Kitkarenkaat toimivat hyvin myös jäällä ja lumella, joten niiden puolesta suolaaminen on tarpeetonta.
Nasta -vai kitkarenkaat?
- Keskustelun aloittaja Kautium
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- kitkarengas nastarengas
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 5 237
No tuossa oli alunperin kommentoitu jenkkien allterrain renkaita, joilla laskevat talvisin.
Mitä tulee kitkarenkaiden toimivuuteen jäällä, niin kyllähän ne toimivat ihan hyvin nastojen karhentalla jäällä, mutta missä pääsisi testaamaan ympäristössä jossa on ajettu vain nastattomilla renkailla?
Käytännössä samalla hehtaarilla oleva taloudellinen kyvykkyys ja ilmasto löytyy pohjoismaiden lisäksi pohjoisamerikasta. Täällä jää on aina nastojen karhentamaa, pohjois amerikassa tiet on suolattu suliksi, tai sitten vähäisen liikenteen pikkuteitä jotka eivät juuri kiillotu.
Muutama vuosi sitten kävin postin terminaalista hakemassa tavaraa, sieltä poistuttaessa piti ajaa tietä siellä terminaalialueella, jossa kuvittelisin liikenteen olevan lähes yksinomaan kuorma-autoja nastattomine renkaineen. Se tienpätkä oli kusisen liukas uusilla nastarenkaillakin, mutta ei tuon perusteella kovin jyrkkää johtopäästöstä voi tehdä.
Tekniikan maailman tuoreimmassa talvirengastestissä parhaan nastarenkaan jarrutusmatka jäällä 33,3 metriä, ja parhaan kitkarenkaan 47,2 metriä eli ~42 prosenttia enemmän. Iltalehden (surkeasti otsikoidussa Viisi tilannetta, joissa kitkarengas ei toimi Suomen talvessa) uutisessa Nokian renkaiden mukaan jarrutusmatka -1 asteessa kitkarenkaalla ~40 prosenttia pidempi kuin nastarenkaalla. Molemmissa jarrutusmatka mitattu 50 km/h nopeudesta nollaan.
Mikä motiivi, tai tarve, on siis päästä niitä kitkarenkaita testamaan "nastojen karhentamalla jäällä"? Meinaatko että niin Tekniikan maailman, kuin Nokian renkaiden, tuottama testidata on tehty olosuhteissa, joissa jään pinta on tarkoituksellisesti tehty sellaiseksi, että kitkarengas pysähtyisi mahdollisimman hyvin, ja edes tuo ~40 % pidempi jarrutusmatka 50 km/h ei kuulosta oikealta vaan kitkarenkaisen auton pitäisi liukua kuin ikiliikkuja kohti äärettömyyttä. Itse väitän, ja uskon (hox! molemmat siis ilman faktaa), että nuo ovat ns. labratuloksia, ja tosielämässä tuon pahempaa tienpintaa ei käytänössä kohtaa.
SUMMARUM: Jarrutusmatkan voi sanoa olevan talviolosuhteissa 50 km/h nopeudesta uudella kitkarenkaalla 0~40 prosenttia pidempi, kuin uudella nastarenkaalla, eli 0~17 metriä. 50 km/h nopeudessa suositeltu turvaväli on vähintään 50 metriä, joten edes 2 sekunnin reaktioajalla niillä kitkarenkailla ei rysäytä pahimmalla jäälläkään sen nastarenkailla ajavan perään. Todellisuudessa se tienpinta ei välttämättä ole edes sitä täydellistä peilijäätä, jolloin jarrutusmatkojen ero kaventuu.
P.S. Samaisessa TM:n testissä käsittelykoe jäällä (kierrosaika) kesti parhaalla nastarenkaalla 44,4 sekuntia ja parhaalla kitkarenkaalla 50,4 sekuntia.
Nastarenkaat menettävät nopeasti parhaan pitonsa, kitkat eivät.
teknikensvarld.expressen.se
Kun testaamme tien ominaisuuksia jäisellä testiradalla, erot kasvavat jälleen ja on selvää, että nastarengas on menettänyt terävänsä. Kun käytetty pohjoismainen nastaton toimii lähes yhtä hyvin kuin uusi serkkunsa, käytetty nastarengas menettää suuren osan kapasiteetistaan. Kokemus uuden ja käytetyn välillä on kuin yö ja päivä – turvallisesta, nopeasta ja ennustettavasta rikkinäiseen, vaikeasti käsiteltävään ja selvästi hitaampaan. Käytetty pohjoismainen nastaton on parempi kuin käytetty nastaton. Osittain välittyneen tunteen ja osittain renkaan suorittamien kierrosaikkojen perusteella. Samaan aikaan käytetty nastoitettu ja käytetty Keski-Eurooppa toimivat lähes samalla tasolla. Ero niiden välillä on mitätön ja tämä korostaa päätelmäämme
Gamla dubbdäck är farliga
Nya dubbdäck ger ett grepp på is som är överlägset alla andra däcktyper, men greppet håller inte i längden visar Teknikens Världs tester.
teknikensvarld.expressen.se
Kun testaamme tien ominaisuuksia jäisellä testiradalla, erot kasvavat jälleen ja on selvää, että nastarengas on menettänyt terävänsä. Kun käytetty pohjoismainen nastaton toimii lähes yhtä hyvin kuin uusi serkkunsa, käytetty nastarengas menettää suuren osan kapasiteetistaan. Kokemus uuden ja käytetyn välillä on kuin yö ja päivä – turvallisesta, nopeasta ja ennustettavasta rikkinäiseen, vaikeasti käsiteltävään ja selvästi hitaampaan. Käytetty pohjoismainen nastaton on parempi kuin käytetty nastaton. Osittain välittyneen tunteen ja osittain renkaan suorittamien kierrosaikkojen perusteella. Samaan aikaan käytetty nastoitettu ja käytetty Keski-Eurooppa toimivat lähes samalla tasolla. Ero niiden välillä on mitätön ja tämä korostaa päätelmäämme
Tulevaisuus näyttäisi olevan nastattomissa renkaissa. Perinteisesti nastarenkaita on käytetty merkittävässä määrin Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa (erityisesti Venäjällä). Ruotsissa ja Norjassa siirtymä kitkarenkaisiin on jo hyvin pitkällä ja trendi tuskin kääntyy. Kohta tilanne on se, että nastoille ei enää ole markkinoita, etenkin kun suuri nastarengasmaa Venäjä sekoilee omiaan. Tämä tullee näkymään rengasvalmistajien panostuksessa.
Nuo turvaväleihin perustuvat laskelmat voi kyllä ohittaa epärealistisinä
Siis sen takia, että hyvä jos 120km/h nopeuksissakaan enemmistö pitää 50m turvaväliä.
Itse pyrin aina pitämään turvaväliä, koska inhoan perseessä kiinni ajoa.
Mutta käytännössä 99,99% ajasta jos joku ajaa takana, niin väli on 2-10m luokkaa taajamassa ja 5-10m maantiellä.
Tietysti jos enemmistö olisi tarpeeksi älykästä ja turvallisuudesta välittävää, niin turvavälien nimissä ero ei olisi suuri. Tietysti esim hirvi, jalankulkija, pyöräilijä jne voi pompata jostain eteen ja näin turvavälit ei päde asiaan.
Mutta eikös sen renkaan tärkein puoli ole nimenomaan toimivuus ääritilanteissa, kun turvallisuutta miettii?
Itsellä on kia rio:ssa 6v vanhat vähän ajetut Nokian Hakkapeliitta 8 nastat, emännällä kia riossa toista talvea alla olevat vähän ajetut merkkikitkat(ehkä contit tai Nokiat) ja näissä taajamanopeuksissa on jo huomattu huomattava ero
Nuo vanhat Nokiat joiden toimivuutta itse epäilin, pitää huomattavasti paremmin jäisellä tiellä taajamassa samalla reitillä samana päivänä. (Ajettiin huvikseen autoilla ristiin kun kiinnosti renkaiden erot). Esim jyrkässä mutkassa kitkat lähti luistamaan ~30kmh vauhdissa ja nastat ~40-45km/h.
Tamppaantuneella lumella ei ehkä niin suurta eroa ollut, mutta nastat tuntui kuitenkin pitävän paremmin.
Molemmilla kuitenkin pärjää ihan hyvin, mutta kyllä itse nastoilla ajelen mieluummin.
Eli ainakin näissä lähes identtisissä autoissa "pilaantuneen vanhat" nastat vaikuttaa vielä toimivan paremmin kuin ~2000-3000 km ajetut kitkat
Suositeltu turvaväli: Maantienopeuksilla välin tulee olla noin 4 sekuntia ja metreinä sama kuin nopeuslukema – 80 km/h vauhdilla siis 80 metriä. Turvaväli tekee liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaaä - Liikenneturva
Kun teillä nyt on taloudessa kaksi autoa niin ajapa ne mittanauhalla mitaten 10 metrin päähän toisistaan, ja tule ilmoittamaan miltä tuntuu turvavälinä maantienopeuksia ajatellen.
Nämä kaikki mutuilut jätän mutuiluiksi, ml. nämä empiiriset tutkimukset, jotka vie keskustelua aina hyvin eteenpäin (NOT!).
Jos sä haluat ajaa nastarenkailla ja perustella sitä ns. maksimaalisella turvallisuudella ääritilanteissa, niin ole hyvä vain, niin saa tehdä; faktahan se on. Kun itse ajan kitkarenkailla ja jätän keskimääräistä pidemmän (suositellun) turvavälin, niin se ei ole keltään pois, ei edes siltä takana tulevalta nastarengaskuskilta joka jättää sen pienemmän turvavälin.
TM:n uudessa rengastestissä jäällä kierrosaika testiradalla oli parhaalla nastarenkaalla 44,4 sekuntia ja parhaalla kitkarenkaalla 50,4 sekuntia. Jos minä tällä erolla kuolen ääritilanteessa (esim. väistö) kitkarenkaiden käytön vuoksi niin hyvä on sitten. Oma kokemus kitkarenkaista on ollut 10 vuoden aikana se, että niiden käyttöön liittyvästä ennakoivasta ajotyylistä huolimatta pito on aina yllättänyt positiivisesti.
Aivan sama mitä maanteille liikenneturva suositteleen, väitteesi 50 metriä suuremmista turvaväleistä kaupunkiliikenteessä on edelleen täyttä utopiaa.
Oikessa tosielämässä, varsinkin liikennevalo-ohjatussa liikenteessä, ei autojen välit kaupungissa ole monessa tavanoimaisessa liikennetilanteessa kuin se kymmenen metriä tai alle.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 10 220
Taajamissa noin oletuksena viidenkympin yleisrajoitus, ja hyvän kelin minimi turvavälisuositus 2 sekunttia. eli n 30 metriä. toki talven liukkailla kannattaa olla pidempi, ja ei siellä taajamassakaan kannata ajella toisen kontissa.
Jos vauhti tippuu nollaan, esim jos saavutaan risteykseen, liikennevalo ohjattulle alueella ja pysähdytään valoihin, niin ei silloin tarvi mitään 50 metrin (* välejä yleisesti pitää kun jono seisoo, tasaisella voi olla jo varsin lähellä, ylämäessä vähän enemmän, sen verran että edellä oleva pääsee vaivatta lähtemään.(**
Sitten kun valoista lähdetään, niin väli sitten metreissä venyy nopeuden kasvaessa.
(*
Perus suositus menee että riittävä ajallinen väli, ja seisovassa jonossa kohtuullinen väli tekee lähdöstä helpompaa ja sujuvampaa.
(**
Jos siis ahdas risteysten väli, missä joutuu / kannattaa tiivistää. Näitä voi olla esim isompien kasvukeskusten keskuistoissa.
Taajamissa on lisäksi yleistyneet allennetut rajoitukset, 40km/h ja 30km/h, mutta turha sitä toisen kontissa on siltikään roikkua, jos liikenne tilanne ruuhkainen, niin ei silloin kannata tarpeettoman isoa väliä pitää.
jos jono etenee kolmeakymppiä, niin kymmenellä metrillä on se reilu sekuntti, jos kokoajan tervänä niin joo, hyvällä kelillä kyllä selviää, mutta onko se nyt tavoiteltavaa.
Perus suositus menee että riittävä ajallinen väli, ja seisovassa jonossa kohtuullinen väli tekee lähdöstä helpompaa ja sujuvampaa.
(**
Jos siis ahdas risteysten väli, missä joutuu / kannattaa tiivistää. Näitä voi olla esim isompien kasvukeskusten keskuistoissa.
Taajamissa on lisäksi yleistyneet allennetut rajoitukset, 40km/h ja 30km/h, mutta turha sitä toisen kontissa on siltikään roikkua, jos liikenne tilanne ruuhkainen, niin ei silloin kannata tarpeettoman isoa väliä pitää.
jos jono etenee kolmeakymppiä, niin kymmenellä metrillä on se reilu sekuntti, jos kokoajan tervänä niin joo, hyvällä kelillä kyllä selviää, mutta onko se nyt tavoiteltavaa.
Viimeksi muokattu:
Käytin alkuperäisessä viestissäni 50 km/h nopeudessa turvaväliä 50 metriä, viimeisintä liikenneturvan suositusta tarkistamatta. Jos nyt sitten katsotaan se liikenneturvan suositus niin taajamissa etäisyyden on oltava metreinä vähintään puolet käytetystä ajonopeudesta (esim. 40 km/h – 20 m).
Mikä viestin pointtisi on? Sekö, että kun käytin alkuperäisessä viestissäni 50 km/h = 50 metriä turvaväliä, niin sen sijaan minun olisi pitänyt käyttää 50 km/h nopeudessa esittämääsi kaupungissa tavanomaisen liikennetilanteen turvaväliä eli 10 metriä tai alle? Eipä siis ihme että rytisee peräänajoja, kun tavanomaisella yhden sekunnin reaktioajalla 50 km/h nopeudessa ehtii törmätä toisen perään max. 10 metrin turvavälillä jo ennen, kuin ehtii edes alkaa jaruttamaan.
Olet oikeassa, kyllä rytisee. Onneksi autot ei kuitenkaan pysähdy 50 km/h -> 0 km/h välittömästi, niin kuin tuossa olet laskenut. Silloin voisi rytistä aika useinkin ja eikä jarruttajankaan keho varmaan tykkäisi niistä äärettömistä G-voimista.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 10 220
Ketjussa ollut tuoreempiakin testejä, vajaakieliselle juttu ei ehkä avautunut ihan kunnolla, lainauksesi taisi olla mädän rusinan poimintaa. Toki tärkeä kohta, toisessä jää kohdassa prosentti oli pienempiä, tosin myös vähän outoja, vs mitä uusissa kotimaisissa rengas testejä, ehkä ymmärsin väärin.
Artikkelli oli reilun kymmenenvuoden takaa, en tiedä miten siellä nastasäännöt, vertautuu meihin. Pohjoismaiset kitkat on kehittyneet, no Suomessa nastatkin, myös rajoitukset niiden osalta.
En tuossa osunut silmään , tai en huomannut, oliko ne verokkin talvirenkaat ajeltu Falunia etelämpänä, vai pohjois Ruotsissa.
50 km/t = 13,89 m/s. Sekunnin reaktioajalla (10 metrin turvaväli haihtunut pois) peräänajon estää vain se, että oma auto pysähtyy täysjarrutuksessa nopeammin kuin edellä ajavan; perässäroikkujan täytyy toivoa ettei edessä olevalla ole nastarenkaita
Mutta joo tuolta osin meni omassa viestissäni mutkat suoraksi, tosin vähemmän kuin näissä kaupunkinopeuskissa turvaväli lähes aina ihmisillä enintään 10 metriä -viesteissä.
Näinhän se on. Kun tuolla Kehän autojonoissa ajelee talvisin, joutuu usein annostelemaan jarrutusvoimaa ihan sen takia, että perässä tullaan liian lähellä. Voimakkaalla jarrutuksella voisi helposti rytistä. Pakkotilanteessa ei tietysti mahda mitään. Täysjarrutuksen tarvetta voi tietysti ehkäistä pitämällä itse sitä turvaväliä eteen reilusti.50 km/t = 13,89 m/s. Sekunnin reaktioajalla (10 metrin turvaväli haihtunut pois) peräänajon estää vain se, että oma auto pysähtyy täysjarrutuksessa nopeammin kuin edellä ajavan; perässäroikkujan täytyy toivoa ettei edessä olevalla ole nastarenkaita
Mutta joo tuolta osin meni omassa viestissäni mutkat suoraksi, tosin vähemmän kuin näissä kaupunkinopeuskissa turvaväli lähes aina ihmisillä enintään 10 metriä -viesteissä.
Nyt alkaa faktat olla jo vähän sinne päin, mutta muuten ollaan aika pahasti hakoteillä.50 km/t = 13,89 m/s. Sekunnin reaktioajalla (10 metrin turvaväli haihtunut pois) peräänajon estää vain se, että oma auto pysähtyy täysjarrutuksessa nopeammin kuin edellä ajavan; perässäroikkujan täytyy toivoa ettei edessä olevalla ole nastarenkaita
Yleisesti taajamassa suositellaan myös kahden sekunnin turvaväliä. Käytännössä tämäkään ei toteudu valoista lähdettäessä, pysäytykseen tultaessa tai nykivässä jonoutuneessa ruuhkassa. Ja valitettavasti kun itse ajan Helsingissä reilulla turvavälillä, provosoi se tietyssä ryhmässä syyn ajaa takapuskurissa kiinni.
Jokatapauksessa noissa metrilaskelmissa kannattaa kirjoittajankin sisältää faktojen lisäksi pari ihan oikeaa asiaa. Muuten noi ovat aivan turhaa lapsellisten uskomusten viljelyä:
- Auto ei pysähdy ikinä seinään. Jarrutusmatkaa on aina enemmän kuin pelkkä turvaväli.
- Reaktioaika on harvoin takana olevalla sekunnin pidempi. Hsrva tilanne taajamassa alkaa edellä olevan jarruvsloista. Hyvin usein takana oleva näkee tilanteen paremmin ja aloittaa jarrutuksen aiemmin.
Enkö minä tässä
juuri korjannut että mutkat tuli vedettyä suoraksi siinä, että auto pysähtyisi seinään. Ihan samaan tapaan kun täällä vedettiin mutkia suoriksi näistä turvaväleistä
Vai jättääkö joku todella että suurin osa autoilijoista pitää maantiellä (>=60 km/t) jatkuvasti vain 5~10 metrin turvaväliä. Ja jos se ei tullut selväksi niin taajamassakaan (<=50 km/t) omat havaintoni ei tue tuota muiden autojen jatkuvaa enintään 10 metrin turvaväliä.
Koko homma lähti tästä alkuperäisestä viestistäni
johon tultiin valittamaan että 50 km/t 50 metrin turvaväli on liikaa. Ketjun otsikko huomioiden monien viesti ei ole sen koommin enää liittynyt mitenkään renkaisiin, vaan siihen, mikä on sopiva turvavälisuositus, mikä on todellinen turvaväli yms.
Minä väitin että 50 km/t nopeudessa kitkarenkaalla jarrutusmatka jäällä on nastarenkaisiin nähden 0~17 metriä enemmän oletuksella, että on vertailussa on parhaat nasta- ja kitkarenkaat. Väitin myös että tuon isompi se ero ei ole, koska en usko että testiolosuhteissa olisi jotenkin suosittu kitkarenkaita "karhentamalla jään pintaa nastarenkailla".
Mitä sinä siis ketjun aihe, ja tuo alkuperäinen viestini huomioon ottaen, väität, siis muutenkin kuin pätemällä siitä mikä on turvaväli kaupunkinopeuksissa?
Väitätkö että:
- kaupunkinopeuksissa 2 sekunnin turvavälillä ja 1 sekunnin reaktioajalla kitkarenkaita ei saa käyttää, koska jäällä takana tuleva kitkarenkailija rysättää edellä olevan nastarenkailijan perään, jos molemmilla nopeutta 50 km/t ja edellä oleva tekee täysjarrutuksen?
- näinhän itse asiassa tapahtuu, jos se kitkarenkaan jarrutusmatka on tuossa sen 17 metriä pidempi. Väitätkö siis että kitkarenkaat ovat täten vaaralliset/kelvottomat tuolla 2 sekunnin suositusturvavälillä 50 km/t taajamanopeudessa, jos oletetaan 1 sekunnin reaktioaika?
- kun kaupunkiliikenteessä turvaväli tavanomaisissa liikennetilanteissa on enintään sen 10 metriä (<-- tämä väitteesi), niin kitkarenkaat ovat hyödyttömät/vaaralliset, koska 50 km/t nopeudessa nastarenkaisen tehdessä äkkijarrutuksen, rysäyttää kitkarenkailja perään vaikka reaktioaika olisikin nolla?
- vai mitä vittua sinä nyt yrität sitten väittää, muuta kuin hyödyttömiä nollapostauksia?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 639
Kyllä ne perkeleet enimmäkseen ihan omalla ajavat.
No tämähän tietysti sitten koskee myös niitä nastoitettuja kitkoja, joilla useimmat Suomen talviliikenteessä ajavat. Tarkoittanet sellaista tilannetta, jossa tien pinnassa on suolauksen jäljiltä sellaista vaseliinimaista mössöä ja tämä sula paska kerrostuu renkaan kuvioon. Näinhän siinä tosiaan käy. Kasvipeitteessä tai mudassa ruopiessa homman huomaa helposti ja pito katoaa ihan surkeaksi.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 10 220
Tämä uutta tietoa, tapa erityisen suosittua kehillä ja niiden sisäpuolella, niin väistämättä tuo mieleen että jokin yhteys omistamattomuuteen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 463
Miksi kehillä ja niiden sisäpuolella liikkuvat ajaisi jollain muulla kuin omalla autolla sen enempää kuin muuallakaan?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 639
En myöskään heti hoksannut, mutta uudelleen asiaa miettien tässä saattaisi olla jokin sellainen viisastelu, että auton omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö. Kainuun nälkämaillahan on kunnia-asia ostaa auto käteisellä, siinä missä isoilla kirkoilla stereotyyppisesti otetaan velaksi uusi joka vuosi tms.
Kuitenkin asiallisesti puhuen kun ei ajeta omalla autolla, se tarkoittaa paremminkin että kyseessä on vuokra-auto, työnantajan auto tai vaikka isän. Esimerkiksi henkilökohtainen liisari on mitä suurimmassa määrin oma auto.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 10 220
Ajatus perustuu johonkin vanhaan uutiseen/tilastoon työsuhdeautoista. Myös vuokra/leasing suosio painottuu uusiin autoihin.
Toki asukkaitakin alueella paljon, mutta ymmärtääkseni ihan suhteellisestikkin uutta autoa, työsuhdeautoa, leasing autoa.
Jos rahoitusyhtiön omistamat autot lasketaan myös jonkin muun omistamiksi, niin varmaan maakunnissakin monella perus duunarilla rahoitusyhtiön käytetty auto alla, en ihan varma tarkoitettiinko noita, ei oikein sovi ajatukseen.
Kun yritti tänään selvitä hengissä polkupyörällä Turun äärimmäisen heikosti hoidetulla kaduilla, näki että jääkentillä pito-ongelmia kohtasivat niin kitka- kuin nastakuskit. Nastarenkailla valtava hyöty se, että kevyt liikenne kuulee kun pito suojatietä lähestyvältä on kadonnut.
Tässäkin ketjussa hiuksia halkovat nastakitkaväittelijät toisinaan unohtuvat, että suurinta roolia pitoon, siellä missä on eniten liikennettä, tekevät sää sekä puutteellinen tienhoito. Suomen kunnissa on tässäkin hyvin eriarvoinen tilanne ja kaikkialla ei teitä jätetä hoitamatta kuten vaikkapa Turussa.
Tässäkin ketjussa hiuksia halkovat nastakitkaväittelijät toisinaan unohtuvat, että suurinta roolia pitoon, siellä missä on eniten liikennettä, tekevät sää sekä puutteellinen tienhoito. Suomen kunnissa on tässäkin hyvin eriarvoinen tilanne ja kaikkialla ei teitä jätetä hoitamatta kuten vaikkapa Turussa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 639
Juuri Turussa tuli joskus vuosi pari sitten ajettua vihamielisimmässä kaupunkikelissä jonka muistan, ja se ei ollut säästä kiinni. Parin päivän loskat jäädytettiin kaduille ja tien pinta oli kovaa korkeaa louhikkoa. Kysymys ei ollut enää pidosta tai juuttumisen vaarasta vaan jäätä oli joka paikassa niin paljon, että kaikesta varovaisuudesta ja keskittymisestä huolimatta joutui pelkäämään auton vaurioitumista ajokelvottomaksi. Aiemmin olen nähnyt samanlaista vain Venäjällä.
Siinä ei sitten renkailla ole väliä- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 639
Onneksi oli hyvät lähes uudet parhaan tason talvirenkaat, kun olin vieraassa kaupungissa parin päivän reissulla. Tässäkään ei ollut oleellisinta, että ne olivat nastalliset.
Jos tällaiset olosuhteet olisi kotipuolessa, olisi ehkä parasta että alla olisi aivan kekkoset, joilla ei pääsisi kotipihasta liikkeelle autoa rikkomaan.
Tien kunnossapitoa ei tosiaan käytännössä edes aloitettu noiden parin päivän aikana, vaan sama jää oli joka paikassa. Tilanne muuttui vain siten, että autoista levisi osia tielle.
E: Enkä siis edes dramatisoinut lapinlisällä. Siellä lojui kaduilla ja kadun sivussa pohjakosketuksesta murskaantunutta muovia, sisälokasuojia, etupuskuri, pakoputkiosia jne. Oli pelottavaa lähteä kokeilemaan, millaisen muovipulkan päältä löytää luisun tai minkä merkkisen auton koiranluu menee renkaaseen pystyyn.
Viimeksi muokattu:
Nyt alkutalvena lunta on satanut niin pienissä erissä, että sen on vain annettu jäätyä ja tamppautua. Hiekkaa säästellään siihen kun jää alkaa sulaa.
Perkeleen liukas se kerros on, en tiedä kauanko ne sen antaa vielä kasvaa ennen kuin tilataan höylät.
Pyrres
Apina koulutuksessa
- Liittynyt
- 18.07.2017
- Viestejä
- 3 825
Joo kyllä se on parissa paikkaa ollut oikein mukavan liukasta kun lähtenyt esim kotipihasta jossa iso parkkis joka pakkautunut mukavasti. Kakkosella ja kolmosellakin puskee pienellä kaasulla perää irti jos käännät yhtään.
On tuolla muualla ollut toki jäällä liukasta mutta ihan hyvin on kitka pitänyt ja ei ole tarvinnut miettiä että päätyy puskaan kun syöttää menemään. En tiedä pitäisikö olla yllättynyt vai ei mutta hyvin toimivat nuo uudet renkaat autossa missä ei mitään ajoapuja ja painoakin alle tonni. Itseasiassa tuo paino oli asia mikä pisti mietityttämään ensimmäisenä kun ottaa huomioon miten isoja möhköjä nykyautot ovat. Toinen oli saako jäisissä mäissä auton liikkeelle mutta ainakin tähän mennessä pientä luikertelua lukuunottamatta mennyt oikein nätisti.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 321
Tuoreella jääradalla. Joka harvoin on täysin peili. Sinne testaamaan
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 321
Painon lisäksi toinen asia mikä olisi kiva nähdä testissä, on sama auto mutta eri levyisellä renkaalla. Jos vakio vaikka 255 niin miten käy liukkaalla kelillä jos olisikin 245 tai 265. Toimiiko se pizzaleikkuri oikeasti paremmin saman auton alla, vai onko suurempi kosketuspinta-ala hyödyllisempi
Pyrres
Apina koulutuksessa
- Liittynyt
- 18.07.2017
- Viestejä
- 3 825
Sanoisin että tuossa mennään tilanteeseen että eroja saa suuntaan ja toiseen riippuen mitä haluaa painottaa. Rengasmerkin/mallin painotukset missä sitä pitoa halutaan, testiauton kokonaispaino ja itse se testiradan pinnan tarkka tyyppi (kuivaa vähän karheaa jäätä, vetistä peiliä, puolilumista jne). Molemmilla olen pärjännyt mutta kyllähän sitä jossain vaiheessa päästään tilanteeseen jossa leveydestä on vain haittaa. Kuplalla tuli tuo opittua kun vaihtoi renkaat 155 leveistä 185 leveisiin renkaisiin (uudet hyvät kumit eli ei niistä johtuvia ongelmia). Tuo 30mm hyppy nosti vesiliirron herkkyyden kuplan kevyen keulan kanssa todella suureksi vs vanha setup. 60kmh saattoi mennä nätisti keula veden päällä plaanissa. Ralliautoissahan nuo ovat aina kapeita mutta on myös hiukan eri kaliiberin piikit renkaissa, autot "hiukan" eri kaliiberin alustan osilla yms ja ajotapa varsin erilainen.
EDIT: Tuollaisen löysin pika googlella.
- Winter has the largest variety of surface conditions, meaning that the roads could be dry, wet, covered in snow, ice mud and slush, creating a need for the best winter tyres.
- On soft surfaces, such as deep snow, wider tyres are better, as smaller tyre pressure prevents the wheels from getting stuck in the snow.
- Narrow tyres, on the other hand, are superior on hard surfaces, where the increased pressure results in greater grip.
- If you often drive on roads covered in hard snow or ice, typically found on infrequently maintained local roads, it's better to fit narrow tyres.
- If you drive on main roads and city streets, which are typically well maintained, it is better to use standard tyres
– In the winter, narrow tires are better under extreme conditions as they provide higher surface pressure against the road. Narrow tires also work better than wider ones in loose snow and slush. Wider tires, for their part, will offer more grip on hard surfaces, Martin Dražík says.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 321
Voisin kuvitella että syvällä ja pehmeällä alustalla, kuten pakkaamattomassa lumessa, leveät renkaat ovat paremmat. Vähän kuin moottorikelkan matto. Puhutaan tosin todella syvästä lumikerroksesta mihin autolla ei välttämättä ole asiaa lainkaan. Sitten taas jos vastassa on kiinteää pintaa, ja sen verran vähän lunta/loskaa että rengas ottaa oikeasti sinne kiinteään pintaan kiinni, on kapeampi rengas parempi korkeamman paineen ansiosta.
Eli tieliikenteessä käytännössä suurempi hyöty tulee kapeammasta renkaasta talvella, tämä todennäköisemmin painuu sen lumen/loskan/veden läpi ja ottaa kontaktia tien pintaan.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 5 237
Käytännössä sen leveän renkaan pitäisi olla ihan kohtuuttoman leveä että siitä alkaisi olla lumessa merkittävää hyötyä. Kapea rengas joka leikkaa lumen läpi on käytännössä parempi
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 5 237
Tulee vaan helvetin kalliiksi kun sinne pitäisi organisoida se normaali liikenne pelkillä kitkarenkailla.
Eihän luonnon jää normaalisti kovin liukasta ole, vain silloin kun on sellaiset olosuhteet että sitä pintaa on hieman sulatettu. Ja jos sitä autoilla hierotaan, niin siinähän sitä pintaa hieman sulatetaan.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 321
Sulatetaan mutta hieman erilailla kuin emissiivisestä lämmönlähteestä. Renkaat hieman tarttuvat sulaan materiaaliin ja asettavat epätasaisesti sitä takaisin. On mahdollista että se ei kiillotu kovin paljoa
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 5 237
Siksipä sitä pitäisi testata että tiedettäisiin miten se käyttäytyy. Yleisesti hyväksytty virallinen käsitys on että kiillottuu todella liukkaaksi, jonka takia nastojen kieltoa ei olla ottamassa käyttöön.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 321
Täyskieltoa en itsekään kannata, kyllä niitä peilijäisiä teitä löytyy kyllä. Itsekin viimevuonna sellaiselta itseni löysin, ei ollut hiekoitettu vielä. Kitkat alla kylläkin ja siitäkin selvittiin, kiireessä ei tosin kannata sellaista tietä käyttää. Tosin ei nastoillakaan kannata sellaisella pinnalla kovin lujaa ajaa, vaikka olisikin maantien yleisrajoitus.
Missähän tällainen virallinen ja yleisesti hyväksytty käsitys on julkaistu?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 5 237
Nomelko säännöllisestihän lehdistö tekee juttuja talvesta ja liukkaudesta ja siinä yhteydessä kaivavat jonkun asiantuntijan ja ohjeistamispäällikön poliisilta tai trafilta kertomaan suuremman totuuden.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 378
Leveä rengas on lumikelillä maantiellä kamala. Auto nousee PALJON helpommin lumiliirtoon kuin vesiliirtoon.
Skenariona siis jos on satanut reippaasti puuterilunta maantielle ja avaa ns. uutta latua.
Skenariona siis jos on satanut reippaasti puuterilunta maantielle ja avaa ns. uutta latua.
Ihmeellisiä ongelmia teillä sitten on. Minulla on autossa renkaat 225/50 eikä ole ollut koskaan mitään ongelmia lumi- tai vesiliirtojen kanssa. Suosittelen sovittamaan ajonopeuden kulloisellekin kelille sopivaksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 378
Eihän se muuta tee kuin rajoittaa juurikin mahdollista ajonopeutta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 639
Monessa kontekstissa tuollaista kokoa luonnehdittaisiinkin ennemmin kapeaksi kuin leveäksi, joten anekdootti jää nyt hivenen ohueksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 378
185 on hyvä leveys talvirenkaaseen
Pyrres
Apina koulutuksessa
- Liittynyt
- 18.07.2017
- Viestejä
- 3 825
No olihan tuo jossain vaiheessa todella leveä. Ja vielä nykyäänkin on esim hot hatchejä 205 tai 215 leveillä läskeillä. Teslakin joka on iso painava ja tehomallissa se 500hp/700nm ja silti "vain" 235 vai 245 leveät vakiona. Ei tuosta niin tolkuttomasti aikaa ole kun Golfin kokoluokan autoissa oli vakiona se 175 ja isommat optioita.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 134
Ostin itselle tuossa about kuukausi sitten 185 leveät kitkarenkaat ja olen kyllä tykännyt. Varsinkin tässä oulun korkeuden sohjopaskassa ja irtolumella tuntuu erinomaisen mukavilta ja pitäviltä. Maaliskuun pääkallokeleissä toki voi tulla nastoja ikävä.185 on hyvä leveys talvirenkaaseen
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 639
Juu on. Mutta monessa autossa tuo tarkoittaisi että kyseessä on talvikäyttöä varten erikseen kavennettu koko. Tarkoitin, että ainakaan tuo ei ole esimerkkinä mikään osoitus siitä, että leveäkin rengas toimii lumessa ja talvessa hyvin.
Pyrres
Apina koulutuksessa
- Liittynyt
- 18.07.2017
- Viestejä
- 3 825
Juu ei nykyään. Mutta tuokin riippuu autosta. Kevyt auto ja 225 leveät kumit=kyllä sen eron huomaa. Mutta juu ei tuo toki paras esimerkki ole nykyajalta. Sanoisin että 245 ja yli kun mennään, aletaan olla niissä plaaniin nousevissa etenkin jos yhtään kevyempi auto alla.
Riippuu varmaan millasen auton alla ovat. Itsellä nastat 225/55/17 ja kyllä nämä pienemmässä sedanissa olisivat leveät, mutta nykyisessä 5-sarjalaisessa tuntuu olevan aika buenot.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 378
3BG 1.9TDI passatissa huomasi selkeän eron 235 ja 185 leveän talvinakin välillä juuri tuossa plaanaustaipumuksessa maantienopeuksilla niin sohjossa kuin puuterilumessa.
Muuten eron huomasi lähinnä renkaan hinnassa
Pyrres
Apina koulutuksessa
- Liittynyt
- 18.07.2017
- Viestejä
- 3 825
Juurikin näin. Se pari senttiä voi olla sopivan painoisessa tai kokoisessa autossa yllättävän iso ero. En nyt jälkikäteen halua edes miettiä minkälainen oma MX-5 olisi jos olisin ostanut 205 leveät läskit talveksikin. 175 leveät nyt alla ja hyvin tuntee loskavallit, 205:t alla varmaan keula haukkaisi huomattavan herkästi.
Uutiset
-
Ensimmäiset testitulokset Snapdragon 7+ Gen 2 -järjestelmäpiiristä lupailevat jopa viime vuoden lippulaivaluokan suorituskykyä
20.3.2023 12:05
-
Kyberturvallisuuskeskus: Samsungin Exynos-piirisarjasta on löydetty useita kriittisiä haavoittuvuuksia
20.3.2023 10:30
-
Näkökulma: Keskihintaluokan puhelimien suorituskyky polkee paikallaan, mutta muutoksen tuulet puhaltavat horisontissa
17.3.2023 15:00
-
Intelin uusi Xeon w9-3495X saavutti 5,5 GHz ja liki 1900 wattia ylikellotustesteissä
17.3.2023 14:48
-
Samsungin 9-ytimisen Exynos-järjestelmäpiirin tiedot vuotivat nettiin
17.3.2023 14:42
Uutisia lyhyesti
-
Suomalainen Youtube-tekniikkakanava JNS Tech lopettaa- Vastauksia: 53
-
NVIDIAlta uusi pelibundle GeForce RTX 40 -sarjalle- Vastauksia: 2
Käyttäjiä paikalla
- hytar
- samupyh
- njs
- Namel
- uhrakki
- H0rna
- Treidaaja_76
- nethsii
- SIk
- nepax
- ekali
- miGi
- Humppaavajeesus
- Jiiam
- Copper
- Rantakemisti
- atu-c2
- PotkuMunille
- JSV
- emnait
- Snowman
- angle
- vannatink
- Smokehound
- Jaurakkajärvi
- HeZaH
- 2060Zen
- Christopher
- Smasulis
- jarppi83
- beefcake
- Thantos
- Kvarkki
- Bants
- Taikuri
- Waldo
- Flashman
- aoronkainen
- Merlin
- jalevizky
- Tiwz
- Neo
- Jammaz
- Dindu Muffin
- mikkom81
- Kaj-tzu
- Lurjus
- habaza
- AkQ
- Grymstone