Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[kaakau<"'\\/>]

Itse asensin Kubuntun uuteen työpöytäkoneeseen 2015 ja sitä olen päivitellyt siitä asti uuteen versioon. Jotain joskus hajoaa, ei siis päivityksen kesken, vaan joku ei asia ei toimikaan enää uudessa versiossa, mahdollisesti tuon pitkään jatkuneen päivittelyn takia, kun ei sellaista varmaan testata. Ja kloonaan levystä aina kopion ennen asennusta jos tulee suurempaa häikkää. Mutta kaikenlaista säätöä on homen ulkopuolellakin, niin ei kiinnosta uusi päivitys. Toki noi muutokset voisi pitää gitissä ja home omalla osiollaan, niin noinkin uuden version kokonaan uudelleen asennus olisi varmaan aika vaivaton homma.

 

[takomo]

Näissäkohtaa muistuu aina mieleen kuinka joskus rummutettiin kuinka linuxin päivitys on niin paljon helpompaa kuin windowsin, koskaan ei mene mikään mönkään ja aikoinaan kehuttiin jopa sillä ettei tarvitsisi edes uudelleenkäynnistää konetta. Vitsiä vedetiin vuosittaisesta windowsin uudelleen asennuksesta. Todellisuus taitaa (taaskin) olla vähän eri.

Näin se on, tämäkin on asennettu kai v. 2016 ja kerran päivitetty Jessie->Stretch. Boottaamaankin joutuu yhtenään, nytkin oli uptime vain yli 900 päivää. Tätä boottia tosin ei oikein voi pistää Linuxin piikkiin, koska kone piti ajaa alas virtualisointialustan lahottua ajan myötä.

Hätäilyä tämä versiopäivityskin oli, jatkettu tuki Stretch:lle jatkuu vielä kesään 2027 saakka:

LTS/Extended - Debian Wiki

wiki.debian.org

Minusta tätä upgrade mahdollisuutta rummutetaan aika paljon liikaa verrattuna siihen että ongelmia vaikuttaa näkyvän aika paljon

Se, että jatkettu tuki on olemassa kertoo siitä, että versiopäivitykset eivät aina ole ongelmattomia. Samasta varoittaa myös Debian itse Release Noteissa.

Toisaalta ongelmien näkyminen on myös osittain harhaa: kukapa onnistuneista päivityksistä mihinkään kirjoittaisi.

 

[keskiverto]

Mikä tahansa voi mennä mönkään. Selviämistavoista sen ehkä eron löytää.

 

[TemeV]

Eikä ongelma ole pelkästään siinä, että se versiopäivitys saattaa mennä pieleen. Saattaa siinä se oma sovellus myös hajota, kun softat päivittyy.

Siksi kait on suhteellisen yleistä, että ei rikota sitä mikä toimii. Sitten kerran kymmeneen vuoteen asennellaan uusiksi. Jos palvelinta ajelee omalla raudalla, niin onhan se kymmenen vuoden jälkeen ihan asiallista päivittää rautakin samalla. Virtuaalikoneessa on sitten vieläkin helpompaa asennella se uusi versio uuteen instanssiin ja vaihtaa se tuotantoon kun on testattu toimivaksi.

 

[Ezzy]

Kun keskusteluja useasta paikasta seurannut, tuntuu isoin valitus linuxista olevan työpöytäkäyttö. Ongelma ratkeaa helposti sillä, että ajaa linuxia, esim. ubuntu server headlessinä vaikka virtuaalikoneessa ja ssh:llä yhteys. Komentorivi ja sen työkalut ainakin itselle tärkein asia siinä, eikä se, onko työpöytä gnome/kde/xfce/joku muu. Vähentää kummasti säätöä

Mistä ne tarkalleen valittaa?
Itse en ole ainakaan Redditissä huomannut mitään varsinaista valitusta työpöytäympäristöistä. Ihan Windows-maisia hyvässä ja huonossa KDE Plasma 6.2 ja GNOME on IMO. Lagaa ja vituttaa vaan vähemmän. Oikeen mitään en ole jäänyt kaipaamaan nyt kun kaikki koneet yhtä lukuun ottamatta pyörittää Linuxia.

Itse en käytä terminaalia kuin johkin scriptien/aliaksien luomiseen/ajamiseen ja softien asentamiseen. Vähän poikkeava ympäristö, kun pari näyttöä on jaettu useammalle koneelle, niin sammuttelen/disabloin jne. terminalin kautta näyttöjä

Pari oudompaa ongelmaa on nostanut päätään välillä, mutta suht nopsaan niistä on selvitty. Tällä hetkellä miniPC kadottaa 1440p-natiivireson ja pudottaa jostakin syystä ihan randomille resoluutiolle. Joku päivitys pisti sekasin.
inotifystä loppu tila yhdessä vaiheessa.
Synergyn kanssa tulee tapeltua, kun typeryyksissäni pistin Synergy 3:n takas, kun oletin, että siinä olis jo Wayland-tuki, kun kerran tukevat jo Linuxia natiivisti. Synergy 1/Input Leap sentään käynnistyy ja toimii Waylandilla, kolmonen ei ees käynnisty. Kuulemma tuki on tulossa...VMP. Backspace ei toimi hiirestä remote-koneilla, samoin näppisleiskojen kanssa on ongelmaa, esim osassa ei toimi at-merkki tai AltGr noin yleensäkään. Rasittavinta on, että noi tuntuu toimivan välillä ja Synergyn antamat korjausehdotukset ei oikeen pelitä.
Pelimyllyssä sai hetken säätää ja etsiä, että löytyi mukavat työkalut alikellotteluun, tuulettimien hallintaan, lämpöjen monitorointiin (CPU vaati Zenpower3:n), RGB:n hallintaan ja ettö sai kaikki MangoHUDiin.

 

[Ezzy]

Näissäkohtaa muistuu aina mieleen kuinka joskus rummutettiin kuinka linuxin päivitys on niin paljon helpompaa kuin windowsin, koskaan ei mene mikään mönkään ja aikoinaan kehuttiin jopa sillä ettei tarvitsisi edes uudelleenkäynnistää konetta. Vitsiä vedetiin vuosittaisesta windowsin uudelleen asennuksesta. Todellisuus taitaa (taaskin) olla vähän eri.

Ja joissakin tapauksissa (minä) Windowsia ei ole ikinä tarvinnut asentaa uudelleen, pistänyt vaan 2010 asennetun seiskan päälle kympin ja mennyt sillä, kunnes vaihdoin Linuxiin. Toisella myllyllä kloonasin vaan oletus-winkkuasennuksen uudelle SSD:lle, kun päivitin nopeampaan. Siitäkin nyt 6-7 vuotta.
Sama Linuxilla; päivittänyt nyt kahdesti major version Nobarasta (38-39-40), vaihtanut GNOMEsta KDE:hen kertaalleen ja päivittänyt Pulseaudion Pipewireen ilman minkään hajoamatta.
Paha sanoa onko tää vaan tuuria vai oikeat ohjeet.

 

[Algron28]

Niin, no, windowsin päivittämiseen ei yleensä tartte mitään 100 sivuisia ohjeita olla tai ohjeita ylipäätään kun käyttäjän kannalta se on vain napin painallys.

 

[Zetteri]

Niin, no, windowsin päivittämiseen ei yleensä tartte mitään 100 sivuisia ohjeita olla tai ohjeita ylipäätään kun käyttäjän kannalta se on vain napin painallys.

Mistä sä revit tämmöstä juttua ?
Napin painalluksella päivittyy niin järjestelmä kuin kaikki ohjelmatkin.

 

[Mukava]

Niin, no, windowsin päivittämiseen ei yleensä tartte mitään 100 sivuisia ohjeita olla tai ohjeita ylipäätään kun käyttäjän kannalta se on vain napin painallys.

En nyt ihan suoraan lähtisi vertaamaan työpöytäkäytössä olevaa Windowsia ja (tässä mainitussa tapauksessa) Debiania jossa muutenkin tulee ns. vakaa versio ulos ~2 vuoden välein ja sitten jos jätetään yksi versio päivittämättä (kuten esim servereissä on useasti tapana, ei niitä päivitetä uusimpaan heti vaan vasta ehkä sitten kun tietoturvapäivitykset loppuu).

Normaalit "työpöytä-Linuxit" päivittyy kyllä ihan samalla tapaa graafisesti nappia painamalla jos niikseen haluaa.

 

[bindi]

Hyvin päivittyi Debian-containerit 10->11->12, ei ongelmia.

 

[keskiverto]

Niin, no, windowsin päivittämiseen ei yleensä tartte mitään 100 sivuisia ohjeita olla tai ohjeita ylipäätään kun käyttäjän kannalta se on vain napin painallys.

Jolla kaikki asennetut ohjelmat päivittyvät?

Tosin ei sitä tapahdu Linux:llakaan, jos osaa ohjelmista ei ole pakattu distrolle.

 

[Pörkyle]

Jolla kaikki asennetut ohjelmat päivittyvät?

Tosin ei sitä tapahdu Linux:llakaan, jos osaa ohjelmista ei ole pakattu distrolle.

Riippuu distrosta ja käytetystä pakettienhallinsta. Joku oli mikä päivittä samalla käyttiksen paketit, snapit ja flatpakit.

Olisko ollu Manjarossa tai jossain toisessa arch pohjaisessa oletuksena käytössä.

 

[JRan]

Niin, no, windowsin päivittämiseen ei yleensä tartte mitään 100 sivuisia ohjeita olla tai ohjeita ylipäätään kun käyttäjän kannalta se on vain napin painallys.

Ei taida Windowssissa mikään kolmannen osapuolen ohjelma päivittyä samalla, kun Windows päivittyy? Linuxissa tämä on edes teoriassa mahdollista, jos ohjelmat on asennettu distron repoista.

Enkä kyllä usko muutenkaan, että kukaan valitsee käyttöjärjestelmää sillä perusteella, että sitä on helppo päivittää. Vähän sama, kuin ostaisi auton siksi, että sitä on helppo tankata.

 

[Kaalip]

Riippuu distrosta ja käytetystä pakettienhallinsta. Joku oli mikä päivittä samalla käyttiksen paketit, snapit ja flatpakit.

Olisko ollu Manjarossa tai jossain toisessa arch pohjaisessa oletuksena käytössä.

Manjaron tekemä Pamac paketinhallintaohjelmisto, tämän saa päivittämään AUR, flatpak ja snap paketit samalla. Tämän saa käyttöön AUR pakettina mihin tahansa Arch pohjaiseen distroon. Itse käytän tätä Archin kanssa koska on vaan niin käytännöllinen.

Ei taida Windowssissa mikään kolmannen osapuolen ohjelma päivittyä samalla, kun Windows päivittyy? Linuxissa tämä on edes teoriassa mahdollista, jos ohjelmat on asennettu distron repoista.

Enkä kyllä usko muutenkaan, että kukaan valitsee käyttöjärjestelmää sillä perusteella, että sitä on helppo päivittää. Vähän sama, kuin ostaisi auton siksi, että sitä on helppo tankata.

Kyllä minulle yksi isoimmista syistä valita Arch on juuri se että repot+AUR+flatpak sisältää jokaisen linuksille tehdyn ohjelmiston mitä on osannut kaivata, yhtä ainutta ohjelmaa ei ole tarvinnut ladata paketinhallinnan ulkopuolelta, ja kaikki asennetut ohjelmistot päivittyy yhdellä napin painalluksella.

 

[Eore]

Taas sellainen mielessä, että kokeilisi Linuxia normikäytössä kotona. Kaivaako verta nenästänsä, jos tarkoitus pelaillakin jonkun verran ja näyttiksenä rtx 4070? Fedoran ajattelin asennella, mutta muistaakseni viimeksi oli jotain ongelmia 165Hz näytön kanssa useammalla distrolla (tai oikeastaan ongelmaksi se muodostui sen takia kun toinen näyttö oli 60Hz ja toinen 165Hz).
Vaihtoehtona olisi tietty joku passthrough viritys näyttikselle ja virtualisoida winukka. Siihen pitäisi kyllä hommata toinen näyttis ilmeisesti, kun 5600x ei integroitua ole.

 

[JRan]

Kyllä minulle yksi isoimmista syistä valita Arch on juuri se että repot+AUR+flatpak sisältää jokaisen linuksille tehdyn ohjelmiston mitä on osannut kaivata, yhtä ainutta ohjelmaa ei ole tarvinnut ladata paketinhallinnan ulkopuolelta, ja kaikki asennetut ohjelmistot päivittyy yhdellä napin painalluksella.

Syy ei siis ollut päivittämisessä, vaan pakettienhallinnan laajuudessa (ja sitten siinä, että niitä paketteja on helppo päivittää).

Vai olisitko valinnut Archin, jos pakettienhallinnan kautta olisi saatavilla vain kerneli, jota on helppo päivittää?

 

[Low Life]

Taas sellainen mielessä, että kokeilisi Linuxia normikäytössä kotona. Kaivaako verta nenästänsä, jos tarkoitus pelaillakin jonkun verran ja näyttiksenä rtx 4070? Fedoran ajattelin asennella, mutta muistaakseni viimeksi oli jotain ongelmia 165Hz näytön kanssa useammalla distrolla (tai oikeastaan ongelmaksi se muodostui sen takia kun toinen näyttö oli 60Hz ja toinen 165Hz).
Vaihtoehtona olisi tietty joku passthrough viritys näyttikselle ja virtualisoida winukka. Siihen pitäisi kyllä hommata toinen näyttis ilmeisesti, kun 5600x ei integroitua ole.

AMD:n näyttis ja käytössä OpenSuse Tumbleweed KDE Plasmalla, 240 Hz + 60 Hz näytöt toimii ongelmitta. Mutta Linuxilla käsittääkseni voi olla isojakin eroja toiminnassa näyttiksen valmistajasta riippuen joten ehkä joku Nvidian omistaja osaa sanoa siitä puolesta paremmin.

Vaihdoin tuossa vähän aikaa sitten koneen buuttaamaan vakiona Linuxiin Windowsin sijaan, molemmat kuitenkin pysyy vielä asennettuna. Loppujen lopuksi pelit saa toimimaan hyvinkin kivuttomasti, Steamista kaikki toimii käytännössä napin painalluksella ja sitten vaikkapa Lutris hoitaa loput. Toki en juurikaan pelaa kilpailullisia moninpelejä, noissa on käsittääkseni enemmän ongelmia kun huijauksenesto-ohjelmat eivät tue Linuxia.

 

[Ezzy]

Niin, no, windowsin päivittämiseen ei yleensä tartte mitään 100 sivuisia ohjeita olla tai ohjeita ylipäätään kun käyttäjän kannalta se on vain napin painallys.

How do I upgrade to a new Nobara version? – Nobara Linux | The Nobara Project

nobaraproject.org

Ei tossa nyt ihan hirveesti tavaraa ole. Eikä pahemmin tarvi ajatella mitään, jos ei halua. Ja tämä siis isommassa versiopäivityksessä, Softat ja kernelit jne. päivittyy normisti Update-napista.

 

[Kaalip]

Syy ei siis ollut päivittämisessä, vaan pakettienhallinnan laajuudessa (ja sitten siinä, että niitä paketteja on helppo päivittää).

Vai olisitko valinnut Archin, jos pakettienhallinnan kautta olisi saatavilla vain kerneli, jota on helppo päivittää?

Ei nuo poissulje toisiaan, se että kaikki paketit löytyy repoista tekee päivittämisestä helppoa. Ei se päivittäminen olisi helppoa jos se päivittäisi vain kernelin ja kaikki muut ohjelmistot pitäisi kaivaa päivitykset ties mistä.

 

[Boulder]

Saako esim. Fedoran asennettua niin, että oletuksena se käynnistyy ilman graafista käyttistä, ts. on mahdollisimman kevyt ja vähävirtainen ja sitten tarvittaessa hallinnointia varten saisi GUI:n käyntiin? Tarkoitus siis aiemmin mainittu mini-PC -asennus kotiautomaatioskriptejä ja verkkolevypalvelimeksi mediatoistimelle. Suurimman osan ajasta tuo voisi pyöriä ilman mitään turhaa virtaa kuluttavaa (ja kaappia lämmittävää) tauhkaa.

 

[Barbarossa]

Saako esim. Fedoran asennettua niin, että oletuksena se käynnistyy ilman graafista käyttistä, ts. on mahdollisimman kevyt ja vähävirtainen ja sitten tarvittaessa hallinnointia varten saisi GUI:n käyntiin? Tarkoitus siis aiemmin mainittu mini-PC -asennus kotiautomaatioskriptejä ja verkkolevypalvelimeksi mediatoistimelle. Suurimman osan ajasta tuo voisi pyöriä ilman mitään turhaa virtaa kuluttavaa (ja kaappia lämmittävää) tauhkaa.

Saahan sen. Mutta tuohon tuskin tarvitsee mitään täyttä työpöytäympäristöä vaan riittää joku kevyempi tyyliin i3, Sway tai LXQt. Ei juuri näy vaikka jättää pyörimäänkin.

Toisaalta taas tuollaiseen tarpeeseen itse laittaisin ihan vaan Fedoran serveriasennuksen ilman graafisia kikkareita, ja hoitelisin hallinnan etänä. Jos sitä ei jatkuvasti katsele niin miksi edes laittaa sitä.

 

[keskiverto]

Saako esim. Fedoran asennettua niin, että oletuksena se käynnistyy ilman graafista käyttistä, ts. on mahdollisimman kevyt ja vähävirtainen ja sitten tarvittaessa hallinnointia varten saisi GUI:n käyntiin? Tarkoitus siis aiemmin mainittu mini-PC -asennus kotiautomaatioskriptejä ja verkkolevypalvelimeksi mediatoistimelle. Suurimman osan ajasta tuo voisi pyöriä ilman mitään turhaa virtaa kuluttavaa (ja kaappia lämmittävää) tauhkaa.

Eiköhän se normaaliasennuskin vaihda tekstiin (tulevissa booteissa), jos

sudo systemctl set-default multi-user.target

Lennossa voi sitten vaihtaa graafiseen:

sudo systemctl isolate graphical.target

... mutta ... "hallinnointia varten saisi GUI" ... miksi? Kai sen hallinnoi vähintään yhtä tehokkaasti ilman GUI:ta.
Ja jos GUI:ta ei tarvitse, sitten sitä ei kannata edes asentaa. Näytti joku "netinst" asennuskuva antavan valita.

 

[Mukava]

Fedoralta löytyy ihan Server versio

A Community Server OS

Run server workloads on bare metal or virtual machines with the latest open source technologies curated by the Fedora Community

fedoraproject.org

Tai sitten vähän erilaiseen käyttöön Fedora CoreOS

The container optimized OS

A minimal OS with automatic updates. Scalable and secure.

fedoraproject.org

 

[Mukava]

Manjaron tekemä Pamac paketinhallintaohjelmisto, tämän saa päivittämään AUR, flatpak ja snap paketit samalla. Tämän saa käyttöön AUR pakettina mihin tahansa Arch pohjaiseen distroon. Itse käytän tätä Archin kanssa koska on vaan niin käytännöllinen.

On myös hyvä jos haluaa paskoa Arch asennuksena, pamac on siinä varsin hyvä

 

[Kaalip]

On myös hyvä jos haluaa paskoa Arch asennuksena, pamac on siinä varsin hyvä

Haluisin kuulla lisää, viis vuotta käyttäny Archia eikä se oo sen jälkeen menny päivityksessä rikki kun heitti grubin hiiteen ja EFIstub tilalle. Nykyään Archinstall antaa valita tuon jo asennusvaiheessa. Pamacin kanssa ei ole ongelmia ollut, viikon välein päivitän.

 

[Mukava]

Haluisin kuulla lisää, viis vuotta käyttäny Archia eikä se oo sen jälkeen menny päivityksessä rikki kun heitti grubin hiiteen ja EFIstub tilalle. Nykyään Archinstall antaa valita tuon jo asennusvaiheessa. Pamacin kanssa ei ole ongelmia ollut, viikon välein päivitän.

Se osaa rikkoa mm dependencyt suhteellisen helposti, etenkin jos Pacman päivittyy ja sattuu sopivasti päivittämään.

Ja onhan se jo varmaan 3 vai 4 kertaa dossannut AURn kumoon näin yleisesti.

En kyllä itse nää tuolle mitään tarvetta kun voi käyttää sitten vaikka yay tai paru:a jolla saa koko systeemin päivitettyä.

Mut hyvä jos toimii. Itse vaan en periaatteelisistakaan syistä koske mihinkään mikä edes etäisesti liittyy Manjaroon

 

[JiiPee]

Saako esim. Fedoran asennettua niin, että oletuksena se käynnistyy ilman graafista käyttistä, ts. on mahdollisimman kevyt ja vähävirtainen ja sitten tarvittaessa hallinnointia varten saisi GUI:n käyntiin? Tarkoitus siis aiemmin mainittu mini-PC -asennus kotiautomaatioskriptejä ja verkkolevypalvelimeksi mediatoistimelle. Suurimman osan ajasta tuo voisi pyöriä ilman mitään turhaa virtaa kuluttavaa (ja kaappia lämmittävää) tauhkaa.

How to Change Runlevels (targets) in SystemD

Systemd is a modern init system for Linux: a system and service manager which is compatible with the popular SysV init system and LSB init scripts.

www.tecmint.com

Tuossa hyvä ohje.

Eli käytännössä siis puljataan näillä kahdella:

To switch to runlevel 3, run the following command.
# systemctl isolate multi-user.target

To change the system to runlevel 5, type the command below.
# systemctl isolate graphical.target

 

[takomo]

Niin, no, windowsin päivittämiseen ei yleensä tartte mitään 100 sivuisia ohjeita olla tai ohjeita ylipäätään kun käyttäjän kannalta se on vain napin painallys.

Tässä on vähän puurot ja vellit sekaisin. Normaali päivitysten asennus toimii (ainakin vakiintuneissa distroissa kuten Debian) kuin junan vessa: "apt-get update; apt-get upgrade" ja tämä päivittää kaiken pakettienhallinnan kautta asennetun distron tuoreimpiin versioihin.

Se, minkä kanssa voi olla haasteita, on käyttöjärjestelmän sukupolvipäivitys, eli päivitetään esim. Debian Buster Bullseyeksi. Hätäisimmillään tämä tulee Debianilla eteen parin vuoden välein ja hitaimmillaan kerran vuosikymmenessä, jolloin olisi mielekästä päivittää kerralla useampi sukupolvi.

Windows-puolella tätä voi verrata esim. Win7:n päivittämiseen Win10:ksi. Ei taida aina mennä ilman haasteita?

 

[Kaalip]

Se osaa rikkoa mm dependencyt suhteellisen helposti, etenkin jos Pacman päivittyy ja sattuu sopivasti päivittämään.

Ja onhan se jo varmaan 3 vai 4 kertaa dossannut AURn kumoon näin yleisesti.

En kyllä itse nää tuolle mitään tarvetta kun voi käyttää sitten vaikka yay tai paru:a jolla saa koko systeemin päivitettyä.

Mut hyvä jos toimii. Itse vaan en periaatteelisistakaan syistä koske mihinkään mikä edes etäisesti liittyy Manjaroon

No täytyy kyllä myöntää se että jos pamac ei oo saanut jotain dependencyjä jostain syystä selvitettyä päivittäessä niin olen ajanut päivitykset yaylla.

 

[telcoM]

Eli käytännössä siis puljataan näillä kahdella:

To switch to runlevel 3, run the following command.
# systemctl isolate multi-user.target

To change the system to runlevel 5, type the command below.
# systemctl isolate graphical.target

Noilla saa "sillä kertaa" graafisen käyttöliittymän joko pois päältä tai takaisin päälle.
Kun haluat määrittää kumpaan tilaan kone seuraavissa booteissa järjestää itsensä, tarvitaan vähän erilainen komento:

# systemctl set-default multi-user.target    # bootataan jatkossa ilman GUIta kunnes toisin käsketään
tai
# systemctl set-default graphical.target    # bootataan jatkossa GUIn kanssa kunnes toisin käsketään

 

[JiiPee]

Noilla saa "sillä kertaa" graafisen käyttöliittymän joko pois päältä tai takaisin päälle.
Kun haluat määrittää kumpaan tilaan kone seuraavissa booteissa järjestää itsensä, tarvitaan vähän erilainen komento:

Se oli kyllä siinä linkkaamassani ohjeessa...

 

[JRan]

Ei nuo poissulje toisiaan, se että kaikki paketit löytyy repoista tekee päivittämisestä helppoa. Ei se päivittäminen olisi helppoa jos se päivittäisi vain kernelin ja kaikki muut ohjelmistot pitäisi kaivaa päivitykset ties mistä.

Juuri se oli pointti, että et ottaisi distroa tai muuta käyttöjärjestelmää pelkän päivittämisen helppouden vuoksi, jos sillä ei voisi tehdä (helposti) mitään muuta.

Eli jos ne sulkisi toisensa pois, niin varmasti priorisoisit niitä paketteja (lue muita ominaisuuksia), etkä sitä että päivittäminen on helppoa, mutta muuta ei sitten pystykään tekemään.

 

[Emeron]

Windows-puolella tätä voi verrata esim. Win7:n päivittämiseen Win10:ksi. Ei taida aina mennä ilman haasteita?

Mitäs haasteita tässä on? Updaten kautta päivitys pyöriin. Ei sillä että Linuxissa sen vaikeempaa nykyään olisi

 

[Barbarossa]

Mitäs haasteita tässä on? Updaten kautta päivitys pyöriin. Ei sillä että Linuxissa sen vaikeempaa nykyään olisi

Parempi kysymys olisi että ketä kiinnostaa? Ainakin tässä ketjussa aiheena on Linux, Windowsien päivittelystä voi rupatella noissa ko. aiheen ketjuissa.

 

[Emeron]

Parempi kysymys olisi että ketä kiinnostaa? Ainakin tässä ketjussa aiheena on Linux, Windowsien päivittelystä voi rupatella noissa ko. aiheen ketjuissa.

näyttää monia kiinnostavan, onhan noita päivityseroja jauhettu jo monta viestiä. En tiedä onko topikki oikea mutta vääriä väitteitä pitää oikoa tai ainakin vähän kysellä tarkennuksia

 

[Ezzy]

Mitäs haasteita tässä on? Updaten kautta päivitys pyöriin. Ei sillä että Linuxissa sen vaikeempaa nykyään olisi

Satoja miljoonia käyttäjiä, niin kyllä siinä aina menee jotain ketuilleen. Itsellänikään ei ole ollut ongelmia tossa. Rauta vaihtuu, käyttis pysyy samana jne.

 

[Ezzy]

näyttää monia kiinnostavan, onhan noita päivityseroja jauhettu jo monta viestiä. En tiedä onko topikki oikea mutta vääriä väitteitä pitää oikoa tai ainakin vähän kysellä tarkennuksia

Yksi mikä tässäkin keskustelussa käy selväksi, on se, että kaikille on oma distronsa ja tapansa tehdä asiat. Joko GUI:lla tai terminalissa. Kummassakin ja kaikissa distroissa hyvät ja huonot puolensa. Valinnanmahdollisuus on kiva asia. Windowsillakin mieluiten päivittelisin kaiken Wingetin kautta (yleensä WingetUI:lla).

 

[ississ]

Kumpaakin käyttäneenä (win + linux) on kyllä pakko kommentoida että kummassakin osa päivityksistä on mennyt "nappia painamalla" ja kummankin kanssa on myös jouduttu tappelemaan.

Distro/käyttöjärjestelmä pitäisi omasta mielestäni valita käyttötarpeen mukaan eikä sen perusteella päivittyykö se helposti vai vaikeasti. Tai saako softan yhdellä napilla tms.
Ja ehkä järjestää niin että tarpeelliset tiedostot yms on jossain muualla kuin käyttislevyllä niin uuden asennuksenkin voisi tehdä helpo(hko)sti jos päivitys ei menekään putkeen.

 

[Ezzy]

Kumpaakin käyttäneenä (win + linux) on kyllä pakko kommentoida että kummassakin osa päivityksistä on mennyt "nappia painamalla" ja kummankin kanssa on myös jouduttu tappelemaan.

Distro/käyttöjärjestelmä pitäisi omasta mielestäni valita käyttötarpeen mukaan eikä sen perusteella päivittyykö se helposti vai vaikeasti. Tai saako softan yhdellä napilla tms.
Ja ehkä järjestää niin että tarpeelliset tiedostot yms on jossain muualla kuin käyttislevyllä niin uuden asennuksenkin voisi tehdä helpo(hko)sti jos päivitys ei menekään putkeen.

Ja sit joku tyylin TimeShift/Rsync pitämään rojut tallessa muutenkin.

 

[Zetteri]

Taas sellainen mielessä, että kokeilisi Linuxia normikäytössä kotona. Kaivaako verta nenästänsä, jos tarkoitus pelaillakin jonkun verran ja näyttiksenä rtx 4070? Fedoran ajattelin asennella, mutta muistaakseni viimeksi oli jotain ongelmia 165Hz näytön kanssa useammalla distrolla (tai oikeastaan ongelmaksi se muodostui sen takia kun toinen näyttö oli 60Hz ja toinen 165Hz).
Vaihtoehtona olisi tietty joku passthrough viritys näyttikselle ja virtualisoida winukka. Siihen pitäisi kyllä hommata toinen näyttis ilmeisesti, kun 5600x ei integroitua ole.

RTX ja GTX 16xx korttejen kohdalla Nvidia on saanut kesällä hommat aika hyvin kuntoon (keväällä wayland aiheutti vielä isoja ongelmia), mutta GTX 10xx korteilla suorituskyky sitten on taas jotain aivan järkyttävää kuraa.
Joten tuolla RTX 4070 ei pitäisi tulla ongelmia vastaan.
Fedorassa vaan Nvidialla pitää aktivoida Nvidia ajuri repo paketinhallinnasta kuten KDE Plasmalla discoverystä ja sitten asentaa ajurit terminaalista: sudo dnf install nvidia-drivers.
Ja jos haluat videoille rauta kiihdytykset niin sen sitten saa näillä ohjeilla käyttöön: Enable Hardware Acceleration for Video Playback in Fedora 39 - FOSTips (tämä koskee myös Intel ja AMD näytönohjaimia).
Tuo kun ei ole Fedorassa ja OpenSusessa oletuksena käytössä kun eivät halua käyttää mitään suljettua koodia.

Itse tässä mennyt nyt Fedoran KDE:llä tammikuusta lähtien eli lähdin 39 -> 40 -> 41.
Hemmetin tyytyväinen olen tähän ollut. Pelaamiset, video editoinnit ym. touhut mitä koneellani teen hoituu tällä hemmetin hyvin.
Ja mitä muita distroja olen kokeillut niin Fedora vaan toimii niin hienosti. Toinen lempparini on OpenSuse Tumbleweed myös KDE Plasmalla tietenkin.

Näytönohjaimista että aluksi oli Intel Arc A750 koneessa ja se vaan toimi Fedorassa todella hienosti vs mitä aikasemmin Windows 10/11 se oli aivan järkyttävän paska. Mutta vasta siirryin kk kaksi sitten RX 7900 GRE ja sekin toimii komeasti. Mutta se ei ollut yllätys kun AMD kortit vaan toimii linuxissa hienosti.

Kakkos koneessani minulla onkin tuo OpenSuse Tumbleweed ja siinä on korttina RX 5600 XT (kun RX 5700 XT ei mahtunut koppaan).
Mutta Nvidia kortteja tullut testailtua eri rakentamissani koneissa jotka tässä olen aina myynyt pois.

Laitetaan lista mitä kortteja olen testaillut ja mitä ongelmia tullut vastaan jos on tullut:
AMD:
R9 Fury X
RX 480 4GB
RX Vega 64
RX 5500 XT
RX 5600 XT
RX 5700
RX 5700 XT
RX 6600
RX 7900 GRE
Ryzen 5 5600G:n pikku Vega iGPU

Intel:
Arc A750 - joissain peleissä ihme sekoiluja (CoD Black Ops 2:ssa välianimaatiot olivat sika hitaat) mutta ei mitään pelaamista häiritsevää.

Nvidia:
GTX 1050 Ti - suorituskyky todella huono
GTX 1060 - suorituskyky todella huono
GTX 1070 - suorituskyky todella huono ja häviää jopa RX 480 4GB:lle
GTX 1650
GTX 1660 Ti
GTX 1660 Super
RTX 2060

 

[Bigfoot007]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

 

[TemeV]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

Jos rauta on uudehkoa, niin kannattaa ottaa joku nopeasti päivittyvä jakelu. Esimerksiksi Tumbleweed, Fedora tai jotain niihin perustuvaa. Ensin mainittu on rolling release, niin eipähän tarvi versiopäivityksiä tehdä ikinä. Työpöytäympäristö sitten maun mukaan. Taitaa aikalailla kaikissa saada usein käytetyt softat jonkinlaiseen "pikavalintaan" ettei niitä tarvi valikoista etsiskellä.

Mistä on tarkoitus toistella mediaa? Jos näitä yleisiä suoratoistoja, niin monen kanssa on käsittääkseni vaikeuksia saada parempaa laatua kuin 720p. Jotain DRM-vaikeuksia kaiketi.

Päivitykset tarvii varmaan laittaa automaatille tuollaisessa, muuten jää asentelematta.

 

[Bigfoot007]

Jos rauta on uudehkoa, niin kannattaa ottaa joku nopeasti päivittyvä jakelu. Esimerksiksi Tumbleweed, Fedora tai jotain niihin perustuvaa. Ensin mainittu on rolling release, niin eipähän tarvi versiopäivityksiä tehdä ikinä. Työpöytäympäristö sitten maun mukaan. Taitaa aikalailla kaikissa saada usein käytetyt softat jonkinlaiseen "pikavalintaan" ettei niitä tarvi valikoista etsiskellä.

Mistä on tarkoitus toistella mediaa? Jos näitä yleisiä suoratoistoja, niin monen kanssa on käsittääkseni vaikeuksia saada parempaa laatua kuin 720p. Jotain DRM-vaikeuksia kaiketi.

Päivitykset tarvii varmaan laittaa automaatille tuollaisessa, muuten jää asentelematta.

Rauta on romurautaa = Uusimmat komponentit vuosimallia 2016 mutta edelleen toimintakykyisiä.
Pelitarjonta on vanhaa ja retrohtavaa esim. Schmuppeja ja Shovel Knight ja PSX1 ajan Final Fantasyt.
Multimediat pyörii suoraan kiintolevyltä mm. Jukebox, kotivideoita ja vanhoja TV-sarjoja joten ei tarvita maksullisia striimauspalveluita softineen.

 

[TemeV]

Rauta on romurautaa = Uusimmat komponentit vuosimallia 2016 mutta edelleen toimintakykyisiä.
Pelitarjonta on vanhaa ja retrohtavaa esim. Schmuppeja ja Shovel Knight ja PSX1 ajan Final Fantasyt.
Multimediat pyörii suoraan kiintolevyltä mm. Jukebox, kotivideoita ja vanhoja TV-sarjoja joten ei tarvita maksullisia striimauspalveluita softineen.

No sitten en näe miksei ne Ubuntu-pohjaisetkin toimisi. Vanhalla raudalla voi ajella vaikka Debiania, kun ajurit on kunnossa antiikki-kernelissäkin.

 

[Barbarossa]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

Melkein kuulostaisi joltakin joka käynnistyy suoraan Kodiin, jolloin pohjalla olevalla distrolla ei niin suurta merkitystä ole. Aiemmin tukivat itse suoraan Ubuntua mutta nyttemmin virallinen tarjotaan Flatpakina, joten useimmille distroille kelvannee. Ainakin kunhan eivät ole kovin omaan ratkaisuunsa fiksoituneita.

Varsinaisesti mediakeskukseksi tarkoitettu, mutta sisältää RetroPlayerin jonka kautta voi käytellä libretron tukemia emulaattoreita. Käsittääkseni myös Steamin saa, joskaan en ole itse kokeillut.. vielä. Mediatoistimena ollut itsellä käytössä toista kymmentä vuotta telkkarin alla dedikoidussa mediakoneessa, nyt muutama päivä sitten pistin tilaukseen padin ajatuksena viritellä ainakin jokunen emulaattori tikkiin masiinaan.

 

[Mukava]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

Kolleega asenteli omaan peli/mediatoistimeensa juuri viime viikonloppuna Bazziten (www.bazzite.gg). Sillä tosin käyttö on enemmänkin pelailua joten Steamin Big Picture mode on enemmänkin käytössä.

 

[Zetteri]

Kolleega asenteli omaan peli/mediatoistimeensa juuri viime viikonloppuna Bazziten (www.bazzite.gg). Sillä tosin käyttö on enemmänkin pelailua joten Steamin Big Picture mode on enemmänkin käytössä.

Tuohan on Fedora johon lisätty kaikkea mahdollista. Ja mitä itse sitä testasin HTPC:ssäni niin tuo käyttää jotain muuta bluetooth hommaa kuin puhdas Fedora ja se aiheutti ikävän ongelman.
Joka oli että xbox series ohjain toimi aina vaan jokusen sekunnin ennen kuin menetti yhteyden. Steam, PS2 ja OG Xbox ohjain kyllä toimivat yhtähyvin kuin puhtaassa Fedorassa. Tosin nuo eivät olekkaan bluetooth ohjaimia.

Mitä tuon ja toisen peli distron eli Nobaran (perustuu myös Fedoraan) kanssa "leikkinyt" niin otan milloin vain mielummin puhtaan perus Fedoran kuin nuo hirvitykset.
Tässä pelikäytössäni onkin kolme konetta eli:
Pääkoneeni Ryzen 7 5700X + RX 7900 GRE ja tässä Fedora 41 KDE
Kakkos koneena Ryzen 5 3500X + RX 5600 XT jossa OpenSuse Tumbleweed ja KDE plasmalla
HTPC jonka juuri eilen muutin ihan "konsoliksi" vaihtamalla siihen Fractalin itx kopan johon sain nyt järeämmän powerin ja näytönohjaimen.
Nyt koneen speksit ovat Ryzen 5 5600G + Arc A750 ja tämä myös Fedora 41 KDE:llä.

7200U Asuksen läppärissä pörrää myös Fedora 41 KDE ja kotiserverissä Fedora 40 Server (en ole jaksanut vielä päivittää 41:ksi).

 

[Mukava]

Tuohan on Fedora johon lisätty kaikkea mahdollista. Ja mitä itse sitä testasin HTPC:ssäni niin tuo käyttää jotain muuta bluetooth hommaa kuin puhdas Fedora ja se aiheutti ikävän ongelman.
Joka oli että xbox series ohjain toimi aina vaan jokusen sekunnin ennen kuin menetti yhteyden. Steam, PS2 ja OG Xbox ohjain kyllä toimivat yhtähyvin kuin puhtaassa Fedorassa. Tosin nuo eivät olekkaan bluetooth ohjaimia.

Mitä tuon ja toisen peli distron eli Nobaran (perustuu myös Fedoraan) kanssa "leikkinyt" niin otan milloin vain mielummin puhtaan perus Fedoran kuin nuo hirvitykset.
Tässä pelikäytössäni onkin kolme konetta eli:
Pääkoneeni Ryzen 7 5700X + RX 7900 GRE ja tässä Fedora 41 KDE
Kakkos koneena Ryzen 5 3500X + RX 5600 XT jossa OpenSuse Tumbleweed ja KDE plasmalla
HTPC jonka juuri eilen muutin ihan "konsoliksi" vaihtamalla siihen Fractalin itx kopan johon sain nyt järeämmän powerin ja näytönohjaimen.
Nyt koneen speksit ovat Ryzen 5 5600G + Arc A750 ja tämä myös Fedora 41 KDE:llä.

7200U Asuksen läppärissä pörrää myös Fedora 41 KDE ja kotiserverissä Fedora 40 Server (en ole jaksanut vielä päivittää 41:ksi).

Pohjautuu Fedoran Atomic versioihin (silverblue ja Kinoite). Imaget koostetaan githubissa josta sitten muodostuu se asennettava image. Noihin kun ei ole tarkoitus ns itse asennella paketteja suoraan (sen voi kyllä tehdä usealla eri tavalla).

Ja eivät tosiaan koske siihen ns fedoran perusversioon mutta siellä on erinäisiä moduuleja (xone/xpad jne) mukana. Niissä on tietysti välillä jotain bugeja uusissa versioissa.

Mutta ei se tietysti kaikille sovi. Läppärissä olen ajellut saman tiimin (Universal Blue) Aurora versiota, joka Kinoite pohjainen mutta lisäilty tarvittavat jutut (rpmfusion ja codecit jne).

Erittäin kätevä kun ei tarvitse juuri itse huolehtia käyttiksen ylläpidosta. Itsellä kun on välillä tarve ajaa esim duunin palikota niin ajelen niitä Ubuntu distroboxista johon voin asennella tarvittavat dotnet sdk eikä tarvitse "saastuttaa" hostia.

 

[TemeV]

Pohjautuu Fedoran Atomic versioihin (silverblue ja Kinoite). Imaget koostetaan githubissa josta sitten muodostuu se asennettava image. Noihin kun ei ole tarkoitus ns itse asennella paketteja suoraan (sen voi kyllä tehdä usealla eri tavalla).

Ja eivät tosiaan koske siihen ns fedoran perusversioon mutta siellä on erinäisiä moduuleja (xone/xpad jne) mukana. Niissä on tietysti välillä jotain bugeja uusissa versioissa.

Mutta ei se tietysti kaikille sovi. Läppärissä olen ajellut saman tiimin (Universal Blue) Aurora versiota, joka Kinoite pohjainen mutta lisäilty tarvittavat jutut (rpmfusion ja codecit jne).

Erittäin kätevä kun ei tarvitse juuri itse huolehtia käyttiksen ylläpidosta. Itsellä kun on välillä tarve ajaa esim duunin palikota niin ajelen niitä Ubuntu distroboxista johon voin asennella tarvittavat dotnet sdk eikä tarvitse "saastuttaa" hostia.

Bazzitehan on vähän mitä Linux Mint oli alkuaikoina Ubuntulle, eli tarjoaa vähän enemmän tavaraa esiasennettuna ja asetuksia säädettynä sellaiseksi mihin monet käyttäjät ne jokatapauksessa säätää.

Nobara onkin sitten isommin modattu pelisuorituskyky edellä.

niin otan milloin vain mielummin puhtaan perus Fedoran kuin nuo hirvitykset.

Tästä kyllä samaa mieltä. Luotan enemmän siihen "alkuperäiseen" käyttöjärjestelmään. Nobarassa esimerkiksi on jännä valinta vaihtaa SELinux Apparmoriin, vaikka suurin osa muista liikkuu toiseen suuntaan.

 

[Juzzi77]

Keskustelua sivusta seuraneena alkoi linux mint kiinnostamaan. Tulisi vanhaan hp zbook g4 studioon.
Oikeastaan vaatimuksena olisi se että selaimen välilehdet säilyy avoinna ja palautuisi vaikka selaimen sulkisi, seuraava vaatimus olisi että tuo thunderbolt g2 telakka toimisi. Schiit modi+ D/A muunnin pitäisi saada tomimaan ja tulostus kotiverkon kautta myös.
Siinäpä ne tärkeimmät taisi tulla. Tällä hetkellä pyörii windows 10 ja arvostan helppokäyttöisyyttä. Mietityttää vaan että joudunkohan ihan loputtomaan säätöön linuxin kanssa?