Miten kämppä viileämmäksi?

Lähinnä kokeilun vuoksi tein tämän nähdäkseni miten nopeasti lämpö palaa asuntoon vaikka on viileämmät kelit kuin aiemmin.
Voisit kuitenkin kertoa mitä haittaa tuosta on jos sen sammuttaa? Tuo ylimääräisen sähkön syöminen parin päivän sammutuksen jälkeen ei ainankaan pidä paikkaansa omassa tapauksessa. Ylímääräinen kosteus poistuu ilmanvaihdon mukana.
Se on aika paljon rakenteista kiinni kannattaako ilp sammuttaa. Jos on joku kerrostalo betoni/kivi kuutio, niin ei kannata päästää seiniä lämpiämään. Niiden takaisin viilentämiseen kestää ilp:tä kuitenkin useamman tunnin jopa vuorokauden. Jos taas on joku puurakenteiden omakotitalo ei rakenteet varastoi lämpöä juuri lainkaan ja siinä suhteessa ilp jatkuva viilennys käyttö ei ole niin merkittävää.
 
Kyllä tuossa mielesräni jo homma petusteltiin sinulle varsin hyvin. Ilppiä ei ole tarkoitettu mihinkään on/off -käyttöön. Lisäksi se viilennyksen alasajo tulee tehdä aina 30min ajon kautta pelkällä sisäkierrolla, jotta kenno kuivuu eikä homehdu. Alle viikon reissuja varten en ottaisi jäähdytystä pois.

Ihan yleisenä kommenttina tähän että kannattaa katsoa kuinka pitkään konetta pitää kuivattaa pelkällä tuuletuksella jäähdytyksen jälkeen. Meillä Midea MPPT 12000BUT on 12 tuntia ohjeen mukaan. Sillä ei ihan lyhyitä pätkiä viitsi jäähdyttää.
 
Ihan yleisenä kommenttina tähän että kannattaa katsoa kuinka pitkään konetta pitää kuivattaa pelkällä tuuletuksella jäähdytyksen jälkeen. Meillä Midea MPPT 12000BUT on 12 tuntia ohjeen mukaan. Sillä ei ihan lyhyitä pätkiä viitsi jäähdyttää.

12 tuntia kulostaa kyllä aika älyttömältä ja enemmänkin joltain valmistajan vastuunvapautus ohjeelta. Omassa 12 000 BTU Strömessä ei käyttöohjeessa ole mitään mainintaa tuollaisesta ja olen sitä ihan on/off periaatteella käyttänyt 5 vuotta. Kyllähän nyt jokainen meistä pingviinin yöksi sammuttaa
 
12 tuntia kulostaa kyllä aika älyttömältä ja enemmänkin joltain valmistajan vastuunvapautus ohjeelta. Omassa 12 000 BTU Strömessä ei käyttöohjeessa ole mitään mainintaa tuollaisesta ja olen sitä ihan on/off periaatteella käyttänyt 5 vuotta. Kyllähän nyt jokainen meistä pingviinin yöksi sammuttaa

Mä katsoin tuota sen jälkeen kun huomasin että Mideasta poistuu kondenssivesi vähän huonosti ja sitä pitää kallistaa aika paljon, jotta sen saa tyhjäksi.

Mutta vaihtelua löytyy eri tyyppisten toteutusten välillä aika paljon konsenssiveden käsittelyn osalta esimerkiksi haihdutuksen ja keräyksen osalta.
 
Ihan yleisenä kommenttina tähän että kannattaa katsoa kuinka pitkään konetta pitää kuivattaa pelkällä tuuletuksella jäähdytyksen jälkeen. Meillä Midea MPPT 12000BUT on 12 tuntia ohjeen mukaan. Sillä ei ihan lyhyitä pätkiä viitsi jäähdyttää.
Äsch, katsoin vastaneeni ilp-lankaan.
Tuo vastaukseni tosiaan koskee vain ilppejä, ei näitä lelujäähdyttimiä.
 
Ströme 12C (219€), vai Whirlpool PACF212CO (329.90€) vai Electrolux Comfort 600 EXP34U339CW (250€)?

Ilmeisesti Ströme on selvästi halpamerkki? Onko Whirlpool vai Electrolux parempi?

Tekeekö noilla ikkunasarjoilla mitään vai onko finnfoam ainoa toimiva ratkaisu? Esimerkiksi Electoluxiin olisi tämä: https://www.electrolux.fi/vacuums-h...essories/air-conditioning-installation/ewk04/ Aino arvostelu haukkuu sen täydellisesti.
 
Ströme 12C (219€), vai Whirlpool PACF212CO (329.90€) vai Electrolux Comfort 600 EXP34U339CW (250€)?

Ilmeisesti Ströme on selvästi halpamerkki? Onko Whirlpool vai Electrolux parempi?

Tekeekö noilla ikkunasarjoilla mitään vai onko finnfoam ainoa toimiva ratkaisu? Esimerkiksi Electoluxiin olisi tämä: https://www.electrolux.fi/vacuums-h...essories/air-conditioning-installation/ewk04/ Aino arvostelu haukkuu sen täydellisesti.

Ströme hurissut olohuoneessa tarvittaessa melkein koko kesän, pitää melkosta huminaa mutta akka ja tyttö on tykännyt että pääsee välillä viilentymään sinne.. Laittavat siis itte päälle jos on kuuma. Ei sitä makuuhuoneeseen voi yöksi ottaa.

Kaippa joku laatumerkki voisi olla "näennäisesti" vähän hiljaisempi, mutta mihin tarvit enää mitään syksyä ja talvea vasten?
 
Kyllähän toi Ströme sellasta mökää pitää, että mielessä on käynyt vuorata aparaatti tuollaisella autoista tutulla äänieristysmatolla. Onko muilla mitään patentteja jo olemassa?
 
Kyllähän toi Ströme 12c päällä on öitä tullut nukuttua, pitää vaan omata tarpeeksi hyvät unenlahjat :) Oma Ströme kyllä köhii käynnistäessä jo niin paljon että ensi kesäksi menee vaihtoon. 2.5 kesää se kesti.

Julkisivuremonttikämpästä semmoinen päivitys, että viikon kestin olla lämpimässä kämpässä ja sen jälkeen puukolla muoveihin reikä. Teipillä reikä kiinni äijjien työajaksi ja aina kuudelta illalla laite huutamaan. Hieman kalliiksihan se on tässä tullut kun normaalisti olisi voinut parvekkeen avata yöllä ja ottaa alle kylmää ilmaa oven kokoisesta reiästä mutta nyt pitänyt ilmastointilaitetta ajaa yölläkin.
 
Täällä tuollainen Whirlpool ja se on kyllä huomattavasti mukavamman kuuloinen kuin Ströme. Voi olla että desibeleissä ei isoa eroa ole, mutta Whirlpoolin äänimaisema on huomattavasti miellyttävämpi. Saa käydä olohuoneen nurkassa jatkuvasti ja normaali seurustelu ja TV:n katsominen onnistuu samalla hyvin.
 
Täällä tuollainen Whirlpool ja se on kyllä huomattavasti mukavamman kuuloinen kuin Ströme. Voi olla että desibeleissä ei isoa eroa ole, mutta Whirlpoolin äänimaisema on huomattavasti miellyttävämpi. Saa käydä olohuoneen nurkassa jatkuvasti ja normaali seurustelu ja TV:n katsominen onnistuu samalla hyvin.

Ennenkaikkea pohdin Electoluxin ja Whirlpoolin välillä. Electrolux on tarjouksessa 80€ Whirlpoolia halvempi mutta onko se huonompi vai parempi?

Kun eroa Strömen ja Electroluxin välillä on vain 30€ kyllä Ströme jää minulla väliin. Arvostan kuitenkin jonkinverran ihan "oikeita" merkkejä jotka eivät ole vain kaupan omia versioita.
 
Ennenkaikkea pohdin Electoluxin ja Whirlpoolin välillä. Electrolux on tarjouksessa 80€ Whirlpoolia halvempi mutta onko se huonompi vai parempi?
Muistelisin että vertailin liikkeessä Electroluxia ja Whirlpoolia ja Electrolux vaikutti vielä paremmalta ja hiljaisemmalta, mutta oli 499e hinnalla niin rajusti yli kipurajan että päädyin 399e Whirlpooliin.
Mistä tuota Electroluxia saa 250eurolla?
 
Muistelisin että vertailin liikkeessä Electroluxia ja Whirlpoolia ja Electrolux vaikutti vielä paremmalta ja hiljaisemmalta, mutta oli 499e hinnalla niin rajusti yli kipurajan että päädyin 399e Whirlpooliin.
Mistä tuota Electroluxia saa 250eurolla?

Linnainmaan Citymarketista Tampereella. Hinta vaihtelee rajusti eri CItymarkettien välillä.
 
Ströme 12C (219€), vai Whirlpool PACF212CO (329.90€) vai Electrolux Comfort 600 EXP34U339CW (250€)?

Itselläni on ollut tuo Electrolux käytössä tämän kesän. Käytännössä ollut päällä toukokuusta lähtien 24/7, kun olen ollut kotona. Kompura ei pidä tässä mielestäni kovin pahaa ääntä, eniten ääntä tulee poistopuhaltimesta. Kuuntelen sitä puhaltimen hurinaa mieluummin kuin kompuran pärinää. Kompuran äänikin kyllä erottuu, mutta se ei ole hallitsevin ääni. Laite on makuuhuoneen ulkopuolella oven vieressä, joten ei ihan tyynyn vieressä. Mobiilisovelluksen mahdollistama etäohjaus on kätevä lisä.

Näitä oli viime syksynä Verkkokauppa.comin outletissa iso kasa. Omani ostin lokakuussa 207 eurolla, vaikutti olleen esittelylaitteena. Nytkin niitä näyttää olevan siellä paljon tarjolla, mutta hinnat ei ole vielä kovin edullisia (tippuvat sitä mukaa, kun eivät käy kaupaksi).
 
Ei sitä ilpiä kannata sammuttaa parin päivän takia, laittaa pyyntiä pari astetta lämpimämmälle niin ei turhaa jäähdytä liikoja, mutta poistaa silti sitä ylimääräisitä kosteutta ja kun tulee kotiin, niin ilpin ei tarvitse aloittaa koko hommaa alusta, mikä syö enemmän sähkö kun se että olisi pari päivää kevyellä rasituksella päällä.
Perusoppimäärällä ei voi uskoa, että parin päivän katkos ja sen jälkeinen pidempi ajo kun taas pyydetään lisäisi energian kokonaiskulutusta. Sen sijaan moinen virheellinen käyttötapa tietysti aiheuttaa epämukavuutta ja rasittaa laitetta.
 
Perusoppimäärällä ei voi uskoa, että parin päivän katkos ja sen jälkeinen pidempi ajo kun taas pyydetään lisäisi energian kokonaiskulutusta. Sen sijaan moinen virheellinen käyttötapa tietysti aiheuttaa epämukavuutta ja rasittaa laitetta.
Kuten sanottu, joku kiviseinä kerrostalo kolmio on aika iso töinen jäähdytellä uudestaan kun aurinko lämmittänyt rakenteet.

Toinen mistä olisin enemmän huolissaan on kondensioveden jääminen kennolle ja sen homehtuminen. Monelta unohtuu että ilpi pitää kuivata ennen kuin sen sammuttaa.
 
Kuten sanottu, joku kiviseinä kerrostalo kolmio on aika iso töinen jäähdytellä uudestaan kun aurinko lämmittänyt rakenteet.
Tästä en ole eri mieltä, mutta aiheen fysikaaliseen perustaan liittyvä väittämäni koskikin eri asiaa.
Toinen mistä olisin enemmän huolissaan on kondensioveden jääminen kennolle ja sen homehtuminen. Monelta unohtuu että ilpi pitää kuivata ennen kuin sen sammuttaa.
On pitkä lista asioita, joiden takia viilennystä ei kannata sammutella turhaan ja näennäissäästön takia. Tätä yksittäistä koskien sehän riippuu pumpusta, osaako se kuivata aina normaalisti itsensä. Samoin vaikuttaa, sammuttaako käyttäjä laitteen oikein. Jokuhan saattaa yksinkertaisesti kääntää turvakytkimen.
 
Ei se kompura ole edes päällä tuuletinmoodissa. Sitä ihmettelin että miksi ääni on yhtä kova kun päällä on kompura+flekti vs. pelkkä flekti. Tämä viittaa siihen että flekti on jollain tavalla surkea tällaiseen käyttöön. Veikkaisin että erittäin ohuet siivet ja pyörimisnopeus kova joka aiheuttaa ääntä.
Tähän päivitystä. Olin oikeassa. 220V bloweri jossa juurikin tuollaiset lavat jotka aiheuttavat repivää ääntä. Mielenkiintoinen ratkaisu että lämmin ja kylmäpuolen flekteillä on sama akseli, eli sama pyörimisnopeus myöskin.

En nyt sen enempää viitsinyt purkaa että näkisi tuon flektimoottorin speksit.

Ehkä saatan talven aikana innostua modaamaan tuohon jonkunlaisen järkevämmän systeemin. Ilmavirran määrä pitäisi saada aikalailla samalle tasolle uudella ratkaisulla, mikä on haasteellisin osuus. AC puolen disablointi varmaan järkevin ratkaisu jos DC moottorillista flektiä laittaisi. Nuo AC moottorit käsin pyörittämällä tuntuu selkeästi hiiliharjallisilta.

edit. Ehkä voisin kokeilla hetkeksi ottaa tuo kylmäpuolen ylempi impelleri irti ja katsoa miten muuttuu ääni. Jos tuolla on haluttu vaikutus niin sitten varmaan mittailemaan flektimoottorille menevää nopeudenohjausvirtaa? Siihen väliin säätöpotikka jos on DC. Ilmeisesti se on tuossa kaaviossa C3?

Pikaisella googlauksella jotain tämäntyyppistä paremmin optimoitua impelleriä voisi harkita. En siis suoraan tätä mutta vastaavaa. Ec Low Noise Quiet Centrifugal Fan Backward Curved Suppliers and Manufacturers in China
 

Liitteet

  • Screenshot from 2024-08-24 14-56-45.png
    Screenshot from 2024-08-24 14-56-45.png
    360,6 KB · Luettu: 58
  • Screenshot from 2024-08-24 14-57-12.png
    Screenshot from 2024-08-24 14-57-12.png
    265,3 KB · Luettu: 57
  • Screenshot from 2024-08-24 14-57-33.png
    Screenshot from 2024-08-24 14-57-33.png
    340,1 KB · Luettu: 58
  • 20240824_144450.jpg
    20240824_144450.jpg
    171,2 KB · Luettu: 56
Viimeksi muokattu:
Onko teillä ollut tapana öljytä noiden perus 10-30€ pöytätuulettimien laakereita jos tuuletin on alkanut pitää jurnuttavaa ääntä - tai sitten ennakoiden aina kesäkauden aluksi? Millaista voiteluainetta olette sinne laittaneet ja onko siitä ollut apua? Kaapista löytyisi lukkoöljyä, aseöljyä, jotain yleis-crc:tä ja ikivanhaa pyöränketjuöljyä.

20240904_151356.jpg
 
Onko teillä ollut tapana öljytä noiden perus 10-30€ pöytätuulettimien laakereita jos tuuletin on alkanut pitää jurnuttavaa ääntä - tai sitten ennakoiden aina kesäkauden aluksi? Millaista voiteluainetta olette sinne laittaneet ja onko siitä ollut apua? Kaapista löytyisi lukkoöljyä, aseöljyä, jotain yleis-crc:tä ja ikivanhaa pyöränketjuöljyä.

20240904_151356.jpg
Säännöllisesti pitäisi muistaa pöytätuuletinvanhusta voidella, mutta muistuttaa kyllä siitä viimeistään silloin kuin lakkaa pyörimästä. Öljy ei ole kovin pitkäkestoinen voiteluaine, ennemmin vanhaa kunnon vaseliinia jonka kanssa saattaa sen parikin vuotta pyöriä ongelmitta. Tarvetta voi katsoa vähän sen mukaan, kuinka nopeasti ja kitkattomasti tuuletin pysähtyy.
 
Säännöllisesti pitäisi muistaa pöytätuuletinvanhusta voidella, mutta muistuttaa kyllä siitä viimeistään silloin kuin lakkaa pyörimästä. Öljy ei ole kovin pitkäkestoinen voiteluaine, ennemmin vanhaa kunnon vaseliinia jonka kanssa saattaa sen parikin vuotta pyöriä ongelmitta. Tarvetta voi katsoa vähän sen mukaan, kuinka nopeasti ja kitkattomasti tuuletin pysähtyy.
Vaseliinia käyttäessä pitää ilmeisesti purkaa koko moottori että sitä saa menemään laakereille?
 
Vaseliinia käyttäessä pitää ilmeisesti purkaa koko moottori että sitä saa menemään laakereille?
Juurikin näin. Omassa pöytätuulettimessa takalaakeria ei voi muutenkaan voidella ilman, että moottorin purkaa ensin. Sama laittaa samalla kunnon voiteet, jos sen vaivan näkee.
 
Jos menee niinkin pitkälle että purkaa kodinkoneita rasvatakseen laakerit, voi olla hyvä harkita samoilla tulilla laakerien vaihtoa. Yhtään pöytätuuletinta en ole itse purkanut joten en tiedä mitä ne yleensä ovat syöneet. Oikean kuulalaakerin pitäisi kuitenkin moisessa kevyessä tekniikassa toimia huoltovapaasti maailman tappiin. Jos siellä on alunperin huono liukuholkki, sekin voi olla suoraan vaihdettavissa kuulalaakeriin.

E: Löytyi esimerkki. Intialainen asentaa tuuletinmoottorin puslien tilalle kuulalaakerit. Sovite syntyy tämän herran pajassa näppärästi letkun pätkästä.
 
Jos menee niinkin pitkälle että purkaa kodinkoneita rasvatakseen laakerit, voi olla hyvä harkita samoilla tulilla laakerien vaihtoa. Yhtään pöytätuuletinta en ole itse purkanut joten en tiedä mitä ne yleensä ovat syöneet. Oikean kuulalaakerin pitäisi kuitenkin moisessa kevyessä tekniikassa toimia huoltovapaasti maailman tappiin. Jos siellä on alunperin huono liukuholkki, sekin voi olla suoraan vaihdettavissa kuulalaakeriin.

E: Löytyi esimerkki. Intialainen asentaa tuuletinmoottorin puslien tilalle kuulalaakerit. Sovite syntyy tämän herran pajassa näppärästi letkun pätkästä.
Olen purkanut useammankin pöytä- ja jalkatuulettimen, voin vahvistaa, että yhdessäkään vastaan tulleessa ei ole ollut kuulalaakereita, vaan juuri tuollaisia puslia/liukuprikkoja/holkkeja tms
 
En tiedä onko myynti-ilmoitusten mainostaminen sallittua täällä, mutta poistetaan sitten jos rikkoo sääntöjä.

Nyt olisi myynnissä hyvässä kunnossa oleva 13000 BTU/h siirrettävä ilmastointilaite:

Pelastanut kyllä itseni kesän pahimmilta helteiltä (Yhdessä välissä kämpässä oli 30 astetta lämmintä ja tuon avulla sain sen lähemmäs 22-23 astetta). Myyn koska asuntokaupat tehty ja tulevassa asunnossa ilmalämpöpumppu.
 
Nyt jo alkanut olemaan lämmin tilapäisessä kämpässä. Kesä suorastaan hirvittää. Onko suositella laitetta 55m2 kokoiseen asuntoon? Ilmeisesti kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat poistoputken joka sitten ujutetaan ikkunasta ulos ja finnfoamin palanen eristeeksi ikkunaan?
 
Ilmeisesti kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat poistoputken

Kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat kaksi putkea: toinen imee ulkoa ilmaa laitteelle, ja toinen poistaa kuumennetun ilman takaisin ulos. Suurimmassa osassa laitteita on yksi putki, mikä on idioottimaista joten moni modaa laitteeseen toisen putken.

ILP toki parempi, muttei usein mahdollinen.
 
Kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat kaksi putkea: toinen imee ulkoa ilmaa laitteelle, ja toinen poistaa kuumennetun ilman takaisin ulos. Suurimmassa osassa laitteita on yksi putki, mikä on idioottimaista joten moni modaa laitteeseen toisen putken.

ILP toki parempi, muttei usein mahdollinen.
Täksi kesäksi voisi modata kaksiputkiseksi (laite olohuoneessa).

Eikö tällä saa samalla hoidettua pois sen ongelman, ettei alipaine enää ime korvausilmaa väärään suuntaan huoneiston omista ilmanvaihtoventtiileistä.

Kylpyhuoneen katon venttiilistä tulee sisälle ilmaa niin, että tukka lepattaa sen alapuolella ja keittiöstä tulee naapurien ruokien käryt keittiöön ja ikkunaventtiileistä taas tulee kumpaankin makuuhuoneeseen kuumaa ulkoilmaa huoneisiin.
 
Ilmeisesti kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat poistoputken

Kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat kaksi putkea
Tarkkaan ottaen on olemassa myös kokonaan sisälle asennettava yksiosainen vaihtoehto joka ei vaadi yhtään ilmaputkea.

Tämä ei sitten ole mikään suositus vaan sivuhuomio. Itse en herkästi kiinnostuisi tuosta tuotteesta.
 
Tarkkaan ottaen on olemassa myös kokonaan sisälle asennettava yksiosainen vaihtoehto joka ei vaadi yhtään ilmaputkea.
https://www.innoair.fi/WebRoot/Kaupat/Shops/Innoair/MediaGallery/PDF/AquaCool_Innoair_esite.pdf
Tämä ei sitten ole mikään suositus vaan sivuhuomio. Itse en herkästi kiinnostuisi tuosta tuotteesta.

Totta, mutta onhan noissakin siis myös se ottoputki, mutta sitä ei tarvitse itse asentaa. Ilmaputki se ei tietty ole mutta kaikissa näissä on sama periaate: on se puoli jossa kiertää kuumennettava asia (vesi tai ilma) ja toisella puolella kiertää sitten se kylmennettävä asia. Ja hyvässä vehkeissä nämä eivät sekoitu eikä se kuumennettava väliaine pääse kuumentamaan kämppää ennen tai jälkeen "kuumennuksen" - oli se toteutus sitten ILP tai tollanen vesilauhdutteinen tai pingviini.

En ole tuollaiseen koskaan törmännyt mutta hyvä että on myös laitteita jotka eivät vaadi parveketta tai ulkoseinää!
 
Nyt jo alkanut olemaan lämmin tilapäisessä kämpässä. Kesä suorastaan hirvittää. Onko suositella laitetta 55m2 kokoiseen asuntoon? Ilmeisesti kaikki oikeasti viilentävät laitteet vaativat poistoputken joka sitten ujutetaan ikkunasta ulos ja finnfoamin palanen eristeeksi ikkunaan?
Onko asunnon pääasiallinen lämmitys ja ilmanvaihto vielä talvisäädöissä? Jos noita ohjataan kalenterin eikä olosuhteiden mukaan, yhdistettynä lisääntyvään auringonvaloon tulee nopeasti lämmin.
 
Kylpyhuoneen katon venttiilistä tulee sisälle ilmaa niin, että tukka lepattaa sen alapuolella ja keittiöstä tulee naapurien ruokien käryt keittiöön ja ikkunaventtiileistä taas tulee kumpaankin makuuhuoneeseen kuumaa ulkoilmaa huoneisiin.

Asuntojen seinissä on reikiä josta kuuluu tulla korvausilmaa. Niiden reikien perään voi katsella. Jos ulkoilma on kuumaa, niin sitä "kuumaa ilmaa" joka tapauksessa kuuluu tulla sisälle.

Kaksiputkisuus epäilemättä vähentää ilmanvaihtoa.
 
Asuntojen seinissä on reikiä josta kuuluu tulla korvausilmaa. Niiden reikien perään voi katsella. Jos ulkoilma on kuumaa, niin sitä "kuumaa ilmaa" joka tapauksessa kuuluu tulla sisälle.

Kaksiputkisuus epäilemättä vähentää ilmanvaihtoa.
Kyllä. Ongelmahan on tarkemmin sanottuna väärien röörien ja virtaussuuntien lisäksi myös se ylimääräisen korvausilman järkyttävä määrä. Sitä tarvitaan yhtä paljon kuin kuumapuolen jäähdyttämiseksi työnnetään ulos, eli ihan liikaa. Kun näin paljon uutta ilmaa tulee kuumasta ulkoilmasta kämppään, se tuhoaa jäähdytyksen taloudellisuuden ohessa usein koko homman riittävän vaikutuksen.
 
Kyllä. Ongelmahan on tarkemmin sanottuna väärien röörien ja virtaussuuntien lisäksi myös se ylimääräisen korvausilman järkyttävä määrä. Sitä tarvitaan yhtä paljon kuin kuumapuolen jäähdyttämiseksi työnnetään ulos, eli ihan liikaa. Kun näin paljon uutta ilmaa tulee kuumasta ulkoilmasta kämppään, se tuhoaa jäähdytyksen taloudellisuuden ohessa usein koko homman riittävän vaikutuksen.
Ja silti ne kummasti toimivat myös yksiputkisina. Itselläni ei tuommoista ole, kun on ilppi, mutta olen toisaalla nähnyt, että ihan hyvin pelaa myös ilman modaamista. Jossain tuolla aiemmin esitettiin ihan järkeenkäypä perustelukin sille ettei modaaminen kannata, mutta ehkä joku muu jaksaa sen etsiä. Ehkä oikein trooppisilla keleillä alkaa nähdä eroa modatun hyväksi, mutta jos ei osta halvinta tai liian pientä mallia, kyllä se toimii.
 
Ja silti ne kummasti toimivat myös yksiputkisina. Itselläni ei tuommoista ole, kun on ilppi, mutta olen toisaalla nähnyt, että ihan hyvin pelaa myös ilman modaamista.
Tämähän on kai jossain muodossa käyty läpi aika monta kertaa eikä aiheesta ole juuri kiisteltävää jäljellä. Totta kai ne "toimivat" ja "ihan hyvin". Hirveän möykän kera saadaan joku huone tai parhaimmillaan(ilmansuunnat, ikkunoiden sijoittelu ym vaikuttaa) pieni asunto jotenkuten viilennettyä, kunhan jätetään joku ikkuna tai terassiovi auki tai ainakin korvataan vanerilla. Homma ei aina näytä slummityyliseltä mutta vähintään hieman hervantalaiselta poikamiesratkaisulta. Jos turavirityksensä saa niin hyväksi että laitetta oikeasti viitsii käyttää jatkuvasti tai edes melko runsaasti, on energiankulutuskin varsin hulppea.

Minulla on ollut sekä pingviini että ilmalämpöpumppu. Vertaisin tätä siihen, että repii pyyhkeistä riekaleita joihin käärii jalkansa vs. ostaa kengät.

Jossain tuolla aiemmin esitettiin ihan järkeenkäypä perustelukin sille ettei modaaminen kannata
Perusteluja suuntaan jos toiseen voi myös päätellä. Yleensä perustelut sille, ettei kaksiputkimodaus kannata, liittyvät siihen että laite on aika huono sekä yksi- että kaksiputkisena. Kaksiputkisuus lisää vastusta kuumapuolen ilmankiertoon ja voi joissakin laitteissa tulla ongelmaksi. Joissakin laitteissa koteloinnin takia(kuuman ja kylmän ilman kiertoa ei erotettu) ei oikein edes ole mahdollista järkevästi modata kaksiputkiseksi ilman että koteloa tehdään pitkälti uusiksi ja mahdollisesti asennetaan vielä omasta takaa toinen flekti.

Joka tapauksessa molemmissa ratkaisuissa jokin osa hyödystä menetetään heti kuuman putken lämmittäessä kämpän sisäilmaa, ellei ole oikein huolellisesti tehty hieno asennuslevy ja erittäin lyhyt poistotumppi, joissa on oikeat eristeet. Käytännössä pingua ei yleensä asenneta kovin hienostuneesti suoraan ikkunan(levyn jolla ikkuna on korvattu) eteen korkealle vaan nakataan johonkin lattialle, usein raollaan olevan parvekeoven eteen.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän on kai jossain muodossa käyty läpi aika monta kertaa eikä aiheesta ole juuri kiisteltävää jäljellä. Totta kai ne "toimivat" ja "ihan hyvin". Hirveän möykän kera saadaan joku huone tai parhaimmillaan(ilmansuunnat, ikkunoiden sijoittelu ym vaikuttaa) pieni asunto jotenkuten viilennettyä, kunhan jätetään joku ikkuna tai terassiovi auki tai ainakin korvataan vanerilla. Homma ei aina näytä slummityyliseltä mutta vähintään hieman hervantalaiselta poikamiesratkaisulta. Jos turavirityksensä saa niin hyväksi että laitetta oikeasti viitsii käyttää jatkuvasti tai edes melko runsaasti, on energiankulutuskin varsin hulppea.

Minulla on ollut sekä pingviini että ilmalämpöpumppu. Vertaisin tätä siihen, että repii pyyhkeistä riekaleita joihin käärii jalkansa vs. ostaa kengät.


Perusteluja suuntaan jos toiseen voi myös päätellä. Yleensä perustelut sille, ettei kaksiputkimodaus kannata, liittyvät siihen että laite on aika huono sekä yksi- että kaksiputkisena.
Jahas, no minulla on tästä vähän eri käsitys. Siis että asiat ovat harvoin kovin yksinkertaisia. Äänekkäitä nuo toki ovat pingut. En malttanut olla itse kuitenkaan etsimättä niitä perusteluja, ja tosiaan ihan mielenkiintoisia juttuja löytyy tämän ketjun sivuilta 155-157.

On tietty helppo ymmärtää ne kaksiputkiseksi modaamisen edut, eli se että asunnon alipaineisuus vähenee ja laite ei ime kaikista raoista kuumaa ilmaa asuntoon, jota sitten vastaavasti pitää jonkin verran enemmän viilentää. Keskimäärin siis kaksiputkiseksi modaaminen antaa usein paremman jäähdytystehon.

Mutta sitten on ne muutama asia, jotka syövät noita etuja pienemmiksi ja saattavat joissain tilanteissa tehdä modaamisen sen verran vähähyötyiseksi ettei se kannata.
- Jos ulkoilma ottoputken lähellä on huomattavasti lämpimämpää kuin asunnossa oleva ilma, joutuu pingu tekemään tavallaan turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa. Tämmöinen tilanne voi olla esim. etelän/lännenpuoleisessa betoniulkoseinässä, jota aurinko on korventanut tunteja kun pingua iltapäivällä tai illalla käytetään. Jos ulkolämpötila on vaikka 26 astetta, voi seinän vieressä oleva ilma olla esim. 28-30 astetta, mikä on huomattavasti enemmän kuin sisällä oleva esim. 24 astetta.
- Kosteus tekee ilman ja olon tukalaksi. Kaksoisputkella varustettu pingu ei poista kosteutta sisäilmasta (ymmärtääkseni).
- Asuntoon täytyy kuitenkin saada raitista ilmaa raitisilmaventtileistä (tai postiluukusta). Eli sitä lämmintä ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkakin vähemmän kuin yksiputkisella laitteella.
 
Jahas, no minulla on tästä vähän eri käsitys. Siis että asiat ovat harvoin kovin yksinkertaisia. Äänekkäitä nuo toki ovat pingut. En malttanut olla itse kuitenkaan etsimättä niitä perusteluja, ja tosiaan ihan mielenkiintoisia juttuja löytyy tämän ketjun sivuilta 155-157.


- Kosteus tekee ilman ja olon tukalaksi. Kaksoisputkella varustettu pingu ei poista kosteutta sisäilmasta (ymmärtääkseni).
- Asuntoon täytyy kuitenkin saada raitista ilmaa raitisilmaventtileistä (tai postiluukusta). Eli sitä lämmintä ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkakin vähemmän kuin yksiputkisella laitteella.
Tottakai poistaa. Kylmään kennoon kondensoituu kosteutta joka putoaa säiliöön, josta se poistetaan ulospuhallettavan ilman mukana tai säiliöön, joka pitää tyhjentää erikseen tms.
 
Mutta sitten on ne muutama asia, jotka syövät noita etuja pienemmiksi ja saattavat joissain tilanteissa tehdä modaamisen sen verran vähähyötyiseksi ettei se kannata.
- Jos ulkoilma ottoputken lähellä on huomattavasti lämpimämpää kuin asunnossa oleva ilma, joutuu pingu tekemään tavallaan turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa.
Kaksiputkinen pinguhan ei viilennä ulkoilmaa, vaan kuumentaa sitä entisestään. Viilennettävä ilma otetaan asunnosta sisältä ja puhalletaan sinne takaisin. Mutta joo, lämpötilaerot toki vaikuttavat hyötysuhteeseen.
 
Taitavat olla hyvin tapaus kohtaisia. Teoriassa kaksiputkinen on aina parempi mutta käytännössä niitä ei juuri myydä. Mistä tämä mahtaa johtua?

Onko täällä jollain oikeasti kokemusta samasta pingusta ennen ja jälkeen kaksiputki modausta? Kuinka suuri vaikutus tällä oli?

Tuli viime syksynä hankittua halvalla pingu ja täytyy lämpimien kelejen tullessa miettiä yritänkö modata siitä kaksiputkisen.
 
Jahas, no minulla on tästä vähän eri käsitys.
Sekä eri että sama käsitys eli juurikin vähän eri käsitys. Pääasiassa aluksi kerroit omin sanoin sen, minkä lainaamissasi viesteissäni. Kuitenkin sen jälkeen lähti laukalle eli muutamia kohtia pitää oikaista tai tarkentaa.
Mutta sitten on ne muutama asia, jotka syövät noita etuja pienemmiksi ja saattavat joissain tilanteissa tehdä modaamisen sen verran vähähyötyiseksi ettei se kannata.
Näin juuri edellä kerroinkin. Lyhyesti sanottuna ratkaisu on melko köpö sekä yksi- että kaksiputkisena. Kaksiputkinen on tietysti näistä kahdesta parempi, ellei modaaminen pahenna ongelmia tai aiheuta tilanteita.
- Jos ulkoilma ottoputken lähellä on huomattavasti lämpimämpää kuin asunnossa oleva ilma, joutuu pingu tekemään tavallaan turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa. Tämmöinen tilanne voi olla esim. etelän/lännenpuoleisessa betoniulkoseinässä, jota aurinko on korventanut tunteja kun pingua iltapäivällä tai illalla käytetään. Jos ulkolämpötila on vaikka 26 astetta, voi seinän vieressä oleva ilma olla esim. 28-30 astetta, mikä on huomattavasti enemmän kuin sisällä oleva esim. 24 astetta.
Tähän viittasin ilmansuunnat ja ikkunoiden sijoittelun mainitessani.

Nyt on huomattava, että nimenomaan se yksiputkinen järjestelmä tekee turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa(sen tultua imetyksi asuntoon). Kaksiputkisella vähennetään tätä ongelmaa.

Se kuumapuolen ilma joka ulostetaan molemmissa tapauksissa poistoputkesta ja kaksiputkisessa imetään ulkoa imuputkella(yksiputkisessa ikkunanraosta ja postiluukusta) nimenomaan kuumennetaan. Näin lämpöpumppu toimii: kun kyseessä on viilennysilmastointi, sisäilmaa yritetään viilentää ajamalla lämpöä ulos kämpästä.

Asiaa voi tietysti monimutkaistaa sillä, että kuumapuolelle saapuva ilma saisi mieluiten olla viileää, mutta nyt ei olla vielä sillä tasolla ja se on aika vähäinen muuttuja. Tämähän myös yleensä kaksiputkisella toteutuu suuren osan ajasta ainakin läpi yön ja usein päivälläkin, jos nyt siis nähtiin uni jossa pingu voi käydä 24/7. Jätä siis tämä kappale huomiotta.
- Kosteus tekee ilman ja olon tukalaksi. Kaksoisputkella varustettu pingu ei poista kosteutta sisäilmasta (ymmärtääkseni).
Totta kai poistaa, ja tekee sen ihan samalla periaatteella kuin ILP. Sitä kylmäpuolen(sisäilmakierron) kondensiovettä tulee poistoputkesta tai kertyy säiliöön ja/tai pingun tapauksessa haihdutetaan poistoilmaputkeen. Kun meillä on yksiputkinen kone, tätä kuivaushyötyä menetetään tai sitä vastaan taistellaan, koska ulkoa imuroidaan koko ajan kosteaa ilmaa. Kaksiputkisessa koneessa(ellei se ole väärin toteutettu tai väärin modattu) se imuputken ilma ei koskaan saavu huoneistoon vaan menee suoraan poistoputkesta ulos.

Tietysti yllä mainitusta johtuen kaksoisputkijärjestelmässä sitä vettä kertyy vähemmän, mikä voi saada äkkinäisen erehtymään luulemaan päinvastaista. Kuivasta sisäilmasta tirisee vähemmän tiivistymisvettä kuin kosteasta. Oikein käytetty ILP vasta usein poistaakin hyvin vähän kosteutta sisäilmasta. Jos viilennystarve on vähäinen, sitä joutuu oikein erikseen suostuttelemaan moiseen ja monessa tapauksessa voi olla jopa järkevää käyttää apuna tarvittaessa erillistä ilmankuivaajaa.
- Asuntoon täytyy kuitenkin saada raitista ilmaa raitisilmaventtileistä (tai postiluukusta). Eli sitä lämmintä ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkakin vähemmän kuin yksiputkisella laitteella.
Toki, mutta tämä ei suinkaan kumoa kaksiputkisen(saati kunnollisten ratkaisujen kuten ILP tai Ulisse) etuja. Ilmanvaihto on tosiaan aina asunnoissa tavoitteena, mutta jos sitä halutaan lisätä, oikea ratkaisu on jokin muu kuin ilmanvaihdon sotkeminen yksiputkipingulla, joka on ilmanvaihtomielessä pelkästään asunnosta ilmaa riistävä liian iso imuri. Yksiputkinen kone aiheuttaa sen, että kohtuuton määrä korvausilmaa revitään raollaan olevasta ikkunasta suoraan ulkoa(energian haaskaamista, siitepölyhaitta, katupölyhaitta) tai vääristä paikoista(muuten haitallista monin tavoin sekä asunto- että talokohtaisesti).
Taitavat olla hyvin tapaus kohtaisia. Teoriassa kaksiputkinen on aina parempi mutta käytännössä niitä ei juuri myydä. Mistä tämä mahtaa johtua?
Johtunee lähinnä siitä, että menekki on molemmilla suunnilleen sama koska pingviinin hankinta tehdään yleensä ilman teknis-luonnontieteellistä ajattelua eikä siihen teetetä suunnitelmaa kuten vaikkapa maalämpöpumppuun. Pingviini ostetaan samantapaisen tapahtumaketjun kautta kuin televisio tai mikroaaltouuni.

Voi jopa olla niin, että asiakkaat suosivat yksiputkista ja välttävät kaksiputkista sellaisen nähdessään. Sehän on hankalampaa ja kun myyjä lupasi että yksiputkinen on yhtä hyvä kuin kaksiputkinen ja melkein parempi kuin ILP. Se lupas!

Yleensä parempaa ratkaisua hakevat ja asiaan perehtyneet tai päätään seinään lyöneet ostavat muun kuin pingviinin eli kalliimman siirrettävän kaksiosaisen koneen, jos tarvitaan ei-kiinteä ratkaisu. Kiinteä ratkaisu on sitten asia erikseen ja voittaa muut kuin sata jänistä. Kuitenkin pingviinejä kannattaa myydä kuten swampcoolereitakin. Niiden valmistaminen ei maksa juuri mitään ja sopiva erä saadaan joka kesä myytyä hyvällä katteella loppuun epätoivoisille ja hätäisille.
 
Voi jopa olla niin, että asiakkaat suosivat yksiputkista ja välttävät kaksiputkista sellaisen nähdessään. Sehän on hankalampaa ja kun myyjä lupasi että yksiputkinen on yhtä hyvä kuin kaksiputkinen ja melkein parempi kuin ILP.


Työkaveri meni ostamaan villennystä, kokeili pingviiniä parin päivän ajan mutta vei sen takaisin liikkeeseen koska se yksi putki oli yksi liikaa, ja koska koneesta tuli "liikaa" vettä.
 
Kyllä. Ongelmahan on tarkemmin sanottuna väärien röörien ja virtaussuuntien lisäksi myös se ylimääräisen korvausilman järkyttävä määrä. Sitä tarvitaan yhtä paljon kuin kuumapuolen jäähdyttämiseksi työnnetään ulos, eli ihan liikaa. Kun näin paljon uutta ilmaa tulee kuumasta ulkoilmasta kämppään, se tuhoaa jäähdytyksen taloudellisuuden ohessa usein koko homman riittävän vaikutuksen.

Kysehän on vain ulospuhallettavan ja ulkoa tulevan ilman lämpötilaeroista. Se plus laitteen oma kulutus on viilennyksen määrä. Kaksiputkisuus ei mielestäni merkittävästi muuta sitä laitetta. Sen parannus kohdistuu vain tuohon edelliseen, ei kai mihinkään muuhun.


Mietin tätä asiaa vähän eilen.

Noiden laitteiden todellinen ongelmahan on niiden pieni koko. Onko niissä edes kahta kennoa? Kahta erillistä kennoa siis? Äkkiseltään luulisi sen olevan kuitenkin pakollista, koska ne ovat lämpöpumppuja siinä missä kaikki muutkin. Joka tapauksessa ne kennot ovat väkisin lähellä toisinaan, kennot ovat pieniä. Viileä kenno on missä? Pienessä luultavasti olemattomasti eristetyssä pömpelissä, joka sijaitsee lämpimassä huoneessa mitä pömpelin on tarkoitus viilentää. Ja missä on kuuma kenno? Sama juttu, max 40 sentin päässä viileästä kennossa. Huoneessa jota pömpelin kuuluisi viilentää.
 
Taitavat olla hyvin tapaus kohtaisia. Teoriassa kaksiputkinen on aina parempi mutta käytännössä niitä ei juuri myydä. Mistä tämä mahtaa johtua?

Onko täällä jollain oikeasti kokemusta samasta pingusta ennen ja jälkeen kaksiputki modausta? Kuinka suuri vaikutus tällä oli?

Tuli viime syksynä hankittua halvalla pingu ja täytyy lämpimien kelejen tullessa miettiä yritänkö modata siitä kaksiputkisen.
Mulla vuosia sitten edellissä asunnossa Electroluxin pingviini ei yksiputkisena jaksanut laskea kämpän lämpöä juuri ollenkaan. Korkeintaan asteen parin pudotus. Kaksiputkisena tiputti useamman asteen lämpöä mieluisalle tasolle ja ilmankosteuskin laski kun ei enää työnnetty kosteaa korvausilmaa turhaan sisälle. Lisäksi paskan haju hävisi kun ei enää vessan poistoventtiili virrannut naapurikämpästä väärään suuntaan. Jo se yksinään syynä kyllä oli riittävä syy modaukselle itsellä. Huomattava parannus toimivuuteen kaikinpuolin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
277 667
Viestejä
4 786 062
Jäsenet
77 640
Uusin jäsen
Ruhnama

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom