Eramaankettu
Lost and Forgotten
- Liittynyt
- 03.01.2017
- Viestejä
- 2 084
En hae selkeästi mitään ulkonäköä. On tavallaan kutienkin päivän selvää, että minulla ei ole "mitään yhteistä" 150kg baareissa ravaavalla kymmen vuotta vanhemmalla yh äidillä, jolla on luottotiedot mennyt, mutta voi hyvällä omalla tunnolla haukkua kaikkia. Siksi sen sijaan, että skippaisin jonkun kenellä on vaikka ruma luomi poskessa, voisin lähtee katsomaan josko persoona miellyttää eikä toimia kuten "naistyyppi jota halveksun", eli skippaisin koska pärstä ei miellytä. Edelleen kuvittelen, että niin se metsä vastaa kuin sinne rääkyy. Jos minä skippaan jonkun daamin pinnallisesta syystä, niin miksi daamilla ei olisi oikeutta skipata minua, koska olen esimerkiksi kalju.Kauniilla kusi nousee hattuun, rumalla katkero valuu housuun. Yleistyksiä, jotka ei lähtökohtaisesti pidä paikkaansa yksilötasolla. Jos haet persoonaa, johon ihastua niin ruman kanssa saatat törmätä rumaan, jolla on paska persoona.
Mä nyt vaan pidän aika etäisenä ajatuksena, että vakavaa suhdetta etsiessään alkaisi valkkaamaan tietoisesti selkeästi vaatimattomampaa ainesta kuin mihin rahkeet riittää, sillä olettamuksella, että ne on jotenkin lähtökohtaisesti ihmisinä parempia. Pikemminkin monella menee niin päin, että hätätilassa panee mitä sattuu mutta vaimoksi tarttetaan sitten "vaimomatskua".
Mistä löytää? En osaa itse sanoa kuin tuttavien kautta ja harrastuksista. Itse tietäisin mistä etsiä jos olisi tarve vaikka nykyinen löytyi netistä.
Ei vaan Tinder nyt vaan on sellainen että se vaikutelma pitää luoda kuvalla ja parilla sanalla. Mieti baaritiskiä, naama sielläkin sen ensivaikutelman luo, jonka perusteella lähestytään. Ja sitten ne profiilin kolme sanaa on "saanko taitella sulle origamin".
En siis pidä etäisenä ajatuksena, että arvioisin ihmisen kokonaisuutena enkä pärstän tai pillun perusteella. Minun peter pan harhakuvani alkaa olla lusittu ja koen säätämisen ajanhukaksi ja esteeksi sen aidon ihmisen löytämiselle. Jos nyt käytän 5v elämästäni jonkun puumien panemiseen "hätätilassa", niin menetin just aika ison osan elämästäni täysin turhaan paskaan.
Olen seurustellut suurimman osan aikuisesta elämästäni, joten ei ole baaritiskeiltä niinkään kokemusta. En ole kuin yhden naisen tavannut baaritiskiltä ja sekin osoittautui hudiksi. En juokse baareissa, enkä kuvittele, että tulevan "vaimomatskunkaan tarttis juosta baareissa". En rupea harrastamaan mitään lavatansseja, koska en alkais harrastamaan niitä sitten naisen takia myöhemminkään.
Toinen ajanhukka on olla olematta missään ja etsimättä mitään. Tapailukin on ihan hauskaa ja opettavaista, joskin en veisi daamia ekoilla treffeillä limusiinilla dinnerille, jossa tarjoaisin pari pulloa viiniä ja skumpat mansikkojen kanssa rannalla jne. Ei jaksa enää, vaikka pidänkin moisesta, niin se soveltuu ennemmin vuosipäivän viettämiseen ja jonkun merkityksellisen ihmisen "arvostamiseen" ei ekoille treffeille, koska todellisuudessa en tuntisi häntä lainkaan.
Tuntemani naiset on tosiaan alkanut pyytää uhrejaan lenkille. Jos kykenee suoriutumaan lenkistä, ei tartte erikseen mainita, että "etsin sporttista urheilullista bimua" vaan voi vaan helpommin ilmaista, että "tavattaisiinko lenkkipolulla, 5km xxx järven ympäri lenkkeillessä ja ajatuksia vaihtamalla". Ei vain voisi olla ajanhukkaa... Ainakaan kropan puolesta. Siis siinä se raja, jos ei kykene 5km juoksemaan, on yksinkertaisesti liian huonossa kunnossa minulle. (ei aikarajaa edes, mikä on aika reilua, ihan sama vaikka menis se 30min).