Linux distrokeskustelu

[Puhelinkoppi]

Havahduin siihen ettei Macbook Airini saa enää päivitystä Montereyihin tämän vuoden jälkeen, eikä se jaksa pyörittää sitä uudempia macOS-versioita sulavasti.

Ratkaisin ongelman asentamalla juurikin tuon Linux Mintin siihen. Muistelen että joskus aikojen alussa minulla oli käytössä tuo Linux Mint Cassandra (versio 3.0) KDE-työpöydällä.

En tiedä onko joillain ollut ongelmia läppäreiden kanssa, mutta jossain vaiheessa ainakin Samsungin ja Lenovon jotkut mallit sai brikattua millä tahansa Linux asennuksella. Syynä oli buginen bios, joka salli oletettavasti Grubin tai asennusohjelman kirjoittaa biosin flash piirin alueille, joihin ei saisi kirjoittaa. Seurauksena oli, ettei seuraavassa bootissa kone ei enää osannut hakea boottilaitteita, ja konetta ei enää saanut käyntiin. Tuhosin yhden Samsungin läppärin tällä tavalla. Pöytäkoneissa tuo ei ole ongelma.

Että jos asentelee Linuxeja vanhempiin läppäreihin, kannattaa tarkistaa ensin onko koneessa Linux yhteensopiva bios. Yleensä niihin on päivitys saatavana.

 

[jkaart]

En tiedä onko joillain ollut ongelmia läppäreiden kanssa, mutta jossain vaiheessa ainakin Samsungin ja Lenovon jotkut mallit sai brikattua millä tahansa Linux asennuksella. Syynä oli buginen bios, joka salli oletettavasti Grubin tai asennusohjelman kirjoittaa biosin flash piirin alueille, joihin ei saisi kirjoittaa. Seurauksena oli, ettei seuraavassa bootissa kone ei enää osannut hakea boottilaitteita, ja konetta ei enää saanut käyntiin. Tuhosin yhden Samsungin läppärin tällä tavalla. Pöytäkoneissa tuo ei ole ongelma.

Että jos asentelee Linuxeja vanhempiin läppäreihin, kannattaa tarkistaa ensin onko koneessa Linux yhteensopiva bios. Yleensä niihin on päivitys saatavana.

Eikö tuonkin ois saanu kuntoon, jos ois vaan flashannu BIOS piirin uudelleen?
Ois vaan tarvinnu jonkuin flashaus laitten tai raspberry pi:n, koneen kuorien avaamista sen verran että ois bios piiriin käsiksi ja riippuen käyttikö raspberry pitä toisen koneen.

 

[Puhelinkoppi]

Eikö tuonkin ois saanu kuntoon, jos ois vaan flashannu BIOS piirin uudelleen?
Ois vaan tarvinnu jonkuin flashaus laitten tai raspberry pi:n, koneen kuorien avaamista sen verran että ois bios piiriin käsiksi ja riippuen käyttikö raspberry pitä toisen koneen.

Eipä sellaisia ollut käsillä, eikä kone ollut niin arvokas, että olisin yhtä kertaa varten hankkinut. Se nyt on vanha juttu jo, mutta tällaistakin voi sattua. Kyllähän se vähän harmitti, koska kyseessä oli toimiva kone.

 

[supermurs]

En tiedä onko joillain ollut ongelmia läppäreiden kanssa, mutta jossain vaiheessa ainakin Samsungin ja Lenovon jotkut mallit sai brikattua millä tahansa Linux asennuksella. Syynä oli buginen bios, joka salli oletettavasti Grubin tai asennusohjelman kirjoittaa biosin flash piirin alueille, joihin ei saisi kirjoittaa. Seurauksena oli, ettei seuraavassa bootissa kone ei enää osannut hakea boottilaitteita, ja konetta ei enää saanut käyntiin. Tuhosin yhden Samsungin läppärin tällä tavalla. Pöytäkoneissa tuo ei ole ongelma.

Että jos asentelee Linuxeja vanhempiin läppäreihin, kannattaa tarkistaa ensin onko koneessa Linux yhteensopiva bios. Yleensä niihin on päivitys saatavana.

Oho, enpä tullut tuollaista ajatelleeksi. Onneksi ei ole itselle käynyt noin, mutta hyvä pitää toki mielessä.

 

[pertsavk]

Kaikki distrot ei toimi Secure Bootin kanssa, se vois olla yksi.

EDIT. Osa toimii, mutta esim. Nvidia binääriajurin kanssa ei sitten toimi jos Secure Boot on päällä.

Jos se tuosta olisi kiinni niin ei taitaisi onnistua edes live-ISOlta boottaaminen.

 

[lors lara]

Jos se tuosta olisi kiinni niin ei taitaisi onnistua edes live-ISOlta boottaaminen.

en oo varma tosta, luulen että live ISO DVD levyltä tai USB tikulta onnistuu sen takia kun se käyttää vieläkin joitakin vanhemman sukupolven boot loadereita sen takia että live dvd saadaisiin käyntiin hyvinkin vanhoissa tietokoneissa eikä pelkästään vuodesta 2014 eteenpäin julkaistuissa

 

[Spartacus]

Tekisi mieli jossakin välissä repäistä ja asentaa ensimmäistä kertaa linux ja kokeilla miten hommat hoituvat sen kanssa. Mietin jos ostaisin uuden käyttislevyn johon asentaisin linuxin ja tuon nykyisen jossa Win10 heittäisin kaappiin odottamaan mahdollista paluuta windowssiin.
Pelit nyt tietysti eniten mietityttävät niin mikähän olisi käyttäjäystävällisin versio uudelle tulokkaalle jossa myös pelit toimivat (niin hyvin kuin toimivat)? Vai onko noissa käytännössä mitään eroja edes mitä tulen huomaamaan?
Ja varmaan olisi kiva olla distro jolla luvassa pitkäaikaista tukea sillä en usko sitä jaksavani alkaa vaihtamaan toiseen distroon. Noita on nyt jo naurettavan paljon erilaisia.

Dualboot ei jostain syystä houkuta yhtään, siinä tapauksessa pysyn ennemmin sitten windowssissa.

 

[Mukava]

Itse susoittelisin esim Bazzitea (Bazzite - The next generation of Linux gaming) jossa on pitkälti kaikki valmiina esim Steamia varten.

Päovityksistä ei pahemmin tarvitse huolehtia kun asentuvat aina taustalla ja tulevat käyttöön seuraavassa bootissa. Pohjautuu Fedora Atomic pohjalle eli jos joku päivityksessä hajoaa voit suoraan boottivalikosta valita edellisen imagen ja bootata siihen.

 

[vaalea limppu]

Mietin jos ostaisin uuden käyttislevyn johon asentaisin linuxin ja tuon nykyisen jossa Win10 heittäisin kaappiin odottamaan mahdollista paluuta windowssiin.

Itse tein noin, tai no sain koneenraadon työkaverilta ja hankin ssd:n testileikkeihin. Suosittelisinkin juuri tätä testaustapaa. On leppoisaa, kun ei voi rikkoa Windowsia sen ollessa irti koneesta… tosin en ole varma että miten käy jos säätää Secure Bootia.

Omalta osalta jäi toistaiseksi desktopin testailuun, mutta vaikka olin vakaasti Fedoran ajatellut asentaa niin Mint oli kyllä nyypälle helpompi saada toimimaan raatokoneen vanhan nvidia-näyttiksen kanssa.

 

[Ezzy]

Nobarassa on myös kaikki tarvittavat pelejä varten ja muutamia viilauksia. Ja sen devaaja vääntää myös omaa Proton-versiotaan, joka on hieman Experimental-versiota edellä.
Itsellä ei ole hirveästi valitettavaa tähän mennessä Nobara 38 GNOMElla ja 39 KDE:llä toimi molemmat mainiosti. En mitään kovin isoa peliläjää koneen hitaudesta johtuen ole testannut, mutta Balatro, EVE Online, Deep Rock Galactic: Survivor, Last Epoch jne on toimineet moitteetta Steamista.
Jos haluaa vielä enemmän suorituskykyä, niin CachyOS:stä saa kernelin tohon. Ero tuskin on kovin iso. Ja tietty CachyOS on käyttis itsessäänkin.

 

[Spartacus]

Äh, aloin miettimään mitä kaikkea ohjelmistoja tarvitsen ja katsoa niiden Linux tukea niin Surfshark VPN:n on vielä pitkä lisenssi voimassa ja nähtävästi löytyy ainoastaan Ubuntuun ohjelmisto. En itse noista oikein mitään ymmärrä mutta käsittäkseni Ubuntulle tehdyt softat eivät toimi Fedorassa joita nuo yllämainitut ovat.

 

[SamCer]

Äh, aloin miettimään mitä kaikkea ohjelmistoja tarvitsen ja katsoa niiden Linux tukea niin Surfshark VPN:n on vielä pitkä lisenssi voimassa ja nähtävästi löytyy ainoastaan Ubuntuun ohjelmisto. En itse noista oikein mitään ymmärrä mutta käsittäkseni Ubuntulle tehdyt softat eivät toimi Fedorassa joita nuo yllämainitut ovat.

Näyttäis pikaisesti googlaamalla löytyvän Snap-pakettina, jota kautta sen saa moneen muuhunkin Linuxiin, esim. juuri Fedoraankin: Install Surfshark VPN — safe & private online on Fedora using the Snap Store | Snapcraft

[edit] Ja jos käytät OpenVPN-yhteystapaa Surfsharkissa, niin sitten onnistuu myös ilman Surfsharkin omaa softaakin: https://support.surfshark.com/hc/en...anual-OpenVPN-connection-using-Linux-Terminal

 

[Spartacus]

Näyttäis pikaisesti googlaamalla löytyvän Snap-pakettina, jota kautta sen saa moneen muuhunkin Linuxiin, esim. juuri Fedoraankin: Install Surfshark VPN — safe & private online on Fedora using the Snap Store | Snapcraft

[edit] Ja jos käytät OpenVPN-yhteystapaa Surfsharkissa, niin sitten onnistuu myös ilman Surfsharkin omaa softaakin: https://support.surfshark.com/hc/en...anual-OpenVPN-connection-using-Linux-Terminal

Toimiiko nuo Snap paketit ihan yhtä hyvin kuin natiivistikkin?

Tuo OpenVPN terminaalin kautta ei vaikuta kauhean kätevältä tavalta GUI:hin verrattuna jos vaihtelee sijainteja yms.

 

[Hyrava]

Toimiiko nuo Snap paketit ihan yhtä hyvin kuin natiivistikkin?

Tuo OpenVPN terminaalin kautta ei vaikuta kauhean kätevältä tavalta GUI:hin verrattuna jos vaihtelee sijainteja yms.

Nuo OpenVPN:n .ovpn -konfiguraatiot saa suoraan importattua NetworkManagerin pikavalintalistaan. Toki ei kannata kaikkia laittaa mutta jos vain muutaman sijainnin välillä vaihtelee niin onnistuu kyllä helposti. Itselläni on 3 työ-VPN:ää tuolla tavalla työkoneessa ja taitaa olla liki kaikissa omissa laitteissa olla koti-VPN. Senkun klikkaa listalta halutun VPN:n päälle tai pois.

 

[Spartacus]

Nuo OpenVPN:n .ovpn -konfiguraatiot saa suoraan importattua NetworkManagerin pikavalintalistaan. Toki ei kannata kaikkia laittaa mutta jos vain muutaman sijainnin välillä vaihtelee niin onnistuu kyllä helposti. Itselläni on 3 työ-VPN:ää tuolla tavalla työkoneessa ja taitaa olla liki kaikissa omissa laitteissa olla koti-VPN. Senkun klikkaa listalta halutun VPN:n päälle tai pois.

Tuohan kuulostaa kätevältä. Saa ylimääräisen tauhkan taustalta pois samalla. Täytyy kokeilla tuota ensin mikäli nyt saan tuon linuxin joskus asennettua.

 

[SamCer]

Toimiiko nuo Snap paketit ihan yhtä hyvin kuin natiivistikkin?

Tuo OpenVPN terminaalin kautta ei vaikuta kauhean kätevältä tavalta GUI:hin verrattuna jos vaihtelee sijainteja yms.

Niissä ja flatpakeissa se toiminta on taattu kun kaikki riippuvuudet tulee paketin mukana ja päivittyy vasta kun itse snap-pakettikin, joten sen suhteen ei ole ongelmia.

 

[soundmodel]

Jatkoa: Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Eli, mikä oikeasti takaa, että distro on Debianin kanssa yhteensopiva? Binääriyhteensopivuus on eräs tapa, mutta sitä ei oikeastaan tarvita, jos jokaisella distrolla olisi oma kääntäjä. En kuitenkaan usko, että useimmilla distroilla on. Siten en usko, että lähdekoodikaan on usein siirrettävää.

Ja mihin tarvitaan distroja, jotka eivät ole Debianin kanssa yhteensopivia?

 

[lors lara]

Ja mihin tarvitaan distroja, jotka eivät ole Debianin kanssa yhteensopivia?

Samaa voisi tietysti kysyä Red Hatista jne koska ne oli enempi yrityspuolen linuxeja? Debian sopii kaikille jotka ei halua maksaa mistään mitään.
Mutta Red Hat oli enempi se standardi ainakin joskus.
Ubuntu oli (onko vieläkin?) ainakin joskus Debiania tärkeempi kotikäytössä.

 

[soundmodel]

Samaa voisi tietysti kysyä Red Hatista jne koska ne oli enempi yrityspuolen linuxeja? Debian sopii kaikille jotka ei halua maksaa mistään mitään.
Mutta Red Hat oli enempi se standardi ainakin joskus.
Ubuntu oli (onko vieläkin?) ainakin joskus Debiania tärkeempi kotikäytössä.

No siis joo, tavallaan voidaan sanoa, että on olemassa kaksi vakiodistroa: Debian (community) ja RHEL (enterprise). Ubuntu ja Fedora ovat sitten näiden "erikoisversioita", vaikka toisaalta Ubuntu ei ole Debian-johdannainen. Debian:n Matrix-kanavan mukaan Ubuntu on nykyään hyvin erillinen distro kuin Debian, eikä Ubuntu tavoittele yhteensopivuutta Debian:n kanssa, vaan se ainoastaan lainaa Debian:sta joitain ominaisuuksia. Erityisesti, Debian ei ole Ubuntu:n aito alijoukko.

Kysymys koskee pikemminkin niche-Linuxeja, kuten Arch, Mint, Puppy, Void, ..., mutta myös Ubuntu ja Fedora.

Itse en nimittäin ajatellut käyttää muuta kuin Debian:ia, koska minua ei kiinnosta säätää jonkin hypoteettisen yhteensopivuuden kanssa, vaan haluan, että asiat toimivat. Arch:n tai Fedora:n pointti on, jos pakettia tai sen versiota ei ole saatavilla Debian:lle.

 

[lors lara]

No siis joo, tavallaan voidaan sanoa, että on olemassa kaksi vakiodistroa: Debian (community) ja RHEL (enterprise). Ubuntu ja Fedora ovat sitten näiden "erikoisversioita", vaikka toisaalta Ubuntu ei ole Debian-johdannainen. Debian:n Matrix-kanavan mukaan Ubuntu on nykyään hyvin erillinen distro kuin Debian, eikä Ubuntu tavoittele yhteensopivuutta Debian:n kanssa, vaan se ainoastaan lainaa Debian:sta joitain ominaisuuksia. Erityisesti, Debian ei ole Ubuntu:n aito alijoukko.

Kysymys koskee pikemminkin niche-Linuxeja, kuten Arch, Mint, Puppy, Void, ..., mutta myös Ubuntu ja Fedora.

Itse en nimittäin ajatellut käyttää muuta kuin Debian:ia, koska minua ei kiinnosta säätää jonkin hypoteettisen yhteensopivuuden kanssa, vaan haluan, että asiat toimivat.

jännänä yksityiskohtana, tosi niche distro Slackware sisältää ohjelman joka kääntää Debian paketit Slackware paketeiksi
toimivuudesta silti hankala sanoa että onnistuuko kovinkaan usein

 

[Royalhowl]

Kysymys koskee pikemminkin niche-Linuxeja, kuten Arch, Mint, Puppy, Void, ...

kaipa tuohon pätee sama kuin moniin muihinkin avoimiin projekteihin. Jokainen halukas voi näpertää oman version jos kokee sen itselleen mieluisaksi ajankuluksi. Osalla noista pienemmistä jakeluista lienee toki muitakin funktioita,
Arch = optimointisäätäjille suunnattu
Puppy = todella kevyt todella vanhoille laitteille suunnattu, ainakin oman muistin mukaan
Mint = valmiiksi säädetty paketti, joka näyttää ja tuntuu vähän sinnepäin Windowsilta
Nobara = Fedoran päälle kasailtu pelaamiseen suunnattu pakettikokoelma

Useissa noissa lienee ajatus, että joku on säätänyt pakettivalikoiman ja asetukset mieleisekseen ja laittanut myös muille jakoon, jotta jokaisen ei tarvitse alusta saakka noita kasata.
Noin ainakin omalla jonkinaikaisella kokemuksella noiden välillä vaihdelleena.

 

[soundmodel]

jännänä yksityiskohtana, tosi niche distro Slackware sisältää ohjelman joka kääntää Debian paketit Slackware paketeiksi
toimivuudesta silti hankala sanoa että onnistuuko kovinkaan usein

Joo no nämä on näitä hypoteettisiä yhteensopivuuslayereita, mutta minua ei kiinnosta se, että se toimii teoriassa, vaan haluan 100% takuun.

 

[lors lara]

Joo no nämä on näitä hypoteettisiä yhteensopivuuslayereita, mutta minua ei kiinnosta se, että se toimii teoriassa, vaan haluan 100% takuun.

jep, tuota ei voi mitenkään sanoa varmaksi toimivuudeksi eli Slackwarea ei voi suositella jos etsi Debian yhteensopivaa

 

[soundmodel]

kaipa tuohon pätee sama kuin moniin muihinkin avoimiin projekteihin. Jokainen halukas voi näpertää oman version jos kokee sen itselleen mieluisaksi ajankuluksi. Osalla noista pienemmistä jakeluista lienee toki muitakin funktioita,
Arch = optimointisäätäjille suunnattu
Puppy = todella kevyt todella vanhoille laitteille suunnattu, ainakin oman muistin mukaan
Mint = valmiiksi säädetty paketti, joka näyttää ja tuntuu vähän sinnepäin Windowsilta
Nobara = Fedoran päälle kasailtu pelaamiseen suunnattu pakettikokoelma

Useissa noissa lienee ajatus, että joku on säätänyt pakettivalikoiman ja asetukset mieleisekseen ja laittanut myös muille jakoon, jotta jokaisen ei tarvitse alusta saakka noita kasata.
Noin ainakin omalla jonkinaikaisella kokemuksella noiden välillä vaihdelleena.

Olen sitä mieltä, että tuo säätäminen ei ole hyvää ajankäyttöä, ja se aika kannattaisi mielummin käyttää Debian:ssa johonkin muuhun kuin kustomoida jotain toista distro:a, ellei tiedä todella hyvin, miksi kustomoi ja mitä etuja käytetylle ajalle saa. Joo Debian ei ole ehkä bleeding edge tai nopein yms., mutta usein näillä ei ole niin paljoa väliä käytännössä. Enemmän väliä on, että asian saa toimimaan lyhyessä ajassa ja/tai että asia ylipäänsä toimii. Aika on rahaa.

 

[lors lara]

ellei tiedä todella hyvin, miksi kustomoi ja mitä etuja käytetylle ajalle saa.

hypoteettinen tilanne: rauta ei ole kokonaan linux yhteensopivaa mutta asian voisi kiertää ottamalla joku komponentti pois käytöstä kernel tasolla ja mahdollisesti kääntämällä kaiken uudestaan lähdekoodista jotta kaikki toimisi kunnolla

tällöin ainoa vaihtoehto olisi käyttää Gentoo linuxia
se on kyllä sitten se vaihtoehto johon uppoaa tuhottomasti aikaa ja mahdollisesti hyöty oli lähes yhtä tyhjän kanssa

 

[soundmodel]

hypoteettinen tilanne: rauta ei ole kokonaan linux yhteensopivaa mutta asian voisi kiertää ottamalla joku komponentti pois käytöstä kernel tasolla ja mahdollisesti kääntämällä kaiken uudestaan lähdekoodista jotta kaikki toimisi kunnolla

tällöin ainoa vaihtoehto olisi käyttää Gentoo linuxia
se on kyllä sitten se vaihtoehto johon uppoaa tuhottomasti aikaa ja mahdollisesti hyöty oli lähes yhtä tyhjän kanssa

No kyllä, mutta tuossa on tosiaan se ero, että pitää tietää, mitä tekee. Joo Gentoo on usein rautatasolle ja tiettyihin ohjelmiin tarkoitettu, ei yleiskäyttöön. Olisi virhe käyttää Gentoo:ta yrityksenä käyttää sitä yleiskäyttöön eli esimerkiksi portaamalla sille kaikkia mahdollisia ohjelmia.

 

[Royalhowl]

Enemmän väliä on, että asian saa toimimaan lyhyessä ajassa ja/tai että asia ylipäänsä toimii. Aika on rahaa.

vaikken tätä yleisesti harrastusten osalta allekirjoitakaan, niin juuri tästä syystä omassa koneessa on Fedora eikä Debian.
Tilanne saattaisi olla toisinpäin jos koneen käyttötarkoitus olisi 24/7 palvelin eikä pelikone.
Mutta omalla koneella Fedora pyörähti paremmin käyntiin pelikäyttöön vähemmällä säätämisellä, joten sillä mennään tällä hetkellä ainakin arkikäytön suhteen.

 

[lors lara]

Mutta omalla koneella Fedora pyörähti paremmin käyntiin pelikäyttöön vähemmällä säätämisellä, joten sillä mennään tällä hetkellä ainakin arkikäytön suhteen.

toisaalta arch linux voisi toimia vielä paremmin pelikäytössä, kuin nuo kaksi vaihtoehtoa, monet pelaajat käyttää sitä
mutta ei sitä vakaaksi voi kehua eli kaatuilua ehkä tapahtuu

 

[soundmodel]

Meinasin itsekin asentaa Fedoran tuon takia, mutta halusin kunnioittaa Debian:n anarkistista kehitysmallia, jossa saa tehdä mitä huvittaa. Jos haluaisin "akateemisen käyttöjärjestelmän", niin sitten asennan mielummin FreeBSD kuin Fedora.

 

[Royalhowl]

Juu, archia tuli myös joskus kokeiltua mutta koin omaan vaihtelevaan kiinnostuksen määrään Fedoran helpommaksi ylläpitää. Oli valmiiksi tarpeeksi lähellä toimivaa vaikka pikkusäätöjä noihin aina joutunee tekemään

 

[soundmodel]

Arch on hyvä, jos tietää tarkan setin ohjelmia, jotka haluaa ja valvoo vain sitä, että juuri ne kyseiset toimivat aina. Mutta taas olisi virhe yrittää käyttää sitä oletuksella, että voi saada saman kuin Debian:ssa vain asioita lisäämällä.

Distrojen väliset yhteensopivuudet vaan alkavat kiinnostamaan siinä vaiheessa, kun toteaa, että ei ole hauskaa pitää 4-5 distroa levyillä, kun haluaisi pitää vain yhden tai korkeintaan kaksi. Siinä mielessä korvaisin Arch:nkin mielummin jollain "headless Debian" -derivativella.

Näitähän on kuitenkin tehty aika listakin:

Debian -- Debian derivatives

Muistan käyttäneeni Arch:ia kerran siksi, koska sille oli saatavilla uudempi paketti kuin Debian:lle, mutta tämä tarkoitti, että käytin sitä vain tietyn ohjelman kontekstissa, jossa haluttiin uudempia paketteja.

 

[Royalhowl]

Mutta taas olisi virhe yrittää käyttää sitä oletuksella, että voi saada saman kuin Debian:ssa vain asioita lisäämällä.

Totta, en tosin itse olettaisikaan että eri distrot toimisi täysin toisiaan vastaavasti. Useasti niitä on viilattu hieman eri käyttötarkoituksiin, joten sen mukaan voi valita pinkasta sopivan/sopivat.

Omassa käytössä en ole suoranaisesti suurempia yhteensopivuusongelmia huomannut distrosta toiseen vaihtaessa. Käytännössä kaikki softa mihin itsellä tarve, toimii kaikissa mitä tullut testattua.
Isoin vaihtelevuus yhteensopivuudessa oman koneen kanssa taisi olla juuri Debian stable vs Fedora ja OpenSuse. Debian herjasi useamman Windows pelin kanssa Winestä puuttuvia pikkupalikoita tai muuten syystä tai toisesesta performance ei ollut ihan kohdallaan.
Voi olla että tuon olisi saanut korjattua myös päivittämällä Debianin Unstableen, jolloin olisi ollut tuoreempi pakettivarasto käytössä.

 

[soundmodel]

Ja tuokin alkaa rasittavaksi, jos eri distrot erkanevat liikaa tai jos niillä on kilpailevia intressejä.

Siksi itse mielummin käytän Debian:ia ja unohdan muut.

Monissa projekteissa on työvoiman suhteen jo puutteita, eikä useamman distron manageroiminen target:eina auta tätä. On siten parempi, että ohjelma toimii yhdellä kuin että se toimii monella tai "parhaalla".

Binääri-yhteensopivuus tai API/ABI -stabiilius olisi ollut hyvä tavoite Linux-projektille, mutta ehkä sitä ei kunnioiteta. Kuten ei POSIX:iakaan täysin.

FreeBSD sentään yrittää ihan oikeasti saada Linux-yhteensopivuuden, mutta Linux itse sotkee projektin maaleja:

Linuxulator - FreeBSD Wiki

 

[Mukava]

Arch:n tai Fedora:n pointti on, jos pakettia tai sen versiota ei ole saatavilla Debian:lle.

Täh?

Arch:lle ja Fedoralle on ihan täysin muut syyt. Monet haluaa että paketit ovat aina uusimpia (Arch) tai että suurin osa paketeista on lähellä uusimpia versioita. Lisäksi uudemmalla raudalla saa Debianin kanssa kyllä työstää ylimääräistä jos vertaa esim Fedoraan.

 

[soundmodel]

Täh?

Arch:lle ja Fedoralle on ihan täysin muut syyt. Monet haluaa että paketit ovat aina uusimpia (Arch) tai että suurin osa paketeista on lähellä uusimpia versioita. Lisäksi uudemmalla raudalla saa Debianin kanssa kyllä työstää ylimääräistä jos vertaa esim Fedoraan.

Miksi ne laittaa paukut Fedoraan sitten?
Ehkä se mielletään "RR-Debian:iksi"? Mutta Debian:llahan on omakin unstable ja jopa testing.

 

[Mukava]

Miksi ne laittaa paukut Fedoraan sitten?

No esim uudemmat versiot kirjastoista jne.

Tietysti jotkut hullut ajaa jotain Debian unstablea työpöytäkäytössä mutta siinä mielestäni kerjää vain verta nenästään kun saman voisi saavuttaa Fedoralla jossa paketit/muutokset kuitenkin kulkevat jonkinlaisen testauksen läpi. Saa aina uusimman kernelin joka on kuitenkin testattu (fedoralla on aina esim uuden kernel-haaran julkaisun jälkeen testiviikko jossa kehittäjät ja käyttäjät ajavat läpi testipatterin yms).

 

[soundmodel]

Oletin, että Debian Unstable yrittää kuitenkin samaa, joten ehkä se ei vaan ole vielä yhtä hyvä kuin Fedora? Fedora:ssahan menetetään Debian-yhteensopivuus eikö?

 

[Mukava]

Oletin, että Debian Unstable yrittää kuitenkin samaa, joten ehkä se ei vaan ole vielä yhtä hyvä kuin Fedora? Fedora:ssahan menetetään Debian-yhteensopivuus eikö?

Riippuu varmaan mitä tarkoitat Debian-yhteensopivuudella, sekun ei tässä ole vielä selvinnyt. Joo et voi asentaa .deb paketteja mutta muuten siellä on GNU/Linux pohjalla.

Ehkä jotkut polut mihin asiat konffataan/tallennetaan saattaa hieman erota, mutta en sitten tiedä mikä tämä "debian yhteensopivuus" loppujenlopuksi on.

 

[soundmodel]

Debian-yhteensopivuus:

Joko Debian:ille käännetty binääri toimii suoraan, jokin Debian:lla toimiva paketti toimii suoraan tai sitten Debian:lle kääntyvä lähdekoodi voidaan kääntää sellaisenaan suoraan ja korkeintaan pienillä muutoksilla kääntäjälle annettaviin komentoihin.

Tarkoittaa siis, että Debian:lle laadittua ohjelmaa ei tarvitse "portata".

Debian-yhteensopivuus halutaan, koska on yleistä valita targetiksi Debian, etenkin, jos kehittäjäresursseja on rajatusti.

 

[Mukava]

Debian-yhteensopivuus:

Joko Debian:ille käännetty binääri toimii suoraan, jokin Debian:lla toimiva paketti toimii suoraan tai sitten Debian:lle kääntyvä lähdekoodi voidaan kääntää sellaisenaan suoraan ja korkeintaan pienillä muutoksilla kääntäjälle annettaviin komentoihin.

Tarkoittaa siis, että Debian:lle laadittua ohjelmaa ei tarvitse "portata".

Debian-yhteensopivuus halutaan, koska on yleistä valita targetiksi Debian, etenkin, jos kehittäjäresursseja on rajatusti.

En kyllä tiedä suoraan ohjelmaa joka olisi "vain Debianille". Tosin harvemmin tulee käännettyä mitään lähdekoodista. Asentelen pitkälti kaiken joko GUI-kaman flatpakista (jos löytyy) tai sitten distroboxin kautta halutulla järjestelmällä ja exportaan sen sitten host:lle. CLI-kamalle löytyy sitten vielä Homebrew.

Ei tarvitse hirväesti miettiä "yhteensopivuuksia". Yleisesti kuitenkin lähdekoodi kääntyy järjestelmälle kuin järjestelmälle.

 

[herra57]

Kolmannet osapuolet varsin usein haluavat tehdä softansa niin että ne toimivat monella eri unixilla eli myös muilla kuin Linuxilla ja minun ymmärtääkseni suosituin kolmansien osapuolten tukema linux on Ubuntu joten en oikein ymmärrä miksi Debian on nyt nostettu tikun nokkaan tässä yhteensopivuus benchmarkiksi.

Jotkut softat esim openlitespeed webbiserveri asennetaan eri versiona eri Ubuntun versioille.

Näin tämä maailma vaan makaa että Unix maailmassa on eri versioita käyttöjärjestelmistä ja tätä vastaan ei juurikaan kannata taistella.

 

[soundmodel]

En kyllä tiedä suoraan ohjelmaa joka olisi "vain Debianille". Tosin harvemmin tulee käännettyä mitään lähdekoodista. Asentelen pitkälti kaiken joko GUI-kaman flatpakista (jos löytyy) tai sitten distroboxin kautta halutulla järjestelmällä ja exportaan sen sitten host:lle. CLI-kamalle löytyy sitten vielä Homebrew.

Ei tarvitse hirväesti miettiä "yhteensopivuuksia". Yleisesti kuitenkin lähdekoodi kääntyy järjestelmälle kuin järjestelmälle.

Why is the Linux community ambivalent about binary compatibility?

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

Ja siis silloinkin vaikka kääntyisi, niin yksi kysymys on, että jaksaako joku ylläpitää pakettia distrolle.

Lisäksi yhteensopviuus säilyy niin kauan kuin käytetään jotain yhteisiä rajapintoja, kuten libc. Monet distro:t saattavat kuitenkin tehdä omia lisäyksiään ja tämä rikkoo yhteensopivuutta.

 

[soundmodel]

Kolmannet osapuolet varsin usein haluavat tehdä softansa niin että ne toimivat monella eri unixilla eli myös muilla kuin Linuxilla ja minun ymmärtääkseni suosituin kolmansien osapuolten tukema linux on Ubuntu joten en oikein ymmärrä miksi Debian on nyt nostettu tikun nokkaan tässä yhteensopivuus benchmarkiksi.

Jotkut softat esim openlitespeed webbiserveri asennetaan eri versiona eri Ubuntun versioille.

Näin tämä maailma vaan makaa että Unix maailmassa on eri versioita käyttöjärjestelmistä ja tätä vastaan ei juurikaan kannata taistella.

Koska Ubuntu hylkää Debian:n tiukan FOSS-paradigman ja siten se ei ole kaikille käypä.

Lisäksi Debian:ssa nyt vaan on eniten paketteja: Comparison of Linux distributions - Wikipedia

 

[herra57]

Joo. Eli sinulla on oma henkilökohtainen perustelu suosia jotakin ylitse muiden. Tämä on täysin linux filosofiaan sopiva juttu. Se mikä ei sovi on sen kieltäminen etteikö tuhannella muulla ihmisellä ole ihan yhtä hyvät erilaiset henkilökohtaiset halut ja näitä palvelemaan tarvitaan eri versioita käyttiksistä ja softista ja yksi ei ole parempi kuin muut mitenkään objektiivisesti.

Debianissa voi olla enemmän joitakin niche paketteja mutta kaikki yleiset foss paketit toimii kaikilla ja jos joku ei toimi niin voi itse kääntää tai muuten hankkia. Ei ole mitenkään oleellinen pointti.

Se mikä minusta on tärkeää että kolmansien osapuolten tekemät linux softat toimii ja on tuettu ja tällöin vastaus on Ubuntu tai Ubuntu johdannaiset. Ihan vaan minun henk koht valintana.

 

[Mukava]

Why is the Linux community ambivalent about binary compatibility?

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

Ja siis silloinkin vaikka kääntyisi, niin yksi kysymys on, että jaksaako joku ylläpitää pakettia distrolle.

9v vanha postaus ei ehkä ole enää nykyisin oikein ajantasalla.

Ja yleisestikin aika paljon paketteja ylläpidetään yhteisön toimesta.

Ja kyllähän se nykyisin alkaa olemaan niin että jos virallinen paketti löytyy niin se löytyy yleensä Ubuntulle ja Fedoralle (etenkin vähän isommat softat). Siihen kylkeen voi olla mukana sitten Archia (community paketti jne).

Ei se debian enää mikään defaultti ole. Enemmänkin voisi jo puhua, että Ubuntu on.

Koska Ubuntu hylkää Debian:n tiukan FOSS-paradigman ja siten se ei ole kaikille käypä.

Kai tuo on jo osittain tapahtunut Snap:n kanssa. Ja Debian taitaa nykyisin bundlata non-free reponkin asennuksessa.

Tästä nyt tulee kyllä aika vahvasti sellainen kuva, että mietit asiaa ihan liikaa ja pohjaat ne johonkin 10v vanhoihin "pointteihin".

 

[Kaalip]

Arch käyttäjänä monta vuotta jo eikä kyllä ole minkäänlaista kaatuilu eikä yhteensopivuusongelmaa, Arch Wikistä löytyy ohjeet kaikkiin yleisimpiin tilanteisiin, ja pakettitarjonta on erittäin laaja kun ottaa AUR paketit käyttöön myös. Plussana kaikki ohjelmat on aina uusimmassa versiossa ja kaikki on pacmanin hallinnassa eikä ole tarvinnut ladata paketteja mistään netistä tai repojen ulkopuolelta jos muutamaa AUR pakettia ei lasketa. Debianiin en edes koskenut ikinä ja ubuntun kanssa tuli aptin kanssa ongelmia niin olen kiertänyt kaukaa distrot jotka käyttää sitä. Kukin tyylillään ja distroja on montaa erilaista juuri siksi että jonkun käyttötarkoitukseen ja rautaan sopii varmasti joku muu paremmin. Itselle Arch on ollut "the One".
Edit: Archinstall on nykyään todella hyvä eikä asennusta ole tarvinnut juurikaan säätää itse, alun jälkeen kun saa systeemin haluamansalaisekseen ei oikeastaan ollenkaan.

 

[Barbarossa]

Debian-yhteensopivuus:

Joko Debian:ille käännetty binääri toimii suoraan, jokin Debian:lla toimiva paketti toimii suoraan tai sitten Debian:lle kääntyvä lähdekoodi voidaan kääntää sellaisenaan suoraan ja korkeintaan pienillä muutoksilla kääntäjälle annettaviin komentoihin.

Tarkoittaa siis, että Debian:lle laadittua ohjelmaa ei tarvitse "portata".

Debian-yhteensopivuus halutaan, koska on yleistä valita targetiksi Debian, etenkin, jos kehittäjäresursseja on rajatusti.

Yksikään täyspäisesti tehty softa ei ole mitenkään "Debian:lle" laadittu, kääntämisen ei pitäisi olla millään sidoksissa paketointiin. Samoista upstreamin paketeista mahdollisine patcheineen ne paketit tehdään Debianille, Suselle, Fedoralle kuin Gentoollekin.

Jos suljetusta kurasta puhutaan niin vaikka kuinka olisi Debianille kohistettu niin mitään binaariyhteensopivuuksia ei voida taata ellei se paketin sisältö ole täysin staattisesti linkitettyä tai bundlaa omia kirjastoversioitaan mukanaan. Tai täysin jäädytetty Debian mihin se voidaan asentaa eikä siitä ikinä päivitellä mitään.

 

[Royalhowl]

Archinstall on nykyään todella hyvä eikä asennusta ole tarvinnut juurikaan säätää itse, alun jälkeen kun saa systeemin haluamansalaisekseen ei oikeastaan ollenkaan

Tätä ei tosiaan ole tullut kokeiltua, manuaaliasennuksella meni edellisin kerta muutamia vuosia sitten. Pitänee seuraavan testailla kun tulee kohdalle.
Ja vaikkei Arch ole aktiivikäytössä itsellä niin Archwiki lienee hyödyllisin linux aiheinen infopaketti mihin olen törmännyt. Lähestulkoon soveltamatta saa ohjeita, vinkkejä ja kaikkea mahdollista jakelusta riippumatta.

 

[soundmodel]

Yksikään täyspäisesti tehty softa ei ole mitenkään "Debian:lle" laadittu, kääntämisen ei pitäisi olla millään sidoksissa paketointiin. Samoista upstreamin paketeista mahdollisine patcheineen ne paketit tehdään Debianille, Suselle, Fedoralle kuin Gentoollekin.

Jos suljetusta kurasta puhutaan niin vaikka kuinka olisi Debianille kohistettu niin mitään binaariyhteensopivuuksia ei voida taata ellei se paketin sisältö ole täysin staattisesti linkitettyä tai bundlaa omia kirjastoversioitaan mukanaan. Tai täysin jäädytetty Debian mihin se voidaan asentaa eikä siitä ikinä päivitellä mitään.

Kyllä ainakin tieteellisessä softassa löytyy softaa, joka ei ole edes välttämättä Ubuntu 20.04 yhteensopiva, vaan varmasti ainoastaan 18.04.

Tämän takia on minusta tärkeämpi käyttää täsmälleen samaa distroa kuin muut projektissa, koska muut versiot tai distrot eivät anna takuuta portabilitystä.

 

[Mukava]

Kyllä ainakin tieteellisessä softassa löytyy softaa, joka ei ole edes välttämättä Ubuntu 20.04 yhteensopiva, vaan varmasti ainoastaan 18.04.

Tämän takia on minusta tärkeämpi käyttää täsmälleen samaa distroa kuin muut projektissa, koska muut versiot tai distrot eivät anna takuuta portabilitystä.

Jos on tuollaiselle softalle tarvetta ja tosiaan toimii vain noinkin vanhalla Ubuntulla niin voisi jo todeta että paöjon muitakin ongelmia jo ihan tietoturvan osalta.

Mutta miksi puhut debian yhteensopivuudesta ja annat esimerkin joka vaatii useamman vuoden vanhaa Ubuntua?