Minulle ei löytynyt älykästä miestä, eikä heitä riitä muillekaan haluaville
Se, että siittiöt eivät kohtaa yksinäisen naisen munasolua, ei ole lääketieteellinen vaan sosiaalinen ongelma.
Tuleva yksinhuoltaja ihmetteli Kela-korvausten puuttumista itsellisten naisten kalliista hedelmöityshoidoista
(HS.fi/mielipide 24.12.).
Olen kohta 35-vuotias korkeasti koulutettu nainen.
Minulla on tohtorin tutkinto, mutta se ei takaa minulle töitä. En kuitenkaan katso yhteiskunnan olevan rahallisesti vastuussa siitä, ettei minulla ole ollut parisuhdetta tai mahdollisuutta muodostaa perhettä, joka pohjaa perinteiselle kahden vanhemman mallille.
Mielestäni ei ole oikein tai kohtuullista, että yhteiskunta rahoittaisi sitä sosiaalista ongelmaa, jonka yhä useampi korkeasti koulutettu nainen kohtaa:
samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille. Voisi jopa sanoa, että monet korkeasti koulutetut naiset ovat kranttuja – ja syystäkin. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Tulevan yksinhuoltajan tavoin minäkin pidän vastuuttomana hankkia parisuhdetta vain lapsen saamisen näkökulmasta. Olen kokenut asiasta syvää surua ja katkeruutta. Elämä on kuitenkin epäreilua, eikä yhteiskunnalta voi odottaa ratkaisua kaikkiin sosiaalisiin ongelmiin.
En näe myöskään minkäänlaista yhteiskunnan etua siinä, että lapsi hankitaan yksin. Ainakaan Tuleva yksinhuoltaja ei osoittanut sellaista, sillä itsellisten naisten saamien lasten menestys ei ole sellainen. Itsellisiä naisia ei myöskään voi asettaa rahallisesti etuoikeutettuun asemaan.
Perheen saaminen on minullekin prioriteetti, joka tällä hetkellä menee kaiken edelle. Tähän halusin panostaa myös rahallisesti. Syksyllä hakeuduin hedelmöityshoitoihin. Samalla valitsin sen, että raha on pois monesta muusta asiasta: lomailusta, tarpeellisista ostoksista ja harrastuksista. Otin myös lainaa.
Koska resurssit ovat rajalliset, haluan, että yhteiskunta sijoittaa rahansa todellisten lääketieteellisten ongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Sillä se, että siittiöt eivät kohtaa yksinäisen naisen munasolua, ei ole lääketieteellinen vaan sosiaalinen ongelma. Kela-korvausten epääminen näistä hoidoista ei ole kapuloiden rattaisiin työntämistä vaan rationaalista resurssien jakamista.