Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Viilee]

Väittäisin että tuolla kuvakaappausksen tekstillä ei ole mitään tekemistä ongelman kanssa, tuo on normaalia boottitekstiä - siinä ei ole mitään selkeää vikailmoitusta tms. josta olisi hyötyä. Nyt pitäisi löytää jokin ero normaalista toimivasta bootista ja vikatilanteesta.

Miksi GUI toisinaan latautuu ja toisinaan ei, on mahdotonta sanoa mitään selkeää yksittäistä syytä. Pitäisi päästä näkemään X.Org:n / waylandin ja muut todelliset logitiedot. Kyse voi olla vaikka viallisesta raudasta, näillä tiedoilla kyse voi olla mikä tahansa (PSU/MB/CPU/RAM/GPU - tai Kernelin, grafiikka-ajurin bugi, mikä on oikeastaan epätodennäköistä jos muilla Ubuntun käyttäjillä ei ole samaa ongelmaa).

Pari kysymystä / perusasioita joilla lähteä liikkeelle:

1. Onko koko kone jumissa, toimiiko mikään; eli:

• Toimiiko virtuaalikonsolin vaihto (CTRL+ALT+F1/F2/F3 jne.); jos, pystytkö kirjautumaan sisään komentoriville?
• Toimiiko SysRQ-näppäinyhdistelmät (EDIT: Saattavat olla pois päältä Ubuntussa oletuksena; kannattaa ehkä laittaa päälle)?
• Toimiiko CTRL+ALT+DEL (käynnistyykö kone uudelleen)?

2. Hanki lögitiedot koneesta jollain tapaa (kts. alempaa mistä olisi hyötyä). Esim:

• em. virtuaalikonsolien kautta
• Laita sshd päälle ja ota SSH:lla yhteys koneeseen,...
• Ihan normaalibootissa, jolloin niin nähdään miten kone on konfiguroitu

Ensisijaista tässä tilanteessa on nyt saada edes jotain tietoa ulos koneesta tavalla tai toisella, tekstimuodossa. Kuvakaappauksen ottaminen tekstistä on aina erittäin huono idea, ja kannattaa tehdä vain jos esim. Kernel todella on jumissa boootissa (sarjaportin kautta konsolin käyttö on työlästä eikä aina realistista).

Em. login saa tekstimuodossa yleensä kirjoittamalla `dmesg`, ja pidemmän login esim. kirjoittamalla `journalctl -b0`. Tämä kannattaa sitten ohjata tiedostoon ja sieltä pastettaa johonkin pastebin -tyypiseen paikkaan ja linkittää tänne; tosin tästä ei ole hyötyä, jos em. logi on samanlainen myös kun kirjautumisruutu ei ole latautunut ja silloin kun se on latautunut.

Lisäksi katsoisin `systemctl status` -tulosteen vikatilanteessa ja tilanteessa kun järjestelmä toimii oikein, niin näkee vähän mikä setup on (pasteta tulos tänne tai johonkin muualle).

Tilanteen "korjaaminen" suspendilla taas on erittäin huono idea. Jos normaalisti ei kirjautumisruutu / graafinen GUI ei lataudu, niin on iso todennäköisyys että suspend ei myöskään toimi oikein. Tämä ei myöskään "korjaa" ongelmaa vaan on ns. workaround. Pidemmän päälle saat enemmän ongelmia aikaseksi ja ongelmat vaan kasautuu. Suoranaisesti suspendin kokeilusta ei ole haittaa, jos sen saa nopeasti kokeiltua, ja ehkä toimii väliaikaisratkaisuna, mutta nythän se ei toimi (myöskään).

EDIT: Postaus lähti hyvin keskeneräisenä paksusormisuuden takia, editoitu valmiiksi. Ainakin jotakuin.

 

[Barbarossa]

Säestän edellistä postausta. Tuo kuvassa oleva pätkä dmesgistä ei oikeastaan kerro mitään hyödyllistä millä edes voisi arvella mistä suunnasta alkaa sipulia kuorimaan. Mitään virhettä tai ongelmatilannetta siinä ei näy ja viimeinen rivi on osa amdgpu-ajurin early_init vaiheen normaalia tulostusta.

Mutta jos oikeasti kernelin käynnistys tökkää tuohon kohtaan eikä vain näytä siltä (konsoli jäätyy tms), niin melkoisella todennäköisyydellä kyse on jonkinlaisesta rauta- tai biosongelmasta.

Jos se ainoastaan näyttää siltä, niin pitäisi jotenkin päästä käsiksi esim. verkon yli näkemään mitä siellä on oikeasti tapahtunut. Mikäli se pääsee kernelistä ohi ja initiä ajamaan, ja kirjoittaa jotakin konkreettista journaliin niin sen näkee edelliseltä bootiltakin (ellei Ubuntussa ole tehty päättömiä konffauksia), journalctl --list-boots näyttää listan tallessa olevista booteista ja journalctl -b <N> näyttää valitun boottikerran journalin. Tässä N on negatiivinen indeksi alkaen nykyisestä bootista 0.. esim. -1 on edellinen -2 sitä edeltävä jne.

Myöskin tuoreempi kernelin kokeileminen ratkaisuna voisi olla kokeilemisen arvoista. Tässä tosin Ubuntu, erityisesti LTS, ei oletuksena ole kovin avulias...

 

[JiiPee]

Myöskin tuoreempi kernelin kokeileminen ratkaisuna voisi olla kokeilemisen arvoista. Tässä tosin Ubuntu, erityisesti LTS, ei oletuksena ole kovin avulias...

LTS systeemin valinta varsin tuoreeseen rautaan on mielestäni muutenkin huono valinta. Joo varmaan paljon backportataan shittiä tuohon mutta tuskin kaikkea. Toi GPU voi olla huonosti tuettu tuossa kernelissä.

Se mitä voisi koittaa niin lisätä bootissa kernel parametreihin rd.driver.pre=amdgpu jolloin se GPU:n alustus tapahtuu aiemmin.

 

[Barbarossa]

LTS systeemin valinta varsin tuoreeseen rautaan on mielestäni muutenkin huono valinta. Joo varmaan paljon backportataan shittiä tuohon mutta tuskin kaikkea. Toi GPU voi olla huonosti tuettu tuossa kernelissä.

Minusta LTS on vähän kyseenalainen valinta mihin tahansa normaaliin työpöytäkäyttöön normaali-ihmiselle. Saattaa kuulostaa hyvältä ajatukselta, vakaa distroversio pitkällä tuella. Todellisuus on sitten muutamaa valikoitua kikkulaa lukuunottamatta antiikkisten softa- ja kirjastoversioiden kanssa kihnuttamista.

Jos on joku erityisempi tarve, rajoitettu käyttö, rauta tai käyttäjä niin sitten ehkä perusteltavissa.

 

[Viilee]

LTS:stä samaa mieltä - jos on käyttö hyvin rajoittunutta ja stabiilia (esim. vain tietty yksi applikaatio - jukeboksi, emulaattoripelikone tms.) ja rauta toimii varmasti hyvin, tai serverikäytöstä, niin silloin kyllä. Normaaliin työpöytäkäyttöön, LTS:stä ei ole mitään hyötyä (vaan lähinnä haittaa).

 

[Hyrava]

LTS:stä samaa mieltä - jos on käyttö hyvin rajoittunutta ja stabiilia (esim. vain tietty yksi applikaatio - jukeboksi, emulaattoripelikone tms.) ja rauta toimii varmasti hyvin, tai serverikäytöstä, niin silloin kyllä. Normaaliin työpöytäkäyttöön, LTS:stä ei ole mitään hyötyä (vaan lähinnä haittaa).

Työkäyttöön LTS on ihan omiaan, samoin servereihin. Noissa kun lähinnä kaipaa mahdollisimman vakaata ja stabiilia järjestelmää jota ei tarvitse versiopäivittää pitkään aikaan. Tavalliseen kotikäyttöön desktopilla, varsinkin jos käytössä on uutta rautaa on non-LTS yleensä parempi vaihtoehto.

 

[JiiPee]

En ubuntua tunne mutta redhat johdannaisiin johdannaisiin el sarjan distroihin saa asennettua 3rd party reposta vaikka mainline kernelin jos haluaa. Sillä ainakin saa poissuljettua taikka todennettua vikaa jos jokin vastaava on mahdollinen ubuntuun.

Toihan ei poista edelleenkään sitä että LTS härveleitten kanssa olet naimisissa kivikautisten ohjelmien kanssa. Varsinkin joku pythonin paska menee niin vauhilla eteenpäin että jotain vähänkään uudempaa python kikotinta on aivan turha koittaa ajaa jossain ns. "stable" rellussa.

 

[Lammas]

No nyt on niin erikoisia mielipiteitä LTS-versioista, että en jaksa edes kaikkia tähän eritellä. Mutta ensinnäkään Ubuntun LTS-versiot ei ole millään mittarilla "vanhempia" kuin uusimmat ei-LTS-versiot LTS-version julkaisuajankohtana (tai seuraavan 6 kk aikana). Esim. tässä voitte vertailla 23.10:n (uusin ei-LTS vielä viime viikolla) ja 24.04 LTS:n pakettiversioita:

DistroWatch.com: Put the fun back into computing. Use Linux, BSD.

News and feature lists of Linux and BSD distributions.

distrowatch.com

Nähdään, että 24.04 LTS:ssä on samat tai uudemmat paketit kuin 23.10:ssä.

Toisekseen, Ubuntun LTS-versiot on julkaisuajankohtinaan niin moderneja, että usein on hyvä idea odottaa n. 6 kk ennen kuin ottaa uusimman LTS-version käyttöön, jos haluaa pelata varman päälle yhteensopivuuksien kanssa. Konkreettisena esimerkkinä pytorch, joka ei täysin tukenut 24.04 LTS:n python-versiota useaan kuukauteen 24.04 LTS:n julkaisun jälkeen. Paljon harvinaisempia sen sijaan on tapaukset, jossa pitää olla joku aivan tuliterä python-versio. Käytännössä esim. Ubuntu 20.04 LTS:n python 3.8 riittää melkein mihin tahansa vielä nykyäänkin.

Kaupalliset ohjelmistot tukevat yleensä vain Ubuntu-versioita, jotka ovat olleet jo jakelussa hyvissä ajoin ennen ohjelmiston julkaisua. Käytännössä siis moni virallinen tuki rajoittuu LTS-versioihin.

Alle vuoden tuki ei-LTS-Ubuntuissa tarkoittaa sitä, että käyttis pitää asentaa uusiksi pari kertaa vuodessa. Mikäs siinä, jos tykkää asennella (tai yrittää päivitystä lennosta), mutta edes Windows 95:n kanssa ei tarvinnut harrastella tällaista rumbaa pakon sanelemana.

Ehkä esim. alkuvuodesta 2026 ennen seuraavan LTS-Ubuntun julkaisua voi olla joitain erikoistapauksia, joissa ei-LTS-versiosta on hyötyä, mutta minulla ei vielä n. 20 vuoden Ubuntun käytön (kotona ja töissä) aikana ole tullut vastaan tilannetta, jossa ei-LTS:n asentaminen olisi ollut vaivan arvoista. Kerran olen muistaakseni töissä käyttänyt ei-LTS:ää Dockerissa base imagena, mutta muuten käytän konteissakin pelkkiä LTS-versioita, koska niissä on yleensä vähemmän bugeja, ja netistä löytää helpommin apua mahdollisiin ongelmiin.

Niin ja viime viikollahan oli tosiaan vielä se tilanne, että ainoat Ubuntut, joihin tukea oli virallisesti tarjolla, olivat LTS-versioita.

 

[Barbarossa]

No nyt on niin erikoisia mielipiteitä LTS-versioista

Ihan omia kokemuksia ovat ainakin minulla. Muista en tiedä.

Käytännössä esim. Ubuntu 20.04 LTS:n python 3.8 riittää melkein mihin tahansa vielä nykyäänkin.

Käytännössä Python 3.8:n kaikki tuki, myös tietoturvapäivitysten osalta päättyi n. viikko sitten ja ko. versio on hylkytavaraa. Toisaalta jos jollakin neljä vuotta vanhalla distroversiolla vinguttaa menemään niin todennäköisesti tavoitekin on saada ongelmia.

Alle vuoden tuki ei-LTS-Ubuntuissa tarkoittaa sitä, että käyttis pitää asentaa uusiksi pari kertaa vuodessa. Mikäs siinä, jos tykkää asennella (tai yrittää päivitystä lennosta), mutta edes Windows 95:n kanssa ei tarvinnut harrastella tällaista rumbaa pakon sanelemana.

Täh? Onko Ubuntu nykyään niin paska että pitää uusiksi asennella kun uusi relli tulee? Silloin kun sitä enemmän joutui käyttämän niin ihan vaan release upgrade ja kovaa ajoa, toki tästä on jo vuosia aikaa.
Jos ei edes puolen vuoden välein tippuvaa releasea pysty päivittämään release upgradella niin parin vuoden välein tapahtuva LTS:n päivitys lienee sitten sellainen Herkuleen urotyö että ei onnistu kuolevaiselta.

 

[mikalep]

Kun keskusteluja useasta paikasta seurannut, tuntuu isoin valitus linuxista olevan työpöytäkäyttö. Ongelma ratkeaa helposti sillä, että ajaa linuxia, esim. ubuntu server headlessinä vaikka virtuaalikoneessa ja ssh:llä yhteys. Komentorivi ja sen työkalut ainakin itselle tärkein asia siinä, eikä se, onko työpöytä gnome/kde/xfce/joku muu. Vähentää kummasti säätöä

 

[herra57]

Samaa mieltä Lammas nimimerkin kanssa eli sillä ajanhetkellä kun Ubuntun uusi distro versio tulee saataville niin LTS ja ei-LTS versioilla ole teknisesti mitään eroa. Kaikki versiot on rakennettu samoilla periaatteilla uusimmista sillä hetkellä saatavilla olevista paketeista. Ainoa ero on että johonkin versioon on lyöty päälle LTS leima ja johonkin toiseen ei sitä leimaa lyödä.

Se että LTS versiot sisältää uusimpia paketteja on esim 24.04 LTS versio joka oli pitkään monella tapaa rikki ovesta ulos tullessaan siksi että se sisälsi liian uusia paketteja joita ei oltu vielä testattu kunnolla. Sama riskitilanne kuin kaikilla muillakin versioilla jos haluaa stabiilin käyttiksen että pitää odottaa pari kolme kuukautta releasen jälkeen että sen releasen bugit on ehditty korjata. Nyt jos on ei-LTS versio ja on odottanut releasen jälkeen kolme kuukautta tämän releasen stabiloitumista niin eipä siinä ole pitkää aikaa enää elinikää tällä ei-LTS versiolla jäljellä.

release-upgradea en ole kokeillut koska siitä on peloteltu että se ei toimi jos on asentanut kolmannen osapuolen softia ja ne pitää ensin poistaa ennenkuin lähtee upgradeamaan. Minusta tämä kuulostaa isommalta hommalta kuin uuden asentaminen puhtaalta pöydältä joka ei ole isompi kuin puolen päivän juttu. Positiivisena puolena on että on luottamus että tämän puolen päivän jälkeen pääsee takaisin työntekoon eikä tartte ihmetellä onnistuiko upgrade tai ei.

Minua ei ubuntu ole työpöytäkäytössä koskaan kiinostanut syistä joista yksi on tämä lyhyt elinikä ei-LTS versioilla ja LTS versioitten harva tahti että jos uusi tietokone tulee joku päivä niin ei siihen viitsi pari vuotta vanhaa LTS:ää asentaa.

Ratkaisu ongelmaan on Mint jossa jokaikinen versio on samanlainen LTS versio ja voi valita käytännössä aika huolettomasti milloin haluaa päivittää uuteen. Uusi Mint versio tulee aina pari kuukautta sen ubuntu version jälkeen johon se perustuu eli uusi Mint release on kohtuu todennäköisesti stabiili heti eikä kovin usein ole kuulunut isoista ongelmista. Nyt uusin mint on tuettu 2029 asti ja en näe mitään ongelmaa ajaa sitä loppuun asti jos sattuu haluttamaan. Tässä just nyt käytössä olevassa läppärissä on mint 20.2 joka on tuettu april 2025 asti ja ei vielä ole kiire päivittää. Ehkä joulukuun uuteen versioon.

 

[kaakau<"'\\/>]

Alle vuoden tuki ei-LTS-Ubuntuissa tarkoittaa sitä, että käyttis pitää asentaa uusiksi pari kertaa vuodessa. Mikäs siinä, jos tykkää asennella (tai yrittää päivitystä lennosta), mutta edes Windows 95:n kanssa ei tarvinnut harrastella tällaista rumbaa pakon sanelemana.

Vuodesta 2015 olen käyttänyt Kubuntua työpöytäkoneella ja en ole kertaakaan asentanut uudestaan vaan päivittänyt aina uuteen versioon ja jos muokkaa käyttistä muutakin kuin homea, niin todellakin päivitys on helpompi tapa kuin alkaa asentamaan alusta. Pitäisi olla kaikki käyttöjärjestelmän muutokset jonain diffinä tai gitissä. Mikä nyt ei ehkä ole huono idea...

Mutta samaa mieltä muuten LTS:stä, että kyllä sillekin löytyy käyttöä työpyötäpuoleltakin jos ei pidä olla kaikista ohjelmista uudet versiot, eli ainakin kevyeen normaalin ihmisen käyttöön, esim. asentaa vanhempien koneelle, oikein hyvä.

 

[Mukava]

Ei yarvitse mennä kuin muutama kuukausi niin nuo LTS ja non-lts versiot ovat jo vanhentuneita. Kwrneli ei päivity versiosta toiseen jne.

Wtenkin näin AMD koneen omistamana niin jokaisessa kernelissä aina parannettu tpimintaa ja tuotu uusia ominaisuuksia.

Desktopille en asentaisi edes aseella uhattuna LTS (tai muutenkaan Ubuntua) versiota

 

[Viilee]

Nooh aika kärkkäitä mielipiteitä LTS:stä. Sanoisin silti ettei siitä ole työpöytäkäytössä juuri hyötyä, joskin ei suoranaisesti suurta haittaakaan, tosiaan peruskäytössä (epäilen suuresti että käyttäjän ongelma josta tämä keskustelu rönsysi liikkeelle, johtuisi kuitenkaan LTS-jakelun käytöstä, eikä sellaisen käyttö mioelestäni ole mikään virhe kuitenkaan). Mutta esim. jos on tarkoitus pelata, olisi kiva että grafiikka-stack on ajan tasalla.

Noissa Ubuntun ei-LTS-releaseissa oli muistaakseni sellainen "ominaisus", että kun releasen haluaa vaihtaa uuden tullessa, pitää tehdä "release-upgrade". Tämä ei siis onnistu vain tekemällä "apt update && apt upgrade". Lisäksi tuossa on aikaikkuna, muistaakseni n 6kk tms., ja jos sinä aikana tuota päivitystä ei tee, niin s'on moro ja sen voi ehkä tehdä itse säätämällä apt:n repojen konfiguraatiot uusiksi. Tämä ei ole kovin hyvä ominaisuus jos on tarkoitus ylläpitää esim. sukulaisen konetta, ja niissä tilanteissa valitsisin ehkä kuitenkin LTS-version (nettisurffailukoneelle), jos Ubuntuun päätyisin ylipäätänsä.

Tuosta ja monesta muusta syystä en itse enää käytä Ubuntua (tai Kubuntua tai muita variaatioita). Distron laatu on mennyt lähinnä alaspäin siitä, mistä distro aikoinaan aloitti.

 

[Emeron]

Ei yarvitse mennä kuin muutama kuukausi niin nuo LTS ja non-lts versiot ovat jo vanhentuneita. Kwrneli ei päivity versiosta toiseen jne.

Miten tämä pitäisi tulkita, muutaman kuukauden välein pitää asentaa uusi versio?

Sitten vielä ihmetellään kun Linux ei yleisty

 

[Barbarossa]

Samaa mieltä Lammas nimimerkin kanssa eli sillä ajanhetkellä kun Ubuntun uusi distro versio tulee saataville niin LTS ja ei-LTS versioilla ole teknisesti mitään eroa. Kaikki versiot on rakennettu samoilla periaatteilla uusimmista sillä hetkellä saatavilla olevista paketeista. Ainoa ero on että johonkin versioon on lyöty päälle LTS leima ja johonkin toiseen ei sitä leimaa lyödä.

Niin, kun tulee uusi release josta tulee myös LTS versio, ei noilla sillä hetkellä ole mitään eroa. Mutta puolen vuoden päästä ei-LTS voidaan päivittää release upgradella uudempaan. Tai ainakin ennen pystyi, ehkä se oikeasti on nykyään niin kuraa että vaatii uudelleenasennuksen.

LTS päivittyy sitten kahden vuoden päästä seuraavaan LTS versioon. Jos päivittyy. Niitä välissä tulevia minimaalisia pistepäivityksiä ei lasketa. Tietty aina voi vaihtaa ei-LTSään mutta miksi sitten alunperin edes piti LTSään sotkeentua.

Miten tämä pitäisi tulkita, muutaman kuukauden välein pitää asentaa uusi versio?

Sitten vielä ihmetellään kun Linux ei yleisty

Se pitäisi tulkita siten että Ubuntussa tietyt peruspaketit naulataan siihen versioon mikä ne on releasessa määritelty eikä niihin välttämättä tule kuin patchitason päivityksiä, ehkä myöhemmin saattaa tulla minor versiopäivityksiä tai jotakin vähän suurempaa HWE muodossa.

Jos ei sitä pysty (enää?) release upgradella päivittämään, oli sitten LTS tai ei, niin se on vain yksi syy lisää pysyä Ubuntuista erossa.

 

[herra57]

LTS version pystyy päivittyämään 6kk päästä seuraavaan ei-lts versioon ihan normaalisti. 6kk välein kun päivittää niin joka neljäs sattuu olemaan LTS versio kolmen ei-LTS version välissä.

Netissä näkee valituksia päivityksessä pois LTS versiosta mutta ne johtuu siitä että nämä henkilöt unohtivat päivittää 6kk välein ja haluavat sitten päivittää liian uuteen versioon joka ei ole se seuraava LTS versiosta.

LTS versioon sotkeutumisessa ei ole mitään ongelmaa jos siitä ei tee itselleen ongelmaa yrittämällä käyttää LTS version ekstra ominaisuutta.

Jos uusin versio sattuu olemaan LTS niin mitään ei voita olemalla asentamatta tätä ja valitsemalla tätä vanhempi ei-LTS koska sen päivittäminen ei sitten onnistu.

 

[Namelsse]

.

 

[Mukava]

Miten tämä pitäisi tulkita, muutaman kuukauden välein pitää asentaa uusi versio?

Sitten vielä ihmetellään kun Linux ei yleisty

Ei vaan tärkeimmät paketit esim päivittyy jatkuvasti tai että koko järjestelmä on "rolling release".

Ensimmäisestä esimerkkinä vaikka Fedora ja jälkimmäisestä tietysti Arch.

 

[Barbarossa]

LTS version pystyy päivittyämään 6kk päästä seuraavaan ei-lts versioon ihan normaalisti. 6kk välein kun päivittää niin joka neljäs sattuu olemaan LTS versio kolmen ei-LTS version välissä.

Netissä näkee valituksia päivityksessä pois LTS versiosta mutta ne johtuu siitä että nämä henkilöt unohtivat päivittää 6kk välein ja haluavat sitten päivittää liian uuteen versioon joka ei ole se seuraava LTS versiosta.

LTS versioon sotkeutumisessa ei ole mitään ongelmaa jos siitä ei tee itselleen ongelmaa yrittämällä käyttää LTS version ekstra ominaisuutta.

Jos uusin versio sattuu olemaan LTS niin mitään ei voita olemalla asentamatta tätä ja valitsemalla tätä vanhempi ei-LTS koska sen päivittäminen ei sitten onnistu.

Sehän ei sitten ole LTS mikä on käytössä vaan se samaan aikaan rellattu ei-LTS? LTS:n juttu, "ekstra ominaisuus", kun on se harvennettu rellien väli, ei se edes tarjoa niitä ei-LTS versioita release upgradelle. Jos päivittää 6kk välein uuteen niin ei sillä mitään tekemistä ole LTS:n kanssa vaikka kahden vuoden välein onkin sama versio puolen vuoden ajan.

 

[herra57]

Ei ole olemassa mitään ei-LTS versiota esim 24.04 releasesta. Sama englanniksi jos googlaat "Ubuntu 24.04 non lts" niin se sanoo:

There is no 24.04 non-lts, but you can upgrade to 24.10 from 24.04 lts. You can change from settings that do you get notified from every new release (so lts and interim releases) or just lts releases.

 

[Barbarossa]

Ei ole olemassa mitään ei-LTS versiota esim 24.04 releasesta. Sama englanniksi jos googlaat "Ubuntu 24.04 non lts" niin se sanoo:

There is no 24.04 non-lts, but you can upgrade to 24.10 from 24.04 lts. You can change from settings that do you get notified from every new release (so lts and interim releases) or just lts releases.

LTS versioita ovat ne joista se LTS ottaa päivityksensä. Ei sen tarvitsekaan olla mikään virallinen erillinen versio kun ero on yhdessä asetuksessa ja se määrää päivitetäänkö puolivuosittain vai kahden vuoden välein. Helpottaisiko jos puhuttaisi LTS kanavasta ja normaalikanavasta vähän niinkuin Kikkisoftalla? Ei se itse asia silti miksikään muutu.

 

[herra57]

Entäs jos ei yritetä suomessa 3 henkilön voimin keksiä uusia nimityksiä ja sanoa että maailman 10 miljoonaa muuta ihmistä on väärässä kun he eivät ole kuulleet mitä suomessa on keksitty. Vaan sopeudutaan ja käytetään samoja nimityksiä asioille mitä maailman muut ihmiset ja etenkin tässä tapauksessa canonical itse käyttää. Minua ei asia niinpaljon kiinosta että jaksaisin alkaa väittää että canonical on väärässä.

 

[Mukava]

Entäs jos ei yritetä suomessa 3 henkilön voimin keksiä uusia nimityksiä ja sanoa että maailman 10 miljoonaa muuta ihmistä on väärässä kun he eivät ole kuulleet mitä suomessa on keksitty. Vaan sopeudutaan ja käytetään samoja nimityksiä asioille mitä maailman muut ihmiset ja etenkin tässä tapauksessa canonical itse käyttää. Minua ei asia niinpaljon kiinosta että jaksaisin alkaa väittää että canonical on väärässä.

Niin kukaan tuskin on Canonicalia tässä syyttänytkään.

Kuinkahan moni nyyppä joka asentaa sen Ubuntun ja sopivasti LTS version, tajuaa ettei se päivity automaattisesti 6kk päästä tulevaan "uuteen versioon" ellei käy vääntämässä pakettimanagerista vipua toiseen asentoon.

 

[herra57]

On paljon porukkaa jotka asentavat LTS version joko ajattelematta, vahingossa tai tarkoituksella. Heille on paljon hyödyllisempää sanoa että "jos haluat päivittää LTS softan 6kk päästä uuteen versioon niin se on mahdollista ja käännä tätä vipua" kuin että sanoa "oletpa tyhmä kun asensit LTS version ja olisi pitänyt asentaa non-LTS versio 24.04 releasesta ja nyt ei ole mitään tehtävissä".

Tämä jälkimmäinen on täydellisen hyödytön ohje ja jopa vahingollinen kun siinä laitetaan nuubit etsimään softaa jota ei ole olemassa.

Varsin moni nyyppä joka asentaa LTS version ei koe mitään tarvetta päivittää 6kk päästä mihinkään vaan he onnellisesti käyttävät tätä LTS softaa pitkät ajat. Ne harvat jotka haluavat tehdä jotakin ihmeellistä aivan turhan takia osaavat etsiä miten pitää toimia.

Väitän että hyvin suuri osa ihmisistä jotka ovat päätyneet ei-LTS versioista päivittämään 6kk välein ovat onnellisia kun päätyvät LTS softaan jota ei tarvitse päivitellä jatkuvasti ja siksi että näitä LTS versiosta pois haluavia on niin vähän se ei ole kovin suosittu ajanviete nettikansalaisten keskuudessa ja siksi jollekulle voi tulla vaikutelma että näin ei voi tehdä kun moni ei kerro kokemuksistaan.

Ihanvaan siksi että LTS version pitkäaikainen käyttö on 99% ihmisille se mitä he haluavat ja mistä ei ole mitään oikeaa ongelmaa.

 

[Algron28]

Entäs jos ei yritetä suomessa 3 henkilön voimin keksiä uusia nimityksiä ja sanoa että maailman 10 miljoonaa muuta ihmistä on väärässä kun he eivät ole kuulleet mitä suomessa on keksitty. Vaan sopeudutaan ja käytetään samoja nimityksiä asioille mitä maailman muut ihmiset ja etenkin tässä tapauksessa canonical itse käyttää. Minua ei asia niinpaljon kiinosta että jaksaisin alkaa väittää että canonical on väärässä.

Tämähän on täysin Linuxin hengen vastaista jossa vähän väliä jonkun täytyy haarauttaa uusi oma distro kun on sitä mieltä että kaikki muut on toteuttaneet asian x aivan väärällä tavalla.

 

[Barbarossa]

Entäs jos ei yritetä suomessa 3 henkilön voimin keksiä uusia nimityksiä ja sanoa että maailman 10 miljoonaa muuta ihmistä on väärässä kun he eivät ole kuulleet mitä suomessa on keksitty. Vaan sopeudutaan ja käytetään samoja nimityksiä asioille mitä maailman muut ihmiset ja etenkin tässä tapauksessa canonical itse käyttää. Minua ei asia niinpaljon kiinosta että jaksaisin alkaa väittää että canonical on väärässä.

Mitä ihmettä. Tässä nähdäkseni keskusteltiin sitä onko LTS ylipäätään mielekästä normaali työpöytäkäyttöön. Ja nähdäkseni kaikki osallistuneet olivat kyllä kartalla mikä on LTS ja mikä ei. Kukaan ei mistään termeistä tai konsepteista jankannut kunnes joku tuli pätemään että mitään ei-LTS versiota ei ole olemassakaan.

On paljon porukkaa jotka asentavat LTS version joko ajattelematta, vahingossa tai tarkoituksella. Heille on paljon hyödyllisempää sanoa että "jos haluat päivittää LTS softan 6kk päästä uuteen versioon niin se on mahdollista ja käännä tätä vipua" kuin että sanoa "oletpa tyhmä kun asensit LTS version ja olisi pitänyt asentaa non-LTS versio 24.04 releasesta ja nyt ei ole mitään tehtävissä".Tämä jälkimmäinen on täydellisen hyödytön ohje ja jopa vahingollinen kun siinä laitetaan nuubit etsimään softaa jota ei ole olemassa.

Asia kunnossa. Mutta kukaan ei ole nyt ohjeistanut ketään hakemaan mitään versiota mistään, eikä kukaan edes kysynyt.

 

[ojisama]

Sehän ei sitten ole LTS mikä on käytössä vaan se samaan aikaan rellattu ei-LTS? LTS:n juttu, "ekstra ominaisuus", kun on se harvennettu rellien väli, ei se edes tarjoa niitä ei-LTS versioita release upgradelle. Jos päivittää 6kk välein uuteen niin ei sillä mitään tekemistä ole LTS:n kanssa vaikka kahden vuoden välein onkin sama versio puolen vuoden ajan.

No tämä nyt ehkä vähän sekoittaa, kun se ei ole kuin se yksi valinta. Ei-LTS:n voi vaihtaa LTS:ksi, sillä samaisella vivulla, käsittääkseni, koska nimenomaan ei ole vain sattumalta sama versio, vaan se on se sama release. (e. toki vain silloin, kun LTS release osuu kohdalle)

 

[vleaflet]

Olisi pari probleemaa joissa kaipaisin apua, toisaalta ongelmat saattavat ehkä liittyä toisiinsa.
Molemmat ongelmista tosiaan ehkä vaikuttaisi liittyvän siihen että jotain häsmäkkää amdgpu ajurissa. En tosin itse osaa lähteä asiaa ratkomaan joten apua kaipaisin.
AMD 7900XTX
Ubuntu 24.04.1 LTS

Mikä ajurin versio käytössä? AMD:n sivuilla olevan 24.20.3 for Ubuntu 24.04.1 päiväys on tätä kirjoittaessa 2024-10-11

https://www.amd.com/en/support/downloads/drivers.html/graphics/radeon-rx/radeon-rx-7000-series/amd-radeon-rx-7900-xtx.html

 

[Barbarossa]

No tämä nyt ehkä vähän sekoittaa, kun se ei ole kuin se yksi valinta. Ei-LTS:n voi vaihtaa LTS:ksi, sillä samaisella vivulla, käsittääkseni, koska nimenomaan ei ole vain sattumalta sama versio, vaan se on se sama release. (e. toki vain silloin, kun LTS release osuu kohdalle)

Näinhän se on. Sama release jolla on sama versio. Joka on myös LTS versio silloin kun se on LTS release. En tiedä miten tästä pitäisi puhua ilman että menee kapulakieleksi ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Ubuntun versio joka asennettu LTS releasesta LTS optio päällä ja edelleen seurataan LTS päivitystahtia?
Eäh, taidan jatkossakin puhua LTS ja ei-LTS versioista. Sen verran savolaista verta että luvan kanssa saan jättää kuulijan vastuulle.

 

[oho_hups]

Pitäisi päästä näkemään X.Org:n / waylandin ja muut todelliset logitiedot.

Minulla on Wayland ainakin tietääkseni käytössä.
Löysin netistä tiedon että sen saa ilmeisesti selville komennolla echo "$XDG_SESSION_TYPE"
Sillä ilmaantuu teksti "wayland"
En kuitenkaan löydä mistä saisin waylandista jotain logitietoa?

Toimiiko virtuaalikonsolin vaihto (CTRL+ALT+F1/F2/F3 jne.); jos, pystytkö kirjautumaan sisään komentoriville?

Ei toimi. Koitin painella noita jokaista mutta mitään eloa ei tullut.

Toimiiko SysRQ-näppäinyhdistelmät (EDIT: Saattavat olla pois päältä Ubuntussa oletuksena; kannattaa ehkä laittaa päälle)?

Katsoin onko tuo päällä vai ei niin sysrq kohdalla luki numero 176. Mitähän se tarkoittaa? Eikö 0 ole sysrq nappula pois käytöstä ja 1 ole päällä?
Enivei koitin noitakin näppäinyhdistelmiä niin sama juttu, ei mitään eloa.

Toimiiko CTRL+ALT+DEL (käynnistyykö kone uudelleen)?

Ei käynnisty, vai kuinka kauan siinä pitäisi mennä ennen kuin käynnistyy uudelleen? Kokeilin muutaman kerran tuota yhdistelmää painaa, mitään ei tapahtunut ja minuutin odottelin.
Painamalla kerran tietokoneen omaa virtanappulaakaan ei tapahdu mitään, ainoastaan pohjassa pitämällä sammuu.

Laita sshd päälle ja ota SSH:lla yhteys koneeseen,...

Laitoin tuon sshdn päälle mutta luin wikipediasta mikä tuo ssh on niin siihen ilmeisesti tarvitsee toisen tietokoneen jotta voin yhdistää tähän?
Minulla ei ole toista tietokonetta käytettävissä, mietin voinko käyttää puhelintani jotta yhdistän. Google playssa on ladattavissa joku ssh appi, toimisikohan sellainen?
Lueskelin tästä ohjeita SSHn käyttöön mutta eikö tuossa ohjeessa tuo ohjaa hänen omaa tietokonettaan siltä samalta tietokoneelta? Olenko siis ymmärtänyt tuon SSHn jotenkin väärin ja voin avata tältä käynnistyksessä jumiutuneelta tietokoneelta tuon SSHn jotenkin?

Em. login saa tekstimuodossa yleensä kirjoittamalla `dmesg`, ja pidemmän login esim. kirjoittamalla `journalctl -b0`. Tämä kannattaa sitten ohjata tiedostoon ja sieltä pastettaa johonkin pastebin -tyypiseen paikkaan ja linkittää tänne; tosin tästä ei ole hyötyä, jos em. logi on samanlainen myös kun kirjautumisruutu ei ole latautunut ja silloin kun se on latautunut.

Lisäksi katsoisin `systemctl status` -tulosteen vikatilanteessa ja tilanteessa kun järjestelmä toimii oikein, niin näkee vähän mikä setup on (pasteta tulos tänne tai johonkin muualle).

dmesg
systemctl status
journalctl -b0 ei saa tuonne pastebiniin kun tulee joku kilobitti raja täyteen

Toi GPU voi olla huonosti tuettu tuossa kernelissä.

Koitin myös 6.11, sama juttu.

Se mitä voisi koittaa niin lisätä bootissa kernel parametreihin rd.driver.pre=amdgpu jolloin se GPU:n alustus tapahtuu aiemmin.

Miten tuo laitetaan kernel parametreihin?



Ilmeisesti onglema on tässä Ubuntun LTS versiossa? Tuo uusin 24.10 taidettiin juuri julkaista, pitäisikö sitä sitten kokeilla?
Mikä siinä on uutena päivityksenä joka voisi korjata ongelman?


Tuo vleaflet vinkkaama tuore ajuripäivitys, mitenhän sen asennan?
Tai mistä ylipäätään tiedän mikä versio nyt on?


"sudo apt list|grep -i gpu|grep installed " näyttää:
libdrm-amdgpu1/noble,now 2.4.120-2build1 amd64 [installed]
libdrm-amdgpu1/noble,now 2.4.120-2build1 i386 [installed,automatic]
xserver-xorg-video-amdgpu/noble,now 23.0.0-1build1 amd64 [installed,automatic]

glxinfo näyttää:
xtended renderer info (GLX_MESA_query_renderer):
Vendor: AMD (0x1002)
Device: AMD Radeon RX 7900 XTX (radeonsi, navi31, LLVM 17.0.6, DRM 3.57, 6.8.0-45-generic) (0x744c)
Version: 24.0.9
Accelerated: yes
Video memory: 24576MB
Unified memory: no
Preferred profile: core (0x1)
Max core profile version: 4.6
Max compat profile version: 4.6
Max GLES1 profile version: 1.1
Max GLES[23] profile version: 3.2

Onko minulla amdgpu versio siis 23.0.0-1build1 vai 24.0.9 vai 2.4.120-2build1 ?

​

 

[vleaflet]

Tuo vleaflet vinkkaama tuore ajuripäivitys, mitenhän sen asennan?
Tai mistä ylipäätään tiedän mikä versio nyt on?

Tällä voit ainakin kokeilla, mitä paketti yrittää asentaa, ennen kuin survoo pysyvästi sisään

sudo apt install --dry-run ./amdgpu-install_6.2.60203-1_all.deb

dialog (minimaalinen tekstipohjainen käyttöliittymä) ainakin näyttää tulevan mukana, eli asennus on ohjattu.

 

[JiiPee]

Käytännössä esim. Ubuntu 20.04 LTS:n python 3.8 riittää melkein mihin tahansa vielä nykyäänkin.

Vasta tuossa kuukausi sitten Rocky Linux 9:n kanssa tuli ongelmaksi python 3.9.18 joka oli kikkareelle jota tarttin liian vanha. Ja toi 3.8 vasta vanha onkin kun kaikki tuki jo päättynyt.

Status of Python versions

The main branch is currently the future Python 3.14, and is the only branch that accepts new features. The latest release for each Python version can be found on the download page. Python release c...

devguide.python.org

Alle vuoden tuki ei-LTS-Ubuntuissa tarkoittaa sitä, että käyttis pitää asentaa uusiksi pari kertaa vuodessa. Mikäs siinä, jos tykkää asennella (tai yrittää päivitystä lennosta), mutta edes Windows 95:n kanssa ei tarvinnut harrastella tällaista rumbaa pakon sanelemana.

Mulla ollut Fedora tuossa palvelin/nas koneessa jo vaikka kuinka ja monta vuotta. Oliskohan jostain versiosta 33 lähtien. UUtta versiota pukkaa noin puolen vuoden välein ja päivitys tapahtuu käytännössä näin:
dnf system-upgrade download --releasever <versio numero>
reboot

Seuraavaksi kun kirjautuu koneellee niin on uusi versio alla. Toki jotain suositeltavia siivouksia on joitakin mutta ei se versiopäivitys ole tuon ihmeellisempi operaatio enää vuonna 2024.

Miten tuo laitetaan kernel parametreihin?

En valitettavasti ubuntua tunne

 

[Boulder]

Ajattelin alkaa opetella Linuxin kanssa taistelemista asentamalla sen mini-PC:hen, jonka tarkoitus on toimia yksinkertaisena verkkolevyjakona mediatoistinta varten ja samalla pyörittää kaikkea kotiautomaatioon liittyvää. Kotiautomaatiossa on lähinnä puolenkymmentä Python-skriptiä ja yksi MySQL- ja yksi InfluxDB-kanta ja mediapuolelle tulee yksi MySQL-kanta.

Mikä distro tuohon kannattaisi asentaa, jotta ylläpito olisi sujuvaa? Asennus varmaan headlessina kun ei tuohon juuri graafista käyttöliittymää tarvitse ja pitkäaikaisena atk:n käyttäjänä konsoli ei pelota, saisi myös virrankulutuksen puristettua minimiin. Ehkä jopa parempi opetellakin tuon kautta niin kaikki perusasiat tulee nopeammin tutuiksi.

 

[Barbarossa]

Ajattelin alkaa opetella Linuxin kanssa taistelemista asentamalla sen mini-PC:hen, jonka tarkoitus on toimia yksinkertaisena verkkolevyjakona mediatoistinta varten ja samalla pyörittää kaikkea kotiautomaatioon liittyvää. Kotiautomaatiossa on lähinnä puolenkymmentä Python-skriptiä ja yksi MySQL- ja yksi InfluxDB-kanta ja mediapuolelle tulee yksi MySQL-kanta.

Mikä distro tuohon kannattaisi asentaa, jotta ylläpito olisi sujuvaa? Asennus varmaan headlessina kun ei tuohon juuri graafista käyttöliittymää tarvitse ja pitkäaikaisena atk:n käyttäjänä konsoli ei pelota, saisi myös virrankulutuksen puristettua minimiin. Ehkä jopa parempi opetellakin tuon kautta niin kaikki perusasiat tulee nopeammin tutuiksi.

Tuohon käyttöön itse laittaisin Fedora Serverin: A Community Server OS

Tai jos tarkkoja ollaan niin on jo vastaavassa käytössä joku headless miniatomi Fedoran serveripainoksella

 

[TemeV]

Tuohon käyttöön itse laittaisin Fedora Serverin: A Community Server OS

Tai jos tarkkoja ollaan niin on jo vastaavassa käytössä joku headless miniatomi Fedoran serveripainoksella

Jos tarvii jotain uutta softaa tai kirjastoa, niin Fedora lienee ihan sopiva serveriinkin.

Itse arvostan hieman enemmän vakautta ja rauhallisempaa päivitystahtia, niin kotipalvelimessa pyörii Debian. Ne pari softaa mitä haluan päivittää tiheämpään, pyörii muutenkin containerissa, niin ei haittaa Debianin vähän vanhentunut pakettikanta.

 

[Barbarossa]

Jos tarvii jotain uutta softaa tai kirjastoa, niin Fedora lienee ihan sopiva serveriinkin.

Itse arvostan hieman enemmän vakautta ja rauhallisempaa päivitystahtia, niin kotipalvelimessa pyörii Debian. Ne pari softaa mitä haluan päivittää tiheämpään, pyörii muutenkin containerissa, niin ei haittaa Debianin vähän vanhentunut pakettikanta.

Toiminee kai se Debiankin, mutta käytellyt sitä viimeksi kun muistaakseni Debian Rex uusinta uutta niin en sitä kenellekään helposti ensimmäisenä ehdottelekaan.

Kyseisessä pannussa ei ole mitään suurempaa tarvetta uudelle softalle kun kaikki tarvittava pyörii Podmanilla containereissa.

Mutta keskimäärin useammin tarve ollut uudemmalle kuin vanhemmalle versiolle jostakin tilanteissa jossa sillä jotakin merkitystä on ollut. Tämä on ohjannut valinnan yleensä johonkin muuhun kuin Debianiin, mutta ei minulla mitään erityistä ole sitä vastaankaan. Ei vaan ole tullut käytettyä.

 

[TemeV]

Toiminee kai se Debiankin, mutta käytellyt sitä viimeksi kun muistaakseni Debian Rex uusinta uutta niin en sitä kenellekään helposti ensimmäisenä ehdottelekaan.

Kyseisessä pannussa ei ole mitään suurempaa tarvetta uudelle softalle kun kaikki tarvittava pyörii Podmanilla containereissa.

Mutta keskimäärin useammin tarve ollut uudemmalle kuin vanhemmalle versiolle jostakin tilanteissa jossa sillä jotakin merkitystä on ollut. Tämä on ohjannut valinnan yleensä johonkin muuhun kuin Debianiin, mutta ei minulla mitään erityistä ole sitä vastaankaan. Ei vaan ole tullut käytettyä.

Ja sitten taas jos asiaa ajattelee toisella tavalla, niin valinnan voi tehdä vaikka sen perusteella kenellä on kivoin logo, ja todennäköisesti kaiken saa toimimaan. Tai no, ehkä distrosta olisi hyvä löytyä se serveri-versio, niin rajautuu peli-distrot ja Kali Linux pois

Sitten kun on jotain käyttänyt hetken, niin voi miettiä että onko siinä jotain vikaa. Jos ei, niin hyvä, voi pysyä siinä. Jos on, niin voi katsoa missä distrossa kyseinen asia toimisi paremmin. Mulla ei oo serverissä ollut ikinä muuta kuin Debian juuri sen takia, että ei ole ollut mitään syytä kokeilla siihen mitään muuta.

 

[Boulder]

Tuohon purkkiin tuskin tulee koskaan mitään hirvittävän ihmeellistä, sen tarkoitus on tässä kohtaa lähinnä korvata RPi 3B+, jossa on Ruuvitagien datankeruu sekä Synologyn nelipaikkainen NAS, joka on sen verran vanha, että se on yksiytimisellä kankealla prossulla eikä tietysti tuettukaan enää, ja pöytäkoneelta kaikki nuo kotiautomaatioskriptit ja tietokannat. Nyt on joutunut jättämään myllyn päälle jo noiden automaatioiden takia niin helpottaa kun yksi aski hoitaa kaiken.

Sikäli siis varmaan melko sama, mitä käyttistä siinä ajaa. Toki saatan vaikka innostua virittämään siihen jonkun RetroArchin tapaisen joskus, mutta sekin toiminee melkein missä tahansa.

 

[Barbarossa]

Ja sitten taas jos asiaa ajattelee toisella tavalla, niin valinnan voi tehdä vaikka sen perusteella kenellä on kivoin logo, ja todennäköisesti kaiken saa toimimaan. Tai no, ehkä distrosta olisi hyvä löytyä se serveri-versio, niin rajautuu peli-distrot ja Kali Linux pois

Sitten kun on jotain käyttänyt hetken, niin voi miettiä että onko siinä jotain vikaa. Jos ei, niin hyvä, voi pysyä siinä. Jos on, niin voi katsoa missä distrossa kyseinen asia toimisi paremmin. Mulla ei oo serverissä ollut ikinä muuta kuin Debian juuri sen takia, että ei ole ollut mitään syytä kokeilla siihen mitään muuta.

No, mutta jos ei ole jo Linuxin kanssa kovin sujut niin olisi ehkä viisasta pitäytyä ns. isoissa distroissa kuitenkin. Helpommin löytyy internetistäkin apuja jos ei ole kaikista hipsterein distro jolla on maailmanlaajuisesti n. 13 käyttäjää, kaikki pitkäpartaisia guruja.

Ja jos on tarkoitus heti ottaa se "tuotantoon" niin en ainakaan itse suuremmin innostuisi mistään kokeiluyritelmistä ja distroshoppailusta. Mutta tämäkin on näitä valintoja, jotkut sitäkin saa kiksejä.

Tuohon purkkiin tuskin tulee koskaan mitään hirvittävän ihmeellistä, sen tarkoitus on tässä kohtaa lähinnä korvata RPi 3B+, jossa on Ruuvitagien datankeruu sekä Synologyn nelipaikkainen NAS, joka on sen verran vanha, että se on yksiytimisellä kankealla prossulla eikä tietysti tuettukaan enää, ja pöytäkoneelta kaikki nuo kotiautomaatioskriptit ja tietokannat. Nyt on joutunut jättämään myllyn päälle jo noiden automaatioiden takia niin helpottaa kun yksi aski hoitaa kaiken.

Sikäli siis varmaan melko sama, mitä käyttistä siinä ajaa. Toki saatan vaikka innostua virittämään siihen jonkun RetroArchin tapaisen joskus, mutta sekin toiminee melkein missä tahansa.

Molemmat ehdotetut Fedora tai Debian ajanee tämän tarpeen. Lähinnä kysymys taitaa olla että haluatko liian uusien vai liian vanhojen pakettiversioiden kirouksen päällesi, ja kummanko logo miellyttää enemmän.

Sekä Debianille että Fedoralle näyttää löytyvään RetroArch natiivipakettinakin, Debianin nykyiselle stablelle tosin tavoilleen uskollisena vanhempi versio 1.14.0 ja Fedora 40:llä mennään 1.19.0:ssa, kun uusin on 1.19.1.
Sinänsä tuo ei ehkäpä niin merkityksellistä ole kun libretro-projekti tarjoaa viimeisimmän version virallisina(?) Flatpakina ja AppImagena.

Itsekin korvasin juuri Raspi3:n tuolla mainitulla minipurkilla. Silloin kun sen otin käyttöön oli joko Fedora 31 tai 32 sen hetkinen ajantasainen release. Nyt ollaan 40:ssä menossa, ei ole missään välissä ollut ongelmia päivittäessä tai muutenkaan. Muuta kuin se että se rauta on häthätää Raspin taskulaskinprosessoria tehokkaampi. Mutta se ei ole käyttöjärjestelmäongelma...

 

[TuBBe]

Onko ehdotuksia että mikä linux distro minulle? Hankin tuollaisen vanhan pienen toimistotietokoneen kaapin perälle Pi Holen, Syncthingin ja NASsin pyörittelyyn. Mahdollisesti jatkossa voisi tulla valvontakameran NVR softaa tai home assistanttia, mitä näitä home lab käyttökohteita on kun nälkä kasvaa syödessä.

Linuxia sinänsä haluaisin koittaa, ainut vain että komentoriveistä yms en ymmärrä mitään ilman että on lähes tulkoon copy paste keittokirja-ohjeet. Olen miettinyt että ubuntu ja debian voisi olla helppoja hyvällä GUI:llä. Onko jotain muuta syytä kuin harrastelu että ihmisillä tuntuu olevan about kone/softa homelabeissa? Pitäisikö suosiolla opetella joku virtuaalikone-softa pohjalle heti aluksi johon jakaa kaikki nuo käyttötarkoitukset?

 

[Hyrava]

Onko ehdotuksia että mikä linux distro minulle? Hankin tuollaisen vanhan pienen toimistotietokoneen kaapin perälle Pi Holen, Syncthingin ja NASsin pyörittelyyn. Mahdollisesti jatkossa voisi tulla valvontakameran NVR softaa tai home assistanttia, mitä näitä home lab käyttökohteita on kun nälkä kasvaa syödessä.

Linuxia sinänsä haluaisin koittaa, ainut vain että komentoriveistä yms en ymmärrä mitään ilman että on lähes tulkoon copy paste keittokirja-ohjeet. Olen miettinyt että ubuntu ja debian voisi olla helppoja hyvällä GUI:llä. Onko jotain muuta syytä kuin harrastelu että ihmisillä tuntuu olevan about kone/softa homelabeissa? Pitäisikö suosiolla opetella joku virtuaalikone-softa pohjalle heti aluksi johon jakaa kaikki nuo käyttötarkoitukset?

Jos meinaat noista mainitsemistasi useampaa samaan aikaan samalla koneella ajella niin kyllähän se melkeinpä väkisin virtualisointia huutaa. Eli varmaankin Proxmox olisi yksi helpommista. Tietty jos haluaa samalla opetella "työelämän" virtualisointia niin Vmware ESXi on kanssa saatavilla ilmaiseksi vähän rajoitetuilla ominaisuuksilla.

Ubuntu/Debian tai Redhat/Fedora saattaisivat olla sellaisia aloittelijalle helpompia linuxeja eri variaatioineen. Noihin ainakin on netti pullollaan ohjeita ja dokumentaatiota.

 

[TuBBe]

Jos meinaat noista mainitsemistasi useampaa samaan aikaan samalla koneella ajella niin kyllähän se melkeinpä väkisin virtualisointia huutaa. Eli varmaankin Proxmox olisi yksi helpommista. Tietty jos haluaa samalla opetella "työelämän" virtualisointia niin Vmware ESXi on kanssa saatavilla ilmaiseksi vähän rajoitetuilla ominaisuuksilla.

Ubuntu/Debian tai Redhat/Fedora saattaisivat olla sellaisia aloittelijalle helpompia linuxeja eri variaatioineen. Noihin ainakin on netti pullollaan ohjeita ja dokumentaatiota.

Tuota Proxmoxia näin tuolla home lab esittelyketjussa monen käyttävän, ja joo ilmeisesti virtualisointi sitten järkevin vaihtoehto olisi. Koneesta varmaankin sen verran tulee löytymään jerkkua että tuo onnistuu, mutta näppäimistön ja tuolin välistä en ole varma. Onko kokemusta että toimiiko tuo proxmox paljolti GUI varassa, vai tarvitaanko sen tai virtuaalikoneiden säätämiseen enemmänkin komentoriviä? Ensimmäinen menee yrittämisen ja erehtymisen kautta, jos komentoriviin pitää kirjoitella niin varmaan pääsen helpoimmalla hankkimalla hallillisen apinoita jotka näppäimistöä randomilla näpyttelee ja toivon parasta.

 

[Ogeli]

Onko kokemusta että toimiiko tuo proxmox paljolti GUI varassa, vai tarvitaanko sen tai virtuaalikoneiden säätämiseen enemmänkin komentoriviä?

GUI:lla pärjää pitkälle tosin asioiden löytäminen ja omaksuminen välillä haastavaa.
Muistimäärä sais olla 8G tosin jo 4:llä pääsee hyvin alkuun.
Netistä löytyy paljon ohjeita ja niistä voi kopioida etäkäyttöiseen terminaaliin lisäloitsuja.

 

[Hyrava]

Proxmoxin käytössä itse olen varmaan ehkä pari-kolme kertaa käyttänyt komentoriviä, loput ovat menneet ihan selainkäyttöliittymän kautta kivuttomasti. Ja nuo komentoriviloitsut ovat olleet lähinnä sellaisia juttuja joita tuskin kovin monen tarvitsee tehdä eli vähän eksoottisempia virityksiä. Alkuunhan tuo on ehkä vähän sekava, mutta niinhän vähän kaikki täysin uudet asiat ovat, äkkiä tuon Proxmoxin oppii.

Muistin määrä itselläkin on tuossa Proxmoxissa tullut vastaan, jokainen käynnissä oleva virtuaalikone kun tarvitsee muistia toimiakseen ja kun alkaa olla yli kymmenkunta VM:ää käynnissä niin 16G muisti hupenee aika hätäiseen, vaikka osalle koneista on antanutkin vain alle puolta gigaakin muistia. Prosessoriteho ei ole itselläni tullut vastaan, omat VM:t ovat niin kevyitä että taitaa tuon Proxmox-koneen josta muisti meinaa loppua, prosessorikäyttö olla jotain alle 10% luokkaa keskimäärin. Pitäisi jaksaa viritellä noita containereihin niin saisi virtuaalikoneiden käyttiksen viemän muistin overheadia pienennettyä kun ei olisi niin montaa käyttistä ajossa...

 

[JiiPee]

ja joo ilmeisesti virtualisointi sitten järkevin vaihtoehto olisi.

No en nyt ole ollenkaan varma että on se järkevin vaihtoehto. Noita juttuja joita luettelit voi suurinta osaa ellei peräti kaikkia ajella konttina. Virtualisointi on mielestäni aika järeän luokan toimenpide joka myös monimutkaistaa ylläpitoa jos aletaan virtuaali pömpeliä laittamaan jokaiselle pulikalle omaansa.
Sen virtualisoinnin ainut etu on se että voit helposti sen kikottimen viskata myöhemmin toiseen koneeseen pyörimään jos sattuu nälkä kasvamaan syödessä ja niitä fyysisiä koneita alkaakin ilmestyä lisää.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon että jokainen pystytetty virtuaalikone syö resursseja vaikka olisi shared memory käytössä.

 

[ississ]

Ainakin ha+frigatenvr ovat toimineet helposti dockerilla debianin päällä.
Samassa koneessa on myös levyjako eli periaatteessa se on myös nas.
Jos piholea käyttää vain nimipalvelimena niin sen voi hoitaa suoraan koneella, turha tehdä edes konttia.

Ja aina voi lähteä liikkeelle jollakin ja vaihtaa jos tulee tarve uusille ominaisuuksille, pääasia että varmistaa kriittisen datan ja asetukset jonnekin niin mahdolliset säädöt eivät hävitä niitä.

En vastusta virtualisointia, tiettyihin juttuihin se n ikeun hyvä. Kotitarpeisiin on riittänyt debian, pari ajaa kontissa ja loput suoraan koneella.

 

[TuBBe]

Serverissä pyörii i5-10500, eli 6c 12t ja 16gb ram alustavsti, 256 SSD, lisälevyjä voi lyödä sitten tarpeen mukaan tod. näk eli uskoisin että tehot riittävät myös kunnon virtualisointiin. Tuo kontin käyttö, ilmeisesti dockerista puhutaan, lienee järkevin tapa aloittaa kuitenkin vaikka debian/ubutun kanssa että pääsee tosiaan alkuun tuon linux maailman kanssa, ei proxmoxikaan ihan mahdottomalta vaikuttanut parin tutorial videon perusteella mutta haitat taivat vielä ylittää hyödyt.

 

[Hyrava]

No en nyt ole ollenkaan varma että on se järkevin vaihtoehto. Noita juttuja joita luettelit voi suurinta osaa ellei peräti kaikkia ajella konttina. Virtualisointi on mielestäni aika järeän luokan toimenpide joka myös monimutkaistaa ylläpitoa jos aletaan virtuaali pömpeliä laittamaan jokaiselle pulikalle omaansa.
Sen virtualisoinnin ainut etu on se että voit helposti sen kikottimen viskata myöhemmin toiseen koneeseen pyörimään jos sattuu nälkä kasvamaan syödessä ja niitä fyysisiä koneita alkaakin ilmestyä lisää.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon että jokainen pystytetty virtuaalikone syö resursseja vaikka olisi shared memory käytössä.

Resurssien kannaltahan tuo virtuaalikonemaailma ei ole ihan tehokkainta resurssien käyttöä mutta mielestäni se on huomattavasti helpompi oppia ja ymmärtää kuin konttien / dockerin / vastaavien ymmärtäminen ja opettelu. Kyllähän virtuaalikoneiden kanssa menee pirusti muistia ja levytilaa hukkaan kun käyttöjärjestelmät syövät saman asian moneen kertaan.

Itse ainakin opin hetkessä virtuaalikoneiden maailman mutta noiden konttien kanssa on vielä paljon opeteltavaa kun konttien luonti, konttien väliset verkot, konttien ulkopuoliset tiedostot sun muut asiat eivät ole ihan itsestäänselviä asioita ainakaan itselleni. Virtuaalikoneiden puolellahan virtuaalikone on ihan kuin oikea tietokone, se vaan on toisen tietokoneen "sisällä" ja ne toimivat ihan kuin erillinen tietokonekin.

 

[ojisama]

Resurssien kannaltahan tuo virtuaalikonemaailma ei ole ihan tehokkainta resurssien käyttöä mutta mielestäni se on huomattavasti helpompi oppia ja ymmärtää kuin konttien / dockerin / vastaavien ymmärtäminen ja opettelu. Kyllähän virtuaalikoneiden kanssa menee pirusti muistia ja levytilaa hukkaan kun käyttöjärjestelmät syövät saman asian moneen kertaan.

Itse ainakin opin hetkessä virtuaalikoneiden maailman mutta noiden konttien kanssa on vielä paljon opeteltavaa kun konttien luonti, konttien väliset verkot, konttien ulkopuoliset tiedostot sun muut asiat eivät ole ihan itsestäänselviä asioita ainakaan itselleni. Virtuaalikoneiden puolellahan virtuaalikone on ihan kuin oikea tietokone, se vaan on toisen tietokoneen "sisällä" ja ne toimivat ihan kuin erillinen tietokonekin.

Mä tykästyin cloud-inittiin (jonka sitten lopulta disabloin, kun vm kunnossa), kun se hoitaa dokumentoinnin siinä samalla (kun pitää ne konffifilut ja loitsut vaikka gitissä). Lisäksi saa aika minimaalisia vm:iä pyörimään.