On totta, että Nato-maahan ei ole kertaakaan hyökätty sotilaallisesti. Totta on myös, että Naton perussopimuksen viidettä artiklaa ei ole koskaan testattu tositilanteessa, koska yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty.
Toisaalta totta on sekin, että Ukrainaan ja Georgiaan on hyökätty Venäjän toimesta, ja nämä maat eivät ole Naton jäseniä.
On totta, että Naton jäsenenä Suomi joutuisi puolustamaan muita maita, mutta se hinta on ehkä parempi maksaa siitä, että apua on myös odotettavissa, jos tänne hyökätään.
Voi hyvin olla totta, että Naton jäsenenä Suomella olisi enemmän paineita osallistua amerikkalaisten sotaretkille Lähi-Itään, mutta se on täällä Venäjän naapurissa ehkä pienempi paha. Toisaalta Suomi on osallistunut Lähi-Idän operaatioihin ilmankin Naton jäsenyyttä, joten muutos ei tule olemaan suuri.
Toisen maailmansodan aikaiset kyseenalaiset touhut eivät oikein liity Natoon, kun Natoa ei siihen aikaan ollut olemassakaan, ja niitä tekoja tehneet ovat jo vanhainkodeissa tai hautuumaalla.
Ukrainan sodasta on tullut kaikenlaista uutiskuvaa, ehkä väärennettyäkin, mutta väärennetty kuva taitaa olla todennäköisemmin idästä peräisin.
Yhdysvalloissa on varmasti paljon asekaupasta hyötyviä tahoja, mutta Venäjä ei kysy, kenen aseita täällä on, ei kunnioita jaloja rauhanaatteita eikä tarvitse amerikkalaisen aseteollisuuden lobbaria perustelemaan hyökkäyksen tarvetta.
Suomen puolustuskyky ja pelote ilman Natoa ei ole olematon, mutta Natossa se on vahvempi. EU ei ole sotilasliitto eikä sieltä voi automaattisesti odottaa sotilaallista apua.
Siitä olisi toki syytä huolehtia myös, että puolustuskyky on Suomessa kunnossa, vaikka ulkopuolella asiat menisivät sekaisin, samoin kuin siitä, että vapaiden ja demokraattisten Euroopan maiden puolustusyhteistyö toimii, vaikka Yhdysvallat ei kriisitilanteessa osallistuisikaan Naton toimintaan. Tämä voi tapahtua Naton tai jonkun muun järjestelmän puitteissa.
Taisi jo sotapsykoosit siis unohtua?
