väliä itseasiassa. 
"...
