Linux distrokeskustelu

Jos on tuollaiselle softalle tarvetta ja tosiaan toimii vain noinkin vanhalla Ubuntulla niin voisi jo todeta että paöjon muitakin ongelmia jo ihan tietoturvan osalta.

Mutta miksi puhut debian yhteensopivuudesta ja annat esimerkin joka vaatii useamman vuoden vanhaa Ubuntua?
Koska en muista vastaavaa Debian-casea.
 
Debianiin en edes koskenut ikinä
Luin aloituspostauksen uudestaan ja voi olla että olinkin kokeillut Debiania jossain vaiheessa, ei kyllä minkäänlaista muistikuvaa enää siitä varmaan nopeesti vaan testannut ja todennut että ei jatkoon syystä taikka toisesta. Korjasin nyt kuitenkin itse ennenkuin joku muu huomaa :lol:
 
Koska en muista vastaavaa Debian-casea.
Johtuisiko siitä ettei tuollainen ole mitenkään nykypäivää tässä hetkessä.

Kannattaa muuten ihan mielenkiinnosta vilkaista vaikka Fedoran ja Archin pakettirepoja, voi olla aika tllätys että sille "debian softalle" luultavasti löytyy paketti myös muistakin distroista.
 
Eikös Flatpak ole tulevaisuuden ratkaisu missä softa tulee distroriippumattomassa paketissa?

Yksi optio on OpenSUSE etenkin jos tykkää KDE:stä. Tumbleweed on rolling release, hyvin tuoretta pakettia mutta silti vaikuttaa kohtuu vakaalta. Yast2 on vähän ysärihenkinen ohjauspaneeli minkä funktiota en täysin ymmärrä, mutta toisaalta tuossa toimi kaikki KDE hallintapalikat ja zypper paketinhallinta vaikuttaa toimivalta.
 
Onkohan LSB eli Linux Standard Base sitten se yhteensopivuus-layeri? Edes C-kieli ei yleensä ole portable.

Joo Flatpak, mutta sepä ei ole distro-natiivi.
 
Joo Flatpak, mutta sepä ei ole distro-natiivi.
Voi olla vähän haastava yhdistelmä, että pitäisi olla "distro-natiivi" ja samaan aikaan yhteensopiva kaikkien eri distrojen kanssa.
Flatpack käytännössä tekee juuri sen mitä halutaan, käsittääkseni ainakin. Mitä tuolla distro-natiivilla saavutettaisiin mitä flatpack ei tee?
Edit: Toki sen verran ehkä, ettei tarvitse kuluttaa levytilaa usean eri kirjastoversioriippuvuuden tukemiseen, en tosin tiedä sen tarkemmin miten noita olisi kasattu flatpackin ulkopuolella
 
Voi olla vähän haastava yhdistelmä, että pitäisi olla "distro-natiivi" ja samaan aikaan yhteensopiva kaikkien eri distrojen kanssa.
Flatpack käytännössä tekee juuri sen mitä halutaan, käsittääkseni ainakin. Mitä tuolla distro-natiivilla saavutettaisiin mitä flatpack ei tee?
Edit: Toki sen verran ehkä, ettei tarvitse kuluttaa levytilaa usean eri kirjastoversioriippuvuuden tukemiseen, en tosin tiedä sen tarkemmin miten noita olisi kasattu flatpackin ulkopuolella
No tämä on juuri se yhteensopivuus-ongelma.

Distro-natiivi -ohjelma voi käyttää tietyssä distrossa olevia erikoisominaisuuksia ja pyöriä natiivinopeudella eikä jossain tulkki-sandboxissa.
 
Flatpakit pyöri omissa konteissaan (?) mikä lisää omalta osalta tietoturvaa, mutta aiheuttaa säätöä jos sen softan pitäisi vaikka päästä sarjaporttiin tms.
 
Distro-natiivi -ohjelma voi käyttää tietyssä distrossa olevia erikoisominaisuuksia.
Mitäs nämä voisi olla? Ei itselle tule suoraan mieleen mitään distrokohtaisia ominaisuuksia mitä ei muista löytyisi. Ehkä poikkeuksena nyt se sovellusten paketointiformaatti rpm vs deb vs joku muu. Nuokin lienee pääasiassa arkistotiedosto+metadata miten kyseistä pakettia kuuluu käsitellä.
Distrojen ominaisuudet kuitenkin suurimmaksi osaksi taitaa olla samat

Flatpakit pyöri omissa konteissaan (?) mikä lisää omalta osalta tietoturvaa, mutta aiheuttaa säätöä jos sen softan pitäisi vaikka päästä sarjaporttiin tms.
Näin mun käsittääkseni. Ei ole Fedoran ulkopuolella tosin itsellä kokemusta onko näissä jotain ylimääräistä säätöä mutta todella vähällä työllä Fedoran kanssa ainakin päässyt
 
Siis distro voi päättää toteuttaa omia lisäyksiä libc:hen tai muualle, esim. libc++:aan.

LSB oli yritelmä standardoida tämä alempi taso.
 
Jos yhdessä distrossa on x11 ja toisessa wayland niin ehkä niissä on jotakin toiminnallisia eroja esim remote desktop joita tässä voi tarkoittaa.
 
Tää sopi varmaan paremmin tänne.
Nobara 40 pihalla pari kk Fedora 40:n julkaisusta:
Itse ajellut 38:a ja 39:ä nyt varmaan vuoden päivät ja hyvin tuntuu toimivan. Ei ole vielä pelikoneessa, mutta tollakin myllyllä testaillut kevyempiä pelejä ongelmitta (Balatro, Last Epoch, Skald).
Pitäisi vielä päästä eroon X11:sta, mutta Barrier KVM pitää vielä toistaiseksi kiinni siinä...pitäisi testata joku päivä miten Cursr toimii, se kun tukee Waylandia.

Changelog: July 17, 2024 – Nobara Linux | The Nobara Project
 
No tämä on juuri se yhteensopivuus-ongelma.

Distro-natiivi -ohjelma voi käyttää tietyssä distrossa olevia erikoisominaisuuksia ja pyöriä natiivinopeudella eikä jossain tulkki-sandboxissa.

Nyt singahdettiin absurdilla nopeudella täysin tangentin suuntaan. Tulkki-sandbox? Flatpak on joku tulkki? Joko tässä ollaan kilpailemassa lintulaudan kanssa pihalla olemisessa tai trollaamassa ihan niillä töin.

Tämä koko keskustelu on tekemällä tehty ongelma ja kun katselee eräitä muita keskusteluja niin alkaa tuntua siltä että nyt vedetään kyllä jonkinlaista performanssia.
 
No jos vaikka sama C ohjelma ei pyöri tai käänny eri distroilla, mutta sen saa pyörimään flatpakilla, niin miksi flatpak ei ole tulkki, joka tarjoaa yhtenevän API:n? Eli kuin JVM.


Näistä kaikista on sitä paitsi sanottu, että ne ovat purkkaa ongelmaan, joka olisi oikeasti pitänyt ratkaista LSB-tasolla tai tukemalla distroja manuaalisesti targeteina.

 
Viimeksi muokattu:
No jos vaikka sama C ohjelma ei pyöri tai käänny eri distroilla, mutta sen saa pyörimään flatpakilla, niin miksi flatpak ei ole tulkki, joka tarjoaa yhtenevän API:n? Eli kuin JVM.

Siksi koska se ei ole tulkki. Hiekkalaatikko jossa pyörii ohjelma dependencyineen eräänlaisessa containerin kaltaisessa ympäristössä. Jos on vaikeuksia hahmottaa tätä niin ehkäpä ei kannata yrittää ratkaista ongelmaa ennenkuin ymmärtää sen.
 
No flatpak ei tosiaan ratkaisekaan ongelmaa, että kirjastoa ei ole olemassa distrolle. Eli se ei laita yhteensopimatonta koodia toimimaan tulkkaamalla sen syscalleja tms. Perusongelma yhteensopivuuksista siis säilyy.


All of these technologies are essentially building an entire OS on top of another OS just to avoid the challenges of backwards compatibility. In doing so, they create far more problems than they solve. Problems of compatibility are best solved by the OS, the real one, not some containerized bastardization on top. We need to make apps that run natively, that use the system libraries as much as possible. We need to drastically simplify everything if we have any hope of attracting proprietary software to Linux.

 
Viimeksi muokattu:
No flatpak ei tosiaan ratkaisekaan ongelmaa, että kirjastoa ei ole olemassa distrolle. Eli se ei laita yhteensopimatonta koodia toimimaan tulkkaamalla sen syscalleja tms. Perusongelma yhteensopivuuksista siis säilyy.

Niin eihän sen tarvitse kun ne tarvittavat tavarat ladataan sen flatpakin mukana.

Mitään perusongelmaa kun ei nykyisin ole (paitsi sun mielessä ehkä). Mutta voir ihan vapaasti ajaa vain sitä Debiania jos pidät sitä jonain defacto-standardina.

Suosittelen kuitenkin että kokeilet vaikka Fedoraa tai vaikka Archia. Voit mahdollisesti (epäilen vahvasti) yllättyä positiivisesti.
 
Mutta kysymys oli, että miksi pyörittää sitten 2-3 distroa, eikä yhtä? Yksi ei ehkä ole täydellinen kaikkeen, mutta ainakin se on yhteensopiva ja sen osaa jo.

Minusta siis olisi myös parempi, jos Debian:sta olisi "Arch-versio" ja "Fedora-versio".
 
Mutta kysymys oli, että miksi pyörittää sitten 2-3 distroa, eikä yhtä? Yksi ei ehkä ole täydellien kaikkeen, mutta ainakin se on yhteensopiva ja sen osaa jo.

Minusta siis olisi myös parempi, jos Debian:sta olisi "Arch-versio" ja "Fedora-versio".
Eikai kovin moni pyöritäkään useampaa distroa, vaan sitä yhtä mikä heille sopii parhaiten. Virtualisoituna ajan KVM:llä Windows juttuja, auton diagnostiikkasoftaa tmv. jota ei todennäköisesti linuxilla saa toimimaan ainakaan ilman kohtuutonta tunkkaamista. En näy hyötyä pyörittää rinnakkaisia distroja kun kaiken saan toimimaan natiivisti Archilla, ei Flatpakkeja, ei snappeja, natiivikirjastoilla.
Edit: Enkä myöskään halua ajaa dualbootia koska en käytä bootloaderia joten pitäisi aina UEFI:sta vaihtaa boottaava distro, toki ei tämäkään paha ole kun sekin onnistuu linuxissa komentoriviltä tai bootissa kun näppää F12.
 
Mutta kysymys oli, että miksi pyörittää sitten 2-3 distroa, eikä yhtä? Yksi ei ehkä ole täydellinen kaikkeen, mutta ainakin se on yhteensopiva ja sen osaa jo.

Minusta siis olisi myös parempi, jos Debian:sta olisi "Arch-versio" ja "Fedora-versio".

Jos haluaa opetella käyttämään useampaa eikä erikoistua vain yhteen?
 
Yleisesti vastaan vielä että distroissahan pohjimmiltaan erona on lähinnä repot ja näiden myötä päivitystahti, ja paketinhallintasovellus. Kerneliä voi muokata parametreillä ja DE:t ja muut paketit saa periaatteessa toimimaan distrossa kuin distrossa, eli itse sanoisin että distron valinnassa kannattaa miettiä vain mitä paketinhallintaa haluaa käyttää, ja löytyykö repoista haluaamansa ohjelmistot. Loput pitäisi kyllä teoriassa saada toimimaan alustasta riippumatta jos se jollekkin linuxille on tehty. Esim. Soluksesta tykkäsin itse muuten mutta repoista ei löydy kaikkea haluamaani. Distrohan vain paketoi läjän kehittäjiensä tarpeelliseksi katsomia ohjelmia samoihin kuoriin helppouden takia. Jos jaksaa itse nähdä hieman vaivaa ei tämä ole merkityksellistä.

Sinänsä ymmärrän kyllä pointin että miksi distroja pitää olla niin paljon, se pirstaloi kenttää ja ajaa uusia käyttäjiä pois kun valinnanvaraa on "liikaa". Toki tämä on kuitenkin myös linuxin paras puoli. Säästyy säätämiseltä jos johonkin distroon on jo valmiiksi paketoitu haluamansa kattaus ohjelmistoja ja ominaisuuksia joten käytön aloittaminen on helpompaa. Kunhan vain tietää mitä sisältyy mihinkin. Itsekin aloitin Käyttämään Manjaro/EndeavourOS josta siirryin puhtaaseen Archiin kun ymmärrys oli kasvanut ja tiesin mitä haluan järjestelmältäni niin jää sitten noissa paketeissa olevat itselleni turhat tauhkat pois.
 
Mutta mikäänhän ei takaa, että distrot ovat yhteensopivia. Ts. ne voivat tuottaa omia asioitaan. En tiedä Linuxeista, mutta esim. OpenBSD:ssä on oma versio linux-gcc:stä.

Lopulta tämä johtaa siihen, että pitää valita distrot, joita käyttää, tai koodata Javaa. Tai herättää LSB.

Esim. BSD on jo tästäkin syystä parempi. Rajoitettu määrä distroja.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta mikäänhän ei takaa, että distrot ovat yhteensopivia. Ts. ne voivat tuottaa omia asioitaan. En tiedä Linuxeista, mutta esim. OpenBSD:ssä on oma versio linux-gcc:stä.

Lopulta tämä johtaa siihen, että pitää valita distrot, joita käyttää, tai koodata Javaa. Tai herättää LSB.

Esim. BSD on jo tästäkin syystä parempi. Rajoitettu määrä distroja.
Ei kyllä kannata vertailla *BSD:tä ja Linuxia.

Distrot eivät sinällään tuota mitään "omia asioitaan" vaan paketoivat upstreamin tuottamaa tavaraa. Tietysti isoimmat (Ubuntu, Debian, Fedora ja varmaan myös Arch) ovat sitten kehittäjien osalta hyvin mukana näiden kehittäjien joukossa. Esim RedHat/Fedora ja Ubuntu ovat hyvin pitkälti mukana Gnomen ja KDE:n kehityksessä, nuo ovat kuitenkin ne pääasialliset DE:t mitä normaalisti käytetään ja tarjotaan.

Distrot voivat sitten tehdä paketteihin pieniä muutoksia tai patcheja mutta nämä ovat hyvinkin harvassa ja kokonaisuuten ajetaan sitä upstreamin tuottamaa koodia.

Ehkä tuo on sitten BSD-puolella hyvinkin erilaista kun siellä on FreeBSD ja esim OpenBSD jotka keskittyvät hieman erilaisiin näkökantoihin.
 
Tuossa mielessä ehkä kannattaa, koska voidaan argumentoida, että BSD osoittaa, että funktionaalisuus on mahdollista paketoida n. kahteen tai neljään erilaiseen distroon, jotka eivät ole keskenään vaihdettavia, mutta joiden välillä on jonkin verran yhteensopivuutta. Eli ei tarvita 200 distroa, mikä kyseenalaistaa sen, että tietääkö Linux-distrojen tekijät oikeasti, mitä tekevät.

OpenBSD on radikaalisti eri distro ja eri käyttöön kuin FreeBSD. NetBSD taas on erikoiskäyttöön. DragonFly on myös erikoiskäyttöön.

Muut ovat niin pieniä, ettei niitä yleensä edes harkita, ellei tiedä, mitä tekee.

Luulen, että Linuxeissa on enemmänkin kyse siitä, että jokainen make ja sen veli haluaa, että kaikki käyttäisi niiden distroa, vaikka se ei toisi juurikaan mitään lisää siihen, mistä se on forkattu. Sama kävisi BSD:eissäkin, ellei sen yhteisö olisi hyvin vastahankaan liiallisia forkeja kohtaan. Debian:lla on vastaava policy.

Distrot eivät sinällään tuota mitään "omia asioitaan" vaan paketoivat upstreamin tuottamaa tavaraa.

Mikään ei estä, etteikö sinne voisi toteuttaa vaikkapa custom-libc:tä tms. Mikään ei takaa, etteikö siellä voisi olla jokin tällainen.
 
Viimeksi muokattu:
BSD osoittaa, että funktionaalisuus on mahdollista paketoida n. kahteen tai neljään erilaiseen distroon, jotka eivät ole keskenään vaihdettavia, mutta joiden välillä on jonkin verran yhteensopivuutta.
Ei se kyllä osoita juuri kuin sen, että BSD:n suoso/käyttöaste on niin paljon pienempi kuin mitä Linuxilla.

Linux taasen osoittaa sen, että se koodi on mahdollista ympätä oikeastaan "mihin tahansa" distroon ja se toimii ilman mitään sen kummempia temppuja. Ja nämä ovat ns vaihdettavia eli voit vaihtaa Archista vaikka Fedoraan ja samat hommat löytyy sieltä ja toimivat oikeastaan ihan samoin.

Siinä olet ehkä oikeassa ettei mitään tarvetta 200 eri distrolle olekaan, ja suurin osa onkin jotain yksittäisiä "tein tämän omaan käyttöön ja laitoinkin jakoon". Noh ei niitä ole pakko käyttää ja käyttäjämäärät näiden muutaman ison (ubuntu,fedora,arch, debian) ulkopuolella ovatkin aika minimaalisia. JA suurinosa näistä pohjautuu luultavasti Ubuntuun/Debianiin tai Archiin.
 
Linux taasen osoittaa sen, että se koodi on mahdollista ympätä oikeastaan "mihin tahansa" distroon ja se toimii ilman mitään sen kummempia temppuja. Ja nämä ovat ns vaihdettavia eli voit vaihtaa Archista vaikka Fedoraan ja samat hommat löytyy sieltä ja toimivat oikeastaan ihan samoin.

Tuossa ei ole mitään ihmeellistä, mutta toisaalta GNU/Linux ei takaa tuota. Esimerkiksi GNU/Linuxiin ei voi laittaa BSD-kerneliä PacBSD - Wikipedia tai siitä ei ole mitään hyötyä.

Edelleen, ne paketit ei siirry distrojen välillä tuosta vaan. Eikä välttämättä lähdekoodikaan.

Minusta GNU/Linuxit tarvitsevat oikeasti LSB:n tai POSIX:n. Muuten voidaan sanoa, että ne eivät ole oikeasti sama käyttöjärjestelmä, vaan esim. Arch on eri käyttöjärjestelmä kuin Debian, eikä näillä ole muuta yhteistä kuin ehkä kernel.

 
Viimeksi muokattu:
Edelleen, ne paketit ei siirry distrojen välillä tuosta vaan. Eikä välttämättä lähdekoodikaan.
Ihan eri asia puhua jostain että voitko asetnaa BSD:n kernelin linuxiin kuin siitä että GNU/Linux:lle tuotettu lähdekoodi ei olisi yhteensopiva distrojen välillä.

Kyllä ne aika pitkälti siirtyy, edelleen. Tottakai jos jotain pakettimanageria haluaa käyttää niin se vaatii paketoinnin.

Ja etenkin se, että se lähdekoodi on pohjimmiltaan yhteensopiva ellei itse kehittäjä ole tehnyt jotain todella typerää.
 
Minusta Archissa on hyvä tilanne, kun kaikki paketit saa joko suoraan paketinhallinnasta tai AUR:ista. Ei ole tullut vielä sellaista tilannetta vastaan, että pitäisi etsiä paketteja jotain muuta kautta.
 
Minusta Archissa on hyvä tilanne, kun kaikki paketit saa joko suoraan paketinhallinnasta tai AUR:ista. Ei ole tullut vielä sellaista tilannetta vastaan, että pitäisi etsiä paketteja jotain muuta kautta.
Jep yksi suurimpia Archin vahvuuksia. Fedoralla on COPR ja Ubuntulla PPA:ta mutta ei noiden (etenkään copr:n pakettimäärä) pääse lähellekään sitä mitä AUR tarjoaa.

Itsekin vaihdoin viikonloppuna läppärille pitkän Fedora Atomic (Bluefinproject.io) tilalle Archin (CachyOS) ja vaikka nämä ovat pohjaratkaisuiltaan täysin erilaiset (atomic / immutable vs "normi") nin kyllä tämä Arch-pohja on edelleen vaan hyvä.
 
Mikäli taas lähdekoodi siirtyy helposti, niin tämä suosittaa, että distrot eivät tosiasiassa ole kovin erilaisia, joten niiden erot ovat lähinnä kosmeettisia.

Tai sitten ero on ainoastaan siinä, että käytettiinkö samaa versiota paketista.
 
Mikäli taas lähdekoodi siirtyy helposti, niin tämä suosittaa, että distrot eivät tosiasiassa ole kovin erilaisia, joten niiden erot ovat lähinnä kosmeettisia.
Päällisien puolin kyllä juuri näin, kuten jo useasti tässäkin langassa todettu. Suurin osa pohjautuu Ubuntuun/Archiin/Fedoraan ja mahdollisesti tarjoavat kustomoidun (teemat,ikonit jne) DE:n (KDE/Gnome jne) ja mahdollisesti teemat grubiin ja plymouthiin.
 
Jos nyt vielä omaa näkemystä jatkaen niin jakeluja on erilaisia sen takia että kuka tahansa jolla on osaamista voi ottaa sen "puhtaan" Arch/Debian/tmv. pohjan ja ruveta asenteleen tarvitsemansa DE/Selain/Toimisto-ohjelmistot/Pelit/Novideo ajurit/pipewire/pulseaudio/grub/systemd-boot ja muut vastaavat itse.
Distrot sitten paketoivat näistä valitsemansa paketit ja DE:n samoihin kuoriin niin käyttäjän ei tarvitse osata juuri mitään. Distro yleensä pohjautuu johonkin näistä "pääjakeluista" ja siihen on sitten leivottu valmiiksi KDE/GNOME/nvidia ajurit/steam/libreoffice/firefox sun muut kikkareet jotta käyttäjän ei tarvi.
Näitä tarvii lähinnä siksi että linuxin käytön aloittaminen olisi helpompaa. Kokeneemmat käyttäjät sitten rakentavat oman systeeminsä palikoista, samat palikat ne on mitä käytetään mutta valinta mitä asentaa on itsellä eikä jakelun kehittäjillä.

Se on ihan totta että ei linux tarvisi kuin yhden distron mutta sitten käytön aloittamisen kynnys olisi huomattavan korkea, koska tämän yhden jakelun pitäisi olla riittävän puhdas jotta se kelpaisi useimmille, eikä se silti ikinä kelpaisi kaikille joten niitä jakeluita rupeaisi sikiämään lisää kuitenkin.
 
Ei puhtaus ole Java:ssakaan mikään goali. Vaan se, että se on "riittävän hyvä usein, vaikka ei ole täydellinen". Ei ole goali varmaan Windows:issa tai Mac OS X:ssäkään.

Linuxien kannattaisi kehittää joku Swift:n kaltainen kieli-API tosin.
 
Vähän offtopic skyshowtime suoratoisto ei toimi linuxilla ihan vaan varoituksena että jos joku on tilaamassa
 
Sen verran sattui vahingossa vastaan vielä aihetta sivuten, että joku tuota samaa näytti pohtineen vähä aikaa sitten podcastin muodossa:


Tiivistetysti keskustelu meni jotakuinkin seuraavasti:
>Käytän Debiania koska se soveltuu hyvin omaan käyttöön, en ole aikoihin muuta käyttänyt. Perusteena stabiilius.
>Muut jakelut tarjoavat innovaatiota sekä paremmin että huonommin toimivia asioita. Samoin useamman vaihtoehdon olemassaolo ruokkii mahdollisesti paremmin kehittäjien omaa intoa kehittää heille itselleen mieluisia asioita.
>Johtopäätös myöhemmin keskustelussa, Debianin stabiilius johtuu hyvin pitkälti siitä, että muut nopeammin päivittyvät jakelut ehtivät ensin testaamaan pahimmat ongelmakohdat, ja Debianiin voidaan ottaa sitten aikanaan käyttöön asioita niiltä osin kun koetaan tarpeelliseksi.
>Ilman muita jakeluita ei olisi Debiania eikä ilman Debiania olisi aikanaan syntynyt kaikkia nykyisiä jakeluita.

Distro yleensä pohjautuu johonkin näistä "pääjakeluista" ja siihen on sitten leivottu valmiiksi KDE/GNOME/nvidia ajurit/steam/libreoffice/firefox sun muut kikkareet jotta käyttäjän ei tarvi.
Tähän tiivistyy aika hyvin oma näkemys aiheesta. Valkkaan sopivan paketin jotta ei tarvitse itse näpertää kaikkea kokoon, tai halutessa voin kasailla pala kerrallaan mieleisen paketin.
 
No niin joten jos ei ole power user, niin Debian on kuitenkin kulloinkin kaikista vähäriskisin "oikeaan työhön". Tälleen ne OS X ja Windows:kin toimii.

Käytän sitä paitsi Debian:lla Enlightement desktopia, jossa on laaja API.

C++ toimii muuten vähän samanlailla. Kaikki Haskellit ja muut kokeilee kaikkea jännää ja sitten lopulta niillä ei tehdä juuri paljoa, mutta ominaisuudet laitetaan C++:aan.
 
Viimeksi muokattu:
Esim RedHat/Fedora ja Ubuntu ovat hyvin pitkälti mukana Gnomen ja KDE:n kehityksessä, nuo ovat kuitenkin ne pääasialliset DE:t mitä normaalisti käytetään ja tarjotaan.

Distrot voivat sitten tehdä paketteihin pieniä muutoksia tai patcheja mutta nämä ovat hyvinkin harvassa ja kokonaisuuten ajetaan sitä upstreamin tuottamaa koodia.
Oraclen "Unbreakable Enterprise Kernel" (ja vastaavat) sekä kaikki millä Red Hat höystää RHEL-versioita niiden elinkaaren aikana lienevät "pieniä muutoksia tai patcheja" isoimmasta päästä? Tosin nämä "Enterprise Linux" ovatkin enemmän muille kuin "tyypillisille" DE-käyttäjille.
 
Nyt singahdettiin absurdilla nopeudella täysin tangentin suuntaan. Tulkki-sandbox? Flatpak on joku tulkki? Joko tässä ollaan kilpailemassa lintulaudan kanssa pihalla olemisessa tai trollaamassa ihan niillä töin.

Tämä koko keskustelu on tekemällä tehty ongelma ja kun katselee eräitä muita keskusteluja niin alkaa tuntua siltä että nyt vedetään kyllä jonkinlaista performanssia.
Katsoin kanssa itse, että nyt on kyllä keskustelujen keskustelu. Nyt ymmärrän paremmin tämän kommenttisi jälkeen, että mistä kyse!

Ei taida nyt olla tämä ketju ihan "Debian yhteensopiva". Ja sitten väliin kommentteja, että vain Gentoo käyttäjät voi kääntää itse kernelin. Secure boot ei toimi NVIDIAn ajureiden kanssa jne.

Ihan vaan, että faktat pysyy faktoina, niin kuka vaan voi kääntää kernelin mihin tahansa distroon ja secure boot toimii NVIDIAn ajureiden kanssa, jos sign:aa kernel modulit.
 
Kyllähän noissa eroja on käyttötarkoituksissa?
Ajattelit, että kelloseppä vastaan MacGyver? Toisella laaja valikoima optimoituja työkaluja sopivasti kaikkiin hommiin. Toisella jeesusteippi, joka venyy osaaavissa käsissä vaikka mihin. Aiotko varmasti kohdata niin erityisen ongelman, että erilaisen distron opettelu tulee halvemmaksi kuin piruetit nykyisellä?

Myönnetään, jos nykydistro vaatii x86_64_v2:n ja vastaan tulee museokone ...
 
Ajattelit, että kelloseppä vastaan MacGyver? Toisella laaja valikoima optimoituja työkaluja sopivasti kaikkiin hommiin. Toisella jeesusteippi, joka venyy osaaavissa käsissä vaikka mihin. Aiotko varmasti kohdata niin erityisen ongelman, että erilaisen distron opettelu tulee halvemmaksi kuin piruetit nykyisellä?

Myönnetään, jos nykydistro vaatii x86_64_v2:n ja vastaan tulee museokone ...
Onhan noilla käyttötarkoituksensa, itsekin tapauksesta riippuen käytän muutamaa eri distroa. Normaaliin desktop-koneeseen yleensä laittelen xubuntun, johonkin serveriin debianin minimal-asennuksen ja johonkin museolaitteisiin esim AntiX on kelvollinen kun asentuu 32bit koneeseen jossa ei ole PAE-tukea. Käytännössä kaikkiin saa about samat featuret kun vaan asentelee.

Töissä tuleekin sitten ylläpidettyä debiania, ubuntua, susea, oraclea, archia ja centosia ainakin, saattaa olla jotain muutakin. Nuo nyt ovat määräytyneet sen mukaan mitä niillä ajettavan softan tekijä on alunperin speksannut, periaatteessa nuo kaikki saisi vaikka debianeiksi mutta jos softan tekijällä on valmis asennuspaketti jossa tulee käyttis ja softa valmiina niin ihan hirveästi ei itse viitti turhaan tunkata noita toiselle distrolle. Aikalailla samanlaisia nuo kaikki distrot ovat, niinkuin aiemminkin on mainittu niin suurin ero on paketinhallinta ja konffifileet ovat vähän eri paikoissa sun muuta pientä.

Debian ja sen johdannaiset ovat itselle tutuimpia joten itse suosin niitä mutta kyllä nuo muutkin siinä sivussa menevät, välillä saa vähän noita pikku eroja ihmetellä mutta 99% nuo kuitenkin toimivat samalla tavalla niin kun osaa yhden niin osaa kaikki.
 
Bleeding edge testailuun Arch, palvelimiin Debian pohjaiset tai Alpine (poislukien verkkohommat joihin *BSD), "oikeaan" työpöytätyöhön Fedora, koska tehtaalla sertifioitu ja testattu ThinkPadeihin, ei tarvitse korjata jos jokin paska osuu tuulettimeen, koska niin harvemmin käy.

Loppupeleissä työpöytä-Linuxit on niin marginaalista näppäilyä isossa kuvassa, että turha eri distroista on päätä vaivata. Menee sillä/niillä, jotka omiin hommiin ja työtehtävään sopii parhaiten.
 
Sain ilmaiseksi vanhan yritysläppärin, jossa oli viimeksi ollut Windows 10. Tarkoitukseni oli tehdä siitä vaan varakone, eli ei ottaa sitä mihinkään aktiiviseen käyttöön. Oletuksena olisin siihen asentanut Windows 11:n, mutta laitteisto ei ole virallisesti tuettu, enkä halunnut alkaa säätämään. Niinpä päätin kokeilla ensimmäistä kertaa ikinä asentaa Linuxin.

Jonkun aikaa distroja tutkittuani päädyin Ubuntuun, koska se on kai suosituin työpöytäkäyttöön ja tukea pitäisi olla helppo löytää. Asennus sujui ongelmitta, käyttö ei. Käyttöliittymä tuntui osittain epäloogiselta ainakin vain Windowsiin tottuneena, mutta todellinen ongelma ilmeni, kun yritin asentaa Vivaldi-selaimen. Ubuntussa ei ollut valmiina ohjelmaa .deb-asennuspakettien asentamiseen. Ohjeiden avulla asensin komentorivistä toisen yksinkertaisen ohjelman sitä varten. Se ei suostunut asentamaan, koska toinen paketinhallintasofta oli jo käynnissä tjsp. Tässä vaiheessa päätin, että pitäkööt tunkkinsa. Jos ei niin perusjuttu kuin haluamansa selaimen asentaminen onnistu graafisen käyttöliittymän kautta (eikä edes perustason loitsuilla), on käyttökokemuksessa jotain pahasti pielessä.

Seuraavaksi kokeiluun löytyi Mint. Sekin asentui ongelmitta, mutta myös toimi ongelmitta. Vivaldi asentui mukisematta ja toimii. Kone on valmis kaappiin istumaan ja ehkä joskus päivän pelastamaan. Vain touchpadin takaisin-elettä jäi kaipaamaan, kaikki muu oleellinen toimi suoraan paketista.

Koneen vuoden 2018 BIOS-säädöissä meni aikaa ihmetellessä, jotta sain sen automaattisesti boottaamaan käyttöjärjestelmään asti, mutta se ei ollut Linuxin vika ja lopulta kaikki meni hyvin. Piti löytää hakukoneella miten asettaa custom boot path \EFI\ubuntu\grubx64.efi ja vielä tajuta asettaa optio käyttöön toisesta kohdasta.
 
Loppupeleissä työpöytä-Linuxit on niin marginaalista näppäilyä isossa kuvassa, että turha eri distroista on päätä vaivata. Menee sillä/niillä, jotka omiin hommiin ja työtehtävään sopii parhaiten.
Täysin samaa mieltä! Tässä keskustelussa (ja muutenkin yleensä tänä päivänä, uusien Linux käyttäjien keskuudessa) distro tarkoittaa sitä distrohopperin distroa, joka on vain desktop käyttöön. Sitä käytetään päivä jonka jälkeen löydetään uusi distro uusilla vilkkuvilla valoilla ja bling blingeillä. Sitten huudetaan muutama päivä redditissä, että "Riks Raks Poks" on paras distro ikinä ja kaikkien pitäisi sitä käyttää.

palvelimiin Debian pohjaiset tai Alpine (poislukien verkkohommat joihin *BSD), "oikeaan" työpöytätyöhön Fedora
Itse mennyt hyvinkin samoilla linjoilla näiden kanssa. Palvelimissa pyörii Debianeita tai Ubuntu LTS:ää, tässäkin vähän sen mukaan, että mikä se käyttötarkoitus oikeasti on. Desktopit ollut Fedoraa viimeiset 40 releasea, eli siitä Fedora core 1:sestä alkaen. Sitä ennen Red Hat:tia, Gentoota jne.
 
Ajattelit, että kelloseppä vastaan MacGyver? Toisella laaja valikoima optimoituja työkaluja sopivasti kaikkiin hommiin. Toisella jeesusteippi, joka venyy osaaavissa käsissä vaikka mihin. Aiotko varmasti kohdata niin erityisen ongelman, että erilaisen distron opettelu tulee halvemmaksi kuin piruetit nykyisellä?

Myönnetään, jos nykydistro vaatii x86_64_v2:n ja vastaan tulee museokone ...

Ehkä en vaan ole tarpeeksi pätevä keskustelemaan aiheesta, joten oon sitten yksin mielipiteineni.
Olen vaan havainnut, että osa ei esim. kykene päästämään irti Grubista, kun Systemd-boot valtaa alaa jne. tai eri FS:t. Mutta kaipa toi on vähän eri asia kuin distroista tappelu. Kaipa sitä joku varmaan pelailee pelejä CentOSillakin tms.
 
Sain ilmaiseksi vanhan yritysläppärin, jossa oli viimeksi ollut Windows 10. Tarkoitukseni oli tehdä siitä vaan varakone, eli ei ottaa sitä mihinkään aktiiviseen käyttöön. Oletuksena olisin siihen asentanut Windows 11:n, mutta laitteisto ei ole virallisesti tuettu, enkä halunnut alkaa säätämään. Niinpä päätin kokeilla ensimmäistä kertaa ikinä asentaa Linuxin.

Jonkun aikaa distroja tutkittuani päädyin Ubuntuun, koska se on kai suosituin työpöytäkäyttöön ja tukea pitäisi olla helppo löytää. Asennus sujui ongelmitta, käyttö ei. Käyttöliittymä tuntui osittain epäloogiselta ainakin vain Windowsiin tottuneena, mutta todellinen ongelma ilmeni, kun yritin asentaa Vivaldi-selaimen. Ubuntussa ei ollut valmiina ohjelmaa .deb-asennuspakettien asentamiseen. Ohjeiden avulla asensin komentorivistä toisen yksinkertaisen ohjelman sitä varten. Se ei suostunut asentamaan, koska toinen paketinhallintasofta oli jo käynnissä tjsp. Tässä vaiheessa päätin, että pitäkööt tunkkinsa. Jos ei niin perusjuttu kuin haluamansa selaimen asentaminen onnistu graafisen käyttöliittymän kautta (eikä edes perustason loitsuilla), on käyttökokemuksessa jotain pahasti pielessä.

Seuraavaksi kokeiluun löytyi Mint. Sekin asentui ongelmitta, mutta myös toimi ongelmitta. Vivaldi asentui mukisematta ja toimii. Kone on valmis kaappiin istumaan ja ehkä joskus päivän pelastamaan. Vain touchpadin takaisin-elettä jäi kaipaamaan, kaikki muu oleellinen toimi suoraan paketista.

Koneen vuoden 2018 BIOS-säädöissä meni aikaa ihmetellessä, jotta sain sen automaattisesti boottaamaan käyttöjärjestelmään asti, mutta se ei ollut Linuxin vika ja lopulta kaikki meni hyvin. Piti löytää hakukoneella miten asettaa custom boot path \EFI\ubuntu\grubx64.efi ja vielä tajuta asettaa optio käyttöön toisesta kohdasta.
Eikös ubuntu muuten ole tarkoituksella siirtynyt .deb paketeista pois ja käyttää snap jakelua nykyään? Itse tullut viimeaikona leikkittyä työpöydällä lähinnä markinaali distroilla kuten Solus ja Void niin en ihan ajan tasalla ole Mintin, Ubuntun ja Fedoran käyttökokemuksista joita moni tuntuu suosivan.
 
Eikös ubuntu muuten ole tarkoituksella siirtynyt .deb paketeista pois ja käyttää snap jakelua nykyään? Itse tullut viimeaikona leikkittyä työpöydällä lähinnä markinaali distroilla kuten Solus ja Void niin en ihan ajan tasalla ole Mintin, Ubuntun ja Fedoran käyttökokemuksista joita moni tuntuu suosivan.
Taitaa olla niin, mutta Vivaldia ei snappina löydy. Olisi muuten saattanut jäädä Ubuntu käyttöön.
 
Ongelma pakettimanagereissakaan ei ole, että niitä on, vaan se, että on epäkäytännöllistä, jos niitä on monta erilaista, kun pitäisi olla vain OS X -tyylinen .app. Itsellä AppImage on toiminut parhaiten.

Ubuntu tosiaan targettaa kuitenkin käyttäjäystävällistä GNU/Linuxia. Siinä on vaan plussat ja miinukset.

Tavallaan voisi tietysti antaa käyttäjän valita, mitä käyttää, mutta usein samoja paketteja ei ole kaikilla formaateilla.

Eikös ubuntu muuten ole tarkoituksella siirtynyt .deb paketeista pois ja käyttää snap jakelua nykyään? Itse tullut viimeaikona leikkittyä työpöydällä lähinnä markinaali distroilla kuten Solus ja Void niin en ihan ajan tasalla ole Mintin, Ubuntun ja Fedoran käyttökokemuksista joita moni tuntuu suosivan.

Niin siis minusta esim. Void on turha projekti, koska Debian + FreeBSD on best of the both worlds. Void:n kaltainen ei muuta GNU/Linuxin huonoja puolia mitenkään ja lisää niitä, koska se luo n+1 standardin, joka rikkoo yhteensopivuuden muiden GNU/Linuxien kanssa. Yleensäkin nämä tuntuvat kuuluvan jatkumoon "PacBSD ja kumppanit", joissa yritetään tehdä GNU/Linuxista vähemmän huono yhdistämällä sitä johonkin muuhun, vaikka tosiasiassa tätä parannusta ei voi tehdä tai se on vain kosmeettinen. Void saattaisi kuitenkin olla parempi inkarnaatio Arch:n goaleille.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 249
Viestejä
4 491 009
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom