Jahas, no minulla on tästä vähän eri käsitys.
Sekä eri että sama käsitys eli juurikin vähän eri käsitys. Pääasiassa aluksi kerroit omin sanoin sen, minkä lainaamissasi viesteissäni. Kuitenkin sen jälkeen lähti laukalle eli muutamia kohtia pitää oikaista tai tarkentaa.
Mutta sitten on ne muutama asia, jotka syövät noita etuja pienemmiksi ja saattavat joissain tilanteissa tehdä modaamisen sen verran vähähyötyiseksi ettei se kannata.
Näin juuri edellä kerroinkin. Lyhyesti sanottuna ratkaisu on melko köpö sekä yksi- että kaksiputkisena. Kaksiputkinen on tietysti näistä kahdesta parempi, ellei modaaminen pahenna ongelmia tai aiheuta tilanteita.
- Jos ulkoilma ottoputken lähellä on huomattavasti lämpimämpää kuin asunnossa oleva ilma, joutuu pingu tekemään tavallaan turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa. Tämmöinen tilanne voi olla esim. etelän/lännenpuoleisessa betoniulkoseinässä, jota aurinko on korventanut tunteja kun pingua iltapäivällä tai illalla käytetään. Jos ulkolämpötila on vaikka 26 astetta, voi seinän vieressä oleva ilma olla esim. 28-30 astetta, mikä on huomattavasti enemmän kuin sisällä oleva esim. 24 astetta.
Tähän viittasin ilmansuunnat ja ikkunoiden sijoittelun mainitessani.
Nyt on huomattava, että
nimenomaan se yksiputkinen järjestelmä tekee turhaa työtä viilentäessään kuumaa ulkoilmaa(sen tultua imetyksi asuntoon). Kaksiputkisella vähennetään tätä ongelmaa.
Se kuumapuolen ilma joka ulostetaan molemmissa tapauksissa poistoputkesta ja kaksiputkisessa imetään ulkoa imuputkella(yksiputkisessa ikkunanraosta ja postiluukusta) nimenomaan kuumennetaan. Näin lämpöpumppu toimii: kun kyseessä on viilennysilmastointi, sisäilmaa yritetään viilentää ajamalla lämpöä ulos kämpästä.
Asiaa voi tietysti monimutkaistaa sillä, että kuumapuolelle saapuva ilma saisi mieluiten olla viileää, mutta nyt ei olla vielä sillä tasolla ja se on aika vähäinen muuttuja. Tämähän myös yleensä kaksiputkisella toteutuu suuren osan ajasta ainakin läpi yön ja usein päivälläkin, jos nyt siis nähtiin uni jossa pingu voi käydä 24/7. Jätä siis tämä kappale huomiotta.
- Kosteus tekee ilman ja olon tukalaksi. Kaksoisputkella varustettu pingu ei poista kosteutta sisäilmasta (ymmärtääkseni).
Totta kai poistaa, ja tekee sen ihan samalla periaatteella kuin ILP. Sitä kylmäpuolen(sisäilmakierron) kondensiovettä tulee poistoputkesta tai kertyy säiliöön ja/tai pingun tapauksessa haihdutetaan poistoilmaputkeen. Kun meillä on yksiputkinen kone, tätä kuivaushyötyä
menetetään tai sitä vastaan taistellaan, koska ulkoa imuroidaan koko ajan kosteaa ilmaa. Kaksiputkisessa koneessa(ellei se ole väärin toteutettu tai väärin modattu) se imuputken ilma ei koskaan saavu huoneistoon vaan menee suoraan poistoputkesta ulos.
Tietysti yllä mainitusta johtuen kaksoisputkijärjestelmässä sitä vettä kertyy vähemmän, mikä voi saada äkkinäisen erehtymään luulemaan päinvastaista. Kuivasta sisäilmasta tirisee vähemmän tiivistymisvettä kuin kosteasta. Oikein käytetty ILP vasta usein poistaakin hyvin vähän kosteutta sisäilmasta. Jos viilennystarve on vähäinen, sitä joutuu oikein erikseen suostuttelemaan moiseen ja monessa tapauksessa voi olla jopa järkevää käyttää apuna tarvittaessa erillistä ilmankuivaajaa.
- Asuntoon täytyy kuitenkin saada raitista ilmaa raitisilmaventtileistä (tai postiluukusta). Eli sitä lämmintä ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkakin vähemmän kuin yksiputkisella laitteella.
Toki, mutta tämä ei suinkaan kumoa kaksiputkisen(saati kunnollisten ratkaisujen kuten ILP tai Ulisse) etuja. Ilmanvaihto on tosiaan aina asunnoissa tavoitteena, mutta jos sitä halutaan lisätä, oikea ratkaisu on jokin muu kuin ilmanvaihdon sotkeminen yksiputkipingulla, joka on ilmanvaihtomielessä pelkästään asunnosta ilmaa riistävä liian iso imuri. Yksiputkinen kone aiheuttaa sen, että kohtuuton määrä korvausilmaa revitään raollaan olevasta ikkunasta suoraan ulkoa(energian haaskaamista, siitepölyhaitta, katupölyhaitta) tai vääristä paikoista(muuten haitallista monin tavoin sekä asunto- että talokohtaisesti).
Taitavat olla hyvin tapaus kohtaisia. Teoriassa kaksiputkinen on aina parempi mutta käytännössä niitä ei juuri myydä. Mistä tämä mahtaa johtua?
Johtunee lähinnä siitä, että menekki on molemmilla suunnilleen sama koska pingviinin hankinta tehdään yleensä ilman teknis-luonnontieteellistä ajattelua eikä siihen teetetä suunnitelmaa kuten vaikkapa maalämpöpumppuun. Pingviini ostetaan samantapaisen tapahtumaketjun kautta kuin televisio tai mikroaaltouuni.
Voi jopa olla niin, että asiakkaat suosivat yksiputkista ja välttävät kaksiputkista sellaisen nähdessään. Sehän on hankalampaa ja kun myyjä lupasi että yksiputkinen on yhtä hyvä kuin kaksiputkinen ja melkein parempi kuin ILP. Se lupas!
Yleensä parempaa ratkaisua hakevat ja asiaan perehtyneet tai päätään seinään lyöneet ostavat muun kuin pingviinin eli kalliimman siirrettävän kaksiosaisen koneen, jos tarvitaan ei-kiinteä ratkaisu. Kiinteä ratkaisu on sitten asia erikseen ja voittaa muut kuin sata jänistä. Kuitenkin pingviinejä kannattaa myydä kuten swampcoolereitakin. Niiden valmistaminen ei maksa juuri mitään ja sopiva erä saadaan joka kesä myytyä hyvällä katteella loppuun epätoivoisille ja hätäisille.
