Nasta -vai kitkarenkaat?

Sen uskon että tarpeellinen levitys voi jäädä tekemättä määrärahojen puutteessa, tai yksittäisissä kohteissa tuottajan reserssipulan takia.

Nyt menee itse aiheesta ohi mutta:
Talvihoito ei jää tekemättä määrärahojen puutteen vuoksi. Urakoijat ovat tehneet sopimuksen, ja jos tienhoidon luokitus ei toteudu, niin saavat sakkoa. Ainoastaan väylän luokituksen lasku heikentää tien hoitoa, mutta sekään ei muutu yllättäen.

Paljaalle asfaltille suolan levitystä perustellaan sillä, että kova lumi/jää ei tartu asfalttiin ja on helpompi aurata (ts. ajaa auralevy ylhäällä). Tai jos epäillään mustan jää tuloa.

Se vaan, että talvirenkaiden vesikelin ominaisuudet ovat heikot, kun oikein märäksi suolataan, esim. kun tiellä on vettä 20 cm.
 
Viimeksi muokattu:
Paljaalle asfaltille suolan levitystä perustellaan sillä, että kova lumi/jää ei tartu asfalttiin ja on helpompi aurata (ts. ajaa auralevy ylhäällä).
Samaa mieltä, ymmärtääkseni perusteltuja järkeviä syitä tarpeita paljaana olevalla hetkellä niin toimia.

Mutta ymmärsin ette kommentoimani kirjoittaja tuolla tarkoitti turhaan suolanlevittämistä, kärjistäen keväällä kaadetaan kauden viimeisinä päivinä loput suolat teille, vain sen takia että niistä päästää eroon.

Tämä on kuultu ihan teiden kunnossapidosta vastaavalta henkilöltä. Ja ei ole kyllä syytä epäillä, kun välillä näkee jopa 2 suolarekkaa peräkkäin, vaikka keli ei sitä edellyttäis.
En tiedä yksityiskohtia, ja tarkoitatko tuolla tilaajaa vai tuottajaa.
Jos tuottajaa niin kilpailutus ei ole mennyt ihan nappiin.
 
Miten ihmiset onkaan vaikka 80-90-luvulla pysyneet tiellä. Autoissa ei ollu samanlaisia ajonvakautuksia, ei tönkkösuolattu teitä ja renkaatkin oli huonompia.
Tuolloin suolaa kylvettiin enemmän per tiekilometri. 1990 on jäänyt ennätykseksi kokonaismäärässäkin laskettuna.
 
Se vaan, että talvirenkaiden vesikelin ominaisuudet ovat heikot, kun oikein märäksi suolataan, esim. kun tiellä on vettä 20 cm.
Eilen kuulin uutisesta osan vitsinä ääneen luettuna ja ihmettelin keliolosuhteiden kuvailua - viittasi lapinlisään. On aika rajua ja liki mahdotonta, että toisella kaistalla olisi ollut 20-30 senttiä vettä, toisella paksusti sohjoa ja keskellä vielä "lumivalli". Siellä ei olisi ajeltu väitettyä 70 km/h(kenties todellista 90 km/h), väylä olisi ollut täysin tukossa juuttuneista, pelastuslaitoksella ja hinauspalvelullakin olisi ollut kovasti vaikeuksia ja jonoa. Sellaisessa kauttaaltaan parinkymmenen sentin mäihässä - jota on lähinnä parkkipaikoilla - ajellaan kävelyvauhtia kun auto ei oikein kiihdy eikä ainakaan ohjaa jos onnistuukin vauhtia härnäämään. Samoin noin syvässä vedessä pamahtaisi joku määrä moottoreita paskaksi ihan taajamanopeudellakin.

Nyt kun itse luin, olihan siinä muitakin kohokohtia. Luulen(tai annan epävarmuuden edun sille) että muotoilu on toimittajan eikä ulos ajaneen, mutta minusta on hassusti kerrottu, miten
  • kuljettaja sai autonsa hallintaan ajaen ulos ja
  • onnistui ajamaan ulos juuri oikeaan paikkaan - siten että loskamontussa ei saanut edes ovea auki

Joka tapauksessa oleellistahan on, että moottoritiellä ei tarvitse eikä pidä ajaa erittäin huonossa kelissä yhtä liittymänväliä pidemmälle. Sen jälkeen ulosajo on vähän niinkuin tuottamuksellinen juttu. Motarilla kun ei voi turvallisesti loputtomiin hidastellakaan, koska niitä pidetään yleisesti kilparatoina. Siksi epätoivoisessa kelissä vaihdetaan ajamaan kelin mukaisesti toiselle väylälle, jossa muut tienkäyttäjät ovat pienempi muuttuja kuin oma suoritus.
 
Jos tiellä on ihan oikeasti 5cm paksu kerros vettä ja siihen laskee henkilöautolla 70km/h, niin kyllähän se vesiliirtoon lähtee, mutta eihän siellä oikeasti vettä ole ollut, vaan se normi sohjovalli kaistojen välissä.
 

”90 miljoonaa euroa kuulostaa realistiselta urautumisen osalta. Tiet urautuvat nykyisin hyvin nopeasti, ja vilkkaimmat kehätiet eivät kestä päällystyksen jälkeen edes yhtä talvea. Liittymät ja rampit ovat yhtä lailla pian taas ruvella.”

Aiemmin Aalto-yliopistossa toiminut Tuononen johtaa nykyisin RoadCloud-nimistä it-yritystä. Se tuottaa paikallista liikenne- ja kitkatietoa tiekunnossapidon tarpeisiin.

”Urat syntyvät juuri nastoista, ja niitä voi olla henkilöautossa yhteensä tuhat kappaletta. Onhan sillä eroa, hakataanko päällystettä rauta- vai kumivasaralla.”

”Jo vuoden 2009 nastauudistuksen piti vähentää tiekulumaa ja rajoittaa nastojen määrän alle sataan rengasta kohti. Voimaan tullut poikkeusmenettely kuitenkin mahdollisti tiestölle hyvin aggressiiviset supernastoitetut renkaat. Suuri nastamäärä on tiestölle hyvin haitallinen.”


----------------------------

Hyvä, että tästä puhutaan joskus mediassakin ääneen.
 
"Maailman parhaat kuljettajat," eivätkä silti uskalla ajaa kuin piikeillä. :comp:
 
"Maailman parhaat kuljettajat," eivätkä silti uskalla ajaa kuin piikeillä. :comp:
Tämän takia kompromissina voisikin olla jokin max 30-50 nastaa per rengas. Pääsee pelokkaatkin käymään autolla kaupassa. :comp: Kuluttavuustestissäkin lienee parantamisen varaa.
 
Tämän takia kompromissina voisikin olla jokin max 30-50 nastaa per rengas. Pääsee pelokkaatkin käymään autolla kaupassa. :comp: Kuluttavuustestissäkin lienee parantamisen varaa.
Jos kitkarenkailla ajaminen ei onnistu, niin minusta koko ajo-oikeus pitäisi ottaa uuteen harkintaan.
 
Tämän takia kompromissina voisikin olla jokin max 30-50 nastaa per rengas. Pääsee pelokkaatkin käymään autolla kaupassa. :comp: Kuluttavuustestissäkin lienee parantamisen varaa.

Mitä hyötyä tuollaisesta nastamäärästä on, ellei sallita samalla rallinastoja? Katsastusmieskin alkaa heti itkeä vaarallisesta nastaerosta, kun pari nastaa irtoaa...
 
Itsekin ajaisin mieluiten kitkoilla, vaan nykyisen auton mukana tuli lähes uutuuttaan kiiltävät nastarenkaat niin vähän tuntuisi turhalta lähteä polttamaan rahaa renkaisiin. Edelliseen autoon mukana tuli kitkat, jotka olivat iänsä puolesta antiikkiset ja olihan ne aika jännittävät pienessäkin mutkassa kun perä anteli merkkejä irtoamisesta. Ostin sitten kyseiseen autoon kahden talven jälkeen aivan uudet merkkikitkat ja tuntui siltä kun olisi pidon ja hiljaisuuden puolesta saavuttanut nirvanan. Niillä ajelinkin sen neljä talvea ennen kuin auto vaihtui. Pieni ihastuminen kitkojen maailmaan tapahtui tuolloin. :D
 
Eka talvi kitkoilla takana. Autoillut vuodesta -89 asti. En palaa nastoihin. Pari Lapin reissua pääkaupunkiseudulta tehnyt ja sattunut vielä surkeita ajosäitä. Lapin jääpeitteiset muhkuratiet eivät aiheuttaneet ongelmia ja satasta pystyi päästelemään ihan normaalisti pelkäämättä. Joskus risteyksissä kovemmalla vauhdilla takarenkaat hieman luistaneet, mutta olisi varmaan mennyt samoin nastoillakin.
 
Tuo on myös hemmetisti kiinni autosta.

Edellisen auton kanssa olin että seuraavaksi kitkat alle, kun tuli uusi auto siihen tuli nastat jollain tarjouksella, kitkat olisivat olleet todella paljon kalliimmat. Nyt olen tyytyväinen että tuli nastarenkaat, tuo on ihan kusiluistin jatkuvasti vaikka alla (oli uudet) nokian nastarenkaat. Tuon takia se nastarengas tarjous siinä varmaan olikin. Se hyvä puoli tuossa huonossa pidossa on että nastoja ei ole irronnut, kun kokoajan saa ajaa niin varovasti.

Meteli on tietysti korvia huumaava.
 
On kyl hiljaset 18" koossakin uudet Goodyearin nastat... Autona uus Sportage PHEV (eilen sain).
 
Ensimmäinen talvi myöskin kitkoilla takana ja autoilua vuodesta -98 asti. Ellei asu tai liiku merkittävien korkeuserojen ja erittäin pienten teiden läheisyydessä, niin tasamaalla kitkat ovat täysin ylivertaiset, ainakin Vaasa-Kuopio-akselin eteläpuolella.
 
Viimeksi muokattu:

Hyvä, että tästä puhutaan joskus mediassakin ääneen.
Mielenkiintoista ja uutta minulle tuossa artikkelissa oli tämä kohta:

”Ääriolosuhteissa nasta pitää varmemmin ja karhentaa tien pintaa. Arviomme mukaan riittävä karhennus saavutettaisiin, jos puolet autoilijoista käyttäisi nastarenkaita.
...
Ainakin 30 prosenttia autoilijoista voisi siis vaihtaa nykyaikaisiin kitkarenkaisiin ilman suurempaa onnettomuusriskiä, kunhan autossa on ajonvakautusjärjestelmä.”

Eli annetaan ymmärtää ettei sekään ole hyvä jos (lähes) kaikki vaihtaisivat kitkoihin? Sitten ei saavutettaisi haluttua tienpinnan karheutusta? Nykyisin lasketaan sen varaan että osa kuitenkin ajaa nastoilla ja siten tekee "riittävää karhennusta" tienpintaan?

Ostin puolitoista vuotta sitten uuteen autoon nastat koska olivat halvemmat enkä siinä tilanteessa nopeasti osannut asiaa mielessäni analysoida, kun myyjä tivasi kummat laitetaan alle. Mieleeni tuli lähinnä kaukana työpaikkani läheisyydessä olevat mäkiset pikkutiet joita ei varmaan paljoakaan suolata, joten senkin takia kaiken varalta nastat.

Jälkikäteen olen kyllä miettinyt olisiko sittenkin pitänyt ottaa kitkat, ja kaikella todennäköisyydellä seuraavat talvirenkaani ovat kitkat. Olen aina inhonnut nastarenkailla ajoa, varsinkin tällaisilla keleillä kun tiet alkavat melkein jo olla kesäkunnossa. Yritän tänään tilata kesärenkaiden vaihtoaikaa ensi viikolle ettei enää rapise ja ropise asfaltilla...
 
Ensimmäinen talvi myöskin kitkoilla takana ja autoilua vuodesta -98 asti. Ellei asu tai liiku merkittävien korkeuserojen ja erittäin pienten teiden läheisyydessä, niin tasamaalla kitkat ovat täysin ylivertaiset, ainakin Vaasa-Kuopio-akselin eteläpuolella.
Jaa? Minä olen ymmärtänyt että kitkat ovat omiaan nimenomaan pohjoiseen missä ajetaan lumisilla teillä, ja etelässä missä plusmiinuskeleillä tulee useammin jäisiä teitä, nastat voivat olla monille parempi vaihtoehto?
 
Minä olen aiemmin ymmärtänyt, että 25 % nastarenkaita riittää estämään risteysten kiillottumisen. Tuohon tai edes 50 %:iin on pitkä matka.
 
Jaa? Minä olen ymmärtänyt että kitkat ovat omiaan nimenomaan pohjoiseen missä ajetaan lumisilla teillä, ja etelässä missä plusmiinuskeleillä tulee useammin jäisiä teitä, nastat voivat olla monille parempi vaihtoehto?
Nänhän se olisikin puhtaasti pidon kannalta, mutta käytännössähän ihmiset seuraavat sitä paljonko ajetaan asfaltilla.

Tosin pohjoisemmassa on sitten teitä joita ei voida suolata, mutta liikenne on juuri sopivan taajaa että sulattaa vähän sitä pintaa, josta seuraa pitkään todella liukkaana pysyvä tie.
 
Minä olen aiemmin ymmärtänyt, että 25 % nastarenkaita riittää estämään risteysten kiillottumisen. Tuohon tai edes 50 %:iin on pitkä matka.
Minä sitten taas muistan lukeneeni, että karhennushypoteesille ei ylipäätään ole minkäänlaista näyttöä, vaan se on joidenkin itsenäisten ajattelijoiden mielipide.
 
Minä sitten taas muistan lukeneeni, että karhennushypoteesille ei ylipäätään ole minkäänlaista näyttöä, vaan se on joidenkin itsenäisten ajattelijoiden mielipide.
Ei kai tuota nastojen jäätä karhentavaa vaikutusta kukaan voi kieltää? Siitä voidaan tietysti kinastella millä osuudella ne nastat karhentavat sitä jäätä niin paljon että siitä on hyötyä pidon kannalta.
 
Ei kai tuota nastojen jäätä karhentavaa vaikutusta kukaan voi kieltää? Siitä voidaan tietysti kinastella millä osuudella ne nastat karhentavat sitä jäätä niin paljon että siitä on hyötyä pidon kannalta.
Juu kyllähän tuo käy varsin nätisti järkeen että karhea jää=parempi pito.

Tosin nyky autoilla ei karhenneta enää samalla tavalla kuin ennen luistonestoja. Moni auto jättää juuri ja juuri mitään jälkiä vs aikanaan kun joka paikassa sudittiin vähän. Itselläkin ollut ties missä oma auto lyömässä tyhjää vaikka kuinka yrittää ratsastaa kytkimellä ja antaa pehmeästi kaasua nyt tänä talvena mutta onneksi aina päässyt sinne minne haluaa. Kevyt takaveto+kitkat+ei ajoapuja=hauskaa mutta parissa paikassa kyllä kuumotellut että pääseeköhän tuosta ylös. Onneksi 50/50 painojakauma niin ei ole tarvinnut pelätä. Mietin itse hiukan salaa että pitäisikö tuohon hommata nastat että pääsee johonkin mutta totesin että renkaat olisivat pilalla ensimmäisen kuukauden jälkeen omalla ajotavalla joten kitkat vaan alle ja ei ole kyllä kaduttanut.
 
Juu kyllähän tuo käy varsin nätisti järkeen että karhea jää=parempi pito.

Tosin nyky autoilla ei karhenneta enää samalla tavalla kuin ennen luistonestoja. Moni auto jättää juuri ja juuri mitään jälkiä vs aikanaan kun joka paikassa sudittiin vähän. Itselläkin ollut ties missä oma auto lyömässä tyhjää vaikka kuinka yrittää ratsastaa kytkimellä ja antaa pehmeästi kaasua nyt tänä talvena mutta onneksi aina päässyt sinne minne haluaa. Kevyt takaveto+kitkat+ei ajoapuja=hauskaa mutta parissa paikassa kyllä kuumotellut että pääseeköhän tuosta ylös. Onneksi 50/50 painojakauma niin ei ole tarvinnut pelätä. Mietin itse hiukan salaa että pitäisikö tuohon hommata nastat että pääsee johonkin mutta totesin että renkaat olisivat pilalla ensimmäisen kuukauden jälkeen omalla ajotavalla joten kitkat vaan alle ja ei ole kyllä kaduttanut.
Kyllähän se karhennus tapahtuu ihan siitä että nasta tökkää kärjellään jään (tai asfaltin) pintaan ilman että mitään luistoa tapahtuu.

Sehän noita teitäkin urauttaa, eikä se että siellä joku sudittelisi nastarenkailla jatkuvasti.
 
Kyllähän se karhennus tapahtuu ihan siitä että nasta tökkää kärjellään jään (tai asfaltin) pintaan ilman että mitään luistoa tapahtuu.

Sehän noita teitäkin urauttaa, eikä se että siellä joku sudittelisi nastarenkailla jatkuvasti.
Juu mutta pieni luisto ja raapiminen auttaa kummasti hajottamaan pintaa vs että pieniä koloja jäässä. Etenkin kun monet nastat on nykyään suunniteltu niin että pysyvät ns "renkaan sisällä" kunnes tarve tulee aka luistoa tapahtuu.
 
Jaa? Minä olen ymmärtänyt että kitkat ovat omiaan nimenomaan pohjoiseen missä ajetaan lumisilla teillä, ja etelässä missä plusmiinuskeleillä tulee useammin jäisiä teitä, nastat voivat olla monille parempi vaihtoehto?
Mitä hyötyä kitkoista jos on lähes aina lumi- tai jääpinta. Ennemmin kitkoja haluaa käyttää kun on usein asfaltti alla.
 
Kovasti rapisee täällä etelässä vielä vaikka nastakielto astui eilen voimaan ja pelkkää aurinkoa 10 päivän ennuste.
 
Kovasti rapisee täällä etelässä vielä vaikka nastakielto astui eilen voimaan ja pelkkää aurinkoa 10 päivän ennuste.

Täällä mikään kielto ole. Niin kauan ku on lunta ja jäätä niin saa ajaa nastoilla vaikka toukokuussa. Ainakin tässä järvenrannalla ja merikin lähellä niin öisin ku ollu -5...-10 viime öinä niin hyvin on asfaltitkin peilijäässä kun illalla alkaa kosteus tiivistyä ja jäätyä pintaan. Just nastakelit ja kitkoilla (cvc7) ollut hankaluuksia ja jänskiä tilanteita kun ei yhtään pitoa. Ja sit taas päivällä kun pienet landetiet sohjopaskaa niin sillonkin liukasta.
 
Mitä hyötyä kitkoista jos on lähes aina lumi- tai jääpinta. Ennemmin kitkoja haluaa käyttää kun on usein asfaltti alla.
Lumella nastoista ei ole käytännössä mitään hyötyä, joten se nastatonkin toimii ihan yhtähyvin.

Etelämmässä märkä jää on paljon yleisempää kuin "kunnon talvessa", ja juuri tuo märkä jää on se jossa siitä nastasta on suurin hyöty.

Noin keskimäärin myös asfalttiajo-ominaisuudet ovat nastarenkailla myös paremmat.
 
Kovasti rapisee täällä etelässä vielä vaikka nastakielto astui eilen voimaan ja pelkkää aurinkoa 10 päivän ennuste.
Tänään en ole ajellut, mutta eilen olisin jäänyt vielä kesärenkailla kiinni yleisellä tiellä.

Ei niitä kesäkumeja voi alle laittaa vaikka kaikki isot tiet onkin jo täysin sulia.
 
Täällä mikään kielto ole. Niin kauan ku on lunta ja jäätä niin saa ajaa nastoilla vaikka toukokuussa. Ainakin tässä järvenrannalla ja merikin lähellä niin öisin ku ollu -5...-10 viime öinä niin hyvin on asfaltitkin peilijäässä kun illalla alkaa kosteus tiivistyä ja jäätyä pintaan. Just nastakelit ja kitkoilla (cvc7) ollut hankaluuksia ja jänskiä tilanteita kun ei yhtään pitoa. Ja sit taas päivällä kun pienet landetiet sohjopaskaa niin sillonkin liukasta.
On toki olemassa pieni joukko jotka eivät paikallisten olojen takia pärjää talvea ilman nastoja, mutta suurin osa pärjää (hatusta heitettynä yli 99%). Tätä suurinta osaa se 1.4. alkava nastakielto koskee.
 
Mitä hyötyä kitkoista jos on lähes aina lumi- tai jääpinta. Ennemmin kitkoja haluaa käyttää kun on usein asfaltti alla.
Olen käsittänyt että se ilo on nimenomaan lumessa, ei jäässä. Lumeen ei nastoja tarvita ja kitkojen kuviointi ja mahdollisesti pehmeämpi rengas tai mitälie toimii erinomaisesti lumessa.

Eli pohjoisessa olisi keskimäärin lumisempia teitä, ja etelässä jäisempiä (koska etelässä ei olla pitkiä aikoja -20 -30 keleissä vaan sahataan suuremman osan talvesta nollan molemmin puolin jolloin tiet jäätyvät).

Mistä tuli mieleeni että kun aikoinaan kävin Tanskassa talvella, siellä varsinkin hirvitti miten jäässä kaikki kävelykadutkin olivat. Tuli kuva että teiden jäätyminen talvella on siellä vielä paljon suurempi ongelma kuin (etelä-)Suomessa.
 
Kovasti rapisee täällä etelässä vielä vaikka nastakielto astui eilen voimaan ja pelkkää aurinkoa 10 päivän ennuste.
Renkaanvaihtopiste ei taida olla tänään auki. Katselen tänään saanko ensi viikolle aikaa kun olisi etäviikkokin joten voisi käydä vaikka keskellä päivää.

Itse en enää vaihda renkaita, koska sähköauto. Bensa-Auriksella vielä vaihdoin joku sopiva viikonloppu auton mukana tulleella rimpulatunkilla.
 
Olen käsittänyt että se ilo on nimenomaan lumessa, ei jäässä. Lumeen ei nastoja tarvita ja kitkojen kuviointi ja mahdollisesti pehmeämpi rengas tai mitälie toimii erinomaisesti lumessa.

Eli pohjoisessa olisi keskimäärin lumisempia teitä, ja etelässä jäisempiä (koska etelässä ei olla pitkiä aikoja -20 -30 keleissä vaan sahataan suuremman osan talvesta nollan molemmin puolin jolloin tiet jäätyvät).

Mistä tuli mieleeni että kun aikoinaan kävin Tanskassa talvella, siellä varsinkin hirvitti miten jäässä kaikki kävelykadutkin olivat. Tuli kuva että teiden jäätyminen talvella on siellä vielä paljon suurempi ongelma kuin (etelä-)Suomessa.
En tiedä kuinka hyvät nastarenkaat teillä on mutta itse ajan asfaltilla paljon mieluummin VikingContact7 ja lumi-jäällä Hankook ipike nastoilla. Ne pitääkin hirveää ääntä asfaltilla, ja omasta mielestä nastat uppoaa/kuluu. Sekä tietty kuluttaa tienpintaa.
 
On toki olemassa pieni joukko jotka eivät paikallisten olojen takia pärjää talvea ilman nastoja, mutta suurin osa pärjää (hatusta heitettynä yli 99%). Tätä suurinta osaa se 1.4. alkava nastakielto koskee.

Ei ole mitään nastakieltoa pl. muutama hassu katupätkä Stadissa. Nastarenkailla saa ajella marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja pidempäänkin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Toisaalta kesärenkailla saa ajella vaikka helmikuussa, jos keli on niille sopiva.
 
Nastarenkailla saa ajella marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja pidempäänkin, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Kyllä, mutta kun de facto hyvin vähän on tilanteita ja kelejä, joissa nastoja tarvitaan, ei niitä maaliskuun jälkeen juuri kukaan lain mukaan saa käyttää.
 
Kyllä, mutta kun de facto hyvin vähän on tilanteita ja kelejä, joissa nastoja tarvitaan, ei niitä maaliskuun jälkeen juuri kukaan lain mukaan saa käyttää.

Älä nyt viitti, itte asun 60 km Helsingistä lännen suuntaan ja koskaan ei oo voinut juuri ennen vappua vaihtaa kesärenkaita koska pikkutiet, mäet, meri, järvi, harju, harjun kuopissa kylmä säilyy jne.. Ja vaikka nyt ollut Nokian R2:t ja kahdessa eri autossa Contin CVC7 kitkat niin kyllä uuteen autoon otin nastat (Gudikan testimenestyjät) kun on ne nastat jäisillä teillä niin ylivoimaiset + kuivalla ja märällä asfaltilla. Ajelen Hankotietä lähinnä mutta kun on harjuja niin kelit on mitä on. On kitkoilla toki pärjännyt, mutta kyllä nastat tänne parhaat on, koska täällä on vaan muutaman kerran vuodessa todella paljon lunta tiellä jolloin ei ole väliä onko nastat vai kitkat. Sit kun se lumi vähenee niin alla on jää, tai sitte märkä tai kuiva asfaltti tai märkä jää. Tai kun mennään Hangon suuntaan enempi ja yhtään pois päätieltä niin jääpolanteet missä pahimmillaan vesi/loska välissä.

Työkaveri vannoi kitkojen nimeen ja kehui vielä rav4-nelivetoaan misukan kitkoilla "helposti voi vetää 120 km/h kelissä kuin kelissä" kunnes muutama vko sitten suolatulta Turunväylältä ajoi jäiseen Nummelan ramppiin, perä lähti alta ja auto kaiteeseen, takaa tuleva kitkamies ei saanu Skodaansa jarrutettua jäällä ja veti kylkeen n. 80 km/h. Muuttui kollega laakista nastamieheksi kun sai aika kovan tärskynkin ja 3 kk vanha auto lunariin.

Pärjäähän kitkoilla toki silti kun vaan ennakoi ja varoo tarpeeksi. Mutta ei se pärjääminen niistä ikinä nastoja parempia tee. Kuivan tai märän asfaltinkin suhteen nastat on kitkoja paremmat. Kitkat on nastojen veroisia tai jopa vähän parempia vaan täyslumisella alustalla.
 
Kyllä, mutta kun de facto hyvin vähän on tilanteita ja kelejä, joissa nastoja tarvitaan, ei niitä maaliskuun jälkeen juuri kukaan lain mukaan saa käyttää.
Niinii. Kuitenkin viranomaisten tulkinta näyttää olevan, että jos vielä huhtikuussa sää/keli edellyttää talvirenkaita, saa käyttää nastarenkaita. Ei tarvitse vaihtaa kitkoille.
 
.
Työkaveri vannoi kitkojen nimeen ja kehui vielä rav4-nelivetoaan misukan kitkoilla "helposti voi vetää 120 km/h kelissä kuin kelissä" kunnes muutama vko sitten suolatulta Turunväylältä ajoi jäiseen Nummelan ramppiin, perä lähti alta ja auto kaiteeseen, takaa tuleva kitkamies ei saanu Skodaansa jarrutettua jäällä ja veti kylkeen n. 80 km/h. Muuttui kollega laakista nastamieheksi kun sai aika kovan tärskynkin ja 3 kk vanha auto lunariin.
No ei ne nastat nyt niin isoa eroa tee että nastoilla pysähtyisi, mutta kitkalla kajauttaa 80km/h päin.
 
No ei ne nastat nyt niin isoa eroa tee että nastoilla pysähtyisi, mutta kitkalla kajauttaa 80km/h päin.

Työkaveri sanoi, että jos olis ollu nastat niin ei ois saletisti hänen perä lähteny niin pahasti alta / korjausliikkeet ja esp ois tod. näk. auttaneet välttämään koko tilanteen minkä itse tyhmyyttään toki aiheutti liian suurella nopeudella ja tuudittatuen suolauksen voimaan (suolamärkä motari ei tarkota suolamärkää ramppia). Sivuttais- ja jarrutuspito jäisessä alamäkeen kaartuvalla kallistus väärään suuntaan olevassa rampissa ihan eri. Ja olis se seuraavakin ainakin uusilla nastoilla hiljempää törmännyt.
 
Niin, väärä tilannenopeushan tuossa on syy eikä renkaat.

Muutenkin nämä "miksi on pakko olla nastat" -jutut on kyllä ihan naurettavia. Joku 20% kaltevuudella mäki kotipihassa mikä jäätyy on vielä ymmärrettävä, mutta kaikki muu on ihan hölynpölyä.

Niinii. Kuitenkin viranomaisten tulkinta näyttää olevan, että jos vielä huhtikuussa sää/keli edellyttää talvirenkaita, saa käyttää nastarenkaita. Ei tarvitse vaihtaa kitkoille.
Niinhän se näyttää olevan. Itse kyllä toivoisin että lakia tulkittaisiin vähän tiukemmin eli siten kuin se on laadittu.

Seuraava hallitus kun joutuu veronkorotuksia miettimään, niin nastojen haittavero olisi ihan järkeenkäyvä, kun tuntuu ettei tätä kansaa vapaaehtoisesti saa järkeä käyttämään. Toisin esim.
Ruotsissa, jossa on jo vuodesta 2011 suositeltu ajonvakautuksella varustetuille autoille pelkkien kitkojen käyttöä.
 
Kyllä, mutta kun de facto hyvin vähän on tilanteita ja kelejä, joissa nastoja tarvitaan, ei niitä maaliskuun jälkeen juuri kukaan lain mukaan saa käyttää.

45 cm lunta maastossa, jokaöisiä jäätyneitä pintoja asfaltilla, lisäksi kadut yhä osittain jäätiköillä.
De facto: nastarenkailla ajellaan, katsotaan parin viikon päästä uudestaan.
 
On toki olemassa pieni joukko jotka eivät paikallisten olojen takia pärjää talvea ilman nastoja, mutta suurin osa pärjää (hatusta heitettynä yli 99%). Tätä suurinta osaa se 1.4. alkava nastakielto koskee.
Tällähetkellä Suomessa jos ei 90% niin isolla osalla on "talvirengaspakko". Silloin nastarengas on ihan yhtä sallittu kuin eilen.

Lopulla prosentilla talvirengas, siis myös nastat on yhtä sallittuja kuin eilen.

(Jos tässä ei nyt sillä kikkailla että eilen ville ei ajanut sillä pätkällä missä merkillä nastat kielletty, mutta tänään ajaa ja puhutaan liikenteestä missä "talvirengaspakko" on, eikä kikkailla sillä että rangaistavaa ei ehkä tänään ole, mutta vastuullinen käyttää näillä keleillä tavirengasta)
 
Muutenkin nämä "miksi on pakko olla nastat" -jutut on kyllä ihan naurettavia. Joku 20% kaltevuudella mäki kotipihassa mikä jäätyy on vielä ymmärrettävä, mutta kaikki muu on ihan hölynpölyä.

Ei oo pakko syödä terveellistä ruokaa mutta silti jotkut haluaa syödä. Ei oo pakko käyttää isommalla lapsella enää turvaistuinta, mutta käytän niin kauan kuin painoraja tai 150 cm pituus tulee vastaan. Moni ei käytä turvaistuinta edes päiväkoti-ikäisillä. Ei oo pakko ostaa hyvää ja turvallista autoa, mut moni panostaa siihen silti. Ei oo pakko ostaa hyviä renkaita mut jotkut haluu parasta.

Vaikka oon pärjännyt kitkoilla, niin haluan parhaat ja turvallisimmat mahdolliset - eli nastat, kun niitä on nykyään tosi hiljaisiakin (Misukka ja Gudikka isoissa rengaskoissa ja pienissä päälle vielä muitakin). Säästän sen 20 metriä jarrutusmatkassa ja pysähtyy vs. kitkoilla olis vielä paljon vauhtia ja keskarikitkoilla vasta paljon oliskin!
 
Niinhän se näyttää olevan. Itse kyllä toivoisin että lakia tulkittaisiin vähän tiukemmin eli siten kuin se on laadittu.

Seuraava hallitus kun joutuu veronkorotuksia miettimään, niin nastojen haittavero olisi ihan järkeenkäyvä, kun tuntuu ettei tätä kansaa vapaaehtoisesti saa järkeä käyttämään. Toisin esim.
Ruotsissa, jossa on jo vuodesta 2011 suositeltu ajonvakautuksella varustetuille autoille pelkkien kitkojen käyttöä.

Vaikka nastoilla (vielä) ajankin, niin mulle haittaverot olisi ihan ok. Vähintä mitä voisi tehdä, on se, että keväällä nastoja käyttävät kuskit joutuisivat taajamassa ajamaan ikkunat auki, jotta pääsevät nauttimaan aiheuttamistaan ympäristöhaitoista.
 
Nastarenkaat pitäisi kieltää lailla. Vuosittaisella 10.000 euron maksulla per ajoneuvo voisi käyttää nastarenkaita talvella. Hälytysajoneuvot ja raskaskalusto voisi halutessaan saada poikkeusluvan ilmaiseksi tapauskohtaisesti harkittuna. Yli kaksi vuotta vanhojen renkaitten myynti pitäisi Suomessa kieltää. Yli 15 vuotta vanhojen ajoneuvojen käyttö liikenteessä pitäis kieltää. Ja muita toiveita Lampun Hengelle..
 
Kyllä, mutta kun de facto hyvin vähän on tilanteita ja kelejä, joissa nastoja tarvitaan, ei niitä maaliskuun jälkeen juuri kukaan lain mukaan saa käyttää.
No tuuppas koittamaan meijän pihasta ylös näillä keleillä. Eikä ole mikään jyrkkä mäki, sulaa vaan lumet hissuksiin kun on varjossa. Kantahämeessä asustellaan.
 
Tällähetkellä Suomessa jos ei 90% niin isolla osalla on "talvirengaspakko". Silloin nastarengas on ihan yhtä sallittu kuin eilen.

Lopulla prosentilla talvirengas, siis myös nastat on yhtä sallittuja kuin eilen.
Ei, vaan laki on muotoiltu niin, että maaliskuun jälkeen nastallisia talvirenkaita saa käyttää vain mikäli keli edellyttää nastallisten talvirenkaiden käyttöä. Eli jos keli on sellainen, että pärjää nastattomilla talvirenkailla, niin nastoja ei saa käyttää.
 
Ei, vaan laki on muotoiltu niin, että maaliskuun jälkeen nastallisia talvirenkaita saa käyttää vain mikäli keli edellyttää nastallisten talvirenkaiden käyttöä. Eli jos keli on sellainen, että pärjää nastattomilla talvirenkailla, niin nastoja ei saa käyttää.

Tänään on sellainen keli ollut, joten saa käyttää ja jopa sellainen keli että tavirenkaita pitänyt monen käyttää, vaikka ei rangaistavaa.
Katsellaan viikon päästä uudestaan.

(puhutaan siis tieosuuksista joissa ei ole erikseen merkillä kielletty)
 
Minä sitten taas muistan lukeneeni, että karhennushypoteesille ei ylipäätään ole minkäänlaista näyttöä, vaan se on joidenkin itsenäisten ajattelijoiden mielipide.
Varmaan siihenkin on ajattelijalla selitys, miksi bussipysäkeillä on talvella usein jäinen peilipinta, kun bussit yrittävät lähteä liikkeelle. Mutta risteyksessä liikennevaloissa, missä ne pysäkillä pysähtyvät bussit myös seisovat ja lähtevät liikkeelle, ei yhtä pahaa peilipintaa ole.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 247
Viestejä
4 506 333
Jäsenet
74 345
Uusin jäsen
Vm85

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom