Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[jak_pdgm]

Johtunee siitä että Wayland-maailmassa ei ole oikein mitään "wayland.conf":ia mihin se laitettaisi, vaan se riippuu hyvin pitkälle käytetystä kompostorista. Ehkä näiden konffeista löytyisi esimerkkejä.

Niin tietysti. Ajattelin vaan että kun kyseessä on libinput mitä compositor käyttää, niin itse libinputin konffaamiseen olisi jokin yleispätevä tapa kuten xorgin puolella xinput, mutta en ole sen tarkemmin miettinyt onko se mahdollista.

Jokin libinput-config löytyy, mutta sitäkään ei enää kehitetä eikä näytä tukevan tarvitsemiani juttuja. Paluu takaisin xorggiin taas kerran, kunnes ratkaisu löytyy.

 

[Ezzy]

Oli hieno ylläri, kun huomasin, että Synergystä oli tullut ulos 3.0 versio ja löytyi ihan Fedora-latauslinkitkin. Siinä sitten intoilin ja poistin neljästä koneesta Barrierin/Input Leapin ja asensin ekan Linuxiin okok, tokan Windows-koneeseen...sit Wayland-kone vuorossa.

...ei tue kuin X11:tä Eikä missään lataussivulla tms ole mainintaa (tai sitten olen sokea). Ei edes lähde käyntiin Waylandilla, toisin kuin Barrier/Input Leap, joka käynnistyy JA TOIMII, mutta bugailee vaan ajoittain.
No, käytellään nyt sit pelikoneessa X11:tä hetki. Vaihdellaan Waylandille kun pelataan tms.
Helvetti.

 

[Barbarossa]

Omassa käytössä oikeastaan ainoa asia mikä on Waylandiin siirtymisessä tökkinyt on kunnollisen task switcherin puuttuminen. Aiemmin käytin i3 + alttab yhdistelmää, i3:sta taas siirtyy sujuvasti Swayn käyttöön mutta vastaavaa geneeristä kikkaretta ei ilmeisestikään ole edes mahdollista Waylandin puolella toteuttaa.

Eli sen pitäisi olla kompostoriin rakennettu, mutta Swayn toiminnallisuus on tasoa i3, toisinsanoen rajoittunut ja kämäinen. Swaylle on kyllä swayr mutta se ei oikein toimi halutulla tavalla, ja enemmän on tiellä kuin hyödyksi.

Joutuu pitämään silmät auki siltä varalta että tulisi joku uusi kompostori ko. toiminnallisuudella...

 

[Glengoyle]

Oli hieno ylläri, kun huomasin, että Synergystä oli tullut ulos 3.0 versio ja löytyi ihan Fedora-latauslinkitkin. Siinä sitten intoilin ja poistin neljästä koneesta Barrierin/Input Leapin ja asensin ekan Linuxiin okok, tokan Windows-koneeseen...sit Wayland-kone vuorossa.

...ei tue kuin X11:tä Eikä missään lataussivulla tms ole mainintaa (tai sitten olen sokea). Ei edes lähde käyntiin Waylandilla, toisin kuin Barrier/Input Leap, joka käynnistyy JA TOIMII, mutta bugailee vaan ajoittain.
No, käytellään nyt sit pelikoneessa X11:tä hetki. Vaihdellaan Waylandille kun pelataan tms.
Helvetti.

Ootko GitHub - r-c-f/waynergy: A synergy client for Wayland compositors kokeillut ?
Synergy ei käsittäkseni tue wayland tai missään kai ei mainita tukevan

 

[Ezzy]

Ootko GitHub - r-c-f/waynergy: A synergy client for Wayland compositors kokeillut ?
Synergy ei käsittäkseni tue wayland tai missään kai ei mainita tukevan

En ole testannut. Ekasta Synergystä on beta, joka tukee jollakin tasolla Waylandia. Veikkaisin, että toimii about yhtä hyvin kuin Synergy 1:stä forkattu Barrier/Input Leap. Synergy 3:sta on myös tulossa joku beta missä on tuki.

 

[Mukava]

Valve ryhtyy suoraan yhteistyöhön Arch Linuxin kanssa

Valve (Steam) begin a direct collaboration with Arch Linux

This is some pretty exciting news! The Arch Linux team have announced a new direct collaboration with Valve (Steam).

www.gamingonlinux.com

 

[samsungaaja]

Suositelkaa kevyitä distroja (joita linuxiin perehtymätön osaa käyttää). Kubuntu kai normiubuntua kevyempi, Mintti ei jostain syystä omalla koneella toiminut. Mitä muita? Tämä viimeisin Ubuntu (LTS) on näköjään jo liian raskas omalle antiikkikoneelle, meinaa hyytyä kun enemmän välilehteä auki/youtubea ym, tuuletin huutaa..

 

[Kidov]

Suositelkaa kevyitä distroja (joita linuxiin perehtymätön osaa käyttää). Kubuntu kai normiubuntua kevyempi, Mintti ei jostain syystä omalla koneella toiminut. Mitä muita? Tämä viimeisin Ubuntu (LTS) on näköjään jo liian raskas omalle antiikkikoneelle, meinaa hyytyä kun enemmän välilehteä auki/youtubea ym, tuuletin huutaa..

Xubuntu sopii hyvin aloittelevallekin käyttäjälle. Siinä käytössä oleva Xfce työpöytäympäristö on paljon kevyempi kuin Gnome.

 

[Mukava]

Suositelkaa kevyitä distroja (joita linuxiin perehtymätön osaa käyttää). Kubuntu kai normiubuntua kevyempi, Mintti ei jostain syystä omalla koneella toiminut. Mitä muita? Tämä viimeisin Ubuntu (LTS) on näköjään jo liian raskas omalle antiikkikoneelle, meinaa hyytyä kun enemmän välilehteä auki/youtubea ym, tuuletin huutaa..

MXLinuxia tuntuu moni suosittelevan, ei ole omaa kokemusta.

Onhan noita kevyitä sitten Arch yms pohjalta, mutta puhtaan Archin käyttö täysin aloittelijana voi olla vähän liikaa.

Jos nyt kuitnekin "helppoasenteinen ja käyttöinen Arch" kiinnostaa niin CachyOS on varsin pätevä, asennuksessa saa valita halutan desktopin yms.

Tietysti vähän riippuu millainen "nuhapumppu" on käytössä.

 

[bindi]

/youtubea ym, tuuletin huutaa..

Tarjoileekohan youtube av1:stä ja se pitää dekoodata prossulla? Hiiren toisella videosta -> tekniset tiedot, "Codecs" kohta.

enhanced-h264ify – Get this Extension for Firefox (en-US) saattaa auttaa asiaan jos vielä toimii, estä tuolla vain av1:sen jos vp9 ei aiheuta ongelmia.

 

[samsungaaja]

Tarjoileekohan youtube av1:stä ja se pitää dekoodata prossulla? Hiiren toisella videosta -> tekniset tiedot, "Codecs" kohta.

enhanced-h264ify – Get this Extension for Firefox (en-US) saattaa auttaa asiaan jos vielä toimii, estä tuolla vain av1:sen jos vp9 ei aiheuta ongelmia.

Random videolla kokeilin ja näyttäisi codeciksi avc1.64001f (136) / opus (251). Pitää koittaa tuota extensiota.

 

[bindi]

avc1.64001f (136)

Tämä on H.264, eli ei taida lisäosasta olla siten apua. AV1 on nimellä av01, mutta aiheuttiko tuo H.264 video tökkimistä?

 

[Mukava]

Luultavasti firefoxissa ei ole va-api päällä. Se pitää monissa distroissa käydä kytkemässä päälle about:config kautta päälle. Tietysti vaatii myös wttä va-api palikat on asennettu distroon

 

[samsungaaja]

Tämä on H.264, eli ei taida lisäosasta olla siten apua. AV1 on nimellä av01, mutta aiheuttiko tuo H.264 video tökkimistä?

Blokkasin vain AV1:n ja tuulettimen kierrokset vaikuttaisivat vähentyneen reippaasti eli toimisiko tuo sitten kuitenkin. En osaa sanoa mikä aiheutti tökintää, no pitää kokeilla näin jos saisi kikkailemalla lisäaikaa tälle mopedille.

 

[Kaalip]

Suositelkaa kevyitä distroja (joita linuxiin perehtymätön osaa käyttää). Kubuntu kai normiubuntua kevyempi, Mintti ei jostain syystä omalla koneella toiminut. Mitä muita? Tämä viimeisin Ubuntu (LTS) on näköjään jo liian raskas omalle antiikkikoneelle, meinaa hyytyä kun enemmän välilehteä auki/youtubea ym, tuuletin huutaa..

Itellä pyörii Intel atom 2c2t tuhnupurkissa Debian XFCE:lla ja se toimii ihan hyvin, youtubea ei jaksa pyörittää mutta areenasta ohjelmat käy hyvin.

 

[samsungaaja]

Käytän ikivanhaa Acerin pöytäkonetta (ehkä 7 vuotta vanha tjsp), speksiä koneen kyljestä: X1470, AMD Dual-Core A4-3420 APU with Radeon HD 6410D, 4 GB DDR3.

Mutta pitää jotain näistä kevyemmistä jakeluista kokeilla kun muuten kone potkii edelleen ja olisi youtubea välillä mukava katsella/kuunnellla edes 720p laadulla. Periaatteena sitten vasta Giganttiin kun tämä kosahtaa, sama kännykän (vm. 2015) kanssa.

 

[asddsa]

Itse en suosittele Ubuntua sen snap-paketti hirvityksen takia. Oli varmaan ihan hyvä distro johonkin 16 versioon asti, mutta mennyt sen jälkeen pikkuhiljaa huonompaan suuntaan.

Debian on nykyään varsin helppo saada toimimaan, kun asennusmediassa tulee firmwaret oletuksena mukana nykyään.

 

[jak_pdgm]

Itse en suosittele Ubuntua sen snap-paketti hirvityksen takia. Oli varmaan ihan hyvä distro johonkin 16 versioon asti, mutta mennyt sen jälkeen pikkuhiljaa huonompaan suuntaan.

Debian on nykyään varsin helppo saada toimimaan, kun asennusmediassa tulee firmwaret oletuksena mukana nykyään.

Kuinka paljon ubuntussa on oletuksena paketteja asennettuna snapin kautta?

 

[asddsa]

Kuinka paljon ubuntussa on oletuksena paketteja asennettuna snapin kautta?

On kai siinä nykyään ainakin selaimet ja ilmeisesti pyrkivät siirtämään kernelin ja bootloaderinkin yms. snap paketeiksi.

 

[lors lara]

Taitaa olla niin että ei sille oikein ole edes vastaavaa korvaajaa olemassa enää. Joku Dellin Latitude-mallistosta voisi jonkinlaisena korvikkeena menetellä. Tosin jos nyt itse olisin ostohousut jalassa uutta läppäriä etsimässä niin 99% todennäköisyydellä valinta olisi Tuxedo Pulse 14.

Trackpointia kyllä tulisi ikävä, mutta sekin on liian kova hinta uusiin Thinkpadeihin sotkeentumisesta.

minä vuonna tarkalleen thinkpadit meni pilalle?

 

[Barbarossa]

minä vuonna tarkalleen thinkpadit meni pilalle?

Hankala se on yhtä vuotta osoittaa kun pikkuhiljaa luisunut nykyiseen laatutasoonsa. Sanotaan että 2004 kun Lenovo osti IBM:ltä PC-bisnekset. Siitä se lähti lipsumaan.

 

[lors lara]

Hankala se on yhtä vuotta osoittaa kun pikkuhiljaa luisunut nykyiseen laatutasoonsa. Sanotaan että 2004 kun Lenovo osti IBM:ltä PC-bisnekset. Siitä se lähti lipsumaan.

Ite kun oon käyttänyt eniten noin vuosien 2009 - 2013 thinkpadeja niin sanoisin että nämä lenovot oli täysin ok laitteita vielä:
T510, T520, T530, joilla Intel GPU (Thinkpad W-versiot ei välttämättä olleet yhtä hyviä vaikka niissä parempi prossu, kun se Nvidia näyttis vähän pilasi varsinkin Linux käyttöä mut Windows 7 koneena nekin oli hyviä)

T510-T520 hyvä näppis
T530 huononsivat näppistä
T540 näppis pilattu kokonaan

 

[jak_pdgm]

Linux on paska, mutta vaihtoehdot vielä huonompia. Thinkpadien kanssa sama juttu

 

[Barbarossa]

Ite kun oon käyttänyt eniten noin vuosien 2009 - 2013 thinkpadeja niin sanoisin että nämä lenovot oli täysin ok laitteita vielä:
T510, T520, T530, joilla Intel GPU (Thinkpad W-versiot ei välttämättä olleet yhtä hyviä vaikka niissä parempi prossu, kun se Nvidia näyttis vähän pilasi varsinkin Linux käyttöä mut Windows 7 koneena nekin oli hyviä)

T510-T520 hyvä näppis
T530 huononsivat näppistä
T540 näppis pilattu kokonaan

Minulla on käytössä vielä oma x230. Tässä on se vähän huonompi näppis, mihin tosin tottui mutta kyllä tämä muuten oli alkuperäiskonfiguraatiossaan melko susi.

Edeltävässä x220:ssa oli parempi näppis, BT toimi vielä eikä mutta wifikortin kanssa oli ongelmia, ei tosin yhtä pahoja kun x230:ssa alunperin. Muuten tuo oli melko samaa tasoa laadullisesti. Siellä täällä muovit vähän irvistelivät kun vetelä ämpärimuovi ei pitänyt oikein muotoaan.

Wifin ongelmista ei toki voi täyttä kunniaa antaa Lenovolle koska Intelin sontaa kaikki Lenovon whitelistaamat wifi-kortit ovat, kokeilin kolmea eri tuettua Intelin korttia eikä yksikään toiminut ongelmitta. Vasta jyräämällä Lenovon biosin bittitaivaaseen että saa Atheroksen Intelin tilalle sai vakaan ja luotettavan wifin. Samalla sai myös toimivamman BT:n.

Sanoisin että viimeinen omista Thinkpadeista ilman rauta (ml. firmware)- ja rakenteellisia ongelmia oli x61.

Ainiin, jossakin vaiheessa Trackpointin kumitutti muuttui surkeammaksi, jonkin aikaa mukana tuli vanhan mallinenkin. Mutta sitten sitä ei enää tullutkaan.. tässä vaiheessa ostin jostakin ebaysta kourallisen niitä classiceja joita olen siitä asti vaihdellut uusiin. Ei ole enää montaa jäljellä, mutta eipä taida olla tarvettakaan kun tämä jää eläkkeelle...

 

[Marquette]

Suositelkaa kevyitä distroja (joita linuxiin perehtymätön osaa käyttää). Kubuntu kai

Toimisiko Linux Mint ja MATE desktop-versio .. kun olen sen joskus laittanut testikoneeseen ja huomasin että se kulutti vähemmän muistia kuin Cinnamon tai Kde mitä näitä nyt on. Lisäksi se näyttää aika helpolta ja tutulta.

 

[Ryzkis40]

Toimisiko Linux Mint ja MATE desktop-versio .. kun olen sen joskus laittanut testikoneeseen ja huomasin että se kulutti vähemmän muistia kuin Cinnamon tai Kde mitä näitä nyt on. Lisäksi se näyttää aika helpolta ja tutulta.

Itse totesin että Mate oli välillä vähän bugisempi ja käyttöliittymän toiminta epäloogisempaa verrattuna Cinnamoniin, mutta saattoihan se tietysti olla makuasioita.

 

[Marquette]

Itse totesin että Mate oli välillä vähän bugisempi ja käyttöliittymän toiminta

Juu, onhan Cinnamon hienompi. Kysyjällä oli 7v vanha kone ja kysyi kevyempiä, niin siksi ehdotin Matea.

 

[Grizzle]

Kuinka paljon ubuntussa on oletuksena paketteja asennettuna snapin kautta?

Kubuntu 24.04.1 mulla on 11 snap pakettia asennettu. Firefoxin olen korvannut .deb paketista asennetulla. Oletuksena mukana tulevien lisäksi olen asentanut Kritan ja Chromiumin.

Mieluiten olisin poistanut snapin, mutta kun KDE frameworks, Cups ja firmware-updater ovat snappeina niin ei voinut. Huonompaan suuntaan siis menee koko ajan.

 

[jak_pdgm]

Kubuntu 24.04.1 mulla on 11 snap pakettia asennettu. Firefoxin olen korvannut .deb paketista asennetulla. Oletuksena mukana tulevien lisäksi olen asentanut Kritan ja Chromiumin.

Mieluiten olisin poistanut snapin, mutta kun KDE frameworks, Cups ja firmware-updater ovat snappeina niin ei voinut. Huonompaan suuntaan siis menee koko ajan.

Aika karulta sekasotkulta kyllä kuulostaa. Itse olen fedorassa käyttänyt flatpakkia vain silloin kun on pakko tai siitä on muuten selvää hyötyä.

 

[Whatta Heck]

Pari kysymystä olisi...

AMD Phenom2 x4 955BE + 8GB ramia + 120GB ssd lätty.

Siinäpä kovaa rautaa kivikaudelta... Kaippas tuolla pyörisi Linux kun Win 10 pyörii ongelmitta. Aika tulee tietenkin ensi vuonna tuolla vastaan. Toinen vaihtoehto Linuxille ehkä ChromeOs Flex.

Mutta tikulle on nyt asennettuna Linux Mint 22 / Cinnamon.

- Onko mitään järkeä koko hommassa?
- Jos vähänkin järkeä niin ok. Se vain että ainainen kirjautuminen joka kerta niin saako sitä mitenkään pois? Tottunut taloudessa olevaan Windows - koneeseen ja ei ole muita käyttäjiä, ei tarvitse kirjautua aina erikseen. Kuinkas tuossa Linuxissa?

Pahoittelen että kyselen kömpelöitä kysymyksiä, joillekin nämäkin ovat uusia juttuja.
Tyvestä puuhun noustaan vaikka perse edellä kuuseen.


muoks. typo

 

[Mukava]

Ei ole Mint/Cinnamonista kokemusta, mutta voisin ollettaa että sieltä löytyy mahdollisuus laittaa autologin päälle aivan kuten Gnomessakin voi.

 

[Whatta Heck]

Ei ole Mint/Cinnamonista kokemusta, mutta voisin ollettaa että sieltä löytyy mahdollisuus laittaa autologin päälle aivan kuten Gnomessakin voi.

Kiitoksia pikaisesta vastauksesta. Pitää ottaa selvää tuosta ominaisuudesta.

 

[Viilee]

Riippuu työpöytäympäristöstä, mutta useimmista vähänkin moderneimmista löytyy graafisista asetuksista kohta automaattiselle kirjautumiselle, jos käytössä oleva DM (=display manager = kirjautumisruutu) on sellainen jota työpöytäympäristö tukee. Uskoisin että Cinnamonistakin löytyy?

Jos ei löydy, pitää selvittää mikä kirjautumisruutu (GDM? SDDM? LightDM?) on käytössä ja jokaiseen enemmälti käytössä olevaan saa automaattisen kirjautumisen päälle puukottamalla konfiguraatiotiedostoa käsin suoraan (jossain /etc:n alla). Tämä on aika perusominaisuus kirjautumisruuduissa.

Näin sivuhuomiona, 8GiB on vallan rittävästi kevyeen työpöytäkäyttöön varsinkin jos on SSD ja swap-osio (sekään ei ole pakollinen, kunhan muistaa että jo pelkkä verkkoselain voi nykyään nielaista 1-4GiB+ muistia jos on paljon ikkunoita ja välilehtiä auki). Mutta varsin toimiva kokoonpano.

Semmoinenkin vielä. että esim. KDE Plasma vie yllättävän vähän RAM:ia nykyään (aiemmin oli paljon bloatimpi), pitää mennä johonkin windowmanager -tyyppiseen ratkaisuun jos haluaa vähentää RAM:in käyttöä edelleen.

 

[herra57]

Jos haluaa että nopea kirjautuminen toimii jokaisessa paikassa eikä pelkästään jossakin yhdessä graafisessa login tilanteessa niin voi poistaa salasanan olemassaolon tältä käyttäjältä komennolla "passwd -d username". Tämän jälkeen kirjautuminen toimii ilman salasanaa niin komentoriviltä kuin graafisestikin pelkällä usernamen klikkauksella. Tämä voi olla hyödyllistä koska jos käytät 99% ajasta jotakin nopeaa loginia ilman salasanaa niin sinä helposti unohdat mikä se on ja sitten kun tulee tarve loggautua komentoriviltä esim TTY vaihdon yhteydessä niin sinäpä et muistakaan sitä salasanaa. Tämän tempun jälkeen jos käynnistät sshd:n niin tämä voi olla nyt vaarallista.

 

[Whatta Heck]

Hyviä vinkkejä tullut vastanneilta kysymyksiini, Respectos Teille porukat.

Olen toki wanhan kansan ihminen niin tunnukset ja salasanat ovat lapulla jemma nimisessä paikassa, sama toisessakin taloudessa.

Ompahan sitten vaihtoehtona käytellä Linuxia. Omalla koneella otan tietoisen riskin... eilen asensin Win 11 24H2 ikivanhaan masiinaan mutta se on eri tarina. Kaikki vaihtoehdot ovat auki ja tuo Linux nyt kiinnostaa koska ensi vuoden aikana se tulee laitettua kahteen eri koneeseen Win kympin tuen loppuessa.

 

[oho_hups]

Olisi pari probleemaa joissa kaipaisin apua, toisaalta ongelmat saattavat ehkä liittyä toisiinsa.

Tietokoneeni jää satunnaisesti käynnistäessä jumiin seuraavaan kohtaan:

Normaalisti tuon alimmaisen tekstin jälkeen näyttö menee sekunniksi pimeäksi ja resoluutio vaikuttaisi vaihtuvan, ilmeisesti amdgpu ajuri latautuu päälle?
Mutta miksi se latautuu välillä mutta toisinaan taas ei lataudu? Jos on joku bitti poikittain jossain niin maalaisjärjellä ajateltuna toimisi samalla tavalla jokaisella käynnistyskerralla?
Arvioisin että puolet käynnistyskerroista tuo jää jumiin tuohon kohtaan.

No sitten päästään siihen yllä mainitsemaani toiseen ongelmaan.
Ajattelin että jos pistän tietokoneeni vain aina suspend tilaan enkä sammuta sitä niin ongelmahan on sillä ratkaistu.
Mutta suspendista tietokonetta herättäessä näyttöön tulee "no signal" ja sitten muuttuu takaisin mustaksi ja sellaisena pysyy. Tämä tosin tapahtuu joka kerta eikä siinä ole samaa ilmiötä että välillä jäisi näyttö pimeäksi ja välillä ei.

Molemmat ongelmista tosiaan ehkä vaikuttaisi liittyvän siihen että jotain häsmäkkää amdgpu ajurissa. En tosin itse osaa lähteä asiaa ratkomaan joten apua kaipaisin.

AMD 7900XTX
7800X3D
Asus B650-PLUS, viimeisin bios päivitys asennettuna.
Ubuntu 24.04.1 LTS
Kernel 6.8.0-45

 

[Viilee]

Väittäisin että tuolla kuvakaappausksen tekstillä ei ole mitään tekemistä ongelman kanssa, tuo on normaalia boottitekstiä - siinä ei ole mitään selkeää vikailmoitusta tms. josta olisi hyötyä. Nyt pitäisi löytää jokin ero normaalista toimivasta bootista ja vikatilanteesta.

Miksi GUI toisinaan latautuu ja toisinaan ei, on mahdotonta sanoa mitään selkeää yksittäistä syytä. Pitäisi päästä näkemään X.Org:n / waylandin ja muut todelliset logitiedot. Kyse voi olla vaikka viallisesta raudasta, näillä tiedoilla kyse voi olla mikä tahansa (PSU/MB/CPU/RAM/GPU - tai Kernelin, grafiikka-ajurin bugi, mikä on oikeastaan epätodennäköistä jos muilla Ubuntun käyttäjillä ei ole samaa ongelmaa).

Pari kysymystä / perusasioita joilla lähteä liikkeelle:

1. Onko koko kone jumissa, toimiiko mikään; eli:

• Toimiiko virtuaalikonsolin vaihto (CTRL+ALT+F1/F2/F3 jne.); jos, pystytkö kirjautumaan sisään komentoriville?
• Toimiiko SysRQ-näppäinyhdistelmät (EDIT: Saattavat olla pois päältä Ubuntussa oletuksena; kannattaa ehkä laittaa päälle)?
• Toimiiko CTRL+ALT+DEL (käynnistyykö kone uudelleen)?

2. Hanki lögitiedot koneesta jollain tapaa (kts. alempaa mistä olisi hyötyä). Esim:

• em. virtuaalikonsolien kautta
• Laita sshd päälle ja ota SSH:lla yhteys koneeseen,...
• Ihan normaalibootissa, jolloin niin nähdään miten kone on konfiguroitu

Ensisijaista tässä tilanteessa on nyt saada edes jotain tietoa ulos koneesta tavalla tai toisella, tekstimuodossa. Kuvakaappauksen ottaminen tekstistä on aina erittäin huono idea, ja kannattaa tehdä vain jos esim. Kernel todella on jumissa boootissa (sarjaportin kautta konsolin käyttö on työlästä eikä aina realistista).

Em. login saa tekstimuodossa yleensä kirjoittamalla `dmesg`, ja pidemmän login esim. kirjoittamalla `journalctl -b0`. Tämä kannattaa sitten ohjata tiedostoon ja sieltä pastettaa johonkin pastebin -tyypiseen paikkaan ja linkittää tänne; tosin tästä ei ole hyötyä, jos em. logi on samanlainen myös kun kirjautumisruutu ei ole latautunut ja silloin kun se on latautunut.

Lisäksi katsoisin `systemctl status` -tulosteen vikatilanteessa ja tilanteessa kun järjestelmä toimii oikein, niin näkee vähän mikä setup on (pasteta tulos tänne tai johonkin muualle).

Tilanteen "korjaaminen" suspendilla taas on erittäin huono idea. Jos normaalisti ei kirjautumisruutu / graafinen GUI ei lataudu, niin on iso todennäköisyys että suspend ei myöskään toimi oikein. Tämä ei myöskään "korjaa" ongelmaa vaan on ns. workaround. Pidemmän päälle saat enemmän ongelmia aikaseksi ja ongelmat vaan kasautuu. Suoranaisesti suspendin kokeilusta ei ole haittaa, jos sen saa nopeasti kokeiltua, ja ehkä toimii väliaikaisratkaisuna, mutta nythän se ei toimi (myöskään).

EDIT: Postaus lähti hyvin keskeneräisenä paksusormisuuden takia, editoitu valmiiksi. Ainakin jotakuin.

 

[Barbarossa]

Säestän edellistä postausta. Tuo kuvassa oleva pätkä dmesgistä ei oikeastaan kerro mitään hyödyllistä millä edes voisi arvella mistä suunnasta alkaa sipulia kuorimaan. Mitään virhettä tai ongelmatilannetta siinä ei näy ja viimeinen rivi on osa amdgpu-ajurin early_init vaiheen normaalia tulostusta.

Mutta jos oikeasti kernelin käynnistys tökkää tuohon kohtaan eikä vain näytä siltä (konsoli jäätyy tms), niin melkoisella todennäköisyydellä kyse on jonkinlaisesta rauta- tai biosongelmasta.

Jos se ainoastaan näyttää siltä, niin pitäisi jotenkin päästä käsiksi esim. verkon yli näkemään mitä siellä on oikeasti tapahtunut. Mikäli se pääsee kernelistä ohi ja initiä ajamaan, ja kirjoittaa jotakin konkreettista journaliin niin sen näkee edelliseltä bootiltakin (ellei Ubuntussa ole tehty päättömiä konffauksia), journalctl --list-boots näyttää listan tallessa olevista booteista ja journalctl -b <N> näyttää valitun boottikerran journalin. Tässä N on negatiivinen indeksi alkaen nykyisestä bootista 0.. esim. -1 on edellinen -2 sitä edeltävä jne.

Myöskin tuoreempi kernelin kokeileminen ratkaisuna voisi olla kokeilemisen arvoista. Tässä tosin Ubuntu, erityisesti LTS, ei oletuksena ole kovin avulias...

 

[JiiPee]

Myöskin tuoreempi kernelin kokeileminen ratkaisuna voisi olla kokeilemisen arvoista. Tässä tosin Ubuntu, erityisesti LTS, ei oletuksena ole kovin avulias...

LTS systeemin valinta varsin tuoreeseen rautaan on mielestäni muutenkin huono valinta. Joo varmaan paljon backportataan shittiä tuohon mutta tuskin kaikkea. Toi GPU voi olla huonosti tuettu tuossa kernelissä.

Se mitä voisi koittaa niin lisätä bootissa kernel parametreihin rd.driver.pre=amdgpu jolloin se GPU:n alustus tapahtuu aiemmin.

 

[Barbarossa]

LTS systeemin valinta varsin tuoreeseen rautaan on mielestäni muutenkin huono valinta. Joo varmaan paljon backportataan shittiä tuohon mutta tuskin kaikkea. Toi GPU voi olla huonosti tuettu tuossa kernelissä.

Minusta LTS on vähän kyseenalainen valinta mihin tahansa normaaliin työpöytäkäyttöön normaali-ihmiselle. Saattaa kuulostaa hyvältä ajatukselta, vakaa distroversio pitkällä tuella. Todellisuus on sitten muutamaa valikoitua kikkulaa lukuunottamatta antiikkisten softa- ja kirjastoversioiden kanssa kihnuttamista.

Jos on joku erityisempi tarve, rajoitettu käyttö, rauta tai käyttäjä niin sitten ehkä perusteltavissa.

 

[Viilee]

LTS:stä samaa mieltä - jos on käyttö hyvin rajoittunutta ja stabiilia (esim. vain tietty yksi applikaatio - jukeboksi, emulaattoripelikone tms.) ja rauta toimii varmasti hyvin, tai serverikäytöstä, niin silloin kyllä. Normaaliin työpöytäkäyttöön, LTS:stä ei ole mitään hyötyä (vaan lähinnä haittaa).

 

[Hyrava]

LTS:stä samaa mieltä - jos on käyttö hyvin rajoittunutta ja stabiilia (esim. vain tietty yksi applikaatio - jukeboksi, emulaattoripelikone tms.) ja rauta toimii varmasti hyvin, tai serverikäytöstä, niin silloin kyllä. Normaaliin työpöytäkäyttöön, LTS:stä ei ole mitään hyötyä (vaan lähinnä haittaa).

Työkäyttöön LTS on ihan omiaan, samoin servereihin. Noissa kun lähinnä kaipaa mahdollisimman vakaata ja stabiilia järjestelmää jota ei tarvitse versiopäivittää pitkään aikaan. Tavalliseen kotikäyttöön desktopilla, varsinkin jos käytössä on uutta rautaa on non-LTS yleensä parempi vaihtoehto.

 

[JiiPee]

En ubuntua tunne mutta redhat johdannaisiin johdannaisiin el sarjan distroihin saa asennettua 3rd party reposta vaikka mainline kernelin jos haluaa. Sillä ainakin saa poissuljettua taikka todennettua vikaa jos jokin vastaava on mahdollinen ubuntuun.

Toihan ei poista edelleenkään sitä että LTS härveleitten kanssa olet naimisissa kivikautisten ohjelmien kanssa. Varsinkin joku pythonin paska menee niin vauhilla eteenpäin että jotain vähänkään uudempaa python kikotinta on aivan turha koittaa ajaa jossain ns. "stable" rellussa.

 

[Lammas]

No nyt on niin erikoisia mielipiteitä LTS-versioista, että en jaksa edes kaikkia tähän eritellä. Mutta ensinnäkään Ubuntun LTS-versiot ei ole millään mittarilla "vanhempia" kuin uusimmat ei-LTS-versiot LTS-version julkaisuajankohtana (tai seuraavan 6 kk aikana). Esim. tässä voitte vertailla 23.10:n (uusin ei-LTS vielä viime viikolla) ja 24.04 LTS:n pakettiversioita:

DistroWatch.com: Put the fun back into computing. Use Linux, BSD.

News and feature lists of Linux and BSD distributions.

distrowatch.com

Nähdään, että 24.04 LTS:ssä on samat tai uudemmat paketit kuin 23.10:ssä.

Toisekseen, Ubuntun LTS-versiot on julkaisuajankohtinaan niin moderneja, että usein on hyvä idea odottaa n. 6 kk ennen kuin ottaa uusimman LTS-version käyttöön, jos haluaa pelata varman päälle yhteensopivuuksien kanssa. Konkreettisena esimerkkinä pytorch, joka ei täysin tukenut 24.04 LTS:n python-versiota useaan kuukauteen 24.04 LTS:n julkaisun jälkeen. Paljon harvinaisempia sen sijaan on tapaukset, jossa pitää olla joku aivan tuliterä python-versio. Käytännössä esim. Ubuntu 20.04 LTS:n python 3.8 riittää melkein mihin tahansa vielä nykyäänkin.

Kaupalliset ohjelmistot tukevat yleensä vain Ubuntu-versioita, jotka ovat olleet jo jakelussa hyvissä ajoin ennen ohjelmiston julkaisua. Käytännössä siis moni virallinen tuki rajoittuu LTS-versioihin.

Alle vuoden tuki ei-LTS-Ubuntuissa tarkoittaa sitä, että käyttis pitää asentaa uusiksi pari kertaa vuodessa. Mikäs siinä, jos tykkää asennella (tai yrittää päivitystä lennosta), mutta edes Windows 95:n kanssa ei tarvinnut harrastella tällaista rumbaa pakon sanelemana.

Ehkä esim. alkuvuodesta 2026 ennen seuraavan LTS-Ubuntun julkaisua voi olla joitain erikoistapauksia, joissa ei-LTS-versiosta on hyötyä, mutta minulla ei vielä n. 20 vuoden Ubuntun käytön (kotona ja töissä) aikana ole tullut vastaan tilannetta, jossa ei-LTS:n asentaminen olisi ollut vaivan arvoista. Kerran olen muistaakseni töissä käyttänyt ei-LTS:ää Dockerissa base imagena, mutta muuten käytän konteissakin pelkkiä LTS-versioita, koska niissä on yleensä vähemmän bugeja, ja netistä löytää helpommin apua mahdollisiin ongelmiin.

Niin ja viime viikollahan oli tosiaan vielä se tilanne, että ainoat Ubuntut, joihin tukea oli virallisesti tarjolla, olivat LTS-versioita.

 

[Barbarossa]

No nyt on niin erikoisia mielipiteitä LTS-versioista

Ihan omia kokemuksia ovat ainakin minulla. Muista en tiedä.

Käytännössä esim. Ubuntu 20.04 LTS:n python 3.8 riittää melkein mihin tahansa vielä nykyäänkin.

Käytännössä Python 3.8:n kaikki tuki, myös tietoturvapäivitysten osalta päättyi n. viikko sitten ja ko. versio on hylkytavaraa. Toisaalta jos jollakin neljä vuotta vanhalla distroversiolla vinguttaa menemään niin todennäköisesti tavoitekin on saada ongelmia.

Alle vuoden tuki ei-LTS-Ubuntuissa tarkoittaa sitä, että käyttis pitää asentaa uusiksi pari kertaa vuodessa. Mikäs siinä, jos tykkää asennella (tai yrittää päivitystä lennosta), mutta edes Windows 95:n kanssa ei tarvinnut harrastella tällaista rumbaa pakon sanelemana.

Täh? Onko Ubuntu nykyään niin paska että pitää uusiksi asennella kun uusi relli tulee? Silloin kun sitä enemmän joutui käyttämän niin ihan vaan release upgrade ja kovaa ajoa, toki tästä on jo vuosia aikaa.
Jos ei edes puolen vuoden välein tippuvaa releasea pysty päivittämään release upgradella niin parin vuoden välein tapahtuva LTS:n päivitys lienee sitten sellainen Herkuleen urotyö että ei onnistu kuolevaiselta.

 

[mikalep]

Kun keskusteluja useasta paikasta seurannut, tuntuu isoin valitus linuxista olevan työpöytäkäyttö. Ongelma ratkeaa helposti sillä, että ajaa linuxia, esim. ubuntu server headlessinä vaikka virtuaalikoneessa ja ssh:llä yhteys. Komentorivi ja sen työkalut ainakin itselle tärkein asia siinä, eikä se, onko työpöytä gnome/kde/xfce/joku muu. Vähentää kummasti säätöä

 

[herra57]

Samaa mieltä Lammas nimimerkin kanssa eli sillä ajanhetkellä kun Ubuntun uusi distro versio tulee saataville niin LTS ja ei-LTS versioilla ole teknisesti mitään eroa. Kaikki versiot on rakennettu samoilla periaatteilla uusimmista sillä hetkellä saatavilla olevista paketeista. Ainoa ero on että johonkin versioon on lyöty päälle LTS leima ja johonkin toiseen ei sitä leimaa lyödä.

Se että LTS versiot sisältää uusimpia paketteja on esim 24.04 LTS versio joka oli pitkään monella tapaa rikki ovesta ulos tullessaan siksi että se sisälsi liian uusia paketteja joita ei oltu vielä testattu kunnolla. Sama riskitilanne kuin kaikilla muillakin versioilla jos haluaa stabiilin käyttiksen että pitää odottaa pari kolme kuukautta releasen jälkeen että sen releasen bugit on ehditty korjata. Nyt jos on ei-LTS versio ja on odottanut releasen jälkeen kolme kuukautta tämän releasen stabiloitumista niin eipä siinä ole pitkää aikaa enää elinikää tällä ei-LTS versiolla jäljellä.

release-upgradea en ole kokeillut koska siitä on peloteltu että se ei toimi jos on asentanut kolmannen osapuolen softia ja ne pitää ensin poistaa ennenkuin lähtee upgradeamaan. Minusta tämä kuulostaa isommalta hommalta kuin uuden asentaminen puhtaalta pöydältä joka ei ole isompi kuin puolen päivän juttu. Positiivisena puolena on että on luottamus että tämän puolen päivän jälkeen pääsee takaisin työntekoon eikä tartte ihmetellä onnistuiko upgrade tai ei.

Minua ei ubuntu ole työpöytäkäytössä koskaan kiinostanut syistä joista yksi on tämä lyhyt elinikä ei-LTS versioilla ja LTS versioitten harva tahti että jos uusi tietokone tulee joku päivä niin ei siihen viitsi pari vuotta vanhaa LTS:ää asentaa.

Ratkaisu ongelmaan on Mint jossa jokaikinen versio on samanlainen LTS versio ja voi valita käytännössä aika huolettomasti milloin haluaa päivittää uuteen. Uusi Mint versio tulee aina pari kuukautta sen ubuntu version jälkeen johon se perustuu eli uusi Mint release on kohtuu todennäköisesti stabiili heti eikä kovin usein ole kuulunut isoista ongelmista. Nyt uusin mint on tuettu 2029 asti ja en näe mitään ongelmaa ajaa sitä loppuun asti jos sattuu haluttamaan. Tässä just nyt käytössä olevassa läppärissä on mint 20.2 joka on tuettu april 2025 asti ja ei vielä ole kiire päivittää. Ehkä joulukuun uuteen versioon.

 

[kaakau<"'\\/>]

Alle vuoden tuki ei-LTS-Ubuntuissa tarkoittaa sitä, että käyttis pitää asentaa uusiksi pari kertaa vuodessa. Mikäs siinä, jos tykkää asennella (tai yrittää päivitystä lennosta), mutta edes Windows 95:n kanssa ei tarvinnut harrastella tällaista rumbaa pakon sanelemana.

Vuodesta 2015 olen käyttänyt Kubuntua työpöytäkoneella ja en ole kertaakaan asentanut uudestaan vaan päivittänyt aina uuteen versioon ja jos muokkaa käyttistä muutakin kuin homea, niin todellakin päivitys on helpompi tapa kuin alkaa asentamaan alusta. Pitäisi olla kaikki käyttöjärjestelmän muutokset jonain diffinä tai gitissä. Mikä nyt ei ehkä ole huono idea...

Mutta samaa mieltä muuten LTS:stä, että kyllä sillekin löytyy käyttöä työpyötäpuoleltakin jos ei pidä olla kaikista ohjelmista uudet versiot, eli ainakin kevyeen normaalin ihmisen käyttöön, esim. asentaa vanhempien koneelle, oikein hyvä.

 

[Mukava]

Ei yarvitse mennä kuin muutama kuukausi niin nuo LTS ja non-lts versiot ovat jo vanhentuneita. Kwrneli ei päivity versiosta toiseen jne.

Wtenkin näin AMD koneen omistamana niin jokaisessa kernelissä aina parannettu tpimintaa ja tuotu uusia ominaisuuksia.

Desktopille en asentaisi edes aseella uhattuna LTS (tai muutenkaan Ubuntua) versiota

 

[Viilee]

Nooh aika kärkkäitä mielipiteitä LTS:stä. Sanoisin silti ettei siitä ole työpöytäkäytössä juuri hyötyä, joskin ei suoranaisesti suurta haittaakaan, tosiaan peruskäytössä (epäilen suuresti että käyttäjän ongelma josta tämä keskustelu rönsysi liikkeelle, johtuisi kuitenkaan LTS-jakelun käytöstä, eikä sellaisen käyttö mioelestäni ole mikään virhe kuitenkaan). Mutta esim. jos on tarkoitus pelata, olisi kiva että grafiikka-stack on ajan tasalla.

Noissa Ubuntun ei-LTS-releaseissa oli muistaakseni sellainen "ominaisus", että kun releasen haluaa vaihtaa uuden tullessa, pitää tehdä "release-upgrade". Tämä ei siis onnistu vain tekemällä "apt update && apt upgrade". Lisäksi tuossa on aikaikkuna, muistaakseni n 6kk tms., ja jos sinä aikana tuota päivitystä ei tee, niin s'on moro ja sen voi ehkä tehdä itse säätämällä apt:n repojen konfiguraatiot uusiksi. Tämä ei ole kovin hyvä ominaisuus jos on tarkoitus ylläpitää esim. sukulaisen konetta, ja niissä tilanteissa valitsisin ehkä kuitenkin LTS-version (nettisurffailukoneelle), jos Ubuntuun päätyisin ylipäätänsä.

Tuosta ja monesta muusta syystä en itse enää käytä Ubuntua (tai Kubuntua tai muita variaatioita). Distron laatu on mennyt lähinnä alaspäin siitä, mistä distro aikoinaan aloitti.