Linux distrokeskustelu

[JRan]

Ettei kysytty linkkiä josta ilmenisi näiden päivitysten laatu? En itse ainakaan alkaisi tärisemään mistään kernelin tietoturvapäivityksistä ellei siellä ole jokin kriittinen (remote) privilege escalation reikä, varsinkin kun omat ovat palomuurin takana. Ei ole tosin muutenkaan tapana ajella satunnaista internetistä löytyvää sontaa serverikoneilla.

No eiköhän sekin sillä apt:lla löytyisi

apt changelog [paketin nimi]

toki jos itse ei servereitään käytä, niin silloinhan tällä ei ole mitään merkitystä. Tuskinpa ne Debian Stable kernelin backporttaukset nyt mitään satunnaisesta sontaa on.

Nuo ovat dedikoituja palvelimia vuokralla Saksasta ja Hollannista, heillä on oma tiiminsä joka tekee auditoinnin ja informoi niistä niin olisin tarvinnut linkit että tarkistan, tarvittaessa päivitän ja otan yhteyttä heihin. Ei ole mahdollisuutta lentää koneen ääreen jos kriittiset palvelut eivät nouse pystyyn, server downtime maksaa. Lisäksi minun pitää ilmoittaa käyttäjille tästä jos serveri vaatii boottauksen. Yli puolen vuoden uptime palvelimessa on naurettavan pieni.

Kuulostaa vähän oudolta, dedikoituja palvelimia Saksassa ja Hollannissa joita kuitenkin hallinnoi joku muu (esimerkiksi kernel päivityksien osalta), mutta ongelmatilanteessa sinun pitäisi mennä paikanpäälle. Erikoinen diili kokonaisuudessaan. Ehkä kannattaa harkita jotain muita ratkaisuja, koska parempiakin on varmasti saatavilla.

Vähän huono suunnitelma yleisesti, etenkin jos downtime maksaa, että kriittiset palvelut pyörii yhden koneen varassa. Eli jos boottaat koneen, niin käyttäjien palvelut menee alas. Nykyään kriittiset palvelut on yleensä vähintäänkin kahdennettuja juuri tästä syystä. Toisen koneen voi bootata, päivittää jne. voi myös rauhassa testata, että kaikki toimii päivityksillä. Sen jälkeen toki päivitetään seuraava(t) kone(et) samaan tilaan.

Toki isommissa ympäristöissä on testaamiseen omat koneet jotka vastaa tuotantoa ja päivitykset tehdään testauksen jälkeen kaikille tuotantopalvelimille.

Eihän yksittäisen palvelimen uptimella ole mitään merkitystä. Kyllähän tota asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä siihen, että palveluiden downtime on 0. Ihan sama mikä on yksittäisen serverin uptime.

 

[kaakau<"'\\/>]

No eiköhän sekin sillä apt:lla löytyisi

apt changelog [paketin nimi]

toki jos itse ei servereitään käytä, niin silloinhan tällä ei ole mitään merkitystä. Tuskinpa ne Debian Stable kernelin backporttaukset nyt mitään satunnaisesta sontaa on.

Laittoikoi joku apt list --upgradeable. Eikö sillä näy suoraan onko tietoturvapäivitys? Näkyy se tarkempi repo, onko security. Itse laitan nuo kaikki kyllä unattended-upgradesilla muutenkin päivittymään itsestään.

 

[TripBlast]

No eiköhän sekin sillä apt:lla löytyisi

apt changelog [paketin nimi]

toki jos itse ei servereitään käytä, niin silloinhan tällä ei ole mitään merkitystä. Tuskinpa ne Debian Stable kernelin backporttaukset nyt mitään satunnaisesta sontaa on.


Kuulostaa vähän oudolta, dedikoituja palvelimia Saksassa ja Hollannissa joita kuitenkin hallinnoi joku muu (esimerkiksi kernel päivityksien osalta), mutta ongelmatilanteessa sinun pitäisi mennä paikanpäälle. Erikoinen diili kokonaisuudessaan. Ehkä kannattaa harkita jotain muita ratkaisuja, koska parempiakin on varmasti saatavilla.

Vähän huono suunnitelma yleisesti, etenkin jos downtime maksaa, että kriittiset palvelut pyörii yhden koneen varassa. Eli jos boottaat koneen, niin käyttäjien palvelut menee alas. Nykyään kriittiset palvelut on yleensä vähintäänkin kahdennettuja juuri tästä syystä. Toisen koneen voi bootata, päivittää jne. voi myös rauhassa testata, että kaikki toimii päivityksillä. Sen jälkeen toki päivitetään seuraava(t) kone(et) samaan tilaan.

Toki isommissa ympäristöissä on testaamiseen omat koneet jotka vastaa tuotantoa ja päivitykset tehdään testauksen jälkeen kaikille tuotantopalvelimille.

Eihän yksittäisen palvelimen uptimella ole mitään merkitystä. Kyllähän tota asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä siihen, että palveluiden downtime on 0. Ihan sama mikä on yksittäisen serverin uptime.

Hirveää spekulointia ilman että tietää tarkemmin diilistä tai noiden servereiden vuokrista, kyllähän sen sen saa hätä tilanteissa kytketyllä KVM konsolilla heidän toimesta. Selität servereiden peilauksesta ei ole uutta tietoa. On backupitkin kyllä. Et tiedä edes mitä servicejä siellä pyörii, jopa kernelin debian stable backporttaukset hajottavat tiettyjä servicejä. Jospa jätetään ne minun serverit nyt rauhaan ja keskitytään johonkin muuhun. Ne ovat pyörineet vuosia ilman ongelmia ja niihin olen kyllä ajanut kriittiset tietoturvapätsit. Tämä siis lähti siitä kun sanottiin etten saa mitaleja uptimestä johon pyysin vain linkit noihin neljään tietoturvapäivitykseen.

Ehdotat parempia diilejä mutta et kerro mitä tai anna esimerkkejä. Enkä jaksa kirjoittaa kaikkea sanasta sanaan kun en ymmärrä nyt mihin tämä liittyy. Taitaa olla väärä foorumi näille asioille.

 

[JRan]

Laittoikoi joku apt list --upgradeable. Eikö sillä näy suoraan onko tietoturvapäivitys? Näkyy se tarkempi repo, onko security. Itse laitan nuo kaikki kyllä unattended-upgradesilla muutenkin päivittymään itsestään.

Juu eiköhän tämäkin riitä kertomaan, että voi hyvin päivittää.

Hirveää spekulointia ilman että tietää tarkemmin diilistä tai noiden servereiden vuokrista, kyllähän sen sen saa hätä tilanteissa kytketyllä KVM konsolilla heidän toimesta. Selität servereiden peilauksesta ei ole uutta tietoa. On backupitkin kyllä. Et tiedä edes mitä servicejä siellä pyörii, jopa kernelin debian stable backporttaukset hajottavat tiettyjä servicejä. Jospa jätetään ne minun serverit nyt rauhaan ja keskitytään johonkin muuhun. Ne ovat pyörineet vuosia ilman ongelmia ja niihin olen kyllä ajanut kriittiset tietoturvapätsit. Tämä siis lähti siitä kun sanottiin etten saa mitaleja uptimestä johon pyysin vain linkit noihin neljään tietoturvapäivitykseen.

Niin itse vastasin vaan kernel päivityksiin sekä uptime-ja downtime asiaan. Vastasin siis sen pohjalta mitä kirjoitit. Jos antamasi tiedot asiasta oli väärät tai puutteelliset, niin sitähän minä en toki voi tietää.

Ehdotat parempia diilejä mutta et kerro mitä tai anna esimerkkejä. Enkä jaksa kirjoittaa kaikkea sanasta sanaan kun en ymmärrä nyt mihin tämä liittyy. Taitaa olla väärä foorumi näille asioille.

Niin siis ei se kovin hyvältä diililtä kuulosta, että jos ongelmia ilmenee, niin sinun pitää lentää Saksaan tai Hollantiin korjaamaan asiaa. Myöskään en ole kuullut ikinä, että saisit oikeasti pääsyä kenenkään saliin, jos sinulla on siellä dedikoitu serveri.

Se että voinko antaa esimerkkejä, niin en toki näillä tiedoilla. Ei aavistustakaan, mitä teet koneilla, millainen infra vuokrattuna, mihin hintaan, onko sijainnilla merkitystä jne.

Ja toki tämä on varmasti täysin väärä keskustelu tähän. Edellisissä viesteissä puhuttiin edelleen ihan Linuxiin liittyvistä asioista:

- kernel päivitykset ja miten niitä uskaltaisi helpommin tehdä -> varmistetaan ennakkoon (tavalla tai toisella), että mikään ei hajoa
- uptime, millä ei ole mitään merkitystä
- downtime, mikä on erittäin tärkeä, jos tarjoat jotain asiakkaille/käyttäjille

 

[TripBlast]

Juu eiköhän tämäkin riitä kertomaan, että voi hyvin päivittää.


Niin itse vastasin vaan kernel päivityksiin sekä uptime-ja downtime asiaan. Vastasin siis sen pohjalta mitä kirjoitit. Jos antamasi tiedot asiasta oli väärät tai puutteelliset, niin sitähän minä en toki voi tietää.


Niin siis ei se kovin hyvältä diililtä kuulosta, että jos ongelmia ilmenee, niin sinun pitää lentää Saksaan tai Hollantiin korjaamaan asiaa. Myöskään en ole kuullut ikinä, että saisit oikeasti pääsyä kenenkään saliin, jos sinulla on siellä dedikoitu serveri.

Se että voinko antaa esimerkkejä, niin en toki näillä tiedoilla. Ei aavistustakaan, mitä teet koneilla, millainen infra vuokrattuna, mihin hintaan, onko sijainnilla merkitystä jne.

Ja toki tämä on varmasti täysin väärä keskustelu tähän. Edellisissä viesteissä puhuttiin edelleen ihan Linuxiin liittyvistä asioista:

- kernel päivitykset ja miten niitä uskaltaisi helpommin tehdä -> varmistetaan ennakkoon (tavalla tai toisella), että mikään ei hajoa
- uptime, millä ei ole mitään merkitystä
- downtime, mikä on erittäin tärkeä, jos tarjoat jotain asiakkaille/käyttäjille

Jep, jos jätetään tähän. Eikä spekuloida, hoida omat serverisi ja asiakkaasi.

 

[Rajatila]

Laitetaas omiakin mielipiteitä distroista muiden nähtäville kun kohta 20v ekasta linux kokeilusta takana.
Oma näkemykseni on nykyisin distroista että perus asiat ovat kaikissa lähes samat, vain paketin hallinta on eri.
Suurin osa vain kosmeettista maalia jonkun toisen distron päällä.

Debian ja sen johdannaiset...
-Perus Debian on erittäin vakaa, erinomainen serveri käyttöön.
-paketit vanhoja, mutta erittäin vakaita.
Samaan ryppääseen kuuluu myös Ubuntu
-en suosittele ubuntua suoraan vaan sen johdannaisia, linux mint tai pop os parhaimpia näistä.
-paljon ohjeita saatavilla netissä johtuen suuresta käyttäjä määrästä.
-snap on syöpää, jonka takia en voi suositella Ubuntua.

Red Hat
-suositten aloittelioille Fedoraa, joko gnomella tai kde plasmalla.
-dnf paketin hallinta joka parhaimmistoa distroista.
-Paketit fedorassa lähes tulkoon uusimpia, noin 1kk jäljessa Arch linuxia
-Fedora myös erinomainen pelaamiseen.
Suse linux
-kuuluu myös samaan sarjaan fedoran kanssa, erona yllä pitoa helpottava yast sovellus.
-valittavana rullaava julkaisu ja staattinen.

Gentoo
-Jos valmiiksi pakatut binäärit ovat liian vähän optimoituja, tämä on distrosi.
-Tarvitset viimmeisenkin pisaran koneen tehoista.
-Normi kernel on liian suuri, voit valita mitä omainsuuksia tarvitset.
-Sinulla on vain aikaa, ja luet sujuvasti ohjeita ja osaat soveltaa niitä.
-Kaikki käännetään suoraan lähdekoodista, nykyisin myös tarjolla valmiita binääripaketteja.
-Suosittelen asentamaan raudalle edes kerran, on erittäin opettavainnen kokemus.
-Systemd on mielestäsi roskaa, voit myös tietysti asentaa SystemD jos haluat.

Arch Linux
-BTW i use Arch
-Suosittelen jos jaksaa hieman harrastaa.
-Parhaat distrot EndervourOS ja Arco Linux, jos haluat vain asentaa arch:in ilman monen tunnin konffaamista.
-Saat aina uusimmat ominaisuudet ja viat mitä linuxille tulee.
-Tulet hajotamaan ja rakentamaan tätä uudelleen ja uudelleen.
-Distroista yksi kattavimmista Wiki:eistä, erinomainen paikka löytää tietoa.
-Ja RTFM!
-Jos haluat tietää mitä pellin alla tapahtuu asenna tämä komentolinjalta edes kerran.
-pelaamiseen erittäin hyvä distro

Ja jos haluat haastetta ja tietää vielä enemmän linuxista on myös suositeltavaa asentaa
-Void linux
-Linux from Scratch!
-Nix os

Ja toivottavasti linux:in käyttö vain helpottuisi tavalliselle käyttäjälle.
Nykyään tämäkin paranemaan päin, peruskäyttäjä ei halua/osaa käyttää komentolinjaa.

Itsellä pyörii koneissa ovat seuraavat distrot.
Arch linux pelailua varten, Serverissä pyörii on debian, ja kannettavassa Fedora 40.

Paluuta ei windowsin puolelle ole omalla kohdalla näköpiirissä,
Itseäni ottaa pattiin kun en voi valita koska päivitetään ja mitä komponentteja on käytössä.
Puukottamalla nämäkin onnistuvat, mutta linux rupeaa toimimaan myös pelailussa kiitos protonin.
Ja osa vanhemmista peleistä on helpompi saada toimimaan protonilla kuin uudemmalla windowsilla.

 

[Kaalip]

Laitetaas omiakin mielipiteitä distroista muiden nähtäville kun kohta 20v ekasta linux kokeilusta takana.
Oma näkemykseni on nykyisin distroista että perus asiat ovat kaikissa lähes samat, vain paketin hallinta on eri.
Suurin osa vain kosmeettista maalia jonkun toisen distron päällä.

Debian ja sen johdannaiset...
-Perus Debian on erittäin vakaa, erinomainen serveri käyttöön.
-paketit vanhoja, mutta erittäin vakaita.
Samaan ryppääseen kuuluu myös Ubuntu
-en suosittele ubuntua suoraan vaan sen johdannaisia, linux mint tai pop os parhaimpia näistä.
-paljon ohjeita saatavilla netissä johtuen suuresta käyttäjä määrästä.
-snap on syöpää, jonka takia en voi suositella Ubuntua.

Red Hat
-suositten aloittelioille Fedoraa, joko gnomella tai kde plasmalla.
-dnf paketin hallinta joka parhaimmistoa distroista.
-Paketit fedorassa lähes tulkoon uusimpia, noin 1kk jäljessa Arch linuxia
-Fedora myös erinomainen pelaamiseen.
Suse linux
-kuuluu myös samaan sarjaan fedoran kanssa, erona yllä pitoa helpottava yast sovellus.
-valittavana rullaava julkaisu ja staattinen.

Gentoo
-Jos valmiiksi pakatut binäärit ovat liian vähän optimoituja, tämä on distrosi.
-Tarvitset viimmeisenkin pisaran koneen tehoista.
-Normi kernel on liian suuri, voit valita mitä omainsuuksia tarvitset.
-Sinulla on vain aikaa, ja luet sujuvasti ohjeita ja osaat soveltaa niitä.
-Kaikki käännetään suoraan lähdekoodista, nykyisin myös tarjolla valmiita binääripaketteja.
-Suosittelen asentamaan raudalle edes kerran, on erittäin opettavainnen kokemus.
-Systemd on mielestäsi roskaa, voit myös tietysti asentaa SystemD jos haluat.

Arch Linux
-BTW i use Arch
-Suosittelen jos jaksaa hieman harrastaa.
-Parhaat distrot EndervourOS ja Arco Linux, jos haluat vain asentaa arch:in ilman monen tunnin konffaamista.
-Saat aina uusimmat ominaisuudet ja viat mitä linuxille tulee.
-Tulet hajotamaan ja rakentamaan tätä uudelleen ja uudelleen.
-Distroista yksi kattavimmista Wiki:eistä, erinomainen paikka löytää tietoa.
-Ja RTFM!
-Jos haluat tietää mitä pellin alla tapahtuu asenna tämä komentolinjalta edes kerran.
-pelaamiseen erittäin hyvä distro

Ja jos haluat haastetta ja tietää vielä enemmän linuxista on myös suositeltavaa asentaa
-Void linux
-Linux from Scratch!
-Nix os

Ja toivottavasti linux:in käyttö vain helpottuisi tavalliselle käyttäjälle.
Nykyään tämäkin paranemaan päin, peruskäyttäjä ei halua/osaa käyttää komentolinjaa.

Itsellä pyörii koneissa ovat seuraavat distrot.
Arch linux pelailua varten, Serverissä pyörii on debian, ja kannettavassa Fedora 40.

Paluuta ei windowsin puolelle ole omalla kohdalla näköpiirissä,
Itseäni ottaa pattiin kun en voi valita koska päivitetään ja mitä komponentteja on käytössä.
Puukottamalla nämäkin onnistuvat, mutta linux rupeaa toimimaan myös pelailussa kiitos protonin.
Ja osa vanhemmista peleistä on helpompi saada toimimaan protonilla kuin uudemmalla windowsilla.

Oli kyl niin hyvä postaus et ketjun voi melkein lukottaa tän jälkeen

 

[Rajatila]

Oli kyl niin hyvä postaus et ketjun voi melkein lukottaa tän jälkeen

Kiitoksia kiitoksia, kunhan omat 2 markkaa kävin laittamassa ilmoille.
Tullut hypittyä niin paljon eri distroja vuosien varrella läpi että jotain mielipiteitä jäänyt niistä.
Tosin aina kannataa muistaa että mikä toimii minulle ei ole ratkaisu kaikille.

 

[Grizzle]

Tuntuu olevan hankalaa löytää hyvä distro, jossa työpöytänä KDE ja ei snappia. Kubuntua olen käyttänyt niin kauan, että en edes muista, milloin asensin sen ensimmäistä kertaa. Snap vaan ei oo mun juttu niin pakko tässä on katsella muita distroja.

Testasin Fedoraa yhdellä koneella, mutta oli huomattavasti hitaampi käynnistymään kuin Kubuntu, vaikka Kubuntu koneessa 50% hitaampi prossu ja muutenkin vanhempaa rautaa. En myöskään tykännyt Windowsmaisesta boottailusta aina päivityksiä asennettaessa. Varsinkin kun niitä päivityksiä pukkaa tulemaan lähes päivittäin.

Pop os taitaa pakottaa asentamaan Gnomen (viimeisin hyvä versio oli 1.4, enää en suostu koskemaan) ja vasta sitten voi asentaan KDE:n. Sitten pitäisi vielä poistaa Gnome ja toivoa, että mitään ei mene rikki. Liikaa säätämistä.

Mintiin ei saa enää KDE:tä.

Gentoo on tullut testattua 20 vuotta sitten kun olin nuori ja jaksoin säätää. Enää se tai Arch tms. jaksa kiinnostaa. Gentoo oli kyllä huippu kun USE-flageilla pystyi valitsemaan, mitä ominaisuuksia softaan käännetään mukaan. Ei tarvinnut asentaa mitään, mitä ei tarvinnut. Toisaalta sitten flagien muuttaminen pakotti kääntämään uudestaan kaikki niitä käyttävät softat

 

[sbasil]

Tuntuu olevan hankalaa löytää hyvä distro, jossa työpöytänä KDE ja ei snappia. Kubuntua olen käyttänyt niin kauan, että en edes muista, milloin asensin sen ensimmäistä kertaa. Snap vaan ei oo mun juttu niin pakko tässä on katsella muita distroja.

Testasin Fedoraa yhdellä koneella, mutta oli huomattavasti hitaampi käynnistymään kuin Kubuntu, vaikka Kubuntu koneessa 50% hitaampi prossu ja muutenkin vanhempaa rautaa. En myöskään tykännyt Windowsmaisesta boottailusta aina päivityksiä asennettaessa. Varsinkin kun niitä päivityksiä pukkaa tulemaan lähes päivittäin.

Pop os taitaa pakottaa asentamaan Gnomen (viimeisin hyvä versio oli 1.4, enää en suostu koskemaan) ja vasta sitten voi asentaan KDE:n. Sitten pitäisi vielä poistaa Gnome ja toivoa, että mitään ei mene rikki. Liikaa säätämistä.

Mintiin ei saa enää KDE:tä.

Gentoo on tullut testattua 20 vuotta sitten kun olin nuori ja jaksoin säätää. Enää se tai Arch tms. jaksa kiinnostaa. Gentoo oli kyllä huippu kun USE-flageilla pystyi valitsemaan, mitä ominaisuuksia softaan käännetään mukaan. Ei tarvinnut asentaa mitään, mitä ei tarvinnut. Toisaalta sitten flagien muuttaminen pakotti kääntämään uudestaan kaikki niitä käyttävät softat

OpenSuse? Ollut nyt itselläni Fedoran jälkeen ehkä puoli vuotta (?) eikä valittamista. Tumbleweed (rolling release) on toiminut koko lailla ongelmitta. Päivitysten takia ei toki Fedoraakaan tarvitse buutata, jos asentaa ne terminaalissa.

 

[Grizzle]

OpenSuse? Ollut nyt itselläni Fedoran jälkeen ehkä puoli vuotta (?) eikä valittamista. Tumbleweed (rolling release) on toiminut koko lailla ongelmitta. Päivitysten takia ei toki Fedoraakaan tarvitse buutata, jos asentaa ne terminaalissa.

Asennuksessa varmaankin saa valita jonkun muun tiedostojärjestelmän kuin BTRFS? Käsittääkseni se on Susessa oletuksena. Sen työkaluohjelmistot ovat vielä raakileita ja ei kiinnosta alkaa kysellä jossain postituslistoilla ohjeita tiedostojärjestelmän korjaamiseen jos se menee sekaisin.

 

[Kaalip]

Tuntuu olevan hankalaa löytää hyvä distro, jossa työpöytänä KDE ja ei snappia. Kubuntua olen käyttänyt niin kauan, että en edes muista, milloin asensin sen ensimmäistä kertaa. Snap vaan ei oo mun juttu niin pakko tässä on katsella muita distroja.

Testasin Fedoraa yhdellä koneella, mutta oli huomattavasti hitaampi käynnistymään kuin Kubuntu, vaikka Kubuntu koneessa 50% hitaampi prossu ja muutenkin vanhempaa rautaa. En myöskään tykännyt Windowsmaisesta boottailusta aina päivityksiä asennettaessa. Varsinkin kun niitä päivityksiä pukkaa tulemaan lähes päivittäin.

Pop os taitaa pakottaa asentamaan Gnomen (viimeisin hyvä versio oli 1.4, enää en suostu koskemaan) ja vasta sitten voi asentaan KDE:n. Sitten pitäisi vielä poistaa Gnome ja toivoa, että mitään ei mene rikki. Liikaa säätämistä.

Mintiin ei saa enää KDE:tä.

Gentoo on tullut testattua 20 vuotta sitten kun olin nuori ja jaksoin säätää. Enää se tai Arch tms. jaksa kiinnostaa. Gentoo oli kyllä huippu kun USE-flageilla pystyi valitsemaan, mitä ominaisuuksia softaan käännetään mukaan. Ei tarvinnut asentaa mitään, mitä ei tarvinnut. Toisaalta sitten flagien muuttaminen pakotti kääntämään uudestaan kaikki niitä käyttävät softat

Eikai sitä Gnomea tarvi sieltä poistaa vaikka KDE käyttääkin.

Asennuksessa varmaankin saa valita jonkun muun tiedostojärjestelmän kuin BTRFS? Käsittääkseni se on Susessa oletuksena. Sen työkaluohjelmistot ovat vielä raakileita ja ei kiinnosta alkaa kysellä jossain postituslistoilla ohjeita tiedostojärjestelmän korjaamiseen jos se menee sekaisin.

Mitä ongelmia BTRFS? Itsellä Arch tuolla tiedostojärjestelmällä ja hyvin on toiminut, tässäkin oli alunperin Budgie ja asensin KDE vaan päälle ja hyvin on toiminut.

 

[JRan]

Asennuksessa varmaankin saa valita jonkun muun tiedostojärjestelmän kuin BTRFS?

Asennuksessa voi valita tiedostojärjestelmän, mutta itse en kyllä valitsisi tänä päivänä muuta, kuin juuri btrfs:n jos se on saatavilla. Erittäin näppärä käytössä, pystyy helposti myöhemmin lisätä tilaa, vaikka kokonaan eri fyysiseltä levyltä jne. Eikä toi nyt yli 15 vuotta vanha projekti ihan niin raakile ole. Toki jos sitä johonkin ext2:seen vertaa, mutta itseä ainakin kiinnostaa ominaisuudet, jotka on vienyt Linux tiedostojärjestelmät sinne ZFS:n suuntaan.

 

[Mukava]

Eikös Suse mm konfiguroi snapperin / snapshot tuen vakiona jo asennuksen jälkeen mukaan, ja automatisoi tuon snapshottien ottamisen esim päivitysten yhteydessä, joka sitten mahdollistaa että voi suoraan bootloaderista bootata vanhempaan snapshottiin jos vaikka päivitys jotain sattuisi rikkomaan.

Itsekin olen käyttänyt btrfs:ää jo pitemmän aikaa, ja fedorakin otti sen jo aikoja sitten vakioksi käyttöön.

 

[TemeV]

Päivitysten takia ei toki Fedoraakaan tarvitse buutata, jos asentaa ne terminaalissa.

Saa sen ihan asetuksistakin niin, että päivitykset asentuu heti.

Oletuksena päivitykset asentuu bootin kautta, koska se on turvallisempaa. Tuossa on jonkinlainen mahdollisuus, että päivityksen jälkeen levyllä olevat tiedostot ja ajossa olevat softat on eriparia, mikä aiheuttaa konfliktia. Käytännössä en ole kyllä huomannut mitään ongelmia, vaikka vuosikaudet olen asentanut päivitykset milloin sattuu ja bootannut sitten kun muistaa. Kai se on ihan fiksua, että oletusasetukset on sieltä turvallisemmasta päästä, ja jätetään sitten käyttäjän vastuulle jos niitä haluaa muuttaa.

 

[Grizzle]

Mitä ongelmia BTRFS?

Tänne tulee sähköt ilmajohtoja pitkin, joten on todennäköisempää, että tiedostojärjestelmää voi joutua korjaamaan. UPS olisi tietysti ratkaisu tähän ja kannettavilla ei ole ongelmaa. On kaksi pöytäkonetta eri huoneissa niin useita satasia saisi laittaa laitteisiin. Siihen päälle muutaman vuoden välein pitää uusia akut.

Tiedostojärjestelmänä BTRFS voi olla hyvä, sitä en kiistä. Mutta pitäisi olla myös ne työkalut korjaukseen kunnossa ja sitä ne eivät vielä ole. Susen Tukiartikkeli on kyllä viime vuodelta, mutta luulisi heidän sitä päivittävän. Lainaus sieltä: " WARNING: If in doubt, open a case with Support. 'btrfs check --repair' run with a version which can't fix the particular issue might make things worse." Kuluttajalla kun ei ole tukea käytettävissä niin jäät foorumien ja postituslistojen varaan.

Mulle riittää hyvin EXT4 ominaisuudet, koska olen jo säätämiseni säätänyt ja nyt haluan vain käyttää konetta mahdollisimman vähällä vaivalla. Tiedostojärjestelmä pitää olla mulle "format and forget." Ymmärrän kyllä, että joku toinen voi olla kiinnostunut niiden kanssa touhuamaan ja pitää ollakin. Muuten meillä olisi vain joku yksi kivikautinen tiedostojärjestelmä jos ne ei ketään kiinnostaisi.

 

[Grizzle]

Oletuksena päivitykset asentuu bootin kautta, koska se on turvallisempaa. Tuossa on jonkinlainen mahdollisuus, että päivityksen jälkeen levyllä olevat tiedostot ja ajossa olevat softat on eriparia, mikä aiheuttaa konfliktia. Käytännössä en ole kyllä huomannut mitään ongelmia, vaikka vuosikaudet olen asentanut päivitykset milloin sattuu ja bootannut sitten kun muistaa. Kai se on ihan fiksua, että oletusasetukset on sieltä turvallisemmasta päästä, ja jätetään sitten käyttäjän vastuulle jos niitä haluaa muuttaa.

Unixeissa inodet hanskaa muuttuneet tiedostot, joka vähentää ongelmia ja uudelleen käynnistyksen tarvetta päivitysten jälkeen. Itse käytän needrestart nimistä työkalua, jolla ainakin Debian-pohjaisissa distroissa saa uudelleenkäynnistettyä tarvittavat palvelut päivitysten jälkeen.

 

[ZarekX]

Laitetaas omiakin mielipiteitä distroista muiden nähtäville kun kohta 20v ekasta linux kokeilusta takana.
Oma näkemykseni on nykyisin distroista että perus asiat ovat kaikissa lähes samat, vain paketin hallinta on eri.
Suurin osa vain kosmeettista maalia jonkun toisen distron päällä.

Debian ja sen johdannaiset...
-Perus Debian on erittäin vakaa, erinomainen serveri käyttöön.
-paketit vanhoja, mutta erittäin vakaita.
Samaan ryppääseen kuuluu myös Ubuntu
-en suosittele ubuntua suoraan vaan sen johdannaisia, linux mint tai pop os parhaimpia näistä.
-paljon ohjeita saatavilla netissä johtuen suuresta käyttäjä määrästä.
-snap on syöpää, jonka takia en voi suositella Ubuntua.

Red Hat
-suositten aloittelioille Fedoraa, joko gnomella tai kde plasmalla.
-dnf paketin hallinta joka parhaimmistoa distroista.
-Paketit fedorassa lähes tulkoon uusimpia, noin 1kk jäljessa Arch linuxia
-Fedora myös erinomainen pelaamiseen.
Suse linux
-kuuluu myös samaan sarjaan fedoran kanssa, erona yllä pitoa helpottava yast sovellus.
-valittavana rullaava julkaisu ja staattinen.

Gentoo
-Jos valmiiksi pakatut binäärit ovat liian vähän optimoituja, tämä on distrosi.
-Tarvitset viimmeisenkin pisaran koneen tehoista.
-Normi kernel on liian suuri, voit valita mitä omainsuuksia tarvitset.
-Sinulla on vain aikaa, ja luet sujuvasti ohjeita ja osaat soveltaa niitä.
-Kaikki käännetään suoraan lähdekoodista, nykyisin myös tarjolla valmiita binääripaketteja.
-Suosittelen asentamaan raudalle edes kerran, on erittäin opettavainnen kokemus.
-Systemd on mielestäsi roskaa, voit myös tietysti asentaa SystemD jos haluat.

Arch Linux
-BTW i use Arch
-Suosittelen jos jaksaa hieman harrastaa.
-Parhaat distrot EndervourOS ja Arco Linux, jos haluat vain asentaa arch:in ilman monen tunnin konffaamista.
-Saat aina uusimmat ominaisuudet ja viat mitä linuxille tulee.
-Tulet hajotamaan ja rakentamaan tätä uudelleen ja uudelleen.
-Distroista yksi kattavimmista Wiki:eistä, erinomainen paikka löytää tietoa.
-Ja RTFM!
-Jos haluat tietää mitä pellin alla tapahtuu asenna tämä komentolinjalta edes kerran.
-pelaamiseen erittäin hyvä distro

Ja jos haluat haastetta ja tietää vielä enemmän linuxista on myös suositeltavaa asentaa
-Void linux
-Linux from Scratch!
-Nix os

Ja toivottavasti linux:in käyttö vain helpottuisi tavalliselle käyttäjälle.
Nykyään tämäkin paranemaan päin, peruskäyttäjä ei halua/osaa käyttää komentolinjaa.

Itsellä pyörii koneissa ovat seuraavat distrot.
Arch linux pelailua varten, Serverissä pyörii on debian, ja kannettavassa Fedora 40.

Paluuta ei windowsin puolelle ole omalla kohdalla näköpiirissä,
Itseäni ottaa pattiin kun en voi valita koska päivitetään ja mitä komponentteja on käytössä.
Puukottamalla nämäkin onnistuvat, mutta linux rupeaa toimimaan myös pelailussa kiitos protonin.
Ja osa vanhemmista peleistä on helpompi saada toimimaan protonilla kuin uudemmalla windowsilla.

Gentoo tuli hakkattu silloin aikonaan muutama vuotta kun piti sadaa serveri.
Mulla on vielä tallessa se nippu paperia missä oli ohjeet miten asenetaan se.
Rauta päivityksen jälkeen tuli ubuntu hankittu kun oli helpompi asentaa ja vähän säätöä.
Se vaitu sitten kubuntu kun piti saadaa kevyempi järjestelmä.

 

[Dudem]

Tuli eilen viimein tartuttua härkää sarvista ja asennettua uusi NVMe koneeseen. Eli Windows (10) levy lähti pois ja nyt tilalle sitten Linuxia. Fedora 40 + KDE oli alkuperäinen valinta, siihen asti meni sillälailla melkein ok kun tuli aika laittaa Nvidian näytönohjaimelle ajuria ja sehän vaatikin sitten netistä löytyineiden asioiden perusteella aikamoista "koodaamista" kun sai käsin säätää homman kanssa eikä lopputulos ollut mitä halusin, esim. jäi asentumatta Nvidian ohjauspaneeli. Tätä ennen toki jouduin asentamaan koko paskan uusiksi kun ajattelin, että teen root käyttäjän erikseen (asennusohjelmassa) ja no eihän sitten koko tunnus toiminut, ehkä kirjoitusvirhe ehkä joku muu, en tiedä. En enää muista mikä lopuksi katkaisi kamelinselän, mutta Kubuntu lähti lataukseen ja pääsin taas konsoliin leikkimään kun eipä Fedorassa ilmeisesti ollutkaan suoraan mitään graafista ISO asentajaa. Mutta sainpa asennusmedian luotua, eikä ollut varsinaisesti vaikeata tehdä sitä manuaalisesti.

Kubuntu asentui nätisti ja kun tuli aika asentaa Nvidian ajurit, niin kävin tökkäämässä ajurien hallinnasta ajurit ja siinäpä se. Fedorassa paljon paremmin kertoo mikä on aseman sarjanumero, toisin kuin Kubuntussa näkyy vain aseman numerointi/sijainti/paikka mikä se virallinen nimitys olikaan. Tämä siis siksi kun koneessa on 2 kappaletta Kingston KC3000 tikkua ja ne ovat samankokoisia vielä, enkä laiskuuttatani jaksanut irroittaa 2. levyä pois, tyhmää enkä suosittele. Toki pystyi päättelemään kumpi on kampi kun 0 levy on se mihin ei saa koskea.

Ubuntu on itselle tuttu jakelu ihan sitä kautta, että tuota on asennettu vuosikaudet vanhempien koneisiin ja käytin sitä pääasiallisesti joku 6kk muutamia vuosia sitten. En vain pidä Gnomesta sitten yhtään ja KDE vaikuttaa huomattavasti visuaalisesti paremmalta vaihtoehdolta.

Snappien kanssa on ollut tappelua äidin koneessa vuosikaudet, kun aina päivittäessä se alkaa vinkumaan snap store oli käytössä tai joku muu snap on käynnissä ym ja tämä on siitä perseestä ettei äiti noita ongelmia ole kykyneväinen hoitamaan, niin ylimääräistä tuki hommaa tullut siitä. Snap tai flatpak ja mitä nämä nyt olivatkin, niin en ole pysynyt mukana kelkassa, kun seuraan epäsäännöllisen säännöllisesti Linux maailmaa ja Windows/DOS sekä exe:t on tutut reilun 30 vuoden aikana.
Tosin kiitos eräälle kaverille joka, muistaakseni 2007 tutustutti Linuxiin Debianin kautta. Tuota ennen taisin jotain Red Hat Linuxia asentaa kun ostin poltetut levyt netistä ja siitä nyt ei tullut yhtään mitään. No ehkä pääsin työpöydälle asti, en muista.

On tässä vielä hommaa, kun haluan 2. levyltä talteen varmuuskopiot ja muuttaa sen Linux tuettuun muotoon sekä asentaa Steamin pelikirjaston sinne. Yksi positiivinen asia mikä on muuttunut vuosia sitten olleen Ubuntu käytön, nyt saa ainakin KDE:ssä tehtyä helposti pikakuvakkeita työpöydälle. Tarkoitus olisi nyt jatkossa pysyä Linux käyttäjänä, katsotaan miten etenee.

 

[Mukava]

Fedorassa pitäisi riittää ihan tämän ohjeen avuilla: Howto/NVIDIA - RPM Fusion

Ja boottitikkuja voi tehdä graafisella Fedora Media Writerilla

 

[Hilllo]

Debianilla nyt ajettu aika pitkään. Pakko myöntää, että muutos Windowsista oli hyvä ja paluuta ei todennäköisesti ole. Pelattuakaan ei tule enää pahemmin ja kaikki softat on tähän mennessä saatu ainakin pyörimään, vaikka hieman säätöä ollutkin osan kanssa.

 

[Bahamies]

En nyt löytänyt parempaa ketjua tälle niin kysyn täällä.

Miten tuon kuvassa oranssin ikonin (tulee näkyviin aina kun mikään sovellus toistaa ääntä) saa disabloitua kokonaan? Tuo tieto on minulle aivan turha ja silmää ärsyttää kun yksi ikoni ruudulla ilmenee ja katoaa tasaisin väliajoin. Tuo ikoni on siis ruudun yläpalkissa oletuksena. En itse keksi edes, että mikä tuon ikonin nimi itsessään on. Löytyy käyttiksestä Ubuntu 24.04.1 LTS.

 

[lxmo]

En nyt löytänyt parempaa ketjua tälle niin kysyn täällä.

Miten tuon kuvassa oranssin ikonin (tulee näkyviin aina kun mikään sovellus toistaa ääntä) saa disabloitua kokonaan? Tuo tieto on minulle aivan turha ja silmää ärsyttää kun yksi ikoni ruudulla ilmenee ja katoaa tasaisin väliajoin. Tuo ikoni on siis ruudun yläpalkissa oletuksena. En itse keksi edes, että mikä tuon ikonin nimi itsessään on. Löytyy käyttiksestä Ubuntu 24.04.1 LTS.

Tuo oranssi ikoni näyttää minun silmääni ihan mikrofonilta ja omien, nopeiden testailuiden perusteella vaikuttaisi tulevan näkyviin silloin, kun jokin sovellus, kuten esimerkiksi Discord, käyttää mikrofonia. Ainakaan asetuksista tuota kuvaketta ei taida saada pois näkyvistä eli jonkin asteinen järjestelmän puukottaminen lienee ainoa vaihtoehto.

 

[TemeV]

Tuo oranssi ikoni näyttää minun silmääni ihan mikrofonilta ja omien, nopeiden testailuiden perusteella vaikuttaisi tulevan näkyviin silloin, kun jokin sovellus, kuten esimerkiksi Discord, käyttää mikrofonia. Ainakaan asetuksista tuota kuvaketta ei taida saada pois näkyvistä eli jonkin asteinen järjestelmän puukottaminen lienee ainoa vaihtoehto.

Eiköhän siinä kannata katsella, että mikä softa sitä mikkiä käyttää ja korjata se. Kai sen Gnomessakin näkee tuon äänikuvakkeen takaa sovelluskohtaisesti. Ihan hyvä ominaisuus tuo on kuitenkin, niin huomaa jos joku kuuntelee, kun ei pitäisi.

 

[Bahamies]

Tuo oranssi ikoni näyttää minun silmääni ihan mikrofonilta ja omien, nopeiden testailuiden perusteella vaikuttaisi tulevan näkyviin silloin, kun jokin sovellus, kuten esimerkiksi Discord, käyttää mikrofonia. Ainakaan asetuksista tuota kuvaketta ei taida saada pois näkyvistä eli jonkin asteinen järjestelmän puukottaminen lienee ainoa vaihtoehto.

Tähän tulokseen itsekin tulin. Ei auta kuin tottua, en jaksaisi alkaa puukottamaan dconfilla vaan huomatakseni, että joku päivitys aina välillä tuon muuttaa.

Eiköhän siinä kannata katsella, että mikä softa sitä mikkiä käyttää ja korjata se. Kai sen Gnomessakin näkee tuon äänikuvakkeen takaa sovelluskohtaisesti. Ihan hyvä ominaisuus tuo on kuitenkin, niin huomaa jos joku kuuntelee, kun ei pitäisi.

Niin, ikoni on mikistä, mutta tuo seuraa kaiutinten käyttöä. Hyvin erikoista, mutta helposti toistettavissa esimerkiksi Youtubea katsomalla selaimessa. Ja ei, en ole antanut Firefoxissa millekään sivulle lupaa mikrofonin käyttöön. Discord on taustalla päällä, mutta en ole millään voice channelilla.

 

[Barbarossa]

Discord on taustalla päällä, mutta en ole millään voice channelilla.

Ottaen huomioon mitä kaikkea sille kuulumatonta Discord tonkii, en olisi pätkääkään yllättynyt vaikka se kuuntelisi mikin kautta silloinkin kun ei tarvitse...

 

[Bahamies]

Ottaen huomioon mitä kaikkea sille kuulumatonta Discord tonkii, en olisi pätkääkään yllättynyt vaikka se kuuntelisi mikin kautta silloinkin kun ei tarvitse...

Käytän modattua Discord clientiä (Vesktop), jonka pitäisi olla hieman parempi yksityisyyden suhteen. Ei tuo mahdotonta ole, mutta kun se ikonin ilmestyminen korreloi täysin mediatoiston kanssa. Tämä on helppo todentaa näin:
- Kirjaudu sisään, älä avaa selainta tai muuta mediaa toistavaa sovellusta --> Ei ikonia
- Käynnistä selain ja ala toistaa mediaa --> Ikoni ilmestyy
- Pysäytä video/musiikki --> Ikoni katoaa 3 sekunnin viiveellä

Saman saa toistettua millä vaan mediatoistimella. Eiköhän tuo vaan ole joku Gnomen oletustoimintatapa. Itse tykkään siitä, että työkalupalkit yms. staattiset elementit näytöllä pysyvät staattisena.

E: Solved! Pulseeffects tuon teki. Käytän tuota softaa kuulokkeiden eq-profiilia varten, vaihdoin Easyeffectsiin niin ikoni katosi. Ratkesi sillä, että tein läppärillä (jolla pyörii sama käyttis) saman testin ja ikonia ei ilmestynyt. Sitten vaan vertailin asennettuja äänentoistoon liittyviä softia ja läppärillä oli Easyeffects.

 

[Barbarossa]

E: Solved! Pulseeffects tuon teki. Käytän tuota softaa kuulokkeiden eq-profiilia varten, vaihdoin Easyeffectsiin niin ikoni katosi. Ratkesi sillä, että tein läppärillä (jolla pyörii sama käyttis) saman testin ja ikonia ei ilmestynyt. Sitten vaan vertailin asennettuja äänentoistoon liittyviä softia ja läppärillä oli Easyeffects.

PulseEffects on melkoisen vanha softa ja käyttää nimensä mukaisesti pelkästään PulseAudiota.. vaihtoi nimensä jo vuosia sitten EasyEffectsiksi siirryttyään PipeWireen. Sehän luo virtuaalisia input/output laitteita ja varmaankin tämä PulseEffectsin PA-rajapinnan kautta luoma virtuaalinen input on tuon Gnomen pökäleen mielestä näyttänyt mikrofonilta tmv. inputilta syystä X.

 

[Bahamies]

PulseEffects on melkoisen vanha softa ja käyttää nimensä mukaisesti pelkästään PulseAudiota.. vaihtoi nimensä jo vuosia sitten EasyEffectsiksi siirryttyään PipeWireen. Sehän luo virtuaalisia input/output laitteita ja varmaankin tämä PulseEffectsin PA-rajapinnan kautta luoma virtuaalinen input on tuon Gnomen pökäleen mielestä näyttänyt mikrofonilta tmv. inputilta syystä X.

Kaikenlaista sitä oppii. Viimeksi käytin Linuxia päivittäin vuosikymmen sitten, sen jälkeen vai palvelimissa, joten nämä työpöytäympäristöjen erikoisuudet ovat ihan uusi alue. En edes tuota tiennyt, että Pulseeffects oli ikivanha softa.

 

[soundmodel]

Mielestäni distrot olisi parempi toteuttaa Debian/Ubuntu-konfiguraatioina kuin erillisinä forkeina. Erillinen fork tarkoittaa suurempaa muutosta kuin vain saman järjestelmän konfigurointi.

Debiankaan ei suosittele forkaamaan, mikäli muutos voidaan toteuttaa moduulina.

Ehkä osasyy distrohelliin on, että moni forkkaa tarpeettomasti.

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com