Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Paljon ongelmia amdgpu korttien kanssa tässä 6.10 ekassa versiossa. Kotain pätsejä olikin jo CachyOSään tullut noita korjaamaan (taitaa olla yksi harvoja jossa jo 6.10 tarjollauutta Linux kerneliä pukkaa
![]()
Linux Kernel 6.10 Released with LOTS of Epic Changes
Linux kernel 6.10 has been officially released. The latest version of the Linux kernel adds an array of improvements, including a new memory sealingwww.omgubuntu.co.uk
-kuulemma paranneltu Ryzen integroitu näyttis tuki
-intel Xe2 grafiikkajuttuja
-Steam Deck IMU tuki
Ekan generaation Lenovo T14s ja Xubuntu 24, asennuksen jälkeen boottaa kerran mutta kun sen jälkeen sammuttaa ja käynnistää uudelleen niin ei käynnisty, jää vain musta ruutu näkyviin. Koetettu asennusta muutaman kerran samalla muutellen bios asetuksia. [edit] kerran koetettu ajaa live-tikun avulla käynnistyksen korjaus, ei tehonnut. Mitäs siinä voisi kokeilla ennen kuin luovuttaa.
Ja ei, se ei boottaa ekaa kertaa asennustikulta, kone on sammutettu ja tikku otettu irti ennen ekaa boottia.
kun ei tiedä mitä siellä mustan ruudun takana tapahtuu,
Eli itse kokeilisin jotakin toista, ei-Ubuntu distroa.
Tekeekös tuo jotain logia mitä voisi live-tikun kanssa käydä jälkikäteen lukemassa.
/var/log/journal alta, pitää osoittaa journalctl lukemaan niitä sieltä.Mitä hyötyä on non-Debian -jakeluista pl. erikoistarpeet? Debian:lla on eniten ohjelmia. Mielestäni Debian on siten yleisin GNU/Linux.
Toki sitäkin voi kustomoida, mutta tarkoitin, että kustomoitujenkin tulisi olla Debian-johdannaisia.
Arch:lla on pieni käyttötarkoitus custom-palvelimissa, mutta myös Debian käy palvelimille.
Sen sijaan mielestäni Mint yms. ovat ihan turhia, koska ne eivät tarjoa vakiintuneempien distrojen etuja, kuten laajaa pakkausten määrää. Eikä niille kannata kehittää niitä, koska pakkaukset toimivat jo Debian:ssa. En ole törmännyt non-Debian jakeluun, jossa olisi järkevä yhteensopivuus Debian-binääreille. Puppy Linux piti olla tällainen, mutta projektin sanotaan olevan hieman kuollut. Ja on kyseenalaista, että tuoko se Debianiin mitään lisää.
Mint:n yleinen argumentti taitaa olla, että mikäli rauta on tuettu, niin se toimii paremmin kuin Ubuntu. No kuitenkin, jos rauta on tuettu, niin voisi käyttää myös FreeBSD:iä.
ison (200 gigaa) tiedoston kopioiminen ulkoiselta USB-SSD:ltä kannettavan omalle SSD:lle takkuaa siten, että kaikki muukin hidastuu?
Läppärissä on ext4 ja full disk encryption. Ihan Kubuntun installerilla tehty eli ei mitään kummallisempia virityksiä. Vapaata tilaa osiolla on puoli teraa tiedoston kopioimisen jälkeenkin.Onko sulla btrfs ja siinä kompressointi päällä, joku sellainen voisi selittää asian ..
Todennäköisesti toi kryptays aiheuttaa ton (eli vie kaiken cpu:n tehon), toki helppo testata, että tapahtuuko sama levylle, mitä ei ole kryptattu. Loadit nousee siksi, kun muut operaatiot jumittaa jonossa. Mitä jos suoritat kopioinnin, komentorivillä ja laitat sille vaikka nice arvoksi 19, eli:Läppärissä on ext4 ja full disk encryption. Ihan Kubuntun installerilla tehty eli ei mitään kummallisempia virityksiä. Vapaata tilaa osiolla on puoli teraa tiedoston kopioimisen jälkeenkin.
nice -n 19 cp tiedosto /johonkin
Niin siis CPU:n käyttö oli topin mukaan (ja myös tuulettimien äänen perusteella) hyvin pientä silloin, kun hidastelu oli päällä. Alussa (about ensimmäisen 50 gigan aikana), kun tiedostokoko kasvoi kovaa vauhtia, topissa taisi näkyä jotain kryptaamiseen liittyvää, ja tuulettimienkin perusteella CPU:n käyttö oli hieman lisääntynyt, mutta mitään dramaattisia sivuvaikutuksia tällä ei ollut. Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitusnopeus hidastui ja CPU:n käyttö pieneni, alkoi muu hidastelu ilmetä. Ja load average vaikuttaa siis tässä tapauksessa olevan käänteisesti verrannollinen CPU:n käyttöön.Todennäköisesti toi kryptays aiheuttaa ton (eli vie kaiken cpu:n tehon), toki helppo testata, että tapahtuuko sama levylle, mitä ei ole kryptattu. Loadit nousee siksi, kun muut operaatiot jumittaa jonossa. Mitä jos suoritat kopioinnin, komentorivillä ja laitat sille vaikka nice arvoksi 19, eli:
Bash:nice -n 19 cp tiedosto /johonkin
Jos katson topilla, niin muistia on vaikka kuinka paljon vapaana, swappia ei ole käytössä, mikään prosessi ei käytä merkittävästi CPU:ta, mutta "load average" on jossain 40:n paikkeilla (normaalikäytössä alle 1).
Juu, samaa itse veikkaan eli iowait siellä on syyllisenä. Töissäkin jokunen vuosi sitten ihmeteltiin miksi yksi virtuaalikone tuntui hidastelevan välillä ja selvisi että se oli vanhalla pyörivällä levyllä joten levy-io tahmasi. Se kun siirrettiin SSD:lle niin johan alkoi puhtia piisaamaan.Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.
Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.
Tehokäyttäjistä viis, mutta Mint ja Pop_OS! on kyllä ensikokeilijoiden kannalta kivuttomimmat vaihtoehdot. Flatpakista saa tehokäyttäjät olla mitä mieltä haluaa, mutta uusille käyttäjille se on erittäin tervetullut. Tosin mielestäni siinä on liikaa paketteja ja sen pitäisi ehdottomasti kertoa, mitä frameworkia kyseinen ohjelma käyttää. Näin uudet käyttäjät ymmrtäisivät, miksi toiset ohjelmat näyttävät "Gnomelta" ja toiset "KDE:ltä".Ehkä distrokeskustelun puolelle tämä aihe?
Joo kyllä Debian johdannaisineen on yleisin. Jos Androidia ei oteta lukuun.
En oikein tiedä mitä tarkoitat noilla kustomoiduilla, Debianista on eri versioita kylläkin, on 32- ja 64-bittistä, vakaata ja testiversiota ja monenlaista työpöytäympäristöä.
Johdannaisia on sitten pilvin pimein, Ubuntu johtuu Debianista ja Ubuntusta on johdettu Mint, jossa on edelleen ylläpitäjiensä makujen mukaan hiottu käyttäjäkokemus. Samaa sukuhaaraa siis.
Ja Mint tarjoaa tasan samat vakiintuneempien distrojen edut, samat .debit ja flatpakit siihen istuu kuin Ubuntuunkin. Sekoittanet Debianpohjaiset jakelut johonkin toiseen, esimerkiksi Fedoraan joka on RPM-pohjainen jakelu. Jakelu, joka on yhteensopiva Debianin kanssa, on Debianpohjainen jakelu. Lähdekoodin avullahan ohjelmistoja voi asennella mihin Linuxjakeluun hyvänsä.
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen itse vastaan että valinnanvapaus. Ainakin 99% kaikista Linuxjakeluista on omalta kannaltani turhia. Paitsi etteivät ole. Vaikka en suurinta osaa jakeluista ja softista tule ikinä käyttämään, niin hyödyn kaikesta kehitystyöstä joka Linuxin ympärillä tehdään.
Kuka tahansa voi ottaa Debianin tai pelkän Linux-ytimen ja polkaista oman distronsa pystyyn. Jos se on hyvä niin se jää eloon, jos ei niin kuolee pois. Kukaan ei ylhäältäpäin määrää mikä menee jatkoon ja mikä ei.
Jos jokin on mielestäsi turhaa, ei sitä tarvitse käyttää.
Onkin surullista, että FreeBSD:n vuosibudjetti on vain 2,2-2,7 miljoonaa, vaikka niin moni teknologiajätti on tehnyt siitä softansa kivijalan.
Ehkä nämä antavat hieman osviittaa kysymykseesi:Mutta miksi GNU/Linuxia rahoitetaan enemmän? Vai riittääkö library exception pukumiehille?
Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.
Niin siis CPU:n käyttö oli topin mukaan (ja myös tuulettimien äänen perusteella) hyvin pientä silloin, kun hidastelu oli päällä. Alussa (about ensimmäisen 50 gigan aikana), kun tiedostokoko kasvoi kovaa vauhtia, topissa taisi näkyä jotain kryptaamiseen liittyvää, ja tuulettimienkin perusteella CPU:n käyttö oli hieman lisääntynyt, mutta mitään dramaattisia sivuvaikutuksia tällä ei ollut. Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitusnopeus hidastui ja CPU:n käyttö pieneni, alkoi muu hidastelu ilmetä. Ja load average vaikuttaa siis tässä tapauksessa olevan käänteisesti verrannollinen CPU:n käyttöön.
Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.
Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.
Johtuisiko vaan SSD levystä. Cache täyttyy ja levyn kirjoitusnopeus putoaa, vaikuttaa sitten negatiivisesti sen toimintaan muutenkin.
Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.
"Android is a Linux distribution according to the Linux Foundation,[205]" Android (operating system) - Wikipedia
"A typical Linux distribution comprises a Linux kernel, an init system (such as systemd, OpenRC, or runit), GNU tools and libraries," Linux distribution - Wikipedia
Joo, mutta kysymys oli, että pohjautuuko se GNU/Linuxiin. Ei että onko se GNU/Linux.
Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.
GNU/Linux:n kernel on Linux. Androidin kernel on Linux.Joo, mutta kysymys oli, että pohjautuuko se GNU/Linuxiin. Ei että onko se GNU/Linux.
Tesla ei kai pohjaudu hieromasauvaan, eikä hieromasauva päätynyt Teslaan?
Onko jollain kokemusta, että miten Keycloakin high availability toteutetaan ilman Kubernetesiä?
Varmaan tyhmä kysymys, mutta voisin asentaa telegramin tumbleweedin omasta reposta, flatpakina tai sitten ladata telegramin omilta sivuilta Telegram Desktop .tar.xz. Joka on uusin ja kai yleisesti toimivin versio? Tuon .tar.xz sisällä on kaksi tiedostoa 'telegram' ja 'updater', mutta tuo ei kai varsinaisesti asennu koneelle, enkä oikein ymmärrä miten se toimii ja mitä hyviä ja huonoja puolia tuommoisessa versiossa on?
Ja miksi flatpakista on tullu niin suosittu jos ohjelmat voi vaan pakata tuon telegramin tapaan kaikilla distroilla toimiviksi paketeiksi?
Entä minne tuo .tar.xz kannattaa purkaa vai onko sillä merkitystä? Jotain omia kansioita se taitaa tehdä vaikka ei kai "asennu" (oisko ollu ~/.local/share )
Mikä näyttis koneessa on? Tai jos kannettava niin merkki ja malli?Moro!
Asentelin tossa uuden Linux mint 22-version. Ongelma on se et millä saan pc:n näkyviin telkkarissa (hdmi-piuhalla liitetty!)
Vanhalla versiolla näky mut nyt tässä uudessa en saa näkyviin, oisko vinkkejä?
Mitä kaikkea muuttui? Xorg vai Wayland? DE:n versio?Asentelin tossa uuden Linux mint 22-version. Ongelma on ...
Vanhalla versiolla näky ...
Eli tuo "asetukset" näkee kolme näyttölaitetta, jotka ovat? (Kuvan mukaan "2" on 55" Sony.)
Mitä kaikkea muuttui? Xorg vai Wayland? DE:n versio?
msi 1050ti..
Jotenkin hämärä..mikähän tuo punainen ylimääräinen näyttö on, kyllähän sen raahaamalla saa kuvan telkkariin siirrettyä muttakun toimi ennen..
Olikohan joku screen mirroring tai joku mitä asetusta tässä uudessa 22:ssa ei ole..
Tuo 3 on pc:n näyttö..
msi 1050ti..
Jotenkin hämärä..mikähän tuo punainen ylimääräinen näyttö on, kyllähän sen raahaamalla saa kuvan telkkariin siirrettyä muttakun toimi ennen..
Olikohan joku screen mirroring tai joku mitä asetusta tässä uudessa 22:ssa ei ole..
Tuo 3 on pc:n näyttö..
xrandr, että mihin "liittimeen" se ylimääräinen näyttö on liitetty. Itellä tulosti seuraavanlaista:Screen 0: minimum 8 x 8, current 3584 x 2880, maximum 32767 x 32767
DVI-D-0 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
HDMI-0 connected 2560x1440+1024+1440 (normal left inverted right x axis y axis) 598mm x 336mm
2560x1440 59.95*+
1920x1080 59.94 50.00
1280x720 59.94 50.00
1024x768 60.00
800x600 60.32
720x576 50.00
720x480 59.94
640x480 59.94 59.93
HDMI-1 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
DP-0 connected primary 2560x1440+0+0 (normal left inverted right x axis y axis) 697mm x 392mm
2560x1440 59.95*+ 144.00 120.00 99.95 84.98
1024x768 60.00
800x600 60.32
640x480 59.94
DP-1 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
DP-2 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
DP-3 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
None-1-1 connected (normal left inverted right x axis y axis)
1024x768 60.00 +
ll /sys/class/drm listaus, josta hakea jotain tuohon aikaisempaan listaukseen sopivaa, tai jotain silmäänpistävää. Itellä listaa seuraavanlaista:lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card0 -> ../../devices/platform/simple-framebuffer.0/drm/card0/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card0-Unknown-1 -> ../../devices/platform/simple-framebuffer.0/drm/card0/card0-Unknown-1/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card1-DP-1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-DP-1/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card1-DP-2 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-DP-2/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card1-DVI-D-1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-DVI-D-1/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card1-HDMI-A-1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-HDMI-A-1/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card1-HDMI-A-2 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-HDMI-A-2/
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 renderD128 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/renderD128/
.r--r--r-- 4,0Ki root 6 elo 21:12 version
lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12 card0-Unknown-1 -> ../../devices/platform/simple-framebuffer.0/drm/card0/card0-Unknown-1/, eli se pitäis saada pois. Tuosta rivistä talteen loppuosa miinus "card0-", eli vain pelkkä "Unknown-1".video=Unknown-1:d kuten omassa tapauksessa. Huomaa tuo loppuun lisäys ":d".sudo update-grub ja koneen uudelleenkäynnistys, niin se ylimääräinen haamunäyttö pitäis olla poissa.valittaa sudo passwordia ja se ymmärrän, tuota -S optiota en halua käyttää.
"sudo: a terminal is required to read the password; either use the -S option to read from standard input or configure an askpass helper
sudo: a password is required"
"username ALL = NOPASSWD: /sbin/shutdown"
/sbin/shutdown, et voi antaa optioita. Koeta lisätä perään * (siis välilyönti ja tähti), silloin ko. rivi koskee kaikkia optioita (sudoers tulee *:eä korvausmerkkinä, kts. "Wildcards" -osio sudoers:in man-sivusta).ssh authentikointi etäkoneelle toimii ihan SSH keyllä ilman passua normaalisti, johtuuko se siitä että laittanut /etc/ssh/sshd_config etäkoneelta tuon password authentikoinnin pois:
PubkeyAuthentication yes
PasswordAuthentication no
PasswordAuthentication ei toimi koska olet oittanut sen pois päältä, mutta (PubkeyAuthentication toimii koska olet laittanut sen päälle). Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia eivätkä mitenkään vaikuta toisiinsa, vaan ovat vain eräitä tapoja joilla ssh-autentikoinnin voi tehdä. * ko. rivin perään.user localhost = (root) NOPASSWD: /sbin/shutdown *
systemcdl shutdown:iaJos haluaa konffata toimimaan just niin kuin haluaa, Touchegg toimi ainakin pari vuotta sitten kun testasin Kubuntulla. Jos ei halua käpistellä tekstitiedostosta asetuksia niin Touche auttaa (en ole testannut kun sain jostain valmiin konffiksen.)Onko KDE:ssä mahdollista saada touchpadin kolmen sormen pyyhkäisy vaihtamaan ikkunoiden välillä kuten windowsissa oletus workspacen vaihtamisen sijaan?
Edit: Avaan sen sijaan joka ikkunan omalle desktopille tällähetkellä jotta tavallaan toimii haluamallani tavalla.
Nuo ei taida toimia Waylandilla, tarkoitin kysyä muutenkin jotain natiivia tapaa ilman kolmannen osapuolen virityksiä mutta löysinkin jostain foorumilta jonku kehittäjän vastauksen jotta ei ole ainakaan suunnitteilla. Menen jatkossakin tuolla että avaan vain ohjlemat eri virtuaalityöpöydille.
Nuo ei taida toimia Waylandilla, tarkoitin kysyä muutenkin jotain natiivia tapaa ilman kolmannen osapuolen virityksiä mutta löysinkin jostain foorumilta jonku kehittäjän vastauksen jotta ei ole ainakaan suunnitteilla. Menen jatkossakin tuolla että avaan vain ohjlemat eri virtuaalityöpöydille.
Onko joku yrittänyt saada tappihiiren toimimaan kunnolla ryzen thinkpadilla linuxissa ilman psmouse.proto=jotain kernel argumenttia? Jotain kernel patcheja on ilmeisesti olemassa, mutta ei kunnollista ratkaisua. Ongelma on ilmeisesti se, että smbus, mikä se sitten onkaan, ei toimi amd:llä ja trackpoint+touchpad vaatii sen toimiakseen järkevällä polling ratella. Harkitsen myös vaihtoa intel thinkpadiin, jos muu ei auta.
Hyvä tietää. Mikä on tullut Thinkpadin taikka ylipäätään Lenovon tilalle? Jokin Dellin malli?Thinkpadit eivät ole vuosikausiin olleet entisen maineensa veroisia, työpaikallakin on Lenovolla konserninlaajuinen panna koska sieltä tuli niin paljon sontaa että IT vihelsi pelin poikki. Mutta toisaalta Lenovolla on myös historiaa paskotuista Ryzen-versioista koneillaan joten en yllättyisi siitä tässäkään tapauksessa...
Hyvä tietää. Mikä on tullut Thinkpadin taikka ylipäätään Lenovon tilalle? Jokin Dellin malli?
Thinkpadit eivät ole vuosikausiin olleet entisen maineensa veroisia, työpaikallakin on Lenovolla konserninlaajuinen panna koska sieltä tuli niin paljon sontaa että IT vihelsi pelin poikki. Mutta toisaalta Lenovolla on myös historiaa paskotuista Ryzen-versioista koneillaan joten en yllättyisi siitä tässäkään tapauksessa...

Olen ymmärtänyt, että vika on puutteellinen softatuki linuxissa, eikä sitä ilmeisesti ole helppo korjata koska valmistajia (elantech) ei kiinnosta. Kyllä se trackpoint melko hyvin toimii, ei tosin yhtä sulavasti kuin windowsissa, kunhan lisää tuon em. kernel-argumentin, mutta touchpadista tulee samalla käyttökelvoton, mutta sen olen muutenkin disabloinut myös windowsissa.
Tosin ongelma on ilmeisesti myös joissain linux-sertifioiduissa ryzen thinkpadeissa ja onhan se aika lol, jos linux-yhteensopivan koneen osoitinlaite toimii ilman säätöä 40hz polling ratella ja on siten käytännössä käyttökelvoton. Mutta ei se mitään, windowsissa ei taas toimi trackpointilla skrollaus kunnolla ja tilanne on vielä huonompi.
"Trackpoint on AMD models has terrible in linux support. Sample rate of trackpoint is max 40Hz, because it's in fallback mode (PS/2 protocol). Touchpad can't be disabled in BIOS and low rate is because is muxed with trackpoint to single PS/2 interface."
Olen käytellyt joitakin vanhempia Latitude 7000 -sarjan koneita Linuxilla ja ovat toimineet hyvin. Olen säätänyt lähinnä virransäästöä, muuta ei ole tarvinnut. Kaikki laitteet toimineet säätämättä heti asennuksesta. BIOS päivittyy muiden päivitysten mukana. Distrosta riippuen sen voi ehkä joutua päivittämään fwupdmgr:n avulla komentoriviltä jos distron päivitysohjelma ei osaa.Hyvä tietää. Mikä on tullut Thinkpadin taikka ylipäätään Lenovon tilalle? Jokin Dellin malli?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.