Nasta -vai kitkarenkaat?

[Jumputin]

Ennen kuin kitkarenkaiden turvallisuudesta pystytään sanomaan tarkempaa, pitäisi tehdä tutkimus, jossa sekoittavat tekijät on otettu huomioon. Eli käytännössä tutkimus, jossa olisi esim. kaksi isoa ryhmää jaettuna rengastyypin mukaan. Ryhmät mahdollisimman isoja, joissa paljon variaatioita autoista ja autoilijoista. Pitkäkestoinen seuranta.

Lisäksi pitäisi tehdä labratason tutkimusta, miten vaikuttaa kitkoihin, jos nastat katoavat kokonaan(nastat karhentavat esim. jäätä, joka on kitkoille pitävämpi). Näitä tuloksia voidaan laskea sitten muihin tutkimuksiin mukaan.

 

[Mariini]

Puhutte kuin maailmassa ei olisi paikkoja, joissa ajetaan talvella ja nastarenkaat ovat yksinkertaisesti kielletty; siltikin niissä elämä sujuu läpi talven.

 

[Jayded]

On paikkoja, joissa ei käytetä talvirenkaita ja oli aikoja jolloin ei ollut talvirenkaita. Eli kesärenkaillakin pärjää. Mutta ei taida olla järkevää. Itselläkin on keskieuroopan kitkat toisessa autossa. Kyllä niilläkin pärjää, vaikka toiset sanoo hengenvaarallisiksi edes kokeilematta ja tietämättä sen enempää. Kyllä näkisin, että talvirenkaiden hankinnassa on aina tehtävä kompromisseja. Kuka painottaa mitäkin ominaisuuksia, mutta ei kai siinä ole kiistämistä, että nastarenkaissa on paras pito talvisissa olosuhteissa.

 

[Nomber]

Renkaat ja auto on mitä on, mutta ehdottomasti kaikkein suurin turvallisuuteen vaikuttavat tekijä löytyy siitä ratin ja penkin välistä. Ajonopeus olosuhteiden mukaan niin kaikki on hyvin.

No toki tulee ylläreitä kuten hirvi juoksee peilijäiselle tienpinnalle jonkun läpinäkymättömän esteen takaa jne. Mutta toisaalta osaava kuski ottaa tuon sekä alla olevan kaluston ominaisuudet huomioon ja ajaa sen mukaista nopeutta.

Nastat toki varmaan absoluuttisen pidon kannalta parhaat ainakin peilijäällä. Sohjossa ei sitten ehkä kuitenkaan?

 

[Alosi]

Eikös autoilu ole jo maailman mittakaavassa suomessa ihan riittävän kallista, ei me lisämaksua enää renkaisiinkin tässä tilanteessa tarvita

No, kun suomessa kerran ollaan, niin voisi hyvinkin lisätä haittaveron seuraavan mukaan:

a) 10% kun ajetaan nastarenkailla
b) 10% kun ajetaan nastattomilla renkailla
c) Ei lisämaksua kun ajetaan muun tyyppisillä renkailla, mutta tasa-arvon vuoksi kuitenkin vähintään 10%

Mitä muuten aiheeseen tulee, niin molemmilla pärjää kyllä. Itse kuitenkin olen hommannut nastat useammin kuin kitkat. Talvirenkaissa ehkä tärkeintä se, että ei hommaa kiinalaisia

 

[Jumputin]

Tuskin liikennekulttuuri hirveästi muuttu, jos kaikki vaihtaisi kitkoihin. Voi olla että alkuun ajeltaisiin varovaisemmin, mutta totuttuaan nykyinen meno jatkuisi. Ennakoiva ajotapa tuntuu olevan monella hukassa.

 

[Kaama]

Puhutte kuin maailmassa ei olisi paikkoja, joissa ajetaan talvella ja nastarenkaat ovat yksinkertaisesti kielletty; siltikin niissä elämä sujuu läpi talven.

Millasia talvia noissa paikoissa on? Suomen korkeudella ei taida olla kielletty missään.

 

[Mariini]

Esim Japani, Saksa (Alpit) ja jenkeissä Michigan.

 

[Walla]

Millasia talvia noissa paikoissa on? Suomen korkeudella ei taida olla kielletty missään.

Ruotsi on tietääkseni Suomen korkeudella ja siellä on samoin Norjassa kirjojen osuus moninkertainen kiitos nastatengasmaksujen ja sähköistyminen.

Laajempia kieltoja on sitten esim. Puolessa ja Japanissa, jossa on ihan talvikelejä. Eihän Suomessakaan se nasta edes hyödytä mihinkään niillä ultra-talvi -35 astetta keleillä, kun silloin kitka pitää sileällä jäälläkin yhtä hyvin, vaan siellä nollan tuntumassa.

Kyllä se on ihan mielikuvitusta, että nastat olisi joku välttämättömyys turvalliselle liikenteelle.
Samoin ihmetyttää tuo aina lehtiteksteissä toistuva ”kitkat ovat hyvä valinta jos ei tarvitse lähteä kelissä kuin kelissä”. Eipä ole vielä sellaista keliä ollut, että kitkoilla ei olisi pärjännyt hyvin. Mistäköhän kerran vuosisadassa keleistä tässä puhutaan?

Varsinkin kun ne pahimmat kelit on yleensä jotain sakeaa lumipyryä tai loskaa, jossa nastasta ei ole mitään iloa.

Eikös autoilu ole jo maailman mittakaavassa suomessa ihan riittävän kallista, ei me lisämaksua enää renkaisiinkin tässä tilanteessa tarvita

Ihan samaa mieltä siitä, ettei maksujen tasoa kuulu nostaa, mutta jos tuo voisi kyllä oikeasti parantaa autoilun kustannustilannetta, kun teiden kulutus vähenisi, varsinkin jos maksu ohjattaisiin korjausvelkaa hoitoon.

Tai sitten Norjan malli, jossa suurempien kaupunkien keskustoihin edellytetään maksullista nastalupaa.

Törkein tekijä kummassakaanhan ei olisi se maksu itsessään, vaan se ohjausvaikutus.

Kiitos mielipiteestä. Samoin kitkarenkailla ajaville +10% korkeampi liikennevakuutus kolarien ehkäisemiseksi.

Ajan itse siis kitkoilla.

Voisihan se rengastyypin lisätä vakuutustietohin, niin menisi vakuutusyhtiön tilaston mukaan kuten merkki, malli ja tehokin, eikä tarvisi spekuloida: sopii minulle. En kyllä usko, että se hintaa ainakaan nostaisi kitkoilla, ainakaan jos pohjoismaisen on eritelty.

 

[qtba]

Kyllähän sen esim. länsinaapurissa kuulee ja aistii, että nastoja ei monella ole. Iso vaikutus viihtyisyyteen. Ilmanlaadusta on ilmeisesti monenlaisia tulkintoja, mutta ainakin aistinvaraisesti tuntui paremmalta.

 

[Kaama]

Esim Japani, Saksa (Alpit) ja jenkeissä Michigan.

Noissa on selvästi eteläistäkin Suomea vähemmän pakkaspäiviä. Vaikka lunta voikin tulla paljon, olennaista on jää.

 

[HengaHox]

Lisäksi pitäisi tehdä labratason tutkimusta, miten vaikuttaa kitkoihin, jos nastat katoavat kokonaan(nastat karhentavat esim. jäätä, joka on kitkoille pitävämpi). Näitä tuloksia voidaan laskea sitten muihin tutkimuksiin mukaan.

Paikat missä nastatkin ruopii eniten eli risteykset ovat kaikista liukkaimpia paikkoja. Suorilla pätkillä harvemmin on yhtä liukasta kuin risteyksissä. Päätiet suolataan koska raskas kalusto ei käytä nastoja, vaan todennäköisesti samoja renkaita vuoden ympäri. M+S merkittyjä tottakai, mutta ei ihan "nordic" tason kitkat. Metsäteillä voi olla liukkaampaa, niistäkin selviää. Usein tien asukkaat joutuvat hiekoittamaan sen joka tapauksessa. En näe suurta ongelmaa.

 

[Walla]

Paikat missä nastatkin ruopii eniten eli risteykset ovat kaikista liukkaimpia paikkoja. Suorilla pätkillä harvemmin on yhtä liukasta kuin risteyksissä. Päätiet suolataan koska raskas kalusto ei käytä nastoja, vaan todennäköisesti samoja renkaita vuoden ympäri. M+S merkittyjä tottakai, mutta ei ihan "nordic" tason kitkat. Metsäteillä voi olla liukkaampaa, niistäkin selviää. Usein tien asukkaat joutuvat hiekoittamaan sen joka tapauksessa. En näe suurta ongelmaa.

Lisäksi tuo koko keskustelu on relevantti vasta silloin jos nastarenkaat kielletään täysin. Yleensä puhutaan, että jos alle 20 % renkaista olisi talvella nastoja voisi risteyksien kiillottaminen alkaa aiheuttaa ongelmia, joten palataan asiaan kun kitkoja on edes 2/3.

Ja siis ei sillä ettei tuokin ongelma ole ratkaistavissa, eipä se Ruotsin nastakieltokeskustoissakaan ole kauheasti tuntunut haittaavan.

 

[pulatunnus]

eipä se Ruotsin nastakieltokeskustoissakaan ole kauheasti tuntunut haittaavan.

Kuinka pohjoiseen Ruotsissa on noita kieltoja.

Suomessa Helsingissä pätkä, en nyt tiedä onko pohjoisemmassa.

Ruotsalaiset taasen asuu etelämpänä.

Edit:
Ilmeisesti "pohjoisimmat" mutta suomalaisittain etelässä Tukholmassa ja Upsalalla kieltoja joillain pätkillä. Haitta kai vähän riippuu mistä päin sitä liikennettä tulee.

Suomessa vähän se haaste että joillain rannikko/eteläreunalla nastat isolla massalla ei ole niin välttämättömät, mutta sisämaahan mennessä tilanne ei ole enään sama, ja kuitekin se liikenne suuntatuu sinne päin/sieltä päin eikä etelään merelle (no viroon, Talinna vs Upsala)

 

[TeknoR]

Mua ainakin rassaa tossa se että käytännössä vasta ne testivoittajakitkat, tai kärkipään renkaat (eli kalliimman pään) on ihan kelvollisia .... Ne on taas perusnastarenkaita huomattavasti kalliimpia. No, eihän se varmaan uuden auton omistajalle tunnu, mutta itelläni ei ole koskaan kovin uutta autoa ole ollutkaan joten hinta edellä on menty renkaidenkin kanssa, kuitenkin vältellen pahimmat kiinalaiset renkaat. Ei ole vielä ollut kannattavaa hankkia hyviä kitkoja, esim nokian, michelin, conti jne kun ovat tuntuvasti hintavampia vrt joku ok nasta-rengas. Pohjoismaiset kovassakin pakkasessa toimivat kitkat on selvästi hintavampia vrt keskieuroopan "kitkat" joilla täällä ei kauheasti tee mitään.

 

[Mariini]

En koe Hankookkia, Goodyearia tai LingLongia "perusnastarenkaita" huomattavasti kalliimmaksi.

Vai onko perusrengas sinulle nevahööd kiina/intia "B.R.P" vai jopa pinnoitettu.

 

[TeknoR]

En koe Hankookkia, Goodyearia tai LingLongia "perusnastarenkaita" huomattavasti kalliimmaksi.

Vai onko perusrengas sinulle nevahööd kiina/intia "B.R.P" vai jopa pinnoitettu.

LingLong on kyllä vihoviimeinen merkki jota oman auton alle laitan.

Hankookin nastat on hyvät. (winter iPike rs2 käytössä).. Muistaakseni 100€/kpl maksoin...

Edit : no joo Ei noi hintaerot nykyään taida olla merkittäviä, koskanykyään max 100€/kpl tai alle ei saa kuin paskoja nastarenkaita, jos ylipäänsä MITÄÄN.

 

[Hellsinki]

LingLong on kyllä vihoviimeinen merkki jota oman auton alle laitan.

Hankookin nastat on hyvät. (winter iPike rs2 käytössä).. Muistaakseni 100€/kpl maksoin...

Edit : no joo Ei noi hintaerot nykyään taida olla merkittäviä, koskanykyään max 100€/kpl tai alle ei saa kuin paskoja nastarenkaita, jos ylipäänsä MITÄÄN.

Et ota huomioon että on olemassa järkeviä rengaskokoja ja sitte typeriä, kalliita, naurettavia rengaskokoja. 100e kpl hintaan saa myös merkkirenkaat jotka on erinomaiset.

 

[Hellsinki]

Kolarit ehkäistään penkin ja ratin välissä. Nastarenkaat antaa jonkun verran enemmän marginaalia joissakin olosuhteissa kyllä niille, jotka sitä tarvitsevat.

Kitkarenkaat on ylivoimaiset lumessa. Nastoilla ei tee lumessa mitään ja lamelointia on vähemmän,kumiseos myös monesti kovempi. Merkkirengas nastat on paremmat vain peilijäällä.

 

[kyynelkaasu]

Kitkarenkaat on ylivoimaiset lumessa. Nastoilla ei tee lumessa mitään ja lamelointia on vähemmän,kumiseos myös monesti kovempi. Merkkirengas nastat on paremmat vain peilijäällä.

Millä tavalla ylivoimaiset lumessa?

TM:n suuressa talvirengastestissä 2022 (linkattu tänne) jarrutusmatka 80-0 km/h lumella vaihteli 49,4 m ja 52,1 m välillä, eli erot olivat varsin marginaalisia. Paras rengas oli kyllä kitkarengas, mutta sen jälkeen tuloskärjessä oli viisi nastarengasta ennen seuraavaa kitkarengasta, ja myös jumbosijalle jäänyt rengas oli kitkarengas. Lumella ajetussa käsittelykokeessa paras oli nastarengas, ja sitä seuraavien viiden renkaan joukosta vain kaksi oli kitkarenkaita.

 

[Hellsinki]

Millä tavalla ylivoimaiset lumessa?

TM:n suuressa talvirengastestissä 2022 (linkattu tänne) jarrutusmatka 80-0 km/h lumella vaihteli 49,4 m ja 52,1 m välillä, eli erot olivat varsin marginaalisia. Paras rengas oli kyllä kitkarengas, mutta sen jälkeen tuloskärjessä oli viisi nastarengasta ennen seuraavaa kitkarengasta, ja myös jumbosijalle jäänyt rengas oli kitkarengas. Lumella ajetussa käsittelykokeessa paras oli nastarengas, ja sitä seuraavien viiden renkaan joukosta vain kaksi oli kitkarenkaita.

Emme tiedä montako millimetriä tai senttimetriä tm testissä on lunta. Lumella nasta ei osu tiehen.
On myös eri asia ajaa lumella kuin äkkijarruttaa lumella.

 

[kyynelkaasu]

Emme tiedä montako millimetriä tai senttimetriä tm testissä on lunta. Lumella nasta ei osu tiehen.

Entä sitten, vaikka nasta ei osuisi? Aiheuttaako nasta pidonmenetyksen lumella tavalla, jota kukaan ei osaa selittää?

Nastan kohdalla ei luonnollisestikaan voi olla lamellia, mutta olisi hyvin yksisilmäistä tuijottaa vain lamellien määrää. Lamelli on vain yksi tapa luoda renkaaseen pitoa, ihan yhtä lailla kuviolla ja materiaaleilla on merkitystä. Tämä näkyy tuossa TM:n testissäkin, jossa paljon lamelleja sisältävä Dynamo-merkkinen kitkarengas hävisi lumijarrutuksessa Continentalin jokasäänrenkaalle, jossa on vain vähän lamelleja.

Tieliikennekäyttöön tehty rengas on aina kompromissi eri olosuhteiden välillä, joten jos tehdään nastaton talvirengas, niin jääpito täytyy luoda muilla keinoilla kuin nastoilla. Ja kun optimoidaan kuviota ja materiaaleja toimimaan jäällä, niin eikö olisi järkeenkäypää, että lumipito kärsisi?

Ruotsalaiset saivat Muissakin testeissä on saatu samansuuntaisia tuloksia kuin TM. Jarrutusmatkat lumella 50,2-53,6 metriä. Paras lumijarrutus kitkarenkaalla, seuraavan kuuden renkaan joukossa neljä nastarengasta ja kaksi kitkarengasta.

2020 Nordic and Studded Winter Tyre Test - Tyre reviews and ratings

If you're planning on undertaking a massive Nordic friction and studded winter tyre test, having the right facilities to conduct the test in is key. Fortunately for Test World, they own one of the ...

www.tyrereviews.com

 

[masaf2]

Kuinka moni muuten ajelee enimmäkseen täyslumessa? Ainahan melkein tiet on joko paljaat, jäässä tai tamppautunut lumi tai sohjo. Ja jos sitten luntalunta vaikka 15 cm tiellä niin kaikki ajaa hiljaa.

Joten lumijarrutuskaan noissa testeissä ei välttämättä kerro mitään, kun ei tiedä pohjaa/syvyyttä tms.. Ja sitten jos hypätään 16->19" ja painaviin plugareihin ym. niin ihan eri suorituksia pl. kirkkain kärki saattaa olla vaan eri järjestyksessä.

 

[HengaHox]

Kuinka moni muuten ajelee enimmäkseen täyslumessa? Ainahan melkein tiet on joko paljaat, jäässä tai tamppautunut lumi tai sohjo. Ja jos sitten luntalunta vaikka 15 cm tiellä niin kaikki ajaa hiljaa.

Joten lumijarrutuskaan noissa testeissä ei välttämättä kerro mitään, kun ei tiedä pohjaa/syvyyttä tms.. Ja sitten jos hypätään 16->19" ja painaviin plugareihin ym. niin ihan eri suorituksia pl. kirkkain kärki saattaa olla vaan eri järjestyksessä.

Pääsin kuopion seudulla kerran ajamaan lumella. Kunnes tiet suolattiin ja oli täys loskakeli. Eli kitkat oli siinäkin paras valinta, ei kompromissi

 

[kyynelkaasu]

Kuinka moni muuten ajelee enimmäkseen täyslumessa? Ainahan melkein tiet on joko paljaat, jäässä tai tamppautunut lumi tai sohjo. Ja jos sitten luntalunta vaikka 15 cm tiellä niin kaikki ajaa hiljaa.

Joten lumijarrutuskaan noissa testeissä ei välttämättä kerro mitään, kun ei tiedä pohjaa/syvyyttä tms.. Ja sitten jos hypätään 16->19" ja painaviin plugareihin ym. niin ihan eri suorituksia pl. kirkkain kärki saattaa olla vaan eri järjestyksessä.

"Tamppautuneessa"/auratussa pakkaslumessa nuo lumitestit kai tyypillisesti tehdään, ei missään umpihangessa eikä toisaalta lähes jääksi muuttuneilla polanteilla? Kuinka relevantti se sitten on olosuhteena, niin siitä voi tietysti olla montaa mieltä ja paljon riippuukin maantieteestä sekä paikallisesta tieverkosta.

Teorian ja käytännön erot on toki hyvä huomioida, varsinkin jäällä. Onhan sellaisiakin tuloksia saatu, että kitkarengas voittaa nastarenkaan käsittelyssä - kun ajetaan epätasaisella jäällä. Sitten joku viisas huomauttaa, että Etelä-Suomessa vain nastarengas toimii, koska lämpötila seilaa jatkuvasti nollan molemmin puolin ja jään pinnalla on hyvin usein kitkarenkaalle myrkyllistä vettä. Ja joku vielä viisaampi keksii, että asfaltin päälle syntyvä ohut jääkerros on liian ohut, jotta nasta voisi pureutua siihen, joten kitkarengas on parempi valinta.

Ajakaa millä ajatte. Kai ne kaikki renkaat toimii, kunhan on musta ja pyöreä ja talvella 3PMSF-symboli kyljessä.

 

[Varistin]

Kuinka moni muuten ajelee enimmäkseen täyslumessa? Ainahan melkein tiet on joko paljaat, jäässä tai tamppautunut lumi tai sohjo. Ja jos sitten luntalunta vaikka 15 cm tiellä niin kaikki ajaa hiljaa.

Joten lumijarrutuskaan noissa testeissä ei välttämättä kerro mitään, kun ei tiedä pohjaa/syvyyttä tms.. Ja sitten jos hypätään 16->19" ja painaviin plugareihin ym. niin ihan eri suorituksia pl. kirkkain kärki saattaa olla vaan eri järjestyksessä.

Etelä-Suomen nykytalvissa talvirenkaiden pääasiallinen ympäristö on joko jäinen tai märkä asfaltti. Itse käytän kitkoja, koska tuntuu pahalta ajella paljaalla asfaltilla nastojen kanssa, plus kitkat ovat todella paljon hiljaisemmat tuollaisella alustalla. Lisäetuna se, että vaihtoajat syksyllä ja keväällä eivät ole niin tarkkoja kuin nastarenkaiden kanssa. Ääritilannekäytös ja absoluuttisen paras pito ympäristössä X ovat sitten sivuseikkoja.

Suomessakin pitänee mennä aika monta sataa kilometriä täältä pohjoiseen ja pikkuteille, ennen kuin pääasiallinen talvikeli alkaa olla lumi.

 

[HengaHox]

Olihan tässä yksi kuiva päivä, ja pölyn määrä oli aivan järkyttävä. Hassua kun kesällä ei ole läheskään niin paljoa pölyä. Eli nastat sitä tietä syö ja paljon. Ja ei, pöly ei ollut hiekoitussorasta peräisin kun maanteitä ei hiekoiteta.

 

[kyynelkaasu]

Etelä-Suomen nykytalvissa talvirenkaiden pääasiallinen ympäristö on joko jäinen tai märkä asfaltti. Itse käytän kitkoja, koska tuntuu pahalta ajella paljaalla asfaltilla nastojen kanssa, plus kitkat ovat todella paljon hiljaisemmat tuollaisella alustalla. Lisäetuna se, että vaihtoajat syksyllä ja keväällä eivät ole niin tarkkoja kuin nastarenkaiden kanssa. Ääritilannekäytös ja absoluuttisen paras pito ympäristössä X ovat sitten sivuseikkoja.

Suomessakin pitänee mennä aika monta sataa kilometriä täältä pohjoiseen, ennen kuin pääasiallinen talvikeli alkaa olla lumi.

Mielenkiinnosta, mikä on kokemuksesi eri rengastyyppien toiminnasta paljaalla mutta jäisellä asfaltilla? Kumpi pitää paremmin, uusi nasta vai uusi kitka?

Nimimerkillä,
Kovettuneet nastarenkaat luistavat ja ensi talveksi varmaan uutta kumia alle

 

[Pate123]

Päätiet suolataan koska raskas kalusto ei käytä nastoja, vaan todennäköisesti samoja renkaita vuoden ympäri. M+S merkittyjä tottakai, mutta ei ihan "nordic" tason kitkat.

Outo perustelu, että raskas liikenne ei pääse kulkemaan, jos teitä ei ole suolattu (samaa sanoi ELYkin). Olen päässyt vertaamaan kahta rinnakkain kulkevaa 80 km/h tietä, toinen on läpi talven suolattu, toinen ei. Enemmän raskasta liikennettä on suolaamattomalla tiellä. Eli talvirenkaat toimivat niissäkin.

Lisäksi olen havainnut, että suolaamaton tie on kulunut vähemmän, luultavasti kun lumi/jääpeite suojaa nastoilta. Toisaalta raskas liikenne saa tiehen painaumia aikaan.

Muok.
Kyllä raskas liikennekin voi käyttää nastoja, ainakin eturenkaissa. Useamman linja- ja säiliöauton nähnyt nastoilla varustetun. Kun en ole alalla, en tiedä miten yleiset nastat ovat, mutta sivuteillä ajossa kyllä käytössä: Kuorma-autojen ja työkoneiden nastarenkaat - KA-Rengas

 

[Mariini]

Kitka, vaikka sitä rautapiikkiä ei paljoa ole niin silti se kantaa. @kyynelkaasu

Mee luisteleen kivilattialle nastakengillä, liioiteltu efekti, mutta sama periaate.

 

[Varistin]

Mielenkiinnosta, mikä on kokemuksesi eri rengastyyppien toiminnasta paljaalla mutta jäisellä asfaltilla? Kumpi pitää paremmin, uusi nasta vai uusi kitka?

En osaa sanoa. Kun olen ostanut aina käytettyjä autoja niin renkaat ovat olleet mitä on sattunut niiden mukana tulemaan, uusina en ole hankkinut yli 10 vuoteen muuta kuin kitkoja. Paras muistikuva jostain yli 10v takaa on, että uuden laadukkaan nastarenkaan pito jäällä on uutena todella hyvä, mutta se paras terä myös katoaa nopeasti, muutamassa viikossa. Kitkarenkaiden pito ei ole jäällä samaa tasoa kuin aivan uuden nastan, mutta en tosiaan mitään suoraan vertailua ole koskaan päässyt tekemään.

 

[HengaHox]

Outo perustelu, että raskas liikenne ei pääse kulkemaan, jos teitä ei ole suolattu (samaa sanoi ELYkin). Olen päässyt vertaamaan kahta rinnakkain kulkevaa 80 km/h tietä, toinen on läpi talven suolattu, toinen ei. Enemmän raskasta liikennettä on suolaamattomalla tiellä. Eli talvirenkaat toimivat niissäkin.

Lisäksi olen havainnut, että suolaamaton tie on kulunut vähemmän, luultavasti kun lumi/jääpeite suojaa nastoilta. Toisaalta raskas liikenne saa tiehen painaumia aikaan.

En suinkaan sanonut että raskas liikenne pysähtyisi, mutta juurikin ELY keskuksen sanomaa toistan, eli niiden liikennöinnin helpottamisen takia suolataan. Itsekin kitkoilla ajan mielummin suolaamattomalla lumisella tiellä, kuin suolatulla sohjoisella tiellä.

 

[mölyä]

Ei voi kuin olla äärimmäisen tyytyväinen ekoihin kitkoihin omassa käytössä, Nokian R3 SUV:t kyseessä. Parasta on vieläpä se, ettei ole mitään painetta oikean renkaidenvaihdon ajankohdan löytämisestä, varsinkaan nyt keväällä. Tosi hiljaiset hybridin kanssa, ainoastaan semmoinen lopputalven teräsjään/-lumen yhdistelmä ja varsinkin sellaisesta koostuvat polanteet tuntuu liukkaammalta kuin nastoilla.

 

[qtba]

Olihan tässä yksi kuiva päivä, ja pölyn määrä oli aivan järkyttävä. Hassua kun kesällä ei ole läheskään niin paljoa pölyä. Eli nastat sitä tietä syö ja paljon. Ja ei, pöly ei ollut hiekoitussorasta peräisin kun maanteitä ei hiekoiteta.

Kyllähän sen näkee myös ihan paljaalla silmällä: ei tarvi olla kuin yhden talven nähnyt uusi tie, että siihen on muodostunut varsin näkyvä karhentumat sille sektorille missä renkaat kohtaa tienpinnan. Parissa vuodessa karhentumasta tulee ura ja entistä alttiimpi kelirikolle, kun päällysteen tiiveys ja paksuus ei ole enää entisensä. Lisäksi henkilöautojen keskimääräinen paino alkaa olla osin jo ihan tolkuton, ja akkujen lisääntyessä vain jatkaa kasvuaan. Nastat rapisee selvästi äänekkäämmin noissa 2500kg painavissa katumaastureissa, verrattuna johonkin vanhaan Corollaan, vaikka katumaasturin kabiiniin se ääni kuuluukin vaimeammin. Äänen kovuus ei tietysti ole mikään tieteellinen näyttö siitä, että tie kuluu pahemmin, mutta jotain korrelaatiota tuossa luulisi olevan.

Asiaa helpottaisi hieman se, että yritettäisiin ajaa urien sivulla, silloin kun se on mahdollista. Se vaatii hieman enemmän keskittymistä ajosuoritukseen, mutta suosittelen kokeilemaan. Ainakin omassa köyhän ihmisen Volkkarissa se tiemelu on kertaluokkaa vaimeampi, kun ajaa uran sivussa vs. urassa. Varmaan vaikuttaa myös renkaiden käyttöikään.

 

[maaco]

Jenkeissä on yleensä talvisin suolatut tiet sulaksi. Niiden mittapuullahan suomessa ei käytetä suolaa käytännössä lainkaam.

En tiedä missä asut, mutta ainakin täällä keski-suomessa on tuota jenkkityylin suolausta harrastettu jo vuosia. Pärjäisi varmaan kesärenkaillakin kohta ympäri vuoden, pl. syrjätiet.

 

[pulatunnus]

Olihan tässä yksi kuiva päivä, ja pölyn määrä oli aivan järkyttävä. Hassua kun kesällä ei ole läheskään niin paljoa pölyä. Eli nastat sitä tietä syö ja paljon. Ja ei, pöly ei ollut hiekoitussorasta peräisin kun maanteitä ei hiekoiteta.

Keväällä on kuraa, ja kun se kuivuu, niin se pölyää.

Tutkimusten mukaan nastat syö asfalttia enemmän kuin kitkat, eli sillä logiikalla nastat tuskin vähentää kevään pölynmäärää.

Yleinen käsitys että tuon kauden jälkeen jos verrataan nastoilla huristelevien ilmanlaatu vaikutusta kitkoilla huristeleviin niin nastat pahempia, mutta tästä on esitetty myös toisenlaisia kantoja. Mutta jos kummatkin vaihtaa ne kesärankaat kun kelit sallii, niin ei tarvi tuolla perustella valintojaan.

Taajamissa talvikaudella, niin sama nasta pahoja, mutta senkin osalta ei niin ilmeisestä, ne kyseenalaistat pohjaa ilmeisesti siihen että miten liukkauden torjunta tehty, tai siihen että verokit ei ihan hyviä.

Hassua kun kesällä...

Jos verrataan pölyä, tiekulutusta kesään, niin siinä verrataan talvea kesään, ei nastoja kitkoihin.

 

[masaf2]

Mielenkiinnosta, mikä on kokemuksesi eri rengastyyppien toiminnasta paljaalla mutta jäisellä asfaltilla? Kumpi pitää paremmin, uusi nasta vai uusi kitka?

Nimimerkillä,
Kovettuneet nastarenkaat luistavat ja ensi talveksi varmaan uutta kumia alle

Uusi nasta pitää aina paremmin ja varsinkin jäisellä asfaltilla. Ja myös kuivalla asfaltilla. Ja märällä asfaltilla.

Eipä silti, nyt molemmissa autoissa Contin CVC7 kitkat. Kohta saapuvaan uuteen autoon otin Goodyearin uudet nastat, kun on niin hiljaset ja ennennäkemättömät ominaisuudet kuivalla sekä märällä asfaltilla vs. mitkään aiemmat talvirenkaat.

 

[ossobucco]

Olihan tässä yksi kuiva päivä, ja pölyn määrä oli aivan järkyttävä. Hassua kun kesällä ei ole läheskään niin paljoa pölyä. Eli nastat sitä tietä syö ja paljon. Ja ei, pöly ei ollut hiekoitussorasta peräisin kun maanteitä ei hiekoiteta.

Pöly ei ole ainoa ongelma. Nastat karhentavat asfalttia, minkä seurauksena rengasmelu kasvaa, renkaat kuluvat ja polttoaineenkulutus kasvaa myös. Jokainen, joka on ajanut Keski-Euroopan asfalteilla, tietää mistä on kyse.

 

[pulatunnus]

Pöly ei ole ainoa ongelma. Nastat karhentavat asfalttia, minkä seurauksena rengasmelu kasvaa, renkaat kuluvat ja polttoaineenkulutus kasvaa myös. Jokainen, joka on ajanut Keski-Euroopan asfalteilla, tietää mistä on kyse.

Vertaatko nyt suomen talvea , asfalttia ja kunnossapitoa keskieuroopan "talviin", afalttiin ja kunnossapitoon.

 

[Mariini]

Suomen asfaltti pitää tehdä karkeammalla kiviaineksella, että sillä olis edes tämä kesto; kiitos nastarengasuskonnon.

Jos kitkoja olis 60/40 enemmistö paljon säästyis ja voitaisiin käyttää pienempää raekokoa = hiljaisempaa kestopäällystettä. Mutta Nokiam Hakkapeliitta! @aapelih

 

[ossobucco]

Vertaatko nyt suomen talvea , asfalttia ja kunnossapitoa keskieuroopan "talviin", afalttiin ja kunnossapitoon.

Vertaan joo. Talvi ja kunnossapitoko se on, joka meillä pölyää sekä urauttaa ja karhentaa tiet?

 

[Pakana]

En tiedä missä asut, mutta ainakin täällä keski-suomessa on tuota jenkkityylin suolausta harrastettu jo vuosia. Pärjäisi varmaan kesärenkaillakin kohta ympäri vuoden, pl. syrjätiet.

Missä lämpötilassa siellä lopetetaan suolaaminen? Tässä pk seudulla raja on mutuna jossain -5...-7°C korvilla

 

[Pate123]

Taitaa parhaimmillaan olla -10 astetta, mitä olen seurannut. Sen jälkeenkin levitetään suolalla kostutettua soraa esim. risteyksiin. Käytännössä levitetään aina kun aurataan tie.
Ihmettelen, ettei liikenteeseen kielteisesti suhtautuva Vihreät, ole vielä kiinnittänyt huomiota kyseiseen luonnon myrkyttämiseen. Suolaa kuluu 120 000 tonnia vuodessa, ei ihan pieni määrä. Nykyajan talvirenkaissa on jo riittävän hyvät ominaisuudet ilman keinotekoisia kesäkelejä.

 

[Pakana]

Taitaa parhaimmillaan olla -10 astetta, mitä olen seurannut. Sen jälkeenkin levitetään suolalla kostutettua soraa esim. risteyksiin. Käytännössä levitetään aina kun aurataan tie.
Ihmettelen, ettei liikenteeseen kielteisesti suhtautuva Vihreät, ole vielä kiinnittänyt huomiota kyseiseen luonnon myrkyttämiseen. Suolaa kuluu 120 000 tonnia vuodessa, ei ihan pieni määrä. Nykyajan talvirenkaissa on jo riittävän hyvät ominaisuudet ilman keinotekoisia kesäkelejä.

No eipä tuota katsota vielä suolaamiseksi. -20°c kun vesi lentää, niin alkaa olla jo suolaa tiellä.. Ja auton alustassa.

 

[Poppamies]

No eipä tuota katsota vielä suolaamiseksi. -20°c kun vesi lentää, niin alkaa olla jo suolaa tiellä.. Ja auton alustassa.

Mikkolan mukaan 5–6 celsius-asteessa ja lauhtuvassa tilanteessa suolaa voi vielä käyttää, mutta kylmemmässä asia on toisin. Kylmässä suola tahmaa sohjon ja likaa autot ja tuulilasit ja vaikeuttaa näkyvyyttä liikenteessä. Suola myös sulattaa tien pintaa jonkin verran, joka sitten puolestaan jäätyy uudelleen.

Pyry ja pakkanen ovat myrkkyä tien suolaajille – lunta tullut paikoin liki parikymmentä senttiä

Suolaaminen kiristyvässä pakkasessa voi vain pahentaa liikennesäätä. Etelässä kaikki aurauskalusto on käytössä.

yle.fi

Mitä tarkoitat boldaamallani kohdalla?

 

[pulatunnus]

Vertaan joo. Talvi ja kunnossapitoko se on, joka meillä pölyää sekä urauttaa ja karhentaa tiet?

Jep, ehkei sitten kannata käyttää vertailuun tässä ketjussa.

 

[Pakana]

Mitä tarkoitat boldaamallani kohdalla?

Käytetään rajumpia suoloja ja reilusti enemmän.

Eihän suomessa ikinä suola ala kerrostumaan auton rakenteisiin. Tuolla saattaa olla jossain tukivarressa sentin kerroa kovettunutta suolaa, samaan tapaan kuin jossain peltoautossa savea.

Samalla tietysti romikset täyttyvät 10 vuotta vanhdoista autoista joita ei voi enää nostaa ilmaan. Ja tuolla se pilalle ruostuminen tarkoittaa sitä että rakennetta ei enää ole, eikä korjaushitsaaminen enää ole käytännössä mahdollista, ei sitä että siitä voi vasaran lyödä läpi.

 

[maaco]

Missä lämpötilassa siellä lopetetaan suolaaminen? Tässä pk seudulla raja on mutuna jossain -5...-7°C korvilla

Ihan niin tarkkaan en oo seurannut, mutta kyllä mä muistan märän tien nähneeni vielä jossain -10-15c. Toki satunnaisesti silloin. Suolan kylvämiseenhän on tietty kiintiö, mikä on sovittu teiden kunnossapitäjän kanssa. Ne käyttää sen suolan vaikka paljaalle asfaltille, että saavat jo myydyn suolan käytettyä.

Miten ihmiset onkaan vaikka 80-90-luvulla pysyneet tiellä. Autoissa ei ollu samanlaisia ajonvakautuksia, ei tönkkösuolattu teitä ja renkaatkin oli huonompia.

 

[pulatunnus]

Ne käyttää sen suolan vaikka paljaalle asfaltille, että saavat jo myydyn suolan käytettyä.

Jos tämä väite perustuu faktaan niin olen kovasti yllättänyt, suolankäyttöä on pyritty tehostaan ympäristö syistä ja kustannussyistä, vähän kohteiden mukaan. Niin ajatus että sitä leivtettäisiin ilman syytä, tarvetta tuntuu oudolta, niin tilaajan kuin muidenkin kannalta.

Sen uskon että tarpeellinen levitys voi jäädä tekemättä määrärahojen puutteessa, tai yksittäisissä kohteissa tuottajan reserssipulan takia.

Miten ihmiset onkaan vaikka 80-90-luvulla pysyneet tiellä. Autoissa ei ollu samanlaisia ajonvakautuksia, ei tönkkösuolattu teitä ja renkaatkin oli huonompia.

Pysykö ne tiellä ? Nopeasti en saanut netistä ulostettua tilastofaktaa. Mutta mutulla en nielemättä niele ajatusta että silloin jotenkin paremmin pysy tiellä.

Toki ajoneuvokehityksen myötä on ollut otsikoita että kuljettaja ulosmittaa tekniikan kehitystä , eli huima kehitys ei täysimääräisesti näy parantuneissa tilastoissa.

Toki on välienkin turvallisuutta sitten 70 luvun rajusti parannettu myös tuon aikavälin jälkipuoliskolla, liikennemäärät on osaltaan sitä syöneet. ajankohtainen kunnossapitokin on kehittynyt, enemmän kritiikki ns korjausvelkaan.

 

[maaco]

Jos tämä väite perustuu faktaan niin olen kovasti yllättänyt, suolankäyttöä on pyritty tehostaan ympäristö syistä ja kustannussyistä, vähän kohteiden mukaan. Niin ajatus että sitä leivtettäisiin ilman syytä, tarvetta tuntuu oudolta, niin tilaajan kuin muidenkin kannalta.

Tämä on kuultu ihan teiden kunnossapidosta vastaavalta henkilöltä. Ja ei ole kyllä syytä epäillä, kun välillä näkee jopa 2 suolarekkaa peräkkäin, vaikka keli ei sitä edellyttäis.

Ja vielä ihmetellään miksi tiet on kokokoajan kunnostusta vailla. Kai ne on, kun suolan ja muiden mömmöjen pehmittämä tie vedetään nastarenkailla auki..