Linux distrokeskustelu

Yleisesti vastaan vielä että distroissahan pohjimmiltaan erona on lähinnä repot ja näiden myötä päivitystahti, ja paketinhallintasovellus. Kerneliä voi muokata parametreillä ja DE:t ja muut paketit saa periaatteessa toimimaan distrossa kuin distrossa, eli itse sanoisin että distron valinnassa kannattaa miettiä vain mitä paketinhallintaa haluaa käyttää, ja löytyykö repoista haluaamansa ohjelmistot. Loput pitäisi kyllä teoriassa saada toimimaan alustasta riippumatta jos se jollekkin linuxille on tehty. Esim. Soluksesta tykkäsin itse muuten mutta repoista ei löydy kaikkea haluamaani. Distrohan vain paketoi läjän kehittäjiensä tarpeelliseksi katsomia ohjelmia samoihin kuoriin helppouden takia. Jos jaksaa itse nähdä hieman vaivaa ei tämä ole merkityksellistä.

Sinänsä ymmärrän kyllä pointin että miksi distroja pitää olla niin paljon, se pirstaloi kenttää ja ajaa uusia käyttäjiä pois kun valinnanvaraa on "liikaa". Toki tämä on kuitenkin myös linuxin paras puoli. Säästyy säätämiseltä jos johonkin distroon on jo valmiiksi paketoitu haluamansa kattaus ohjelmistoja ja ominaisuuksia joten käytön aloittaminen on helpompaa. Kunhan vain tietää mitä sisältyy mihinkin. Itsekin aloitin Käyttämään Manjaro/EndeavourOS josta siirryin puhtaaseen Archiin kun ymmärrys oli kasvanut ja tiesin mitä haluan järjestelmältäni niin jää sitten noissa paketeissa olevat itselleni turhat tauhkat pois.
 
Mutta mikäänhän ei takaa, että distrot ovat yhteensopivia. Ts. ne voivat tuottaa omia asioitaan. En tiedä Linuxeista, mutta esim. OpenBSD:ssä on oma versio linux-gcc:stä.

Lopulta tämä johtaa siihen, että pitää valita distrot, joita käyttää, tai koodata Javaa. Tai herättää LSB.

Esim. BSD on jo tästäkin syystä parempi. Rajoitettu määrä distroja.
Ei kyllä kannata vertailla *BSD:tä ja Linuxia.

Distrot eivät sinällään tuota mitään "omia asioitaan" vaan paketoivat upstreamin tuottamaa tavaraa. Tietysti isoimmat (Ubuntu, Debian, Fedora ja varmaan myös Arch) ovat sitten kehittäjien osalta hyvin mukana näiden kehittäjien joukossa. Esim RedHat/Fedora ja Ubuntu ovat hyvin pitkälti mukana Gnomen ja KDE:n kehityksessä, nuo ovat kuitenkin ne pääasialliset DE:t mitä normaalisti käytetään ja tarjotaan.

Distrot voivat sitten tehdä paketteihin pieniä muutoksia tai patcheja mutta nämä ovat hyvinkin harvassa ja kokonaisuuten ajetaan sitä upstreamin tuottamaa koodia.

Ehkä tuo on sitten BSD-puolella hyvinkin erilaista kun siellä on FreeBSD ja esim OpenBSD jotka keskittyvät hieman erilaisiin näkökantoihin.
 
BSD osoittaa, että funktionaalisuus on mahdollista paketoida n. kahteen tai neljään erilaiseen distroon, jotka eivät ole keskenään vaihdettavia, mutta joiden välillä on jonkin verran yhteensopivuutta.
Ei se kyllä osoita juuri kuin sen, että BSD:n suoso/käyttöaste on niin paljon pienempi kuin mitä Linuxilla.

Linux taasen osoittaa sen, että se koodi on mahdollista ympätä oikeastaan "mihin tahansa" distroon ja se toimii ilman mitään sen kummempia temppuja. Ja nämä ovat ns vaihdettavia eli voit vaihtaa Archista vaikka Fedoraan ja samat hommat löytyy sieltä ja toimivat oikeastaan ihan samoin.

Siinä olet ehkä oikeassa ettei mitään tarvetta 200 eri distrolle olekaan, ja suurin osa onkin jotain yksittäisiä "tein tämän omaan käyttöön ja laitoinkin jakoon". Noh ei niitä ole pakko käyttää ja käyttäjämäärät näiden muutaman ison (ubuntu,fedora,arch, debian) ulkopuolella ovatkin aika minimaalisia. JA suurinosa näistä pohjautuu luultavasti Ubuntuun/Debianiin tai Archiin.
 
Edelleen, ne paketit ei siirry distrojen välillä tuosta vaan. Eikä välttämättä lähdekoodikaan.
Ihan eri asia puhua jostain että voitko asetnaa BSD:n kernelin linuxiin kuin siitä että GNU/Linux:lle tuotettu lähdekoodi ei olisi yhteensopiva distrojen välillä.

Kyllä ne aika pitkälti siirtyy, edelleen. Tottakai jos jotain pakettimanageria haluaa käyttää niin se vaatii paketoinnin.

Ja etenkin se, että se lähdekoodi on pohjimmiltaan yhteensopiva ellei itse kehittäjä ole tehnyt jotain todella typerää.
 
Minusta Archissa on hyvä tilanne, kun kaikki paketit saa joko suoraan paketinhallinnasta tai AUR:ista. Ei ole tullut vielä sellaista tilannetta vastaan, että pitäisi etsiä paketteja jotain muuta kautta.
 
Minusta Archissa on hyvä tilanne, kun kaikki paketit saa joko suoraan paketinhallinnasta tai AUR:ista. Ei ole tullut vielä sellaista tilannetta vastaan, että pitäisi etsiä paketteja jotain muuta kautta.
Jep yksi suurimpia Archin vahvuuksia. Fedoralla on COPR ja Ubuntulla PPA:ta mutta ei noiden (etenkään copr:n pakettimäärä) pääse lähellekään sitä mitä AUR tarjoaa.

Itsekin vaihdoin viikonloppuna läppärille pitkän Fedora Atomic (Bluefinproject.io) tilalle Archin (CachyOS) ja vaikka nämä ovat pohjaratkaisuiltaan täysin erilaiset (atomic / immutable vs "normi") nin kyllä tämä Arch-pohja on edelleen vaan hyvä.
 
Mikäli taas lähdekoodi siirtyy helposti, niin tämä suosittaa, että distrot eivät tosiasiassa ole kovin erilaisia, joten niiden erot ovat lähinnä kosmeettisia.
Päällisien puolin kyllä juuri näin, kuten jo useasti tässäkin langassa todettu. Suurin osa pohjautuu Ubuntuun/Archiin/Fedoraan ja mahdollisesti tarjoavat kustomoidun (teemat,ikonit jne) DE:n (KDE/Gnome jne) ja mahdollisesti teemat grubiin ja plymouthiin.
 
Jos nyt vielä omaa näkemystä jatkaen niin jakeluja on erilaisia sen takia että kuka tahansa jolla on osaamista voi ottaa sen "puhtaan" Arch/Debian/tmv. pohjan ja ruveta asenteleen tarvitsemansa DE/Selain/Toimisto-ohjelmistot/Pelit/Novideo ajurit/pipewire/pulseaudio/grub/systemd-boot ja muut vastaavat itse.
Distrot sitten paketoivat näistä valitsemansa paketit ja DE:n samoihin kuoriin niin käyttäjän ei tarvitse osata juuri mitään. Distro yleensä pohjautuu johonkin näistä "pääjakeluista" ja siihen on sitten leivottu valmiiksi KDE/GNOME/nvidia ajurit/steam/libreoffice/firefox sun muut kikkareet jotta käyttäjän ei tarvi.
Näitä tarvii lähinnä siksi että linuxin käytön aloittaminen olisi helpompaa. Kokeneemmat käyttäjät sitten rakentavat oman systeeminsä palikoista, samat palikat ne on mitä käytetään mutta valinta mitä asentaa on itsellä eikä jakelun kehittäjillä.

Se on ihan totta että ei linux tarvisi kuin yhden distron mutta sitten käytön aloittamisen kynnys olisi huomattavan korkea, koska tämän yhden jakelun pitäisi olla riittävän puhdas jotta se kelpaisi useimmille, eikä se silti ikinä kelpaisi kaikille joten niitä jakeluita rupeaisi sikiämään lisää kuitenkin.
 
Vähän offtopic skyshowtime suoratoisto ei toimi linuxilla ihan vaan varoituksena että jos joku on tilaamassa
 
Sen verran sattui vahingossa vastaan vielä aihetta sivuten, että joku tuota samaa näytti pohtineen vähä aikaa sitten podcastin muodossa:


Tiivistetysti keskustelu meni jotakuinkin seuraavasti:
>Käytän Debiania koska se soveltuu hyvin omaan käyttöön, en ole aikoihin muuta käyttänyt. Perusteena stabiilius.
>Muut jakelut tarjoavat innovaatiota sekä paremmin että huonommin toimivia asioita. Samoin useamman vaihtoehdon olemassaolo ruokkii mahdollisesti paremmin kehittäjien omaa intoa kehittää heille itselleen mieluisia asioita.
>Johtopäätös myöhemmin keskustelussa, Debianin stabiilius johtuu hyvin pitkälti siitä, että muut nopeammin päivittyvät jakelut ehtivät ensin testaamaan pahimmat ongelmakohdat, ja Debianiin voidaan ottaa sitten aikanaan käyttöön asioita niiltä osin kun koetaan tarpeelliseksi.
>Ilman muita jakeluita ei olisi Debiania eikä ilman Debiania olisi aikanaan syntynyt kaikkia nykyisiä jakeluita.

Distro yleensä pohjautuu johonkin näistä "pääjakeluista" ja siihen on sitten leivottu valmiiksi KDE/GNOME/nvidia ajurit/steam/libreoffice/firefox sun muut kikkareet jotta käyttäjän ei tarvi.
Tähän tiivistyy aika hyvin oma näkemys aiheesta. Valkkaan sopivan paketin jotta ei tarvitse itse näpertää kaikkea kokoon, tai halutessa voin kasailla pala kerrallaan mieleisen paketin.
 
Esim RedHat/Fedora ja Ubuntu ovat hyvin pitkälti mukana Gnomen ja KDE:n kehityksessä, nuo ovat kuitenkin ne pääasialliset DE:t mitä normaalisti käytetään ja tarjotaan.

Distrot voivat sitten tehdä paketteihin pieniä muutoksia tai patcheja mutta nämä ovat hyvinkin harvassa ja kokonaisuuten ajetaan sitä upstreamin tuottamaa koodia.
Oraclen "Unbreakable Enterprise Kernel" (ja vastaavat) sekä kaikki millä Red Hat höystää RHEL-versioita niiden elinkaaren aikana lienevät "pieniä muutoksia tai patcheja" isoimmasta päästä? Tosin nämä "Enterprise Linux" ovatkin enemmän muille kuin "tyypillisille" DE-käyttäjille.
 
Nyt singahdettiin absurdilla nopeudella täysin tangentin suuntaan. Tulkki-sandbox? Flatpak on joku tulkki? Joko tässä ollaan kilpailemassa lintulaudan kanssa pihalla olemisessa tai trollaamassa ihan niillä töin.

Tämä koko keskustelu on tekemällä tehty ongelma ja kun katselee eräitä muita keskusteluja niin alkaa tuntua siltä että nyt vedetään kyllä jonkinlaista performanssia.
Katsoin kanssa itse, että nyt on kyllä keskustelujen keskustelu. Nyt ymmärrän paremmin tämän kommenttisi jälkeen, että mistä kyse!

Ei taida nyt olla tämä ketju ihan "Debian yhteensopiva". Ja sitten väliin kommentteja, että vain Gentoo käyttäjät voi kääntää itse kernelin. Secure boot ei toimi NVIDIAn ajureiden kanssa jne.

Ihan vaan, että faktat pysyy faktoina, niin kuka vaan voi kääntää kernelin mihin tahansa distroon ja secure boot toimii NVIDIAn ajureiden kanssa, jos sign:aa kernel modulit.
 
Kyllähän noissa eroja on käyttötarkoituksissa?
Ajattelit, että kelloseppä vastaan MacGyver? Toisella laaja valikoima optimoituja työkaluja sopivasti kaikkiin hommiin. Toisella jeesusteippi, joka venyy osaaavissa käsissä vaikka mihin. Aiotko varmasti kohdata niin erityisen ongelman, että erilaisen distron opettelu tulee halvemmaksi kuin piruetit nykyisellä?

Myönnetään, jos nykydistro vaatii x86_64_v2:n ja vastaan tulee museokone ...
 
Ajattelit, että kelloseppä vastaan MacGyver? Toisella laaja valikoima optimoituja työkaluja sopivasti kaikkiin hommiin. Toisella jeesusteippi, joka venyy osaaavissa käsissä vaikka mihin. Aiotko varmasti kohdata niin erityisen ongelman, että erilaisen distron opettelu tulee halvemmaksi kuin piruetit nykyisellä?

Myönnetään, jos nykydistro vaatii x86_64_v2:n ja vastaan tulee museokone ...
Onhan noilla käyttötarkoituksensa, itsekin tapauksesta riippuen käytän muutamaa eri distroa. Normaaliin desktop-koneeseen yleensä laittelen xubuntun, johonkin serveriin debianin minimal-asennuksen ja johonkin museolaitteisiin esim AntiX on kelvollinen kun asentuu 32bit koneeseen jossa ei ole PAE-tukea. Käytännössä kaikkiin saa about samat featuret kun vaan asentelee.

Töissä tuleekin sitten ylläpidettyä debiania, ubuntua, susea, oraclea, archia ja centosia ainakin, saattaa olla jotain muutakin. Nuo nyt ovat määräytyneet sen mukaan mitä niillä ajettavan softan tekijä on alunperin speksannut, periaatteessa nuo kaikki saisi vaikka debianeiksi mutta jos softan tekijällä on valmis asennuspaketti jossa tulee käyttis ja softa valmiina niin ihan hirveästi ei itse viitti turhaan tunkata noita toiselle distrolle. Aikalailla samanlaisia nuo kaikki distrot ovat, niinkuin aiemminkin on mainittu niin suurin ero on paketinhallinta ja konffifileet ovat vähän eri paikoissa sun muuta pientä.

Debian ja sen johdannaiset ovat itselle tutuimpia joten itse suosin niitä mutta kyllä nuo muutkin siinä sivussa menevät, välillä saa vähän noita pikku eroja ihmetellä mutta 99% nuo kuitenkin toimivat samalla tavalla niin kun osaa yhden niin osaa kaikki.
 
Bleeding edge testailuun Arch, palvelimiin Debian pohjaiset tai Alpine (poislukien verkkohommat joihin *BSD), "oikeaan" työpöytätyöhön Fedora, koska tehtaalla sertifioitu ja testattu ThinkPadeihin, ei tarvitse korjata jos jokin paska osuu tuulettimeen, koska niin harvemmin käy.

Loppupeleissä työpöytä-Linuxit on niin marginaalista näppäilyä isossa kuvassa, että turha eri distroista on päätä vaivata. Menee sillä/niillä, jotka omiin hommiin ja työtehtävään sopii parhaiten.
 
Sain ilmaiseksi vanhan yritysläppärin, jossa oli viimeksi ollut Windows 10. Tarkoitukseni oli tehdä siitä vaan varakone, eli ei ottaa sitä mihinkään aktiiviseen käyttöön. Oletuksena olisin siihen asentanut Windows 11:n, mutta laitteisto ei ole virallisesti tuettu, enkä halunnut alkaa säätämään. Niinpä päätin kokeilla ensimmäistä kertaa ikinä asentaa Linuxin.

Jonkun aikaa distroja tutkittuani päädyin Ubuntuun, koska se on kai suosituin työpöytäkäyttöön ja tukea pitäisi olla helppo löytää. Asennus sujui ongelmitta, käyttö ei. Käyttöliittymä tuntui osittain epäloogiselta ainakin vain Windowsiin tottuneena, mutta todellinen ongelma ilmeni, kun yritin asentaa Vivaldi-selaimen. Ubuntussa ei ollut valmiina ohjelmaa .deb-asennuspakettien asentamiseen. Ohjeiden avulla asensin komentorivistä toisen yksinkertaisen ohjelman sitä varten. Se ei suostunut asentamaan, koska toinen paketinhallintasofta oli jo käynnissä tjsp. Tässä vaiheessa päätin, että pitäkööt tunkkinsa. Jos ei niin perusjuttu kuin haluamansa selaimen asentaminen onnistu graafisen käyttöliittymän kautta (eikä edes perustason loitsuilla), on käyttökokemuksessa jotain pahasti pielessä.

Seuraavaksi kokeiluun löytyi Mint. Sekin asentui ongelmitta, mutta myös toimi ongelmitta. Vivaldi asentui mukisematta ja toimii. Kone on valmis kaappiin istumaan ja ehkä joskus päivän pelastamaan. Vain touchpadin takaisin-elettä jäi kaipaamaan, kaikki muu oleellinen toimi suoraan paketista.

Koneen vuoden 2018 BIOS-säädöissä meni aikaa ihmetellessä, jotta sain sen automaattisesti boottaamaan käyttöjärjestelmään asti, mutta se ei ollut Linuxin vika ja lopulta kaikki meni hyvin. Piti löytää hakukoneella miten asettaa custom boot path \EFI\ubuntu\grubx64.efi ja vielä tajuta asettaa optio käyttöön toisesta kohdasta.
 
Loppupeleissä työpöytä-Linuxit on niin marginaalista näppäilyä isossa kuvassa, että turha eri distroista on päätä vaivata. Menee sillä/niillä, jotka omiin hommiin ja työtehtävään sopii parhaiten.
Täysin samaa mieltä! Tässä keskustelussa (ja muutenkin yleensä tänä päivänä, uusien Linux käyttäjien keskuudessa) distro tarkoittaa sitä distrohopperin distroa, joka on vain desktop käyttöön. Sitä käytetään päivä jonka jälkeen löydetään uusi distro uusilla vilkkuvilla valoilla ja bling blingeillä. Sitten huudetaan muutama päivä redditissä, että "Riks Raks Poks" on paras distro ikinä ja kaikkien pitäisi sitä käyttää.

palvelimiin Debian pohjaiset tai Alpine (poislukien verkkohommat joihin *BSD), "oikeaan" työpöytätyöhön Fedora
Itse mennyt hyvinkin samoilla linjoilla näiden kanssa. Palvelimissa pyörii Debianeita tai Ubuntu LTS:ää, tässäkin vähän sen mukaan, että mikä se käyttötarkoitus oikeasti on. Desktopit ollut Fedoraa viimeiset 40 releasea, eli siitä Fedora core 1:sestä alkaen. Sitä ennen Red Hat:tia, Gentoota jne.
 
Ajattelit, että kelloseppä vastaan MacGyver? Toisella laaja valikoima optimoituja työkaluja sopivasti kaikkiin hommiin. Toisella jeesusteippi, joka venyy osaaavissa käsissä vaikka mihin. Aiotko varmasti kohdata niin erityisen ongelman, että erilaisen distron opettelu tulee halvemmaksi kuin piruetit nykyisellä?

Myönnetään, jos nykydistro vaatii x86_64_v2:n ja vastaan tulee museokone ...

Ehkä en vaan ole tarpeeksi pätevä keskustelemaan aiheesta, joten oon sitten yksin mielipiteineni.
Olen vaan havainnut, että osa ei esim. kykene päästämään irti Grubista, kun Systemd-boot valtaa alaa jne. tai eri FS:t. Mutta kaipa toi on vähän eri asia kuin distroista tappelu. Kaipa sitä joku varmaan pelailee pelejä CentOSillakin tms.
 
Sain ilmaiseksi vanhan yritysläppärin, jossa oli viimeksi ollut Windows 10. Tarkoitukseni oli tehdä siitä vaan varakone, eli ei ottaa sitä mihinkään aktiiviseen käyttöön. Oletuksena olisin siihen asentanut Windows 11:n, mutta laitteisto ei ole virallisesti tuettu, enkä halunnut alkaa säätämään. Niinpä päätin kokeilla ensimmäistä kertaa ikinä asentaa Linuxin.

Jonkun aikaa distroja tutkittuani päädyin Ubuntuun, koska se on kai suosituin työpöytäkäyttöön ja tukea pitäisi olla helppo löytää. Asennus sujui ongelmitta, käyttö ei. Käyttöliittymä tuntui osittain epäloogiselta ainakin vain Windowsiin tottuneena, mutta todellinen ongelma ilmeni, kun yritin asentaa Vivaldi-selaimen. Ubuntussa ei ollut valmiina ohjelmaa .deb-asennuspakettien asentamiseen. Ohjeiden avulla asensin komentorivistä toisen yksinkertaisen ohjelman sitä varten. Se ei suostunut asentamaan, koska toinen paketinhallintasofta oli jo käynnissä tjsp. Tässä vaiheessa päätin, että pitäkööt tunkkinsa. Jos ei niin perusjuttu kuin haluamansa selaimen asentaminen onnistu graafisen käyttöliittymän kautta (eikä edes perustason loitsuilla), on käyttökokemuksessa jotain pahasti pielessä.

Seuraavaksi kokeiluun löytyi Mint. Sekin asentui ongelmitta, mutta myös toimi ongelmitta. Vivaldi asentui mukisematta ja toimii. Kone on valmis kaappiin istumaan ja ehkä joskus päivän pelastamaan. Vain touchpadin takaisin-elettä jäi kaipaamaan, kaikki muu oleellinen toimi suoraan paketista.

Koneen vuoden 2018 BIOS-säädöissä meni aikaa ihmetellessä, jotta sain sen automaattisesti boottaamaan käyttöjärjestelmään asti, mutta se ei ollut Linuxin vika ja lopulta kaikki meni hyvin. Piti löytää hakukoneella miten asettaa custom boot path \EFI\ubuntu\grubx64.efi ja vielä tajuta asettaa optio käyttöön toisesta kohdasta.
Eikös ubuntu muuten ole tarkoituksella siirtynyt .deb paketeista pois ja käyttää snap jakelua nykyään? Itse tullut viimeaikona leikkittyä työpöydällä lähinnä markinaali distroilla kuten Solus ja Void niin en ihan ajan tasalla ole Mintin, Ubuntun ja Fedoran käyttökokemuksista joita moni tuntuu suosivan.
 
Eikös ubuntu muuten ole tarkoituksella siirtynyt .deb paketeista pois ja käyttää snap jakelua nykyään? Itse tullut viimeaikona leikkittyä työpöydällä lähinnä markinaali distroilla kuten Solus ja Void niin en ihan ajan tasalla ole Mintin, Ubuntun ja Fedoran käyttökokemuksista joita moni tuntuu suosivan.
Taitaa olla niin, mutta Vivaldia ei snappina löydy. Olisi muuten saattanut jäädä Ubuntu käyttöön.
 
Ehkä en vaan ole tarpeeksi pätevä keskustelemaan aiheesta, joten oon sitten yksin mielipiteineni.
Olen vaan havainnut, että osa ei esim. kykene päästämään irti Grubista, kun Systemd-boot valtaa alaa jne. tai eri FS:t. Mutta kaipa toi on vähän eri asia kuin distroista tappelu. Kaipa sitä joku varmaan pelailee pelejä CentOSillakin tms.
Itse taas ihmettelen että mitä väliä sillä on käyttääkö joku distro Systemd-bootia, Grubia tai vaikka wanhaa Liloa kunhan kyseisellä käyttiksellä voi tehdä ne asiat mitä sillä haluaa tehdä. Peruskäytössä kuitenkaan noilla ei ole juurikaan väliä, samalla tavalla se linux käynnistyy kaikilla. Kyllä nuo vaihtuu kaikissa distroissa aikanaan jos sille nähdään tarvetta. Valitkoon jokainen sen distron missä on ne ominaisuudet mitä tarvitsee/haluaa, turha noista on mielestäni tapella.
 
Grub taitanee olla nykyisistä ainoota jotka tukee vielä vanhaa bios-boottia kun taas systemd-boot on UEFI only ja taisi reFind olla myös.

Eli grub tulenee säilymään nöissä päädistroissa vielä pitkään ja sitten eivät halua eriyttää uefi ja bios lataajia koska vaatisi enemmän ylläpitoa näiden hallintaan.

CachyOS:llä siirryin itse käyttämään systemd-boottia, huomattavasti yksinkertaisempi ylläpidettävä kuin Grub. Toisaalta siitä puuttuu teema-tuki (jis nyt sellaista joku kaipaa)
 
Tuo on markkinointijuttu. Arvaa kuinka moni uusi käyttäjä jää GNU/Linuxiin, jos niille tulee mielikuva, että GNU/Linux on aina kuin Arch vs että se on kuin Ubuntu. Keskivertokäyttäjä tuskin miettii kauan, jääkö GNU/Linux, jos OSX/Windows toimii jo.
Keskivertokäyttäjä ei edes mieti että mikähän käynnsityslataaja tässä on ja harvempi distro edes antaa sitä päättää asennuksen aikana.

Eli tällä ei ole mitään vaikutusta siihen järjestelmän käytettävyyteen, kaikilla vaihtoehdoilla kone kyllä boottaa sinne desktopille normaalisti (ellei asennuksessa satu jotain menemään pieleen)
 
Grub taitanee olla nykyisistä ainoota jotka tukee vielä vanhaa bios-boottia kun taas systemd-boot on UEFI only ja taisi reFind olla myös.

Eli grub tulenee säilymään nöissä päädistroissa vielä pitkään ja sitten eivät halua eriyttää uefi ja bios lataajia koska vaatisi enemmän ylläpitoa näiden hallintaan.

CachyOS:llä siirryin itse käyttämään systemd-boottia, huomattavasti yksinkertaisempi ylläpidettävä kuin Grub. Toisaalta siitä puuttuu teema-tuki (jis nyt sellaista joku kaipaa)

Bios oli käytössä nykymittapuulla jo antiikkisessa x86-raudassa, sillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta minkä vuoksi distrojen tarvitsisi sitä huomioida uusissa versioissa. Jos joku haluaa ajaa museorautaa niin siihen voi käyttää sitten museodistroakin.
 
Bios oli käytössä nykymittapuulla jo antiikkisessa x86-raudassa, sillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta minkä vuoksi distrojen tarvitsisi sitä huomioida uusissa versioissa. Jos joku haluaa ajaa museorautaa niin siihen voi käyttää sitten museodistroakin.
Edelleen on paljon kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä ja vastaavia (eli ei tavalliseen desktop-käyttöön tarkoitettuja) joissa ei ole UEFI:a. Miksi pitäisi eriyttää niissä toimiva versio erikseen kun helpompi vaan ylläpitää yhtä versiota joka toimii molemmissa. Tavallisen tallaajan tietokone nyt tukee UEFI:a mutta on paljon spesiaalimpiakin laitteita joissa käytetään samoja distroja kuin "Pertti Peruskäyttäjän" koneessa.
 
Ongelma pakettimanagereissakaan ei ole, että niitä on, vaan se, että on epäkäytännöllistä, jos niitä on monta erilaista, kun pitäisi olla vain OS X -tyylinen .app. Itsellä AppImage on toiminut parhaiten.

Ubuntu tosiaan targettaa kuitenkin käyttäjäystävällistä GNU/Linuxia. Siinä on vaan plussat ja miinukset.

Tavallaan voisi tietysti antaa käyttäjän valita, mitä käyttää, mutta usein samoja paketteja ei ole kaikilla formaateilla.



Niin siis minusta esim. Void on turha projekti, koska Debian + FreeBSD on best of the both worlds. Void:n kaltainen ei muuta GNU/Linuxin huonoja puolia mitenkään ja lisää niitä, koska se luo n+1 standardin, joka rikkoo yhteensopivuuden muiden GNU/Linuxien kanssa. Yleensäkin nämä tuntuvat kuuluvan jatkumoon "PacBSD ja kumppanit", joissa yritetään tehdä GNU/Linuxista vähemmän huono yhdistämällä sitä johonkin muuhun, vaikka tosiasiassa tätä parannusta ei voi tehdä tai se on vain kosmeettinen. Void saattaisi kuitenkin olla parempi inkarnaatio Arch:n goaleille.
Mikä standardi? Voidin ja Debianin ei minusta tarvikkaan olla 100% keskenään yhteensopivia ja molemmathan on täysin itsenäisiä projekteja, en näe syytä miksi esim. void pakettien pitäisi toimia debianissa tai toisinpäin. Solus on myös täysin itsenäinen eikä ole mitään tekemistä muiden distrojen kanssa että kai sekin on sitten turha distro.

Debianin LTS versiot hyviä palvelinhommiin ja miksei työpöytäkäytössäkin jos ei haittaa että tuoreimmat sovellukset joutuu aina hekemaan sovellusten omilta sivuilta tai lisäilemään itse milloin mitäkin repoja.
 
Siksi, koska on epätodennäköistä, että niche-distro voi saada yhtä paljon kehitystä kuin jokin vakiintuneempi.
Noh jos joku päättää sen "niche distron" kehittä niin eiköhän sitä myös ylläpidä sen mitä tarvitsee.

Ja jos sulle kaikki nuu paitsi debian on nocheä niin se taitaa enimmäkseen olla sun ongelma, ei niiden käyttäjien. Ei niitä käyttäjiä esim Void:lla olisi jos eivät kokisi tarpeelliseksi.
 
Edelleen on paljon kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä ja vastaavia (eli ei tavalliseen desktop-käyttöön tarkoitettuja) joissa ei ole UEFI:a. Miksi pitäisi eriyttää niissä toimiva versio erikseen kun helpompi vaan ylläpitää yhtä versiota joka toimii molemmissa. Tavallisen tallaajan tietokone nyt tukee UEFI:a mutta on paljon spesiaalimpiakin laitteita joissa käytetään samoja distroja kuin "Pertti Peruskäyttäjän" koneessa.

Näihin harvemmin mitään työpöytädistroja käytetäänkään. Useampia ollut tusaamassa jo työn vuoksi eikä toistaiseksi ole ollut yhdessäkään Ubuntua, Debiania tai Fedoraa saati Archia. Kyllä ne ovat olleet juuri siihen tarpeeseen sorvattuja, esim. Yocto löytyy usein taustalta.
 
Näihin harvemmin mitään työpöytädistroja käytetäänkään. Useampia ollut tusaamassa jo työn vuoksi eikä toistaiseksi ole ollut yhdessäkään Ubuntua, Debiania tai Fedoraa saati Archia. Kyllä ne ovat olleet juuri siihen tarpeeseen sorvattuja, esim. Yocto löytyy usein taustalta.
Debiania olen muutamissa purnukoissa nähnyt ainakin käytettävän. Tosin, onhan noissa monesti vähän kevyemmäksi viilattuja käyttiksiä kuten Alpine tai OpenWRT tms. Ja esimerkiksi RaspberryPi:ssähän yleisesti käytetään esim Raspbiania joka on Debian-johdannainen.
 
Täällähän on taas pari Linux-keskustelujen klassikkoteemaa käsillä, joten voisi kai tiivistää mihin näissä yleensä päädytään:
1) Distroja on paljon, koska niitä voi olla. Jos joku haluaa uudenlaisen distron ja päättää sellaisen tehdä sekä julkaista, niin ei sitä voi estää. Tähän asiaan ei ole tulossa muutosta. Hyvä puoli on, että ei niitä niche distroja tarvi käyttää, eikä niiden kehitys mitenkään hidasta sen oman lemppari distron kehitystä.
2) Valinnan vara on hyvä asia. Jos sinulla on lemppari distro, niin käytä sitä ja anna muiden käyttää omia lemppareitaan. Ei oo pakko distrohoppailla, jos ei tahdo, mutta saa jos tahtoo.
3) "Distrojen moninaisuus aiheuttaa Linux-untuvikolle haastetta ja hidastaa Linuxin markkinaosuuden kasvua työpöydillä." Mutta Linux-kehittäjät ei varsinaisesti edes tavoittele pääsyä peruskäyttäjien työpöydille. Pitää muistaa, että peruskäyttäjä ei asenna tietokoneeseensa uutta käyttöjärjestelmää. Ei edes uudelleen asenna sitä Windowsia. Ei ole oikein mitään temppua mikä muuttaisi tämän. Markkinaosuus kaikista tietokoneista (mukaan lukien puhelimet) on nykyään jo ihan älytön. Linux elää ja voi hyvin, vaikka kukaan ei käyttäisi sitä työpöydällä.
 
Toivottavasti ei. CentOS on kuollut ja kuopattu.
Kyllä ja CentOS Stream toimii oikein hyvin.

Täällähän on taas pari Linux-keskustelujen klassikkoteemaa käsillä, joten voisi kai tiivistää mihin näissä yleensä päädytään:
1) Distroja on paljon, koska niitä voi olla. Jos joku haluaa uudenlaisen distron ja päättää sellaisen tehdä sekä julkaista, niin ei sitä voi estää. Tähän asiaan ei ole tulossa muutosta. Hyvä puoli on, että ei niitä niche distroja tarvi käyttää, eikä niiden kehitys mitenkään hidasta sen oman lemppari distron kehitystä.
2) Valinnan vara on hyvä asia. Jos sinulla on lemppari distro, niin käytä sitä ja anna muiden käyttää omia lemppareitaan. Ei oo pakko distrohoppailla, jos ei tahdo, mutta saa jos tahtoo.
3) "Distrojen moninaisuus aiheuttaa Linux-untuvikolle haastetta ja hidastaa Linuxin markkinaosuuden kasvua työpöydillä." Mutta Linux-kehittäjät ei varsinaisesti edes tavoittele pääsyä peruskäyttäjien työpöydille. Pitää muistaa, että peruskäyttäjä ei asenna tietokoneeseensa uutta käyttöjärjestelmää. Ei edes uudelleen asenna sitä Windowsia. Ei ole oikein mitään temppua mikä muuttaisi tämän. Markkinaosuus kaikista tietokoneista (mukaan lukien puhelimet) on nykyään jo ihan älytön. Linux elää ja voi hyvin, vaikka kukaan ei käyttäisi sitä työpöydällä.
Hyvä tiivistys ja kolmos kohdan loppu on selkeästi tässäkin ketjussa se vaikeimmin ymmärrettävä asia. Eli Linux ei todellakaan pyöritä työpöytiä nyt eikä tulevaisuudessa, vaan Linux on muutaman vuosikymmenen pyörittänyt maailmaa ja jatkaa samalla tavalla, samalla kun MS ja Apple kilpailee työpöytäkäyttäjistä.

Itse kuulen muissa ympyröissä usein, että Linux ei tule koskaan yleistymään, koska ... lista syitä ... Todellisuudessa 99% Internetistä pyörii Linuxilla ja käytännössä kaikki supertietokoneet pyörii myös Linuxilla. Suurin osa pilvipalveluista pyörii Linuxin päällä, äly-TV:t, Androidit, sulautetut järjestelmät, autojen älykkäämmät ominaisuydet, yli puolet älykelloista, kotiautomaatio jne jne jne. lista on loputon. Desktopit ei ole koskaan ollut se juttu ja nyt kun se on nostanut päätään, niin uusia Linux lähetyssaarnaajia onkin löytynyt pilvin pimein huutamaan, että mikä distro on paras!
 
Viimeksi muokattu:
Ja esimerkiksi RaspberryPi:ssähän yleisesti käytetään esim Raspbiania joka on Debian-johdannainen.

Raspbian on enemmän Debianista raspille sorvattu (=kustomoitu). Muutenkin hauska esimerkki BIOS tuen tarpeellisuudesta GRUBin kautta kun raspissa ei ole BIOSia eikä tietääkseni Raspbian käytä GRUBiakaan.
 
Tää sopi varmaan paremmin tänne.
Nobara 40 pihalla pari kk Fedora 40:n julkaisusta:
Itse ajellut 38:a ja 39:ä nyt varmaan vuoden päivät ja hyvin tuntuu toimivan. Ei ole vielä pelikoneessa, mutta tollakin myllyllä testaillut kevyempiä pelejä ongelmitta (Balatro, Last Epoch, Skald).
Pitäisi vielä päästä eroon X11:sta, mutta Barrier KVM pitää vielä toistaiseksi kiinni siinä...pitäisi testata joku päivä miten Cursr toimii, se kun tukee Waylandia.

Changelog: July 17, 2024 – Nobara Linux | The Nobara Project


Viime yönä näemmä tullut kernel 6.10.2 päivitys, nobarassa kun oli todella pitkään EOL kernel 6.8.12, erinäisistä ongelmista johtuen.

Yksi suurin muutos uudessa kernelissä, että BORE scheduler vaihdettiin sched_ext, parempaa suorityskykyä erityisesti peleihin mutta varmasti myös muualle. Näin tapahtui esimerkiksi myös Bazzite distrolla.

Vähän yli viikon ollut käytössä nyt puhdas Nobara 40 Gnome, simppeli ja silti toimiva kokonaisuus pelaamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Linus Torvalds on why desktop Linux sucks (youtube.com)

Tällä videolla Linus itse on sitä mieltä, että Linux distribuutioiden pakettijakelu ei toimi hyvin työpöytäkäyttöön. Ei pysty tekemään binäärejä jokaiselle mahdolliselle distroversiolle mitkä rikkovat taaksepäin yhteensopivuutta ja sitten pitää venata ylläpitäjiä kääntämään päivitykset.

Tosta tuli mieleen, että Debianin tyyli backportata päivityksiä vanhoihin versioihin sekoittaa jotkut tietoturvaskannerit jotka katsoo, että liian vanha versio esim Apachesta, siinä on aukot X ja Y. Ja siinä sit väännetään kättä onko se tietoturvaskannaus softa oikeassa vai väärässä.
 
Tosta tuli mieleen, että Debianin tyyli backportata päivityksiä vanhoihin versioihin sekoittaa jotkut tietoturvaskannerit jotka katsoo, että liian vanha versio esim Apachesta, siinä on aukot X ja Y. Ja siinä sit väännetään kättä onko se tietoturvaskannaus softa oikeassa vai väärässä.
RHEL:n ja sen "kloonien" kohdalla tuollaiset virhehälytykset ovat aika jokapäiväisiä. Niiden distrojen käyttäjä lienee tyypillisemmin firma kuin koti ja firmoilla on tarve tuntea olonsa turvalliseksi, mutta niiden ylläpitäjät eivät kaikki tiedä mistä backporttaukset tarkastetaan.
 
Linus Torvalds on why desktop Linux sucks (youtube.com)

Tällä videolla Linus itse on sitä mieltä, että Linux distribuutioiden pakettijakelu ei toimi hyvin työpöytäkäyttöön. Ei pysty tekemään binäärejä jokaiselle mahdolliselle distroversiolle mitkä rikkovat taaksepäin yhteensopivuutta ja sitten pitää venata ylläpitäjiä kääntämään päivitykset.
Tuo taitaa olla jotain kymmenen vuotta vanha video. Flatpakit ja Flathub aika paljon paikkaa tuota ongelmaa.
 
1724231022005.png


1724231038358.png


Hyötyohjelmissa Ubuntu on Windowsia n. +19,5% nopeampi, ja Clear Linux on Ubuntua +15,7% nopeampi.

Teoriassa mutkat suoriksi menetelmällä Linux on siis Windowsia n. (1 - 1 / 1,155 / 1,197) * 100 = 27,7% nopeampi :)

Lähteet
Ubuntu Linux Squeezes ~20% More Performance Than Windows 11 On New AMD Zen 4 Threadripper Review - Phoronix
Intel Continues To Show AMD The Importance Of Software Optimizations: 16% More Ryzen 9 9950X Performance - Phoronix
 
Viimeksi muokattu:
1724231022005.png


1724231038358.png


Hyötyohjelmissa Ubuntu on Windowsia n. +19,5% nopeampi, ja Clear Linux on Ubuntua +15,7% nopeampi.

Teoriassa mutkat suoriksi menetelmällä Linux on siis Windowsia n. (1-1/(1,155*1,197))*100 = 27,7% nopeampi :)

Lähteet
Ubuntu Linux Squeezes ~20% More Performance Than Windows 11 On New AMD Zen 4 Threadripper Review - Phoronix
Intel Continues To Show AMD The Importance Of Software Optimizations: 16% More Ryzen 9 9950X Performance - Phoronix
Täytyy sanoa, että ton Clear Linuxin nopeus eron kyllä huomaa Intelin raudalla esimerkiksi Fedoraan verrattuna. Tässähän toki esiteltiin sitä, että Intelin kaverit osaa kirjoittaa hyviä optimointi pätchejä myös AMD:n raudalle.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelma tuossa testissä esim CachyOS:n osalta, että nuo tietyt testit eivät ole käännetty käyttäen makepkg.conf:n asetettuja optimointeja.

1724237635017.png


Eli varmaan olisi hyvinkin lähellä Clear Linuxia.
 
Täytyy sanoa, että ton Clear Linuxin nopeus eron kyllä huomaa Intelin raudalla esimerkiksi Fedoraan verrattuna. Tässähän toki esiteltiin sitä, että Intelin kaverit osaa kirjoittaa hyviä optimointi pätchejä myös AMD:n raudalle.
Kyllähän iso osa noista Clear Linuxin optimoinneista on ihan standardia CPU riippumatonta kamaa, niin toki se auttaa myös AMD:ta. Tuskin ovat kuitenkaan kovasti nähneet vaivaa nimenomaan AMD:n optimointiin.
 
Kyllähän iso osa noista Clear Linuxin optimoinneista on ihan standardia CPU riippumatonta kamaa, niin toki se auttaa myös AMD:ta. Tuskin ovat kuitenkaan kovasti nähneet vaivaa nimenomaan AMD:n optimointiin.

Tämähän se, ja tuskimpa siellä mitään mystisiä optimointipatcheja on tuherreltu, sen kun käännetty ne paketit käännösoptioilla jotka tuottavat uudemmille prosessoreille optimoituja binaareja. Ja varmaankin lisätty muutenkin optimointilippuja joita eivät yhteensopivuus edellä menevät distrot käytä.
 
Kyllähän iso osa noista Clear Linuxin optimoinneista on ihan standardia CPU riippumatonta kamaa, niin toki se auttaa myös AMD:ta. Tuskin ovat kuitenkaan kovasti nähneet vaivaa nimenomaan AMD:n optimointiin.
Juu ei sieltä ~200 kernel pätchistä löydy varmasti yhtään AMD spesifiä pätchiä. Eli juurikin näin, että yleinen optimointi auttaa myös kummasti kilpailijan prossua toimimaan nopeammin.
 
Tämähän se, ja tuskimpa siellä mitään mystisiä optimointipatcheja on tuherreltu, sen kun käännetty ne paketit käännösoptioilla jotka tuottavat uudemmille prosessoreille optimoituja binaareja. Ja varmaankin lisätty muutenkin optimointilippuja joita eivät yhteensopivuus edellä menevät distrot käytä.
Niin siis Clear Linuxin kernelissä on ihan merkittäviä muutoksia vanilla kerneliin nähden, eli ei ole missään nimessä käännösoptioista ja tämän tyyppisestä kikkailusta kyse:

167 numeroitua pätchiä ja sen lisäksi vielä kymmeniä joiden järjestyksellä ei varmaan merkitystä.

Edit: käytännössä aina ajantasalla kernel.orgin viimeisimmän julkaisun kanssa.
 
Voisin 99% todennäköisyysellä veikata että tuossa Phoronixin testissä CachyOS olisi ollut hyvinkin tasoissa Clear Linuxin kanssa jos Phoronixin kaikki testit olisi käännetty samoilla lipuilla.

Clear Linux tunkee nuo /etc/environmentin alle kun taas CachyOS/Arch käyttää /etc/makepkg.confia nooden asettamiseen. Tietysti liput voisi Cachylläkin tuonne laittaa mutta kehittäjät ei halua koska se ei ole "oikea" (tai "arch way") noita asettaa.

Clear käyttää myös vakiona performance scheduleria joka nyt ei normikäytössä ole mitenkään järkevää.
 
Juu toki ja myös kaikki softa on käännetty liput käytössä. Tarkoitin enemmänkin, että onhan tässä kuitenkin Intelin kavereiden vuosien työ mukana, eikä pelkästään gentoon manuaalista kopioidut kääntäjän flagit. ;)

Oletko katsonut niitä? Taitaa olla mukana aika monen sellaisen kaverin työtä jotka eivät ole Intelin laskuun sitä tehnyt.

Nuo mainitsemasi ~200 kernel patchia näyttäisi todellisuudessa olevan 110, joista itse clear linux kerneliin otetaan mukaan 43. Ylipäätään melkoisen moni näyttää olevan LKML:ään lähtettyjä patcheja ja äkkiseltään n. puolet jonkun muun kuin Intelin tekemiä. Vanhemmat oletettavasti jo kernel.orgin kernelissä ja siksi ei käytössä. Ei tarvitse näillä tiedoilla Intelille kultaista vasikkaa pystyttää.

Noista 43 mukana olevasta patchista pikaisella selauksella näyttäisi suurelta osin olevan parametrien hienosäätöä, workaroundeja ja muita virityksiä joita voidaan tehdä kun laajemmasta yhteensopivuudesta tarvitse välittää. En näissä näe mitään merkittäviä muutoksia.

En jaksa uskoa etteikö vastavaan parannukseen verrattuna geneerisen pulladistron vakiokerneliin päästäisi vaikkapa xanmod tai tkg kerneleillä. Ja kääntämällä se ja distro muutenkin niitä käännösoptioita ja vastaavia kikkailuita käyttämällä.
 
Oletko katsonut niitä? Taitaa olla mukana aika monen sellaisen kaverin työtä jotka eivät ole Intelin laskuun sitä tehnyt.

Nuo mainitsemasi ~200 kernel patchia näyttäisi todellisuudessa olevan 110, joista itse clear linux kerneliin otetaan mukaan 43. Ylipäätään melkoisen moni näyttää olevan LKML:ään lähtettyjä patcheja ja äkkiseltään n. puolet jonkun muun kuin Intelin tekemiä. Vanhemmat oletettavasti jo kernel.orgin kernelissä ja siksi ei käytössä. Ei tarvitse näillä tiedoilla Intelille kultaista vasikkaa pystyttää.

Noista 43 mukana olevasta patchista pikaisella selauksella näyttäisi suurelta osin olevan parametrien hienosäätöä, workaroundeja ja muita virityksiä joita voidaan tehdä kun laajemmasta yhteensopivuudesta tarvitse välittää. En näissä näe mitään merkittäviä muutoksia.

En jaksa uskoa etteikö vastavaan parannukseen verrattuna geneerisen pulladistron vakiokerneliin päästäisi vaikkapa xanmod tai tkg kerneleillä. Ja kääntämällä se ja distro muutenkin niitä käännösoptioita ja vastaavia kikkailuita käyttämällä.
Näköjään aika hyvä määrä pudotettu näitä pois. En ole hetkeen tutkinut heidän spec-filen sisältöä. Silloin vuosia sitten, kun Clear Linux julkaistiin, niin tuli enemmän seurattua. Enkä pysty noista pois jätetyistä tai mukana olevista pätcheistä kyllä myöskään sanomaan, että ne olisi suoraan LKML:stä napattu tai sitä kuka ne on sinne postannut.

Toisaalta en tiedä, että onko sillä oikeasti edes merkitystä, että mistä nämä pätchit on, miten monta niitä on. Onko ne vanhemmat nykyään Linux kernelissä mukana. Silti näillä saa aikaan yllättävän nopean Linux jakelun pohjan. Nopeuden huomaa ihan työpöydälle asti, mutta näyttää toki testeissä pärjäävän myös.

Sitten taas tosi maailmassa ei varmasti ole juurikaan kyseiselle distrolle käyttöä. Eli kyllähän toki oman kernelin / OS:än saisi toimimaan vieläkin nopeammin, jos asiaa lähestyy siten miten vanha Gentoo / LFS / FreeBSD (kun mennään vaikka 20 vuotta taaksepäin). Eli kerneliin ei tule oletuksena mitään tai absoluuttinen minimi ja tämän päälle valitaan vain omaan rautaan liittyvät asiat, jotka käännetään suurimmaksi osaksi kerneliin sisään (ei siis moduleina). Tämä minimaalinen kerneli ja omalle raudalle sopivat kääntäjän flägit jotka saa läpi menemään, kernelille ja niille muutamalle sadalle paketille jotka oikeasti tarvii.

Lopputuloksena saa varmasti vielä nopeamman Linux kokemuksen. Enpä toki tiedä, että onko sekään sen arvoista, että uuden USB-laitteen liittäminen vaatii aina kernelin confin muokkaamisen ja kernelin kääntämisen. Joskus aikanaan tämän hyöty työpöytäkäytössä korostui kun koneet oli oikeasti hitaita. Nyt kun koneissa on kymmeniä ytimiä, kymmeniä gigoja rammia, niin se kerneli kaikella ja ilman optimointejakin tuntuu ihan ok:lta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
281 021
Viestejä
4 831 504
Jäsenet
78 192
Uusin jäsen
Patonki Anneli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom