Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
mutta mihin tarvit enää mitään syksyä ja talvea vasten?
Ensi kesää varten. Sitten kun tälle olisi tarvetta hinta on tupla.
Täällä tuollainen Whirlpool ja se on kyllä huomattavasti mukavamman kuuloinen kuin Ströme. Voi olla että desibeleissä ei isoa eroa ole, mutta Whirlpoolin äänimaisema on huomattavasti miellyttävämpi. Saa käydä olohuoneen nurkassa jatkuvasti ja normaali seurustelu ja TV:n katsominen onnistuu samalla hyvin.
Muistelisin että vertailin liikkeessä Electroluxia ja Whirlpoolia ja Electrolux vaikutti vielä paremmalta ja hiljaisemmalta, mutta oli 499e hinnalla niin rajusti yli kipurajan että päädyin 399e Whirlpooliin.Ennenkaikkea pohdin Electoluxin ja Whirlpoolin välillä. Electrolux on tarjouksessa 80€ Whirlpoolia halvempi mutta onko se huonompi vai parempi?
Muistelisin että vertailin liikkeessä Electroluxia ja Whirlpoolia ja Electrolux vaikutti vielä paremmalta ja hiljaisemmalta, mutta oli 499e hinnalla niin rajusti yli kipurajan että päädyin 399e Whirlpooliin.
Mistä tuota Electroluxia saa 250eurolla?
Ströme 12C (219€), vai Whirlpool PACF212CO (329.90€) vai Electrolux Comfort 600 EXP34U339CW (250€)?
Perusoppimäärällä ei voi uskoa, että parin päivän katkos ja sen jälkeinen pidempi ajo kun taas pyydetään lisäisi energian kokonaiskulutusta. Sen sijaan moinen virheellinen käyttötapa tietysti aiheuttaa epämukavuutta ja rasittaa laitetta.Ei sitä ilpiä kannata sammuttaa parin päivän takia, laittaa pyyntiä pari astetta lämpimämmälle niin ei turhaa jäähdytä liikoja, mutta poistaa silti sitä ylimääräisitä kosteutta ja kun tulee kotiin, niin ilpin ei tarvitse aloittaa koko hommaa alusta, mikä syö enemmän sähkö kun se että olisi pari päivää kevyellä rasituksella päällä.
Kuten sanottu, joku kiviseinä kerrostalo kolmio on aika iso töinen jäähdytellä uudestaan kun aurinko lämmittänyt rakenteet.Perusoppimäärällä ei voi uskoa, että parin päivän katkos ja sen jälkeinen pidempi ajo kun taas pyydetään lisäisi energian kokonaiskulutusta. Sen sijaan moinen virheellinen käyttötapa tietysti aiheuttaa epämukavuutta ja rasittaa laitetta.
Tästä en ole eri mieltä, mutta aiheen fysikaaliseen perustaan liittyvä väittämäni koskikin eri asiaa.Kuten sanottu, joku kiviseinä kerrostalo kolmio on aika iso töinen jäähdytellä uudestaan kun aurinko lämmittänyt rakenteet.
On pitkä lista asioita, joiden takia viilennystä ei kannata sammutella turhaan ja näennäissäästön takia. Tätä yksittäistä koskien sehän riippuu pumpusta, osaako se kuivata aina normaalisti itsensä. Samoin vaikuttaa, sammuttaako käyttäjä laitteen oikein. Jokuhan saattaa yksinkertaisesti kääntää turvakytkimen.Toinen mistä olisin enemmän huolissaan on kondensioveden jääminen kennolle ja sen homehtuminen. Monelta unohtuu että ilpi pitää kuivata ennen kuin sen sammuttaa.
Tähän päivitystä. Olin oikeassa. 220V bloweri jossa juurikin tuollaiset lavat jotka aiheuttavat repivää ääntä. Mielenkiintoinen ratkaisu että lämmin ja kylmäpuolen flekteillä on sama akseli, eli sama pyörimisnopeus myöskin.Ei se kompura ole edes päällä tuuletinmoodissa. Sitä ihmettelin että miksi ääni on yhtä kova kun päällä on kompura+flekti vs. pelkkä flekti. Tämä viittaa siihen että flekti on jollain tavalla surkea tällaiseen käyttöön. Veikkaisin että erittäin ohuet siivet ja pyörimisnopeus kova joka aiheuttaa ääntä.

Säännöllisesti pitäisi muistaa pöytätuuletinvanhusta voidella, mutta muistuttaa kyllä siitä viimeistään silloin kuin lakkaa pyörimästä. Öljy ei ole kovin pitkäkestoinen voiteluaine, ennemmin vanhaa kunnon vaseliinia jonka kanssa saattaa sen parikin vuotta pyöriä ongelmitta. Tarvetta voi katsoa vähän sen mukaan, kuinka nopeasti ja kitkattomasti tuuletin pysähtyy.Onko teillä ollut tapana öljytä noiden perus 10-30€ pöytätuulettimien laakereita jos tuuletin on alkanut pitää jurnuttavaa ääntä - tai sitten ennakoiden aina kesäkauden aluksi? Millaista voiteluainetta olette sinne laittaneet ja onko siitä ollut apua? Kaapista löytyisi lukkoöljyä, aseöljyä, jotain yleis-crc:tä ja ikivanhaa pyöränketjuöljyä.
![]()
Vaseliinia käyttäessä pitää ilmeisesti purkaa koko moottori että sitä saa menemään laakereille?Säännöllisesti pitäisi muistaa pöytätuuletinvanhusta voidella, mutta muistuttaa kyllä siitä viimeistään silloin kuin lakkaa pyörimästä. Öljy ei ole kovin pitkäkestoinen voiteluaine, ennemmin vanhaa kunnon vaseliinia jonka kanssa saattaa sen parikin vuotta pyöriä ongelmitta. Tarvetta voi katsoa vähän sen mukaan, kuinka nopeasti ja kitkattomasti tuuletin pysähtyy.
Juurikin näin. Omassa pöytätuulettimessa takalaakeria ei voi muutenkaan voidella ilman, että moottorin purkaa ensin. Sama laittaa samalla kunnon voiteet, jos sen vaivan näkee.Vaseliinia käyttäessä pitää ilmeisesti purkaa koko moottori että sitä saa menemään laakereille?
Olen purkanut useammankin pöytä- ja jalkatuulettimen, voin vahvistaa, että yhdessäkään vastaan tulleessa ei ole ollut kuulalaakereita, vaan juuri tuollaisia puslia/liukuprikkoja/holkkeja tmsJos menee niinkin pitkälle että purkaa kodinkoneita rasvatakseen laakerit, voi olla hyvä harkita samoilla tulilla laakerien vaihtoa. Yhtään pöytätuuletinta en ole itse purkanut joten en tiedä mitä ne yleensä ovat syöneet. Oikean kuulalaakerin pitäisi kuitenkin moisessa kevyessä tekniikassa toimia huoltovapaasti maailman tappiin. Jos siellä on alunperin huono liukuholkki, sekin voi olla suoraan vaihdettavissa kuulalaakeriin.
E: Löytyi esimerkki. Intialainen asentaa tuuletinmoottorin puslien tilalle kuulalaakerit. Sovite syntyy tämän herran pajassa näppärästi letkun pätkästä.
Bauhaus Espoossa halpa yksittäinen splitti.
Ilmeisesti kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat poistoputken
Täksi kesäksi voisi modata kaksiputkiseksi (laite olohuoneessa).Kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat kaksi putkea: toinen imee ulkoa ilmaa laitteelle, ja toinen poistaa kuumennetun ilman takaisin ulos. Suurimmassa osassa laitteita on yksi putki, mikä on idioottimaista joten moni modaa laitteeseen toisen putken.
ILP toki parempi, muttei usein mahdollinen.
Eikö tällä saa samalla hoidettua pois sen ongelman, ettei alipaine enää ime korvausilmaa väärään suuntaan huoneiston omista ilmanvaihtoventtiileistä.
Ilmeisesti kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat poistoputken
Tarkkaan ottaen on olemassa myös kokonaan sisälle asennettava yksiosainen vaihtoehto joka ei vaadi yhtään ilmaputkea.Kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat kaksi putkea
Tarkkaan ottaen on olemassa myös kokonaan sisälle asennettava yksiosainen vaihtoehto joka ei vaadi yhtään ilmaputkea.
https://www.innoair.fi/WebRoot/Kaupat/Shops/Innoair/MediaGallery/PDF/AquaCool_Innoair_esite.pdf
Tämä ei sitten ole mikään suositus vaan sivuhuomio. Itse en herkästi kiinnostuisi tuosta tuotteesta.
Onko asunnon pääasiallinen lämmitys ja ilmanvaihto vielä talvisäädöissä? Jos noita ohjataan kalenterin eikä olosuhteiden mukaan, yhdistettynä lisääntyvään auringonvaloon tulee nopeasti lämmin.Nyt jo alkanut olemaan lämmin tilapäisessä kämpässä. Kesä suorastaan hirvittää. Onko suositella laitetta 55m2 kokoiseen asuntoon? Ilmeisesti kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat poistoputken joka sitten ujutetaan ikkunasta ulos ja finnfoamin palanen eristeeksi ikkunaan?
Taloyhtiöissä, joissa ei ole huoneistokohtaisia vesi mittareita, on varmaan haluttuTarkkaan ottaen on olemassa myös kokonaan sisälle asennettava yksiosainen vaihtoehto joka ei vaadi yhtään ilmaputkea.
Tämä ei sitten ole mikään suositus vaan sivuhuomio. Itse en herkästi kiinnostuisi tuosta tuotteesta.
Kylpyhuoneen katon venttiilistä tulee sisälle ilmaa niin, että tukka lepattaa sen alapuolella ja keittiöstä tulee naapurien ruokien käryt keittiöön ja ikkunaventtiileistä taas tulee kumpaankin makuuhuoneeseen kuumaa ulkoilmaa huoneisiin.
Kyllä. Ongelmahan on tarkemmin sanottuna väärien röörien ja virtaussuuntien lisäksi myös se ylimääräisen korvausilman järkyttävä määrä. Sitä tarvitaan yhtä paljon kuin kuumapuolen jäähdyttämiseksi työnnetään ulos, eli ihan liikaa. Kun näin paljon uutta ilmaa tulee kuumasta ulkoilmasta kämppään, se tuhoaa jäähdytyksen taloudellisuuden ohessa usein koko homman riittävän vaikutuksen.Asuntojen seinissä on reikiä josta kuuluu tulla korvausilmaa. Niiden reikien perään voi katsella. Jos ulkoilma on kuumaa, niin sitä "kuumaa ilmaa" joka tapauksessa kuuluu tulla sisälle.
Kaksiputkisuus epäilemättä vähentää ilmanvaihtoa.
Ja silti ne kummasti toimivat myös yksiputkisina. Itselläni ei tuommoista ole, kun on ilppi, mutta olen toisaalla nähnyt, että ihan hyvin pelaa myös ilman modaamista. Jossain tuolla aiemmin esitettiin ihan järkeenkäypä perustelukin sille ettei modaaminen kannata, mutta ehkä joku muu jaksaa sen etsiä. Ehkä oikein trooppisilla keleillä alkaa nähdä eroa modatun hyväksi, mutta jos ei osta halvinta tai liian pientä mallia, kyllä se toimii.Kyllä. Ongelmahan on tarkemmin sanottuna väärien röörien ja virtaussuuntien lisäksi myös se ylimääräisen korvausilman järkyttävä määrä. Sitä tarvitaan yhtä paljon kuin kuumapuolen jäähdyttämiseksi työnnetään ulos, eli ihan liikaa. Kun näin paljon uutta ilmaa tulee kuumasta ulkoilmasta kämppään, se tuhoaa jäähdytyksen taloudellisuuden ohessa usein koko homman riittävän vaikutuksen.
Tämähän on kai jossain muodossa käyty läpi aika monta kertaa eikä aiheesta ole juuri kiisteltävää jäljellä. Totta kai ne "toimivat" ja "ihan hyvin". Hirveän möykän kera saadaan joku huone tai parhaimmillaan(ilmansuunnat, ikkunoiden sijoittelu ym vaikuttaa) pieni asunto jotenkuten viilennettyä, kunhan jätetään joku ikkuna tai terassiovi auki tai ainakin korvataan vanerilla. Homma ei aina näytä slummityyliseltä mutta vähintään hieman hervantalaiselta poikamiesratkaisulta. Jos turavirityksensä saa niin hyväksi että laitetta oikeasti viitsii käyttää jatkuvasti tai edes melko runsaasti, on energiankulutuskin varsin hulppea.Ja silti ne kummasti toimivat myös yksiputkisina. Itselläni ei tuommoista ole, kun on ilppi, mutta olen toisaalla nähnyt, että ihan hyvin pelaa myös ilman modaamista.
Perusteluja suuntaan jos toiseen voi myös päätellä. Yleensä perustelut sille, ettei kaksiputkimodaus kannata, liittyvät siihen että laite on aika huono sekä yksi- että kaksiputkisena. Kaksiputkisuus lisää vastusta kuumapuolen ilmankiertoon ja voi joissakin laitteissa tulla ongelmaksi. Joissakin laitteissa koteloinnin takia(kuuman ja kylmän ilman kiertoa ei erotettu) ei oikein edes ole mahdollista järkevästi modata kaksiputkiseksi ilman että koteloa tehdään pitkälti uusiksi ja mahdollisesti asennetaan vielä omasta takaa toinen flekti.Jossain tuolla aiemmin esitettiin ihan järkeenkäypä perustelukin sille ettei modaaminen kannata
Jahas, no minulla on tästä vähän eri käsitys. Siis että asiat ovat harvoin kovin yksinkertaisia. Äänekkäitä nuo toki ovat pingut. En malttanut olla itse kuitenkaan etsimättä niitä perusteluja, ja tosiaan ihan mielenkiintoisia juttuja löytyy tämän ketjun sivuilta 155-157.Tämähän on kai jossain muodossa käyty läpi aika monta kertaa eikä aiheesta ole juuri kiisteltävää jäljellä. Totta kai ne "toimivat" ja "ihan hyvin". Hirveän möykän kera saadaan joku huone tai parhaimmillaan(ilmansuunnat, ikkunoiden sijoittelu ym vaikuttaa) pieni asunto jotenkuten viilennettyä, kunhan jätetään joku ikkuna tai terassiovi auki tai ainakin korvataan vanerilla. Homma ei aina näytä slummityyliseltä mutta vähintään hieman hervantalaiselta poikamiesratkaisulta. Jos turavirityksensä saa niin hyväksi että laitetta oikeasti viitsii käyttää jatkuvasti tai edes melko runsaasti, on energiankulutuskin varsin hulppea.
Minulla on ollut sekä pingviini että ilmalämpöpumppu. Vertaisin tätä siihen, että repii pyyhkeistä riekaleita joihin käärii jalkansa vs. ostaa kengät.
Perusteluja suuntaan jos toiseen voi myös päätellä. Yleensä perustelut sille, ettei kaksiputkimodaus kannata, liittyvät siihen että laite on aika huono sekä yksi- että kaksiputkisena.
Tottakai poistaa. Kylmään kennoon kondensoituu kosteutta joka putoaa säiliöön, josta se poistetaan ulospuhallettavan ilman mukana tai säiliöön, joka pitää tyhjentää erikseen tms.Jahas, no minulla on tästä vähän eri käsitys. Siis että asiat ovat harvoin kovin yksinkertaisia. Äänekkäitä nuo toki ovat pingut. En malttanut olla itse kuitenkaan etsimättä niitä perusteluja, ja tosiaan ihan mielenkiintoisia juttuja löytyy tämän ketjun sivuilta 155-157.
- Kosteus tekee ilman ja olon tukalaksi. Kaksoisputkella varustettu pingu ei poista kosteutta sisäilmasta (ymmärtääkseni).
- Asuntoon täytyy kuitenkin saada raitista ilmaa raitisilmaventtileistä (tai postiluukusta). Eli sitä lämmintä ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkakin vähemmän kuin yksiputkisella laitteella.
Kaksiputkinen pinguhan ei viilennä ulkoilmaa, vaan kuumentaa sitä entisestään. Viilennettävä ilma otetaan asunnosta sisältä ja puhalletaan sinne takaisin. Mutta joo, lämpötilaerot toki vaikuttavat hyötysuhteeseen.Mutta sitten on ne muutama asia, jotka syövät noita etuja pienemmiksi ja saattavat joissain tilanteissa tehdä modaamisen sen verran vähähyötyiseksi ettei se kannata.
- Jos ulkoilma ottoputken lähellä on huomattavasti lämpimämpää kuin asunnossa oleva ilma, joutuu pingu tekemään tavallaan turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa.
Sekä eri että sama käsitys eli juurikin vähän eri käsitys. Pääasiassa aluksi kerroit omin sanoin sen, minkä lainaamissasi viesteissäni. Kuitenkin sen jälkeen lähti laukalle eli muutamia kohtia pitää oikaista tai tarkentaa.Jahas, no minulla on tästä vähän eri käsitys.
Näin juuri edellä kerroinkin. Lyhyesti sanottuna ratkaisu on melko köpö sekä yksi- että kaksiputkisena. Kaksiputkinen on tietysti näistä kahdesta parempi, ellei modaaminen pahenna ongelmia tai aiheuta tilanteita.Mutta sitten on ne muutama asia, jotka syövät noita etuja pienemmiksi ja saattavat joissain tilanteissa tehdä modaamisen sen verran vähähyötyiseksi ettei se kannata.
Tähän viittasin ilmansuunnat ja ikkunoiden sijoittelun mainitessani.- Jos ulkoilma ottoputken lähellä on huomattavasti lämpimämpää kuin asunnossa oleva ilma, joutuu pingu tekemään tavallaan turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa. Tämmöinen tilanne voi olla esim. etelän/lännenpuoleisessa betoniulkoseinässä, jota aurinko on korventanut tunteja kun pingua iltapäivällä tai illalla käytetään. Jos ulkolämpötila on vaikka 26 astetta, voi seinän vieressä oleva ilma olla esim. 28-30 astetta, mikä on huomattavasti enemmän kuin sisällä oleva esim. 24 astetta.
Totta kai poistaa, ja tekee sen ihan samalla periaatteella kuin ILP. Sitä kylmäpuolen(sisäilmakierron) kondensiovettä tulee poistoputkesta tai kertyy säiliöön ja/tai pingun tapauksessa haihdutetaan poistoilmaputkeen. Kun meillä on yksiputkinen kone, tätä kuivaushyötyä menetetään tai sitä vastaan taistellaan, koska ulkoa imuroidaan koko ajan kosteaa ilmaa. Kaksiputkisessa koneessa(ellei se ole väärin toteutettu tai väärin modattu) se imuputken ilma ei koskaan saavu huoneistoon vaan menee suoraan poistoputkesta ulos.- Kosteus tekee ilman ja olon tukalaksi. Kaksoisputkella varustettu pingu ei poista kosteutta sisäilmasta (ymmärtääkseni).
Toki, mutta tämä ei suinkaan kumoa kaksiputkisen(saati kunnollisten ratkaisujen kuten ILP tai Ulisse) etuja. Ilmanvaihto on tosiaan aina asunnoissa tavoitteena, mutta jos sitä halutaan lisätä, oikea ratkaisu on jokin muu kuin ilmanvaihdon sotkeminen yksiputkipingulla, joka on ilmanvaihtomielessä pelkästään asunnosta ilmaa riistävä liian iso imuri. Yksiputkinen kone aiheuttaa sen, että kohtuuton määrä korvausilmaa revitään raollaan olevasta ikkunasta suoraan ulkoa(energian haaskaamista, siitepölyhaitta, katupölyhaitta) tai vääristä paikoista(muuten haitallista monin tavoin sekä asunto- että talokohtaisesti).- Asuntoon täytyy kuitenkin saada raitista ilmaa raitisilmaventtileistä (tai postiluukusta). Eli sitä lämmintä ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkakin vähemmän kuin yksiputkisella laitteella.
Johtunee lähinnä siitä, että menekki on molemmilla suunnilleen sama koska pingviinin hankinta tehdään yleensä ilman teknis-luonnontieteellistä ajattelua eikä siihen teetetä suunnitelmaa kuten vaikkapa maalämpöpumppuun. Pingviini ostetaan samantapaisen tapahtumaketjun kautta kuin televisio tai mikroaaltouuni.Taitavat olla hyvin tapaus kohtaisia. Teoriassa kaksiputkinen on aina parempi mutta käytännössä niitä ei juuri myydä. Mistä tämä mahtaa johtua?
Voi jopa olla niin, että asiakkaat suosivat yksiputkista ja välttävät kaksiputkista sellaisen nähdessään. Sehän on hankalampaa ja kun myyjä lupasi että yksiputkinen on yhtä hyvä kuin kaksiputkinen ja melkein parempi kuin ILP.
Kyllä. Ongelmahan on tarkemmin sanottuna väärien röörien ja virtaussuuntien lisäksi myös se ylimääräisen korvausilman järkyttävä määrä. Sitä tarvitaan yhtä paljon kuin kuumapuolen jäähdyttämiseksi työnnetään ulos, eli ihan liikaa. Kun näin paljon uutta ilmaa tulee kuumasta ulkoilmasta kämppään, se tuhoaa jäähdytyksen taloudellisuuden ohessa usein koko homman riittävän vaikutuksen.
Mulla vuosia sitten edellissä asunnossa Electroluxin pingviini ei yksiputkisena jaksanut laskea kämpän lämpöä juuri ollenkaan. Korkeintaan asteen parin pudotus. Kaksiputkisena tiputti useamman asteen lämpöä mieluisalle tasolle ja ilmankosteuskin laski kun ei enää työnnetty kosteaa korvausilmaa turhaan sisälle. Lisäksi paskan haju hävisi kun ei enää vessan poistoventtiili virrannut naapurikämpästä väärään suuntaan. Jo se yksinään syynä kyllä oli riittävä syy modaukselle itsellä. Huomattava parannus toimivuuteen kaikinpuolin.Taitavat olla hyvin tapaus kohtaisia. Teoriassa kaksiputkinen on aina parempi mutta käytännössä niitä ei juuri myydä. Mistä tämä mahtaa johtua?
Onko täällä jollain oikeasti kokemusta samasta pingusta ennen ja jälkeen kaksiputki modausta? Kuinka suuri vaikutus tällä oli?
Tuli viime syksynä hankittua halvalla pingu ja täytyy lämpimien kelejen tullessa miettiä yritänkö modata siitä kaksiputkisen.
Kun laitteen ottopuoli modataan käyttämään ulkoilmaa, miten se huoneilman kosteus kennoon pääsee?Tottakai poistaa. Kylmään kennoon kondensoituu kosteutta joka putoaa säiliöön, josta se poistetaan ulospuhallettavan ilman mukana tai säiliöön, joka pitää tyhjentää erikseen tms.
Joo kirjoitin vahingossa väärin kun väitin sen viilentävän ulkoilmaa. Mutta miten viilennettävä ilma otetaan asunnosta sisältä, jos laite on modattu käyttämään ulkoilmaa?Kaksiputkinen pinguhan ei viilennä ulkoilmaa, vaan kuumentaa sitä entisestään. Viilennettävä ilma otetaan asunnosta sisältä ja puhalletaan sinne takaisin. Mutta joo, lämpötilaerot toki vaikuttavat hyötysuhteeseen.
Tästä olemme samaa mieltä tosiaanSekä eri että sama käsitys eli juurikin vähän eri käsitys. Pääasiassa aluksi kerroit omin sanoin sen, minkä lainaamissasi viesteissäni. ...
Näin juuri edellä kerroinkin. Lyhyesti sanottuna ratkaisu on melko köpö sekä yksi- että kaksiputkisena. Kaksiputkinen on tietysti näistä kahdesta parempi, ellei modaaminen pahenna ongelmia tai aiheuta tilanteita.
Huomaan, että olen ehkä ymmärtänyt jotain väärin tuosta "kaksiputkisuudesta". Siis mistä se viilennettävä huoneilma tulee laitteeseen, jos tuloilmapuoli on yhdistetty putkella ulkoilmaan? Liittyy myös kosteudenpoistoon.Tähän viittasin ilmansuunnat ja ikkunoiden sijoittelun mainitessani.
Nyt on huomattava, että nimenomaan se yksiputkinen järjestelmä tekee turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa(sen tultua imetyksi asuntoon). Kaksiputkisella vähennetään tätä ongelmaa.
Se kuumapuolen ilma joka ulostetaan molemmissa tapauksissa poistoputkesta ja kaksiputkisessa imetään ulkoa imuputkella(yksiputkisessa ikkunanraosta ja postiluukusta) nimenomaan kuumennetaan. Näin lämpöpumppu toimii: kun kyseessä on viilennysilmastointi, sisäilmaa yritetään viilentää ajamalla lämpöä ulos kämpästä.
Tarkennan vielä sen verran omaa kantaani, että en toki väitä etteikö kaksiputkinen laite olisi usein parempi ratkaisu, kaksiosaisista tai ilpeistä puhumattakaan. En ole vieläkään täysin vakuuttunut siitä, että se olisi aina vaivan arvoista. Ja mitä tulee täällä usein nähtävään miltei dogmaattiseen toteamukseen siitä, ettei yksiputkisista pinguista olisi mihinkään, voin vain todeta omaan kokemukseen vedoten, että hyvälaatuinen ja riittävän tehokas laite pystyy muuttamaan helteillä lähes asumiskelvottoman kodin riittävän viileäksi (n. 24-25 astetta). Kyseessä oli tutun koti, jossa tiesin ennen-jälkeen tilanteen.Yleensä parempaa ratkaisua hakevat ja asiaan perehtyneet tai päätään seinään lyöneet ostavat muun kuin pingviinin eli kalliimman siirrettävän kaksiosaisen koneen, jos tarvitaan ei-kiinteä ratkaisu. Kiinteä ratkaisu on sitten asia erikseen ja voittaa muut kuin sata jänistä. Kuitenkin pingviinejä kannattaa myydä kuten swampcoolereitakin. Niiden valmistaminen ei maksa juuri mitään ja sopiva erä saadaan joka kesä myytyä hyvällä katteella loppuun epätoivoisille ja hätäisille.
Jo se, että se yksiputkinen kiskoo sitä kosteata ilmaa ulkoa, VS kaksiputkinen joka vain poistaa kosteutta sisäilmasta.Tästä olemme samaa mieltä tosiaan
Huomaan, että olen ehkä ymmärtänyt jotain väärin tuosta "kaksiputkisuudesta". Siis mistä se viilennettävä huoneilma tulee laitteeseen, jos tuloilmapuoli on yhdistetty putkella ulkoilmaan? Liittyy myös kosteudenpoistoon.
Tarkennan vielä sen verran omaa kantaani, että en toki väitä etteikö kaksiputkinen laite olisi usein parempi ratkaisu, kaksiosaisista tai ilpeistä puhumattakaan. En ole vieläkään täysin vakuuttunut siitä, että se olisi aina vaivan arvoista. Ja mitä tulee täällä usein nähtävään miltei dogmaattiseen toteamukseen siitä, ettei yksiputkisista pinguista olisi mihinkään, voin vain todeta omaan kokemukseen vedoten, että hyvälaatuinen ja riittävän tehokas laite pystyy muuttamaan helteillä lähes asumiskelvottoman kodin riittävän viileäksi (n. 24-25 astetta). Kyseessä oli tutun koti, jossa tiesin ennen-jälkeen tilanteen.
Tämä ei ole lopulta kovin vaikeaa kun se oivaltaa.Huomaan, että olen ehkä ymmärtänyt jotain väärin tuosta "kaksiputkisuudesta". Siis mistä se viilennettävä huoneilma tulee laitteeseen, jos tuloilmapuoli on yhdistetty putkella ulkoilmaan? Liittyy myös kosteudenpoistoon.
Niin näköjään olet, vaikka aiemmin jo oivalsit koneessa olevan kaksi kennoa.Huomaan, että olen ehkä ymmärtänyt jotain väärin tuosta "kaksiputkisuudesta". Siis mistä se viilennettävä huoneilma tulee laitteeseen, jos tuloilmapuoli on yhdistetty putkella ulkoilmaan? Liittyy myös kosteudenpoistoon.
Se kuivattaa ulkoa sisälle tulevaa ilmaa.Kun laitteen ottopuoli modataan käyttämään ulkoilmaa, miten se huoneilman kosteus kennoon pääsee?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.